Tämän artikkelin luettuasi tiedät, mitkä kuukautiset ovat ja minkälaisia oireita niihin voi liittyä. Opit myös, mitä tarkoittavat runsaat kuukautiset ja minkälaisia häiriöitä kiertoon voi liittyä.

Kuukautiset

  • Kuukautiset tulevat, kun naisen munasolu ei ole hedelmöittynyt.
  • Noin joka kolmas nainen kärsii runsaista kuukautisista elämänsä aikana.
  • Runsaisiin kuukautisiin voi liittyä veren menetyksestä johtuvaa raudanpuutetta.
  • Kuukautisiin voi liittyä myös erilaisia kierron häiriöitä.

Mitkä ovat kuukautiset?

Kuukautiset ovat hedelmällisessä iässä oleville naisille tuleva verinen vuoto noin kerran kuukaudessa. Kuukautiset tulevat, kun naisen munasolu ei ole hedelmöittynyt ja raskauteen valmistautunut kohtu puhdistautuu seuraavaa kuukautiskiertoa varten.

Minkä ikäisenä kuukautiset alkavat?

Kuukautiset alkavat tytöillä normaalisti noin 12-13-vuoden ikäisinä murrosiän yhteydessä ja ne päättyvät noin 43-57 vuoden iässä vaihdevuosien yhteydessä. Ensimmäisten vuosien aikana tytöillä usein esiintyy epäsäännöllistä rytmiä kuukautisten välillä, mutta iän myötä kierron pituuden tulisi tasoittua.

Mikä on kuukautiskierron pituus yleensä?

Normaali kuukautiskierron pituus on 24-35 vuorokautta. Kuukautiskierto aloitetaan aina laskemaan ensimmäisestä vuotopäivästä. Kuukautisten kesto vaihtelee 2-8 päivän välillä, mutta yleinen kesto kuukautisille on noin 5 päivää.

Normaalien kuukautisten aikana nainen menettää verta noin 0,2-0,8 dl. Vuodon seassa poistuu erilaisia eritteitä, kudosnestettä, verta ja kohdun limakalvoa.

Runsaat kuukautiset

Noin joka kolmas nainen kärsii runsaista kuukautisista elämänsä aikana. Koska kuukautisvuotoa on vaikea mitata, runsaan vuodon mittarina toimii naisen subjektiivinen kokemus vuodon runsaudesta.

Lisäksi vuodossa voi esiintyä paljon hyytymiä. Myös vuodon määrän aiheuttaneet haitat vaikuttavat runsaiden kuukautisten määrittämiseen. Yleisesti kuitenkin puhutaan runsaista kuukautisista, kun vuodon määrä ylittää 0,8 dl.

Runsaat kuukautiset ja raudanpuute

Runsaat kuukautiset voivat aiheuttaa raudanpuutosanemiaa, sillä naiset, jotka kärsivät runsaasta vuodosta voivat menettää jopa 5–6-kertaisen määrän rautaa kiertoa kohden kuin naiset, joilla on normaalit kuukautiset.

Raudanpuutosta voidaan tutkia laboratoriokokeilla, joihin pääset Puhdin kautta ilman lääkärin lähetettä.

Ferritiini on ensisijainen raudanpuutteen osoittaja. Elimistön tulehdustila vaikuttaa ferritiiniin, minkä vuoksi samalla kannattaa tutkia myös tulehdusta mittaava herkkä CRP. Hemoglobiini puolestaan kertoo anemiasta. Anemian syy tulee aina selvittää. Raudanpuutetta voi esiintyä myös ilman anemiaa (matala ferritiini).

Raudanpuutos syntyy, kun rautaa menetetään enemmän kuin sitä saadaan ruokavaliosta. Raudanpuutos syntyy usein monen tekijän summana ja siihen vaikuttavat myös muut syyt runsaiden kuukautisten ohella. Myös esimerkiksi runsas urheilu lisää raudan tarvetta.

Raudanpuutteen oireet ovat hyvin yksilöllisiä. Raudanpuute voi aiheuttaa esimerkiksi seuraavia oireita:

  • väsymys, huimaus, heikotus
  • sydämentykytys, hengästyminen, hengenahdistus
  • painon lasku tai nousu
  • päänsäryt
  • hiustenlähtö ja hiusten oheneminen, ihon ja huulten kuivuminen
  • hermostuneisuus, levottomuus
  • ahdistus, masennusoireet.

Runsaiden kuukautisten hoito

Runsaisiin kuukautisiin ei ole hoitoa, mutta joillakin ihmisillä tietyt ehkäisypillerit voivat niukentaa vuotoa. Myös keltarauhashormonia vapauttavat kierukat voivat olla apu runsaaseen vuotoon.

Miten kuukautiskierto jaetaan?

Kuukautiskierto jaetaan hormonaalisesti kahteen eri vaiheeseen – munarakkulan kypsymisvaiheeseen (follikkelivaihe) ja keltarauhasen toimintavaiheeseen (luteaalivaihe).

Mitkä hormonit vaikuttavat kuukautiskiertoon?

Kierron alussa aivolisäkkeen tuottama follikkelia stimuloiva hormoni (FSH) kypsyttää munarakkulan. Samalla munarakkula tuottaa estradiolia (naishormormonia), joka paksuntaa kohdun limakalvoa.

Kierron alkupuoliskon follikkelivaihe määrittää kierron pituuden. Follikkelivaihe päättyy ovulaatioon. Kierron alkupuoliskon puolivälissä estradiolin eritys alkaa ja se samalla jarruttaa FSH:n eritystä.

Nainen ovuloi, kun munarakkula on kypsä ja se puhkeaa. Tällöin irtoaa munasolu. Samalla ovulaatio käynnistää aivolisäkkeessä erittyvän luteinisoivan hormonin (LH) nopean nousun. Lutenisoivan hormonin nousu tukee keltarauhasen toimintaa ja sen erittämän hormonin, progesteronin, eritystä kahden viikon ajan.

Progesteronin määrä veressä on suurimmillaan 5-10 päivää ovulaation jälkeen. Progesteroni kypsyttää kohdun limakalvoja valmistaakseen kohdun mahdollista raskautta varten. Keltarauhasen toiminta heikkenee ja se surkastuu, jos munasolu ei ole hedelmöittynyt ja kiinnittynyt. Tällöin alkaa kuukautisvuoto.

Mitä tarkoittaa PMS, premenstruaalinen oireyhtymä?

Kuukautisia ennen nainen saattaa kokea fyysisiä ja psyykkisiä oireita, ja ne saattavat vaikuttaa normaaliin elämiseen. Näitä oireita kutsutaan kuukautisia edeltäväksi oireyhtymäksi eli premenstruaaliseksi oireyhtymäksi. Oireet tunnetaan myös lyhenteellä PMS-oireet. Oireiden syytä ei tiedetä, mutta ne liittyvät säännölliseen kuukautiskiertoon.

Mitä ovat PMS-oireet?

PMS-oireet ilmenevät kierron loppupuolella ja ne helpottavat useimmiten muutaman päivän kuluessa kuukautisten alkamisesta. Psyykkisiä tavallisimpia oireita ovat itkuherkkyys, masentuneisuus ja ärtyneisyys. Fyysisiä oireita ovat muun muassa turvonneisuus ja päänsäryt. Lievä PMS-oireilu on varsin normaalia, vain noin 4-10% naisista kärsii vaikeista oireista.

PMS-oireiden helpottaminen

PMS-oireista turvotusta voi yrittää lievittää juomalla runsaasti vettä ja vähentämällä suolan käyttöä. Lisäksi kahvin ja alkoholin nauttimisen rajoittamisella ennen kuukautisia on vaikutuksia turvotukseen. B6-vitamiinin nauttimisella muutama viikko ennen kuukautisten alkua voi olla apua psyykkisiin oireisiin.

Miten ikä vaikuttaa kuukautisiin?

Kuukautiset alkavat tytöillä noin 10-16 vuoden iässä, yleensä 12-13 vuotiaina. Alkamisajankohtaan vaikuttaa liikunnan ja ruokavalion lisäksi perimä. Alkuvuosina kuukautiset voivat olla hyvin epäsäännöllisiä.

Nuorena kuukautiset voivat olla todella runsaita ja johtaa anemiaan. Vähitellen kuukautiskierto alkaa tasaantumaan.

Naiset ovat hedelmällisimmässä iässä 18-25-vuotiaina, jolloin raskaaksi tuleminen on todennäköisintä. 30 ikävuoden tienoilla hedelmällisyys rupeaa laskemaan.

35-45 vuoden iässä naiset kärsivät eniten premenstruaalisista oireista.

Kuukautisten loppuminen

Kuukautiset loppuvat vähitellen noin 45-56 vuoden iässä vaihdevuosien yhteydessä, yleensä noin 51-vuotiaana. Vaihdevuosina naisen munasarjojen toiminta heikkenee ja lopulta niiden toiminta sammuu.

Mitkä ovat kuukautiskierron häiriöitä?

Kuukautiskiertoon voi liittyä erilaisia häiriöitä, kuten epäsäännölliset kuukautiset tai tiuhat kuukautiset.

Epäsäännölliset tai harvat kuukautiset (oligomenorrea)

Kuukautiskierron epäsäännöllisyys on normaali vaiva naisilla. Jotkut kärsivät epäsäännöllisistä kuukautisista koko elämänsä ajan, kun taas joillakin se voi olla hetkellinen vaihe.

Epäsäännöllisistä tai harvoista kuukautisista eli oligomenorreasta puhutaan, kun kuukautisten väli on viidestä viikosta useampiin kuukausiin. Epäsäännölliset kuukautiset voivat heikentää elämänlaatua, sillä kuukautiset voivat alkaa yllättäen ja ne voivat olla runsahkot.

Tiuhat kuukautiset (polymenorrea)

Tiuhat kuukautiset eli polymenorrea tarkoittaa, että kierto on lyhyempi kuin 23 päivää. Tämä lyhyt kierto on normaalia nuorilla tytöillä, mutta myös vaihdevuosia lähestyvillä naisilla.

Testosteronin liikatuotanto vaikuttaa kuukautisiin

Naisilla on miesten lisäksi testosteronia pieni määrä kehossa, jota muodostuu naisilla lisämunuaisessa ja munasarjoissa. Testosteronin liikatuotanto voi aiheuttaa kuukautiskierron häiriöitä ja karvoitusten liikatuotantoa naisilla. Puhdin kautta pääsee myös testosteronin mittaukseen ilman lääkärikäyntiä ja lähetettä.

Mitä on välivuoto (tiputteluvuoto) eli metrorragia?

Kuukautiskiertojen välillä voi ilmaantua välivuotoa eli metrorragiaa. Välivuotoa voi ilmaantua niin normaalin kuin pitkän kuukautiskierron kanssa. Lisäksi hormonihoidot ja jotkin lääkkeet voivat aiheuttaa välivuotoa.

Erilaiset tulehdukset ja gynekologiset sairaudet voivat myös aiheuttaa välivuotoa. Tiputteluvuoto voi olla myös merkki yleissairauksista, kuten kilpirauhasen toimintahäiriöstä tai huonosta sairauden tasapainosta.

Kuukautisten poisjääminen eli amenorrea

Kuukautisten poisjäämisen eli amenorreaa on kahdenlaista, primaarista ja sekundaarista. Yleisin syy kuitenkin kuukautisten pois jäämiselle on raskaus. Amenorrean syy tulee aina selvittää, jos kyse ei ole raskaudesta.

Useamman kuukauden ajaksi pois jääneiden kuukautisten syy voidaan selvittää verikokeilla. Useimmiten tilanne kartoitetaan tutkimalla kilpirauhasen toimintaa mittaava tyreotropiini (TSH), maitohormoni eli prolaktiini, luteinisoiva hormoni (LH)  ja follikkelia stimuloiva hormoni (FSH).

Sekundaarinen amenorrea

Kun aiemmin säännölliset kuukautiset ovat jääneet pois yli puoleksi vuodeksi tai epäsäännölliset kuukautiset yli kolmeksi kierroksi, kutsutaan sitä sekundaariseksi amennoreaksi.

Primaarinen amenorrea

Primaarisesta amenorreasta puhutaan henkilöillä, joilla kuukautiset eivät ole alkaneet 16 ikävuoteen mennessä.

Mitkä tekijät vaikuttavat kuukautiskierron häiriöihin?

Monet tekijät voivat vaikuttaa kuukautiskierron häiriöihin. Muun muassa nopea laihduttaminen ja ylipaino voivat vaikuttaa kierron häiriöihin. Myös yleissairauksien epätasapaino ja kilpirauhasen toiminnan häiriöt voivat vaikuttaa kuukautiskierron häiriöihin.

Suuret liikuntamäärät ja niukka ruokavalio voivat aiheuttaa kuukautisten poisjäämisen. Näiden lisäksi kehon ylikuormittaminen ja stressi voivat vaikuttaa kuukautiskiertoon. On siis tärkeä pitää huolta ruokailun, liikunnan ja levon tasapainosta.

Miten voidaan vaikuttaa kuukautisten säännöllisyyteen ja kierron häiriöiden ehkäisyyn?

Omasta kehosta on tärkeä pitää huolta. Omalla yleiskunnolla ja hyvällä ruokavaliolla voidaan vaikuttaa esimerkiksi PMS-oireiden ja kierron häiriöiden ilmaantuvuuteen. Lisäksi epäsäännöllisiin kuukautisiin voidaan vaikuttaa painonhallinnalla ja oikealla liikunnan määrällä. Myös tupakoinnilla ja päihteiden käytöllä on vaikutus kuukautisiin, sillä ne vaikuttavat munasarjojen toimintaan.

Kuinka stressi vaikuttaa kuukautisiin?

Stressillä on myös vaikutus kuukautiskiertoon. Se voi aiheuttaa kuukautisten poisjäännin tai myöhästyttää kuukautisten alkamista. Näissä hetkellisissä stressitilanteissa kannattaa tilanteen antaa vain rauhoittua ja keskittyä omaan hyvinvointiin.

Lähteet

Arstila, A.,  Björkvist, S-E., Hänninen, O. & Nienstedt W. Ihmisen fysiologia ja anatomia. 2009. WSOY

Naistalo.fi. Hedelmällisyyteen vaikuttavat tekijät. 15.8.2018

Naistalo.fi. Nainen ja hormonit. 18.10.2018

Punnonen, R. Estrogeeniä koko elämä. 2004. WSOY

Saure, A. Nainen ja hormonit. 1985. WSOY.

Tiitinen, A. Lääkärikirja Duodecim. Epäsäännölliset kuukautiset. 24.10.2019

Tiitinen, A. Lääkärikirja Duodecim. Kuukautisia edeltävät oireet (premenstruaalioireyhtymä, PMS). 24.10.2019

Tiitinen, A. Lääkärikirja Duodecim. Kuukautisten puuttuminen. 24.10.2019

Tiitinen, A. Lääkärikirja Duodecim. Normaali kuukautiskierto. 1.11.2019

Tiitinen, A. Lääkärikirja Duodecim. Runsaat kuukautiset. 15.10.2019

Tiitinen, A. Lääkärikirja Duodecim. Välivuodot. 25.10.2019

Teksti

Kirjoittajan avatar

Terveydenhoitajaopiskelija Nanne Matinpalo vastaa asiakaspalvelun sujuvuudesta Puhdilla. Kokonaisvaltainen hyvinvointi, ravitsemus ja liikunta ovat lähellä Nannen sydäntä.


Päivitetty: 06.07.2020

Onko sinulla kokemuksia aiheesta, joita haluaisit jakaa?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *