Tässä artikkelissa käydään läpi tärkeimmät asiat, jotka tulee tiedostaa, jos epäilee kilpirauhasen vajaatoimintaa. Kerromme myös, kuinka pääset laboratoriokokeisiin ilman lähetettä Puhdin kautta.

Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi

  • Kilpirauhasen vajaatoiminta hidastaa elimistöä ja aineenvaihduntaa.
  • Selittämätön painonnousu tai väsymys voi johtua kilpirauhasen vajaatoiminnasta.
  • Kilpirauhasen vajaatoiminta todetaan verikokeilla, ei pelkkien oireiden perusteella.
  • Kilpirauhasen vajaatoiminta vaatii aina lääkehoitoa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi)

Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi vaikuttaa ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Hyvin toimiva kilpirauhanen on ihmiselle välttämättömyys. Kilpirauhasen vajaatoiminnan ehkäisyyn ei ole olemassa keinoja, mutta sen aiheuttamiin oireisiin voidaan vaikuttaa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta oireet

Kilpirauhasen vajaatoiminnan testaus

Jos epäilet kilpirauhasen vajaatoimintaa, voidaan kilpirauhasen toiminta testata helposti laboratoriokokeella.

Voit tilata kilpirauhasen testipaketit Puhdin kautta ilman lääkärin lähetettä. Tulokset saat yleensä jo heti seuraavana päivänä.

Testin jälkeen voit tilata erikseen lääkärin etäkonsultaation suoraan Puhdin tulosraportilta, mikäli tarvitset apua tulosten tulkintaan, herää epäilys sairaudesta tai mikäli sinulla on oireita.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan yleisyys

Kilpirauhasen vajaatoiminta on yleinen sairaus. Sairauden esiintyvyys on eri väestötutkimusten mukaan:

  • naisilla 2-7,5%
  • miehillä 0,1-2,8%.

Synnynnäinen vajaatoiminta todetaan 1/3500 vastasyntyneellä. Vuodessa Suomessa syntyy toistakymmentä lasta, joilla on synnynnäinen kilpirauhasen vajaatoiminta. Tätä seulotaan vastasyntyneiltä napaverinäytteestä.

Mikä on kilpirauhanen?

Kilpirauhanen on pieni, kurkunpään alapuolella sijaitseva rauhanen. Kilpirauhanen on sisäeritysrauhaseksi melko iso. Sillä on merkittävä tehtävä elimistön terveiden toimintojen ylläpidossa.

Kilpirauhasen toiminta on tarkoin säädeltyä. Erityisesti hypotalamus ja aivolisäke osallistuvat kilpirauhasen toiminnan säätelyyn takaisinkytkennän kautta. Kilpirauhasen erittämät hormonit säätelevät laajasti elimistön toimintaa.

Kilpirauhanen koostuu lukuisista mikroskooppisen pienistä rakkuloista. Niiden seinämää reunustavat kilpirauhashormoneja tuottavat follikkelisolut. Kilpirauhasen follikkelisolut ottavat sisäänsä verenkierrosta jodia, joka on välttämätön kilpirauhashormonien tuotantoa varten.

Kilpirauhasen hormonit vaikuttavat moniin elintoimintoihin

Kilpirauhasen erittämät hormonit vaikuttavat moniin elintoimintoihin, kuten:

  • kasvuun
  • kehitykseen
  • aineenvaihduntaan
  • muiden hormonien vaikutuksiin
  • kehon lämmönsäätelyyn
  • hermoston ja lihaksiston toiminnan säätelyyn
  • psyykkiseen hyvinvointiin.

Kilpirauhasen toimintahäiriöt

Kilpirauhasen toimintahäiriöt ovat yleisimpiä sisäelinrauhasten poikkeamia. Kilpirauhasen häiriintyneelle toiminnalle on useita syitä. Tämä artikkeli käsittelee kilpirauhasen vajaatoimintaa (katso myös kilpirauhasen liikatoiminta).

Mikä on kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi?

Kilpirauhasen vajaatoiminta on sairaus, joka vaikuttaa muun muassa jaksamiseen, yleisvointiin, kehon lämmönsäätelyyn ja painon säätelyyn. Kilpirauhasen vajaatoiminta on tärkeä todeta. Kilpirauhasen toiminta tutkitaan, jos kokee esimerkiksi voimakasta väsymystä tai paino on noussut runsaasti ilman, että syömis- ja liikkumistottumuksissa on tapahtunut suuria muutoksia.

Hoitamaton kilpirauhasen vajaatoiminta

Hoitamattomana kilpirauhasen vajaatoiminta häiritsee elimistön toimintaa laajalti, muun muassa jaksamista, painonhallintaa ja muistia.

Kilpirauhasen vajaatoiminta oireet

Kilpirauhasen vajaatoiminta todetaan laboratoriokokeilla, eivätkä pelkät oireet riitä sen toteamiseen.

  • Palelu ja viileä iho. Kilpirauhasen vajaatoiminta vaikuttaa elimistön lämmönsäätelyyn, jolloin ihmisen kylmänsietokyky heikkenee.
  • Hikoilemattomuus.
  • Väsymys. Mikäli tunnet itsesi jatkuvasti uupuneeksi, voi kyseessä olla kilpirauhasen vajaatoiminta.
  • Hajamielisyys, hidas ajattelu ja muutokset oppimiskyvyssä 
  • Masennuksen ja ahdistuneiden kaltaiset oireet kuten aloitekyvyttömyys, hitaus, hermostuneisuus, painon muutokset ja väsymys. Masennusta tai ahdistuneisuushäiriötä epäiltäessä on hyvä tarkistaa kilpirauhasarvot.
  • Selittämätön painonnousu tai ylipaino. Kilpirauhasen vajaatoiminnalla on taipumus hidastaa ihmisen aineenvaihduntaa ja paino voi nousta, vaikka ruokailutottumuksissa ja elintavoissa ei ole tapahtunut muutosta. Yleensä paino palaa ennalleen, kun kilpirauhasen vajaatoiminta hoidetaan ja noudatetaan terveellisiä elintapoja.
  • Unentarpeen kasvu tai unettomuus.
  • Kynsien, ihon ja hiusten kuivuus. Hiustenlähtö.
  • Krooninen ummetus.
  • Hidastunut syke.
  • Kohonneet kolesteroliarvot.
  • Kuukautiskierron häiriöt.
  • Hedelmättömyys.
  • Kasvojen ja silmäluomien turvotus.

Vajaatoiminnan oireet ovat aina yksilöllisiä ja riippuvat mm. iästä, vajaatoiminnan kestosta sekä vaikeusasteesta ja henkilön muista sairauksista.

Lievissä kilpirauhasen toimintahäiriöissä liikatoiminnan ja vajaatoiminnan oireet voivat olla hyvin samantapaisia. Tällöin ei ole välttämättä helppo tunnistaa mistä olisi kyse. Verikoe kertoo, onko kyseessä kilpirauhasen sairaus.

Kilpirauhasen vajaatoiminta ja ruokahalu

Erityisesti vaikeissa kilpirauhasen vajaatoiminnassa ruokahalu voi heiketä huomattavasti. Paino voi tästä huolimatta nousta. Vatsan toiminta voi muuttua epäsäännölliseksi ja ummetus on tavallista.

Kilpirauhasen vajaatoiminta ja ummetus

Krooninen ummetus on yleisiä oireita kilpirauhasen vajaatoiminnassa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta ja sydän

Merkittävin verenkiertoon vaikuttava hypotyreoosiin liittyvä vaikutus on kolesterolin kohoaminen (tyypillisesti ”paha” LDL-kolesteroli ja triglyseridiarvot kohoavat).

Kilpirauhasen vajaatoiminnassa sydämen syke saattaa hidastua.

Kilpirauhasen vajaatoiminta ja kolesteroli

Kolesterolipitoisuus suurenee usein kilpirauhasen vajaatoiminnassa. Kokonaiskolesteroli ja LDL-kolesteroli (“paha” kolesteroli) voivat kohota.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan ja autoimmuunisairauksien yhteys

Kilpirauhasen vajaatoimintaa voi esiintyä muiden autoimmuunisairauksien yhteydessä:

  • vitiligo (valkopälvi)
  • keliakia
  • tyypin 1 diabetes
  • hapoton maha, B12-vitamiinin imeytymishäiriöt
  • reumasairaudet, alttius tulehduksellisiin nivelsairauksiin, Sjögrenin oireyhtymä
  • hormonitoiminnan häiriöt (esimerkiksi ennenaikaiset vaihdevuodet, Addisonin tauti).

Mitkä ravintoaineet vaikuttavat kilpirauhasen toimintaan?

Seuraavat ravintoaineet ovat tärkeitä kilpirauhasen normaalille toiminnalle. Kilpirauhaselle tärkeitä ravintoaineita ovat erityisesti jodi, seleeni ja sinkki. Ravintoaineiden saanti turvataan ensisijaisesti monipuolisella ruokavaliolla.

  • Jodi. Jodia on luonnostaan esimerkiksi lihassa, kalassa ja kananmunassa. Saatavilla on myös jodioitua suolaa. Jodia ei pääsääntöisesti käytetä ravintolisänä.
  • Seleeni. Ravinnon mukana sitä saadaan esimerkiksi tonnikalasta, kalasta, sardiineista ja palkokasveista. Parapähkinät sisältävät paljon seleeniä, ja niitä kannattaa nauttia päivässä vain muutama, jotta seleenin saantimäärä täyttyy.
  • Sinkki. Osterit, simpukat sekä kana sisältävät paljon sinkkiä, ja sitä voidaan tarvittaessa käyttää myös ravintolisänä.

Jodin, seleenin tai sinkin saannista on harvemmin pulaa, mutta tämä riippuu yksilöllisesti omasta ruokavaliosta. Esimerkiksi vegaanit eivät saa näitä aina riittävästi.

Miten kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan?

Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan lääkehoidolla. Yleisvoinnin pitäisi palautua normaaliksi, kun lääkehoito on sopivalla tasolla.

Noudata kilpirauhasen toimintahäiriöiden hoidossa oman lääkärisi ohjeita. Puhdin palvelun kautta pääset laboratoriokokeisiin, ja voit myös varata tarvittaessa erikseen lääkärin puhelinkonsultaation testien jälkeen.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan lääkehoito

Kun kilpirauhasen vajaatoiminta todetaan, lääkäri määrää sairauden hoitoon tyroksiinia eli T4-hormonia, jota otetaan päivittäin. Tyroksiinin aloitus- ja ylläpitoannos on yksilöllinen.

Sairaus vaatii säännöllistä verikokeiden ottamista ja lääkityksen annoksen seurantaa. Lääkityksen aloituksen jälkeen (tai lääkkeen annostuksen muutosten jälkeen) laboratorioarvot kontrolloidaan tilanteesta riippuen 6-8 viikon kuluttua.

Yleensä tyroksiinin aloitusannos on ylläpitoannosta pienempi. Lääkitystä nostetaan vähitellen, kunnes on löydetty sopiva annos. Kun lääkityksen annostus on saatu kohdilleen, voidaan kilpirauhaskokeiden seuranta harventaa tehtäväksi 1-2 vuoden välein.

Kilpirauhasen testipaketti soveltuu myös kilpirauhasen toiminnan seurantaan. Kontrollipäivinä lääke otetaan vasta laboratoriokokeiden jälkeen tyhjään vatsaan.

Tyroksiinilääkityksen aloituksen jälkeen voinnissa voi havaita muutoksia jo muutamassa viikossa. Toisaalta vajaatoiminta on voinut kehittyä vuosia, jolloin voi viedä kuukausia tai pidempään ennen kuin vajaatoimintaan liittyvät oireet lievittyvät.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan lääkitys on yleensä pysyvä.

Muu lääkitys, sairaudet ja ikä vaikuttavat kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon, ja hoito onkin aina yksilöllistä. Siksi hoitoa ei myöskään tule vertailla toisen henkilön hoitosuunnitelmaan. Ravintolisät voivat vaikuttaa kilpirauhaslääkityksen imeytymiseen ja sen vuoksi niistä tulee aina kertoa lääkärille.

Kilpirauhasen vajaatoimintaa vai jotain muuta?

Kilpirauhasen vajaatoiminnan kaltaisia oireita esiintyy monien muiden sairauksien yhteydessä. Jos kilpirauhasen vajaatoimintaa ei todeta, tulee oireiden syy selvittää.

Seuraavat tilat voivat aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoiminnan oireiden kaltaisia oireita:

Kilpirauhaslääkityksestä ei ole apua masennuksen, jaksamattomuuden tai ylipainon tai muiden oireiden hoitona, jos ei ole kilpirauhasen vajaatoimintaa.

Miten kilpirauhasen vajaatoiminta todetaan?

Kilpirauhasen vajaatoiminta todetaan laboratoriokokeilla, eivätkä pelkät oireet riitä sen toteamiseen. Kilpirauhasen toimintaa arvioidaan seuraavien tutkimusten avulla: tyroksiini (S-T4-V) ja tyreotropiini (S-TSH).

Kilpirauhashormonien viitearvot

Kilpirauhashormonien viitearvot on esitetty taulukossa:

S-TSH TYREOTROPIINI 0,5–3,6 mU/l
S-T4-V  TYROKSIINI, VAPAA  10–21 pmol/l

Mikä aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoiminnan?

Yleisin syy kilpirauhasen vajaatoimintaan on autoimmuunitulehdus, mutta myös muut tekijät voivat aiheuttaa sitä.

Autoimmuunityreoidiitti (Hashimoton tyreoidiitti)

Autoimmuunityreoidiitti on autoimmuunitulehdus, eli tila, jossa kehon immuunijärjestelmä kääntyy itseään vastaan. Elimistössä muodostuu vasta-aineita kilpirauhasen rakenteita kohtaan. Taudin aiheuttajaa ei täysin ymmärretä, mutta se on mahdollisesti periytyvä.

Sairaus on yleisempi naisilla kuin miehillä, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta ylipäätään.

Ohimenevä tyreoidiitti (kilpirauhastulehdus)

Tyreoidiitti tarkoittaa kilpirauhastulehdusta. Kilpirauhastulehdus voi ilmaantua äkillisesti tai raskauden jälkeen. Kilpirauhastulehdusta seuraa joissain tapauksissa ohimenevää kilpirauhasen vajaatoimintaa.

Lääkkeiden tai ulkoisen tekijän aiheuttama kilpirauhasen vajaatoiminta

Vajaatoiminta voi aiheutua myös jodin liiallisen tai liian vähäisen saannin vuoksi, kaulan alueelle kohdistuvasta säteilystä tai joistain lääkkeistä kuten litiumista.

Aivolisäkeperäinen kilpirauhasen vajaatoiminta

Aivolisäkeperäisessä kilpirauhasen vajaatoiminnassa aivolisäke ei tuota riittävää määrää tyreotropiinia, mikä vaikuttaa tyroksiinin määrään veressä. Tila on harvinainen.

Kilpirauhassyöpä

Kilpirauhassyöpä on harvinainen sairaus. Kilpirauhassyövän hoidon jälkeen tarvitaan usein kilpirauhaslääkitystä.

Suurin osa kaulalla esiintyvistä kyhmyistä on hyvälaatuisia ja useimmiten kyseessä on suurentunut kilpirauhanen, eli struuma.

Struuma aiheuttaa harvoin vajaatoimintaa

Struuma tarkoittaa kilpirauhasen suurenemista. Kilpirauhasen suureneminen on yleinen ilmiö. Useimmiten struuma ei aiheuta kilpirauhasen vajaatoimintaa.

Struuman syntyyn vaikuttavat niin perinnölliset kuin ympäristötekijät. Struuma on yleisempää, mikäli sitä esiintyy suvussa. Struuma yleistyy hieman iän myötä.

Kilpirauhasen vajaatoiminta raskauden aikana

Äidin normaali kilpirauhashormonipitoisuus on tärkeä sikiön normaalille kehitykselle. Kilpirauhasarvot tarkastetaan alkuraskaudessa neuvolassa. Kilpirauhashormoni TSH:n yleinen tavoite on alle 2,5 mU/l raskauden aikana.

Mikäli äidillä on ennen raskautta alkanut kilpirauhasen vajaatoiminta, ei tyroksiinin lääkehoitoa saa keskeyttää ilman lääkärin määräystä. Tyroksiinilääkkeen tarve arvioidaan heti raskauden alussa ja myöhemmin uudelleen raskauden aikana. Raskauden jälkeen palataan entiseen annosteluun lääkärin ohjeiden mukaan.

Mikäli äiti tarvitsee raskauden aikana rautalisää, on hyvä huomata rautalisän ja tyroksiinilääkkeen ajoitus. Rautalisä vähentää tyroksiinilääkkeen imeytymistä. Rautalääkitys voidaankin ottaa iltaisin ja tyroksiini normaalisti aamuisin.

Myös kalsium vähentää tyroksiinilääkkeen imeytymistä. Tyroksiinin kanssa samanaikaisesti ei pidä käyttää kalsiumpitoisia elintarvikkeita tai ravintolisää. Jätä näiden välille pari tuntia.

Kilpirauhasen tutkimukset ilman lähetettä

Puhdilta saat kaikki tutkimukset ilman lääkärin lähetettä. Pääset testiin helposti ja tulokset tulevat nopeasti. Selkeä visuaalinen tulosraportti, josta näet, mitkä arvot ovat viitearvojen sisällä.

Testin jälkeen voit tilata erikseen lääkärin etäkonsultaation suoraan Puhdin tulosraportilta, mikäli tarvitset apua tulosten tulkintaan, herää epäilys sairaudesta tai mikäli sinulla on oireita.

Teksti

Kirjoittajan avatar

Mirka Tuovinen vastaa Puhdilla viestinnästä ja palvelun jatkuvasta kehittämisestä.

Kirjoittajan avatar

Yleislääketieteen erikoislääkäri


Päivitetty: 19.11.2020

Kävijöiden kommentteja ja kokemuksia aiheesta “Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) voi selittää väsymyksen”

  • Hei!
    Minulta poistettiin kilpirauhanen 15.1.2020.
    Ihmettelen kovasti jälkihoitoa. Miksi hoitona on vain tyroksiini T4, vaikka terve kilpirauhanen tuottaa useita muitakin T-hormooneita. Vaikuttaa avuttomalta, suorastaan välinpitämättömältä. Teidänkin sivustoillanne puhutaan vain kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidoista eikä mainita sanallakaan kilpirauhasen poiston jälkeisestä hoidosta. Silloinhan varsinkin tarvittaisiin monipuolisempaa hormoonihoitoa. Kokemuksesta tiedän,että olo on kurja pelkällä tyroksiinihoidolla, vaikka sitä kuinka säädeltäisiin edestakaisin. Mihin pitäisi ottaa yhteyttä jotta saisin paremman lääkityksen?

    • Suosittelemme ottamaan asian puheeksi lääkärin kanssa. Emme ikävä kyllä pysty antamaan vastausta kysymykseesi tätä kautta. Mikäli olet tilannut tutkimukset sivuiltamme puhti.fi, sinulla on mahdollisuus tilata lääkärin etäkonsultaatio Oma Puhti-raportilta tai sitten voit olla aina yhteydessä omalääkäriin. Olisiko esim. endokrinologilla vastauksia kysymyksiisi tai sitten esim kilpirauhasliiton sivuilta voisi myös löytyi joitain vastauksia kysymyksiisi.

  • Hei! Muutamia vuosia sitten olin hyvin väsynyt, mustini pätki, en esim. muistanut miten sanotaan tuoli. Palelin myös hirveästi, yöllä piti laittaa villapaita päälle, monta villasukkaa ja peittoa päälle, että jotenkin tarkenin. Työterveydessä kävin kol.kontrollissa, onneksi lääkäri huomasi laittaa kilpparilabraan ja tauti löytyi. Tyroksiinilääkitys aloitettiin ja pikku hiljaa oireet helpottui.

  • Minulla on P-TPOAb arvo 316 ja P-TSH arvo 0.41 sekä P-T4-V arvo 15.5 sekä P-T3-V arvo 4.6. Minulla on runsaasti kipuja. Onko syytä huoleen?

    • Hei, en voi antaa arviota terveydentilaasi tässä, mutta ohjaisin sinua kääntymään lääkärin puoleen oireidesi vuoksi. Olitko huomannut, että voit tilata Oma Puhti -sivustolta lääkärin etäkonsultaation erikseen testien jälkeen? Kaikkea hyvää sinulle. 🙂

  • MOIKKA MINULLA ON KILPIRAUHASEN VAJAA TOIMINTA LABRA ARVOT VIIMEKSI P-TSH 3,94MU/1 onko tämä hyvä arvo

    • Hei, tulostesi perusteella emme voi antaa arviota onko tämä sinulle normaali tilanne. Menetelmät laboratorioilla on aina omansa. Mikäli tuloksesi tai tilanteesi huolestuttaa sinua, suosittelemme kääntymään lääkärin puoleen.

Onko sinulla kokemuksia aiheesta, joita haluaisit jakaa?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *