Tässä artikkelissa käydään läpi tärkeimmät asiat, jotka tulee tiedostaa, jos epäilee kilpirauhasen vajaatoimintaa. Kerromme myös, kuinka pääset laboratoriokokeisiin ilman lähetettä Puhdin kauttta.

Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi

  • Kilpirauhasen vajaatoiminta hidastaa elimistöä ja väsyttää.
  • Painonnousu voi johtua kilpirauhasen vajaatoiminnasta.
  • Moni uupunut ja masentunut voi tietämättään kärsiä kilpirauhasen vajaatoiminnasta.
  • Kilpirauhasen vajaatoimintaa ei kyetä ehkäisemään, mutta elintavat vaikuttavat oireiden kokemiseen.

Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi)

Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi vaikuttaa olennaisesti ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Hyvin toimiva kilpirauhanen on ihmiselle välttämättömyys. Kilpirauhasen vajaatoiminnan ehkäisyyn ei ole olemassa keinoja, mutta sen aiheuttamiin oireisiin voidaan vaikuttaa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta oireet

Kilpirauhasen vajaatoiminnan testaus

Jos epäilet kilpirauhasen vajaatoimintaa, voidaan kilpirauhasen toiminta testata helposti laboratoriokokeella.

Voit tilata kilpirauhasen testipaketit Puhdin kautta ilman lääkärin lähetettä. Tulokset saat yleensä jo heti seuraavana päivänä.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan yleisyys

Kilpirauhasen vajaatoiminta on hyvin yleinen sairaus. Sairauden esiintyvyys on eri väestötutkimusten mukaan:

  • naisilla 2-7,5%
  • miehillä 0,1-2,8%.

Synnynnäistä vajaatoimintaa sairastaa 1/2000–1/3000 vastasyntyneestä. Vuodessa Suomessa syntyy toistakymmentä lasta, joilla on synnynnäinen kilpirauhasen vajaatoiminta.

Mikä on kilpirauhanen?

Kilpirauhanen on pieni, kurkunpään alapuolella sijaitseva rauhanen. Kilpirauhanen on sisäeritysrauhaseksi melko iso. Sillä on merkittävä tehtävä elimistön terveiden toimintojen ylläpidossa. Kilpirauhasen toimintaa säätelevät erityiset kilpirauhashormonit, joiden liika tai vähäinen määrä saa rauhasen toimimaan kiihdytetysti tai vajaasti. 

Kilpirauhanen koostuu lukuisista mikroskooppisen pienistä rakkuloista. Niiden seinämää reunustavat kilpirauhashormoneja tuottavat follikkelisolut. Kilpirauhasen follikkelisolut ottavat sisäänsä verenkierrosta jodia, joka on välttämätön kilpirauhashormonien synnylle.

Erityisesti hypotalamus ja aivolisäke osallistuvat kilpirauhasen toiminnan säätelyyn takaisinkytkennän kautta.

Kilpirauhasen hormonit vaikuttavat moniin elintoimintoihin

Kilpirauhasen erittämät hormonit vaikuttavat moniin elintoimintoihin, kuten:

  • kasvuun
  • kehitykseen
  • aineenvaihduntaan
  • stressiin sopeutumiseen
  • veren solujen muodostukseen
  • muiden hormonien vaikutuksiin
  • kehon lämmönsäätelyyn
  • hermoston ja lihaksiston toiminnan säätelyyn
  • psyykkiseen hyvinvointiin.

Kilpirauhasen toimintahäiriöt

Kilpirauhasen toimintahäiriöt ovat yleisimpiä sisäelinrauhasten poikkeamia. Kilpirauhasen häiriintyneelle toiminnalle on useita syitä. Tämä artikkeli käsittelee vajaatoimintaa (katso myös kilpirauhasen liikatoiminta).

Mikä on kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi?

Kilpirauhasen vajaatoiminta on sairaus, joka vaikuttaa mieleen, yleisvointiin, kehon lämmönsäätelyyn ja usein myös painoon. Kilpirauhasen vajaatoiminta kannattaa tutkia ja hoitaa, jos kokee esimerkiksi voimakasta väsymystä tai paino on noussut runsaasti ilman, että syömis- ja liikkumistottumuksissa on tapahtunut suuria muutoksia.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet muistuttavat osittain anemian oireita. Hemoglobiini paljastaa anemian. Raudanpuutosanemia on yleisin anemia. Puutostiloja ja kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan eri tavoilla. Kuten anemiassa, kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet syntyvät kuukausien ja vuosien aikana ja niitä voi erehtyä pitämään normaaleina.

Hoitamaton kilpirauhasen vajaatoiminta

Hoitamattomana kilpirauhasen vajaatoiminta häiritsee muun muassa sydämen toimintaa, muistia ja jaksamista. 

Kilpirauhasen vajaatoiminta oireet

  • Palelu ja viileä iho. Kilpirauhasen vajaatoiminta vaikuttaa elimistön lämmönsäätelyyn, jolloin ihmisen kylmänsietokyky heikkenee.
  • Hikoilemattomuus.
  • Väsymys. Mikäli tunnet itsesi jatkuvasti uupuneeksi, voi kyseessä olla kilpirauhasen vajaatoiminta.
  • Hajamielisyys, hidas ajattelu ja muutokset oppimiskyvyssä 
  • Masennus ja ahdistuneisuus. Tila itsessään voi vaikuttaa mielialan laskuun, mutta myös esimerkiksi muut oireet, kuten reistaileva muisti ja painonnousu, voivat aiheuttaa ahdistuneisuutta. Masennusta tai ahdistuneisuushäiriötä epäiltäessä pitäisi aina tarkistaa kilpirauhasarvot, koska masennus voi syntyä vajaatoiminnan seurauksena ja korjaantua kilpirauhaslääkityksellä.
  • Ylipaino tai selittämätön painonnousu. Vaikka et olisi syönyt tavallista epäterveellisemmin tai enemmän, voi painosi olla noussut. Kilpirauhasen vajaatoiminnalla on taipumus hidastaa ihmisen aineenvaihduntaa. Yleensä paino palaa ennalleen, kun kilpirauhaslääkitys saadaan alkuun ja noudatetaan terveellisiä ruokailutapoja.
  • Aloitekyvyttömyys liittyy vajaatoimintaan mahdollisesti liittyvään masentuneisuuteen ja ahdistuneisuuteen. Moni loppuunpalamisesta eli burn outista kärsivä saattaa oikeasti kärsiä kilpirauhasen vajaatoiminnasta.
  • Unentarpeen kasvu. Monet vajaatoimintapotilaat kertovat unentarpeen yllättävästä lisääntymisestä. Tämä liittyy usein myös masennukseen. Toisaalta potilaasta voi tulla myös uneton.
  • Kynsien, ihon ja hiusten kuivuus. Hiustenlähtö.
  • Janon tunne.
  • Nälän tunne.
  • Krooninen ummetus ja muut suoliston toiminnan ongelmat.
  • Käheä ääni.
  • Lihasheikkous alaraajoissa.
  • Hidas pulssi ja rytmihäiriöt. Kilpirauhasen vajaatoiminta hidastaa yleensä pulssia, kun taas liikatoiminta voi nostaa sitä. Yleisesti monenlaiset sydämen toiminnan häiriöt voivat liittyä vajaatoimintaan.
  • Hengenahdistus. Kilpirauhaspotilas saattaa hengästyä helpommin, jolloin liikkuminen voi jäädä vähemmälle. Tämäkin voi johtaa painonnousuun. Myös lihasheikkous hengityslihaksissa voi aiheuttaa hengenahdistusta.
  • Kohonneet kolesteroliarvot. Vajaatoiminnasta kärsivän henkilön maksan ja sappirakon toiminnassa voi olla puutteita, jolloin kolesteroliarvot ovat jatkuvasti koholla. Tilan vaikutus maksan toimintaan on ylipäätään merkittävä. Maksa on sydämen ohella niin tärkeä elin, että kilpirauhasen kunnosta huolehtiminen on merkittävää jo niiden vuoksi.
  • Struuma voi syntyä vajaatoiminnasta kärsivälle henkilölle, jos vajaatoiminta liittyy heikkoon vastustuskykyyn. Struuma on itse asiassa suurentunut kilpirauhanen.
  • Kuukautiskierron häiriöt ja maitovuoto naisilla.
  • Hedelmättömyys.
  • Kasvojen ja luomien turvotus.
  • Lyhytkasvuisuus.
  • Nielun, kielen, silmäluomien turvotus.
  • Nuorella naisella kuukautishäiriöt.

Vajaatoiminnan oireet ovat aina yksilöllisiä ja riippuvat mm. iästä, vajaatoiminnan kestosta sekä vaikeusasteesta ja henkilön muista sairauksista.

Lievissä kilpirauhasen toimintahäiriöissä liikatoiminnan ja vajaatoiminnan oireet voivat olla hyvin samantapaisia. Tällöin ei ole välttämättä helppo tunnistaa mistä olisi kyse. Verikoe kertoo, onko kyseessä sairaus ja jos on, kumpi.

Oireet voivat vaikuttaa myös uniapnean kehittymiseen.

Kilpirauhasen vajaatoiminta ja ruokahalu

Erityisesti vaikeissa kilpirauhasen vajaatoiminnassa ruokahalu voi heiketä huomattavasti. Paino voi tästä huolimatta nousta. Vatsan toiminta voi muuttua epäsäännölliseksi ja ummetus on tavallista.

Kilpirauhasen vajaatoiminta ja ummetus

Krooninen ummetus ja muut suoliston toiminnan ongelmat ovat hyvin yleisiä oireita kilpirauhasen vajaatoiminnassa. Nämä liittyvät yleensä myös keliakiaan. Vajaatoiminta ja keliakia voivat esiintyä myös yhdessä, ja ne eivät välttämättä sulje toisiaan pois. Myös esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymä voi aiheuttaa samoja oireita.

Ummetus lisää suolistotulehdusten riskiä. Ummetuksen takia suoliston bakteerikanta voi heikentyä ja ravinteet voivat imeytyä heikosti. Myös ruoka-aineyliherkkyyksien riski kasvaa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta ja sydän

Merkittävin verenkiertoon vaikuttava hypotyreoosiin liittyvä vaikutus on kolesterolin kohoaminen (tyypillisesti ”paha” LDL-kolesteroli ja triglyseridi-arvot kohoavat).

Kilpirauhasen vajaatoiminnassa sydämen syke saattaa hieman hidastua.

Tautiin liittyvää turvotusta voi esiintyä myös sydänlihassoluissa, mistä voi kehittyä sydämen vajaatoiminta. Kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyvä sydämen vajaatoiminta on kuitenkin harvinaista.

Hoitamaton kilpirauhasen vajaatoiminta voi altistaa ateroskleroosille ja sen myötä sepelvaltimotaudille. Taustalla vaikuttaa kolesterolin lisäksi kohonnut verenpaine ja valtimoverisuonten sisäkalvon eli endoteelin toimintahäiriö.

Hypotyreoosin hoitoon käytettävän tyroksiini-hormonin annostusta kannattaa aika-ajoin tarkastaa pitoisuusmittauksilla. Jos pitoisuus on liian suuri, rytmihäiriöiden, kuten eteisvärinän, riski kasvaa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta ja kolesteroli

Kolesterolipitoisuus suurenee usein kilpirauhasen vajaatoiminnassa. Kokonaiskolesteroli ja LDL-kolesteroli (“paha” kolesteroli) voivat lisääntyä.

Kilpirauhasen toimintahäiriöt ja silmät (silmien oireet)

Silmien sidekalvoissa ja niiden ympärillä sekä luomissa voi olla turvotusta sekä punoitusta. Myös valonarkuutta, silmien kuivumista, roskantunnetta ja kaksoiskuvia voi esiintyä.

Anemia kilpirauhasen vajaatoiminnassa

Anemia on yleistä sekä kilpirauhasen vajaa- että liikatoiminnassa. Laaja meta-analyysitutkimus paljasti, että normaalisti toimivaan kilpirauhaseen verrattuna kilpirauhasen vajaatoimintaa potevilla oli anemiaa lähes kaksi kertaa todennäköisemmin. Tutkimuksen mukaan myös kilpirauhasen liikatoimintaa potevilla oli muita enemmän anemiaa, mutta yhteys oli aavistuksen heikompi.

Hemoglobiini paljastaa anemian. Hemoglobiini tutkitaan täydellisen verenkuvan yhteydessä, joka kuuluu esimerkiksi suosittuun Puhti-terveystarkastukseen tai laajaan anemian ja raudanpuutteen tutkimuspakettiin.

Kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyviä autoimmuunisairauksia

Kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyviä autoimmuunisairauksia ovat:

  • vitiligo (valkopälvi)
  • keliakia
  • tyypin 1 diabetes
  • hapoton maha
  • B12-vitamiinin imeytymishäiriöt
  • reumasairaudet, alttius tulehduksellisiin nivelsairauksiin, Sjögrenin oireyhtymä
  • hormonitoiminnan häiriöt (esimerkiksi ennenaikaiset vaihdevuodet, Addisonin tauti).

Miten kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan?

Koska kilpirauhasen vajaatoiminta vaikuttaa laaja-alaisesti kehon ja mielen toimintoihin, voivat sen vaikutukset vaatia oireenmukaista hoitoa. Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan pääasiassa lääkehoidolla. Yleisvoinnin pitäisi palautua normaaliksi, kun lääkehoito aloitetaan.

Noudata kilpirauhasen toimintahäiriöiden hoidossa oman lääkärisi ohjeita. Puhdin palvelun kautta pääset laboratoriokokeisiin, ja voit myös varata tarvittaessa erikseen lääkärin puhelinkonsultaation testien jälkeen.

Esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminnasta johtuva masennus– ja väsymystila voivat vaatia erillistä hoitoa, vaikka kilpirauhasen vajaatoiminnan lääkitys aloitettaisiin. Yleensä nämä oireet kuitenkin lievittyvät hoidon edetessä.

Mitkä ravintoaineet vaikuttavat kilpirauhasen vajaatoimintaan?

Seuraavat ravintoaineet ovat tärkeitä kilpirauhasen vajaatoiminnassa. Ne kaikki edistävät kilpirauhashormonien normaalia tuotantoa. Ravintoaineet kannattaa pyrkiä saamaan ensisijaisesti ravinnosta ravintolisävalmisteiden sijaan. Kilpirauhaselle tärkeitä ravintoaineita ovat erityisesti jodi, seleeni ja sinkki.

  • Jodi. Kilpirauhaspotilaan kannattaa välttää liikaa jodin saantia, mutta toisaalta sitä täytyy kuitenkin saada riittävä määrä. Jodia on luonnostaan esimerkiksi lihassa, kalassa ja kananmunassa. Saatavilla on myös jodioitua suolaa.
  • Seleeni. Myös seleenin saanti on tärkeää, mutta ravintolisässä sitä on yleensä suuri määrä. Ravinnon mukana sitä saadaan esimerkiksi tonnikalasta, kalasta, sardiineista ja palkokasveista. Parapähkinät sisältävät paljon seleeniä, ja niitä kannattaa nauttia päivässä vain muutama, jotta seleenin saantimäärä täyttyy.
  • Sinkki. Osterit, simpukat sekä kana sisältävät paljon sinkkiä, ja sitä on turvallista ottaa myös ravintolisänä.

Jodin, seleenin tai sinkin saannista on harvemmin pulaa, mutta tämä riippuu yksilöllisesti omasta ruokavaliosta. Esimerkiksi vegaanit eivät saa näitä aina riittävästi.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan lääkehoito

Kun kilpirauhasen vajaatoiminta todetaan, lääkäri määrää sairauden hoitoon tyroksiinia eli T4-hormonia, jota otetaan päivittäin. Tyroksiinin aloitus- ja ylläpitoannos on yksilöllinen.

Sairaus vaatii säännöllistä verikokeiden ottamista ja lääkityksen riittävyyden tarkastamista, jotta vointi pysyy normaalina. Lääkityksen aloituksen jälkeen (tai lääkkeen annostuksen muutosten jälkeen) laboratorioarvot kontrolloidaan tilanteesta riippuen 6-8 viikon kuluttua.

Kilpirauhasen seurantapaketti soveltuu kilpirauhasen toiminnan seurantaan. Kontrollipäivinä lääke otetaan vasta laboratoriokokeiden jälkeen tyhjään vatsaan.

Yleensä tyroksiinin aloitusannos on ylläpitoannosta pienempi. Lääkitystä nostetaan vähitellen, kunnes on löydetty sopiva annos. Kun lääkityksen annostus on saatu kohdilleen ja henkilö on oireeton, voidaan kilpirauhaskokeiden seuranta harventaa tehtäväksi kerran vuodessa.

Vajaatoiminnan lääkehoitoa ohjataan ensisijaisesti henkilön yksilöllisten oireiden ja toissijaisesti laboratorioarvojen perusteella.

Tyroksiinilääkityksen aloituksen jälkeen vointi voi parantua huomattavasti jo muutamassa viikossa. Toisaalta vajaatoiminta on voinut kehittyä vuosia, jolloin voi viedä kuukausia tai pidempään ennen kuin hoito tepsii ja kaikki oireet poistuvat.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan lääkitys on yleensä pysyvä.

Lääkityksen aloituksen jälkeen tai annostusta muutettaessa voi esiintyä sydämen tykyttelyä, mikä on yleensä ohimenevää. Lääkkeen annostusta ei tule kuitenkaan koskaan muuttaa itsenäisesti keskustelematta lääkärin kanssa.

Muu lääkitys, sairaudet ja ikä vaikuttavat kilpirauhasen hoitoon, ja hoito onkin aina yksilöllistä. Siksi hoitoa ei myöskään tule vertailla toisen henkilön hoitosuunnitelmaan. Myös ravintolisistä tulee aina kertoa lääkärille.

Esimerkiksi kortisonivalmisteet saattavat muuttaa kilpirauhashormonien aineenvaihduntaa. Myös estrogeenihoito vaikutaa ja hoidon aloituksen jälkeen tyroksiinin tarvetta pitää arvioida uudelleen ja tarvittaessa tyroksiinin annosta lisätään. Toisaalta estrogeenihoidon lopettamiseen voi liittyä tyroksiinin tarpeen väheneminen. Myös tietyt epilepsialääkkeet muokkaavat tyroksiinin aineenvaihduntaa.

Joissain tapauksissa pelkkä tyroksiini ei riitä poistamaan oireita. Tällöin voidaan okeilla tyroksiinin (T4) ja trijodityroniinin (T3) yhdistelmähoitoa. Muut sairaudet ja tilat tulee sulkea huolellisesti pois.

Kilpirauhasen vajaatoimintaa vai jotain muuta?

Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet muistuttavat monien muiden sairauksien oireita. Muut sairaudet ja tilat kannattaa tutkia ja pyrkiä hoitamaan, jos verikokeesta ei ilmene kilpirauhasen vajaatoimintaa.

Seuraavat tilat voivat aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoiminnan oireiden kaltaisia oireita:

Miehillä alakuloisuutta ja väsymystä voi aiheuttaa myös alhainen testosteronitaso.

Miten kilpirauhasen vajaatoiminta todetaan?

Kilpirauhasen toimintaan vaikuttavat eniten hormonit tyroksiini (S-T4-V) ja tyreotropiini (S-TSH). Elimistö vaatii tyreotropiinia tuottaakseen tyroksiinia.

Tyypillisimmässä vajaatoiminnassa tyreotropiinin määrä veressä kasvaa, koska kilpirauhanen ei kykene tuottamaan tarpeeksi tyroksiinia. Aivolisäke alkaa ikään kuin pakottaa kilpirauhasta tuottamaan tyroksiinia lisäämällä tyreotropiinin tuotantoa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta on yleensä mahdollista todeta verikokeella. Usein testaus on kuitenkin puutteellinen, sillä siinä saatetaan mitata vain tyreotropiinin määrä. Vaikka tyreotropiini olisi viitealueella, henkilöllä voi olla vajaatoiminta. Erityisesti jos oireet viittaavat siihen, on myös muiden hormonipitoisuuksien tutkiminen tärkeää. Puhdin kilpirauhasen laaja testipaketti antaa kattavan käsityksen kilpirauhasen toiminnasta neljän eri testin perusteella.

Kilpirauhasen vajaatoiminta lapsella

Kilpirauhasen vajaatoiminta on harvinaista lapsilla. Aikuisilla sairaus on sen sijaan yleinen. Lapsilla puberteetti saattaa viivästyä ja pituuskasvu hidastua sairaudesta johtuen. Nuorella naisella kuukautiset saattavat jäädä pois tai muuttua epäsäännölliseksi.

Mitä ovat kilpirauhashormonit?

Kilpirauhashormonien tutkimuksissa on huomioitava seuraavat:

  1. S-TSH Tyreotropiini. Ensisijainen kilpirauhashormonitutkimus. Monilla vajaa- ja liikatoiminnan oireita voi olla jo viitearvojen rajoilla. Siksi myös muut kilpirauhashormonit kannattaa tutkia.
  2. S-T4-V Tyroksiini, vapaa. Määrittäminen on tärkeää erityisesti, jos vajaatoiminnan oireita on, mutta tyreotropiini on viitearvon sisällä. Raskaus ja puutteellinen ravinto voivat vaikuttaa arvoon.
  3. S-TPOA-D Tyreoideaperoksidaasi, vasta-aineet. Tämän hormonin määrä veressä lisääntyy yleensä kilpirauhasen toimintaan vaikuttavissa autoimmuunisairauksissa. Tällainen on esim. Hashimoton tyreoidiitti.
  4. S-T3-V Trijodityroniini. Tämän hormonin puute voi johtaa lyhytkasvuisuuteen, koska se vaikuttaa solujen kehittymiseen. Lisäksi sen puute voi heikentää hedelmällisyyttä.
  5. S -TyglAb Tyreoglobuliini. Tämä on kilpirauhashormonien varasto. Sen määrä vaikuttaa suoraan muihin pitoisuuksiin.

Huom. Hormonipitoisuuksien lisäksi kannattaa mitata ferritiini (S-Ferrit). Ferritiini on elimistön raudan varasto ja kertoo mahdollisesta raudanpuutteesta, joka voi aiheuttaa esimerkiksi väsymystä, vetämättömyyttä ja masentunutta oloa. Kilpirauhasen vajaatoiminnan ja raudanpuutteen tai anemian oireet on helppo sekoittaa toisiinsa.

Jos tyroksiinihoito päädytään aloittamaan, alhainen ferritiini voi aiheuttaa vajaatoimintaisilla kilpirauhasen liikatoiminnan oireita.

Kilpirauhashormonien viitearvot

Kilpirauhashormonien viitearvot on esitetty taulukossa:

S-TSH TYREOTROPIINI 0,5–3,6 mU/l
S-T4-V  TYROKSIINI, VAPAA  10–21 pmol/l
S-TPOA-D TYREOIDEAPEROKSIDAASI < 60 kU/l
S-T3-V TRIJODITYRONIINI 2,6–6 pmol/l
S -TyglAb TYREOGLOBULIINI Normaali alle 40 kU/l, lievästi kohonnut 40–80 kU/l, kohonnut yli 80 kU/l

Mikä aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoiminnan?

Kilpirauhasen vajaatoimintaan ei ole vain yhtä syytä. Se voi aiheutua ulkoisten syiden, kuten kaulaan kohdistuneen vaurion vuoksi, tai aivolisäkeperäisistä syistä. Lopputulos on kuitenkin sama: kilpirauhanen ei kykene tuottamaan riittävän paljon sitä ylläpitäviä hormoneja ja vointi kääntyy heikoksi.

Hashimoton tyreoidiitti

Hashimoton tyreoidiitti on yleisin kilpirauhassairaus. Se on autoimmuunitulehdus, eli tila, jossa kehon immuunijärjestelmä kääntyy itseään vastaan.

Hashimoton taudin kohdalla immuunijärjestelmä hyökkää kilpirauhasta vastaan. Taudin aiheuttajaa ei täysin ymmärretä, mutta se on mahdollisesti periytyvä.

Sairaus on yleisempi naisilla kuin miehillä, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta ylipäätään. Hashimoton tyreoidiitti puhkeaa usein raskauden jälkeen, joten raskaana olevan kannattaa huomioida kilpirauhasarvonsa.

Tähän kilpirauhassairauteen voivat johtaa myös säteilylle altistuminen ja hyvin runsaasti jodia (käytännössä jodioitua suolaa) sisältävä ruokavalio.

Aivolisäkeperäinen kilpirauhasen vajaatoiminta

Aivolisäkeperäisessä kilpirauhasen vajaatoiminnassa aivolisäke ei tuota riittävää määrää tyreotropiinia, mikä vaikuttaa tyroksiinin määrään veressä.

Kilpirauhassyöpä

Kilpirauhassyöpä on harvinainen sairaus. Suurin osa kaulalla esiintyvistä kyhmyistä on hyvälaatuisia ja useimmiten kyseessä on suurentunut kilpirauhanen, eli struuma. Joskus kyse voi kuitenkin olla kilpirauhassyövästä.

Syöpä itsessään aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa, mutta niin tekee myös sen hoitaminen. Varsinkin sädehoito altistaa kaulan säteilylle.

Kilpirauhassyövän ennuste on yleensä varsin hyvä, eli se paranee usein.

Struuma

Struuma tarkoittaa kilpirauhasen suurenemista. Tämä ei siis kuitenkaan kerro, miten kilpirauhanen toimii. Kilpirauhasen suureneminen on yleinen ilmiö. Struuman syntyyn vaikuttavat niin perinnölliset kuin ympäristötekijät. Struuma on yleisempää, mikäli struumaa esiintyy suvussa. Struuma yleistyy hieman iän myötä. Myös raskaus suurentaa kilpirauhasta.

Muita syitä kilpirauhasen vajaatoimintaan

Muita syitä kilpirauhasen vajaatoimintaan voivat olla:

  • liiallinen tai liian vähäinen jodin määrä ruokavaliossa
  • raskaus
  • kaulaan kohdistuva voimakas isku
  • kaulan alueelle kohdistuva röntgenhoito, joka voi tuhota kudosta
  • Downin oireyhtymä (kilpirauhassairaus on yleinen tässä tilassa).

Kilpirauhasen vajaatoiminta raskauden aikana

Raskauden alkamisen jälkeen tyroksiinihoitoa ei saa keskeyttää ilman lääkärin määräystä, koska äidin normaali kilpirauhashormonipitoisuus on tärkeä sikiön aivojen kehittymiselle. Raskauden aikana kilpirauhashormonin tarve suurenee yleensä 0.025-0.05 mg/vrk. Tämän vuoksi tyroksiinin tarve arvioidaan uudelleen heti raskauden alettua ja myöhemmin uudelleen raskauden aikana.

Raskauden alettua suositellaan aiempaan päivittäiseen tyroksiinin annokseen lisättäväksi 0.025 mg. TSH:n tavoite on alle 2,5 mU/l ensimmäisessä raskauskolmanneksessa ja alle 2,5-3,0 mU/l myöhemmässä raskausvaiheessa.

Mikäli äiti on raskauden aikana rautalääkityksellä, on hyvä huomata rautalisän ja tyroksiinin ajoitus. Raskausaikana usein annettava rautalääkitys vähentää tyroksiinin imeytymistä. Rautalääkitys voidaankin ottaa iltaisin ja tyroksiini normaalisti aamuisin.

Raskauden jälkeen palataan entiseen annosteluun.

Kilpirauhasen tutkimukset ilman lähetettä

Puhdilta saat kaikki tutkimukset ilman lääkärin lähetettä. Pääset testiin helposti ja tulokset tulevat nopeasti. Selkeä visuaalinen tulosraportti, josta näet, mitkä arvot ovat viitearvojen sisällä. Testien jälkeen voit tarvittaessa varata erikseen ajan etälääkärin konsultaatioon palvelun kautta, jos esimerkiksi epäilet sairautta.

Lähteet

Duodecim Terveyskirjasto. Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi)

Duodecim Terveyskirjasto. Tyreotropiini

Hakanen, P. Suomen Endokrinologiyhdistys ry. Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi. 9.9.2013

Mayo Clinic. Hypothyroidism (underactive thyroid)

Soppi, E. Kilpirauhanen ja kilpirauhassairaudet. 1. painos. 2013

Suomen kilpirauhaspotilaat Ry

Suomen kilpirauhasliitto Ry. Vajaatoiminta / hypotyreoosi

Sydänliitto. Kilpirauhasen vajaatoiminnan vaikutukset sydämeen. 10.1.2020

Synlab. Tyroksiini, vapaa

Synlab. Tyreoideaperoksidaasi

Uutispalvelu Duodecim. Anemia yleistä kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminnassa. 26.10.2018

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Synnynnäinen kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi

Wopereis, D. M. ym. The Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism. The Relation Between Thyroid Function and Anemia: A Pooled Analysis of Individual Participant Data. 2.8.2018

Teksti

Kirjoittajan avatar

Milla on toiminut Puhdin sisällöntuottajana hyvinvointiin, jaksamiseen ja terveyteen liittyvissä aiheissa.

Kirjoittajan avatar

Puhdin viestinnästä ja palvelun jatkuvasta kehittämisestä vastaava Mirka Tuovinen on valmentaja ja sisällöntuottaja. Mirka on ravitsevan ruoan ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin puolestapuhuja. Erityisosaamista Mirkalla on hyvinvoivasta mielestä, erityisruokavalioista ja työhyvinvoinnista.


Päivitetty: 22.10.2020

Kävijöiden kommentteja ja kokemuksia aiheesta “Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) voi selittää väsymyksen”

  • Hei!
    Minulta poistettiin kilpirauhanen 15.1.2020.
    Ihmettelen kovasti jälkihoitoa. Miksi hoitona on vain tyroksiini T4, vaikka terve kilpirauhanen tuottaa useita muitakin T-hormooneita. Vaikuttaa avuttomalta, suorastaan välinpitämättömältä. Teidänkin sivustoillanne puhutaan vain kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidoista eikä mainita sanallakaan kilpirauhasen poiston jälkeisestä hoidosta. Silloinhan varsinkin tarvittaisiin monipuolisempaa hormoonihoitoa. Kokemuksesta tiedän,että olo on kurja pelkällä tyroksiinihoidolla, vaikka sitä kuinka säädeltäisiin edestakaisin. Mihin pitäisi ottaa yhteyttä jotta saisin paremman lääkityksen?

    • Suosittelemme ottamaan asian puheeksi lääkärin kanssa. Emme ikävä kyllä pysty antamaan vastausta kysymykseesi tätä kautta. Mikäli olet tilannut tutkimukset sivuiltamme puhti.fi, sinulla on mahdollisuus tilata lääkärin etäkonsultaatio Oma Puhti-raportilta tai sitten voit olla aina yhteydessä omalääkäriin. Olisiko esim. endokrinologilla vastauksia kysymyksiisi tai sitten esim kilpirauhasliiton sivuilta voisi myös löytyi joitain vastauksia kysymyksiisi.

    • Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet pyritään yleensä parantamaan oikealla hoidolla. Kilpirauhasen toiminnan häiriöitä tutkiessa on tärkeä tehdä kunnollinen tilanteen selvittely ja arvioida voiko oireiden taustalla olla jokin muu syy kuten: unihäiriö, testosteronivaje, vitamiinien puutokset, stressin aiheuttamat oireet, suolistoperäiset syyt ja imeytymishäiriöt, matalat rautavarastot, anemia tai jokin muu fysiologinen syy.

  • Hei! Muutamia vuosia sitten olin hyvin väsynyt, mustini pätki, en esim. muistanut miten sanotaan tuoli. Palelin myös hirveästi, yöllä piti laittaa villapaita päälle, monta villasukkaa ja peittoa päälle, että jotenkin tarkenin. Työterveydessä kävin kol.kontrollissa, onneksi lääkäri huomasi laittaa kilpparilabraan ja tauti löytyi. Tyroksiinilääkitys aloitettiin ja pikku hiljaa oireet helpottui.

  • Tuula Salonen sanoo:

    Minulla on P-TPOAb arvo 316 ja P-TSH arvo 0.41 sekä P-T4-V arvo 15.5 sekä P-T3-V arvo 4.6. Minulla on runsaasti kipuja. Onko syytä huoleen?

    • Hei, en voi antaa arviota terveydentilaasi mutta ohjaisin sinua kääntymään lääkärin puoleen oireidesi vuoksi. Olitko huomannut, että voit Oma Puhti-sivustolta tilata lääkärin etäkonsultaation 44€ hintaan. Häneltä voisi kysyä asiaan liittyen. Kaikkea hyvää sinulle.

  • Pirkko Saukkonen sanoo:

    MOIKKA MINULLA ON KILPIRAUHASEN VAJAA TOIMINTA LABRA ARVOT VIIMEKSI P-TSH 3,94MU/1 onko tämä hyvä arvo

    • Hei, tulostesi perusteella emme voi antaa arviota onko tämä sinulle normaali tilanne. Menetelmät laboratorioilla on aina omansa, osa analysoi näytteet veren plasmasta ja esimerkiksi meidän käyttämä Synlab seerumista. Tässä sinulla otetussa näytteessä TSH on analysoitu plasmasta. Löysin yhden laboratorion sivuilta tietoa heidän viitearvoistaan liittyen kyseiseen P-TSH -tutkimukseen ja siellä viitearvona normaalia oli aikuiset, yli 20v 0.27-4.2 mU/l. Mikäli tuloksesi tai tilanteesi huolestuttaa sinua, suosittelemme kääntymään lääkärin puoleen.

Onko sinulla kokemuksia aiheesta, joita haluaisit jakaa?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *