Tämän artikkelin luettuasi tiedät, mitkä kuukautiset ovat ja minkälaisia oireita niihin voi liittyä. Opit myös, mitä tarkoittavat runsaat kuukautiset ja minkälaisia häiriöitä kiertoon voi liittyä.

Kuukautiset

  • Kuukautiset tulevat, kun naisen munasolu ei ole hedelmöittynyt.
  • Noin joka kolmannella naisella on runsaat kuukautiset jossain vaiheessa elämänsä aikana.
  • Runsaisiin kuukautisiin voi liittyä veren menetyksestä johtuvaa raudanpuutetta.
  • Kuukautisiin voi liittyä myös erilaisia kierron häiriöitä ja kuukautiskipuja.

Mitkä ovat kuukautiset?

Kuukautiset ovat hedelmällisessä iässä oleville naisille tuleva verinen vuoto noin kerran kuukaudessa. Kuukautiset tulevat, kun naisen munasolu ei ole hedelmöittynyt.

Minkä ikäisenä kuukautiset alkavat?

Kuukautiset alkavat tytöillä normaalisti noin 12-13-vuoden ikäisinä murrosiän yhteydessä ja ne päättyvät noin 43-57 vuoden iässä vaihdevuosien yhteydessä. Ensimmäisten vuosien aikana tytöillä usein esiintyy epäsäännöllistä rytmiä kuukautisten välillä, mutta iän myötä kierron pituus yleensä tasoittuu.

Mikä on kuukautiskierron pituus yleensä?

Normaali kuukautiskierron pituus on 24-35 vuorokautta. Kuukautiskierto aloitetaan aina laskemaan ensimmäisestä vuotopäivästä. Kuukautisten kesto vaihtelee 2-8 päivän välillä, mutta yleinen kesto kuukautisille on noin 5 päivää.

Yleensä kuukautisten aikana nainen menettää verta noin 0,2-0,8 dl. Vuodon seassa poistuu erilaisia eritteitä, kudosnestettä, verta ja kohdun limakalvoa.

Runsaat kuukautiset

Noin joka kolmannella naisella on runsaat kuukautiset jossain vaiheessa elämänsä aikana. Koska kuukautisvuotoa on vaikea mitata, runsaan vuodon mittarina toimii naisen subjektiivinen kokemus vuodon runsaudesta.

Lisäksi vuodossa voi esiintyä paljon hyytymiä. Myös vuodon määrän aiheuttaneet haitat vaikuttavat runsaiden kuukautisten määrittämiseen. Yleisesti kuitenkin puhutaan runsaista kuukautisista, kun vuodon määrä ylittää 0,8 dl.

Runsaat kuukautiset ja raudanpuute

Runsaat kuukautiset voivat aiheuttaa raudanpuutosanemiaa, sillä naiset, jotka kärsivät runsaasta vuodosta voivat menettää jopa 5–6-kertaisen määrän rautaa kiertoa kohden kuin naiset, joilla on niukemmat kuukautiset.

Raudanpuutos syntyy, kun rautaa menetetään enemmän kuin sitä saadaan ruokavaliosta. Raudanpuutos syntyy usein monen tekijän summana ja siihen vaikuttavat myös muut syyt runsaiden kuukautisten ohella. Myös esimerkiksi runsas urheilu lisää raudan tarvetta. Myös kasvisruokavalio on yksi raudanpuutteen riskitekijä.

Raudanpuutosta voidaan tutkia laboratoriokokeilla, joihin pääset Puhdin kautta ilman lääkärin lähetettä.

Testin jälkeen voit tilata erikseen lääkärin etäkonsultaation suoraan Puhdin tulosraportilta, mikäli tarvitset apua tulosten tulkintaan, herää epäilys sairaudesta tai mikäli sinulla on oireita.

Runsaiden kuukautisten hoito

Runsaita kuukautisia hoidetaan ehkäisypillereillä, -laastareilla, -renkailla ja hormonikierukalla. Runsaiden kuukautisten hoito on tärkeää raudanpuutteen ehkäisyn ja elämänlaadun parantamisen vuoksi. Runsaiden kuukautisten hoito helpottaa myös kuukautiskipua.

Kuukautiskivut

Kuukautiskipujen kokeminen on hyvin yksilöllistä. Toiset eivät tunne kuukautisten aikaan juuri mitään, toisilla voi puolestaan olla merkittäviä kipuja kuukautisten aikaan.

Kuukautiskipuihin voi liittyä:

  • alavatsakipuja
  • pahoinvointia
  • oksentelua
  • väsymystä
  • selkäkipuja
  • huimausta
  • ripulia
  • päänsärkyä.

Kuukautiskivut ovat normaaleja, eikä niistä tule huolestua. Voimakkaat kivut heikentävät usein toimintakykyä ja elämänlaatua, jolloin niitä kannattaa hoitaa. Toisaalta kivun tuntemiseen voi itse vaikuttaa erilaisilla mielen harjotteilla ja esimerkiksi sopivan rennolla liikkumisella. Yleensä kuukautiskivut kestävät 1–2 päivää vuodon alkamisesta.

Monilla liikunta ja lämpötyyny helpottavat kipuilua. Myös tulehduskipulääkkeitä voi käyttää, ja niiden käyttö kannattaa aloittaa heti kuukautisten alkaessa, jos tietää, että niille on tarvetta. Myös riittävän suuri annos on tärkeää. Kovissa kuukautiskivuissa, tai mikäli ilman reseptiä saatavat kipulääkkeet eivät auta riittävästi kuukautiskipuihin, kannattaa hakeutua lääkäriin.

Hormonaaliset ehkäisyvalmisteet (esim ehkäisypillerit, -laastarit, -renkaat ja hormonikierukat) auttavat usein kuukautiskipuun samalla kun vuoto niukkenee. Hormonittomat ehkäisyvalmisteet (kuparikierukka) ei auta kipuihin tai runsaaseen kuukautisvuotoon, päinvastoin kuparikierukka usein lisää vuodon määrää.

Hormonaalisia ehkäisyvalmisteita voidaan käyttää myös ilman kuukausittaisia taukoja, ja näin vähentää kuukautisvuodon ja -kipujen määrää. Tällöin esim. ehkäisypillereissä pidetään taukopäivät harvemmin kuin kerran kuukaudessa, esim. 3-6 kuukauden välein.

Runsaita kuukautisia voidaan hoitaa myös traneksaamihappoa sisältävillä lääkkeillä, joita käytetään runsaiden vuotopäivien aikan. Ne ovat reseptilääkkeitä, eli saatavissa vain lääkärin reseptillä.

Tuoreen tutkimuksen mukaan kuukautiskivuista kärsivät voivat olla tavallista alttiimpia myös muille kroonisille kivuille. Analyysin perusteella kuukautiskivuista kärsivillä oli kroonisia kipuja muita enemmän ja oireet olivat voimakkaampia. Yhteys koski lantion alueen kipuja, mutta myös muita kipuja.

Kuukautiskipuisilla erilaisia kroonisia kipuja oli noin 2,5 kertaa todennäköisemmin kuin muilla naisilla. Tämän tutkimuksen tulokset eivät paljasta, mistä yhteys tarkalleen johtuu. On mahdollista, että kuukautiskivut altistavat muille kivuille tai niillä kummallakin on yhteisiä mekanismeja ja riskitekijöitä.

Miten kuukautiskierto jaetaan?

Kuukautiskierto jaetaan hormonaalisesti kahteen eri vaiheeseen – munarakkulan kypsymisvaiheeseen (follikkelivaihe) ja keltarauhasen toimintavaiheeseen (luteaalivaihe).

Mitkä hormonit vaikuttavat kuukautiskiertoon?

Kierron alussa aivolisäkkeen tuottama follikkelia stimuloiva hormoni (FSH) kypsyttää munarakkulan. Samalla munarakkula tuottaa estradiolia (naishormormonia), joka paksuntaa kohdun limakalvoa.

Kierron alkupuoliskon follikkelivaihe määrittää kierron pituuden. Follikkelivaihe päättyy ovulaatioon. Kierron alkupuoliskon puolivälissä estradiolin eritys alkaa ja se samalla jarruttaa FSH:n eritystä.

Nainen ovuloi, kun munarakkula on kypsä ja se puhkeaa. Tällöin irtoaa munasolu. Samalla ovulaatio käynnistää aivolisäkkeessä erittyvän luteinisoivan hormonin (LH) nopean nousun. Lutenisoivan hormonin nousu tukee keltarauhasen toimintaa ja sen erittämän hormonin, progesteronin, eritystä kahden viikon ajan.

Progesteronin määrä veressä on suurimmillaan 5–10 päivää ovulaation jälkeen. Progesteroni kypsyttää kohdun limakalvoja valmistaakseen kohdun mahdollista raskautta varten. Keltarauhasen toiminta heikkenee ja se surkastuu, jos munasolu ei ole hedelmöittynyt ja kiinnittynyt. Tällöin alkaa kuukautisvuoto.

Mikä on premenstruaalinen oireyhtymä PMS?

Kuukautisia ennen nainen saattaa kokea fyysisiä ja psyykkisiä oireita, ja ne saattavat vaikuttaa elämiseen. Näitä oireita kutsutaan kuukautisia edeltäväksi oireyhtymäksi eli premenstruaaliseksi oireyhtymäksi. Oireet tunnetaan myös lyhenteellä PMS-oireet. Oireiden syytä ei tiedetä, mutta ne liittyvät säännölliseen kuukautiskiertoon.

Mitä ovat PMS-oireet?

PMS-oireet ilmenevät kierron loppupuolella ja ne helpottavat useimmiten muutaman päivän kuluessa kuukautisten alkamisesta. Psyykkisiä tavallisimpia oireita ovat itkuherkkyys, masentuneisuus ja ärtyneisyys. Fyysisiä oireita ovat muun muassa turvonneisuus ja päänsäryt. Lievä PMS-oireilu on varsin normaalia, vain noin 4-10% naisista kärsii vaikeista oireista.

PMS-oireiden helpottaminen

PMS-oireista turvotusta voi yrittää lievittää juomalla runsaasti vettä ja vähentämällä suolan käyttöä. Lisäksi kahvin ja alkoholin nauttimisen rajoittamisella ennen kuukautisia on vaikutuksia turvotukseen.

Miten ikä vaikuttaa kuukautisiin?

Kuukautiset alkavat tytöillä noin 10-16 vuoden iässä, yleensä 12-13 vuotiaina. Alkamisajankohtaan vaikuttaa liikunnan ja ruokavalion lisäksi perimä. Alkuvuosina kuukautiset voivat olla hyvin epäsäännöllisiä.

Nuorena kuukautiset voivat olla todella runsaita ja johtaa anemiaan. Vähitellen kuukautiskierto alkaa tasaantumaan.

Naiset ovat hedelmällisimmässä iässä 18-25-vuotiaina, jolloin raskaaksi tuleminen on todennäköisintä. 30 ikävuoden tienoilla hedelmällisyys rupeaa laskemaan.

35-45 vuoden iässä naiset kärsivät eniten premenstruaalisista oireista.

Kuukautisten loppuminen

Kuukautiset loppuvat vähitellen noin 45-56 vuoden iässä vaihdevuosien yhteydessä, yleensä noin 51-vuotiaana. Vaihdevuosina naisen munasarjojen toiminta heikkenee ja lopulta niiden toiminta sammuu.

Mitkä ovat kuukautiskierron häiriöitä?

Kuukautiskiertoon voi liittyä erilaisia häiriöitä, kuten epäsäännölliset kuukautiset tai tiuhat kuukautiset.

Epäsäännölliset tai harvat kuukautiset (oligomenorrea)

Kuukautiskierron epäsäännöllisyys on normaali vaiva naisilla. Jotkut kärsivät epäsäännöllisistä kuukautisista koko elämänsä ajan, kun taas joillakin se voi olla hetkellinen vaihe.

Epäsäännöllisistä tai harvoista kuukautisista eli oligomenorreasta puhutaan, kun kuukautisten väli on viidestä viikosta useampiin kuukausiin. Epäsäännölliset kuukautiset voivat heikentää elämänlaatua, sillä kuukautiset voivat alkaa yllättäen ja ne voivat olla runsahkot.

Tiuhat kuukautiset (polymenorrea)

Tiuhat kuukautiset eli polymenorrea tarkoittaa, että kierto on lyhyempi kuin 23 päivää. Tämä lyhyt kierto on normaalia nuorilla tytöillä, mutta myös vaihdevuosia lähestyvillä naisilla.

Mitä on välivuoto (tiputteluvuoto) eli metrorragia?

Kuukautiskiertojen välillä voi ilmaantua välivuotoa eli metrorragiaa. Välivuotoa voi ilmaantua niin normaalin kuin pitkän kuukautiskierron kanssa. Lisäksi hormonihoidot ja jotkin lääkkeet voivat aiheuttaa välivuotoa.

Erilaiset tulehdukset ja gynekologiset sairaudet voivat myös aiheuttaa välivuotoa. Tiputteluvuoto voi olla myös merkki yleissairauksista, kuten kilpirauhasen toimintahäiriöstä tai huonosta sairauden tasapainosta.

Välivuodon syyt tulee aina selvittää lääkärin vastaanotolla.

Kuukautisten poisjääminen eli amenorrea

Kuukautisten poisjäämisen eli amenorreaa on kahdenlaista, primaarista ja sekundaarista. Yleisin syy kuitenkin kuukautisten pois jäämiselle on raskaus. Amenorrean syy tulee aina selvittää, jos kyse ei ole raskaudesta.

Useamman kuukauden ajaksi pois jääneiden kuukautisten syy on tärkeä selvittää lääkärin vastaanotolla.

Sekundaarinen amenorrea

Kun aiemmin säännölliset kuukautiset ovat jääneet pois yli puoleksi vuodeksi tai epäsäännölliset kuukautiset yli kolmeksi kierroksi, kutsutaan sitä sekundaariseksi amennoreaksi.

Primaarinen amenorrea

Primaarisesta amenorreasta puhutaan henkilöillä, joilla kuukautiset eivät ole alkaneet 16 ikävuoteen mennessä.

Mitkä tekijät vaikuttavat kuukautiskierron häiriöihin?

Monet tekijät voivat vaikuttaa kuukautiskierron häiriöihin. Muun muassa nopea laihduttaminen ja ylipaino voivat vaikuttaa kierron häiriöihin. Myös yleissairauksien epätasapaino ja kilpirauhasen toiminnan häiriöt voivat vaikuttaa kuukautiskierron häiriöihin.

Suuret liikuntamäärät ja niukka ruokavalio voivat aiheuttaa kuukautisten poisjäämisen. Näiden lisäksi kehon ylikuormittaminen ja stressi vaikuttavat kuukautiskiertoon. On siis tärkeä pitää huolta ruokailun, liikunnan ja levon tasapainosta.

Miten voidaan vaikuttaa kuukautisten säännöllisyyteen ja kierron häiriöiden ehkäisyyn?

Omasta kehosta on tärkeä pitää huolta. Omalla yleiskunnolla ja hyvällä ruokavaliolla voidaan vaikuttaa esimerkiksi PMS-oireiden ja kierron häiriöiden ilmaantuvuuteen. Lisäksi epäsäännöllisiin kuukautisiin voidaan vaikuttaa painonhallinnalla ja oikealla liikunnan määrällä. Myös tupakoinnilla ja päihteiden käytöllä on vaikutus kuukautisiin, sillä ne vaikuttavat munasarjojen toimintaan.

Kuinka stressi vaikuttaa kuukautisiin?

Mielen ja kehon stressillä on myös vaikutus kuukautiskiertoon ja kokemuksiin kuukautisten aikana. Stressi voi aiheuttaa kuukautisten poisjäännin tai myöhästyttää kuukautisten alkamista. Näissä hetkellisissä stressitilanteissa kannattaa tilanteen antaa vain rauhoittua ja keskittyä omaan hyvinvointiin. Stressiä kannattaa pyrkiä lievittämään keinoilla, jotka helpottavat oloa, mutta myös stressiä aiheuttavan juurisyyn selvittäminen on tärkeää.

Lähteet

Arstila, A.,  Björkvist, S-E., Hänninen, O. & Nienstedt W. Ihmisen fysiologia ja anatomia. 2009. WSOY

Duodecim. Kuukautiskivuista kärsivillä usein myös muita kipuja. 8.9.2020

Li, R. ym. American Journal of Obstetrics & Gynecology. Association between dysmenorrhea and chronic pain: a systematic review and meta-analysis of population-based studies. 6.3.2020

Naistalo.fi. Hedelmällisyyteen vaikuttavat tekijät. 15.8.2018

Naistalo.fi. Nainen ja hormonit. 18.10.2018

Punnonen, R. Estrogeeniä koko elämä. 2004. WSOY

Saure, A. Nainen ja hormonit. 1985. WSOY.

Tiitinen, A. Lääkärikirja Duodecim. Epäsäännölliset kuukautiset. 24.10.2019

Tiitinen, A. Lääkärikirja Duodecim. Kuukautisia edeltävät oireet (premenstruaalioireyhtymä, PMS). 24.10.2019

Tiitinen, A. Lääkärikirja Duodecim. Kuukautisten puuttuminen. 24.10.2019

Tiitinen, A. Lääkärikirja Duodecim. Normaali kuukautiskierto. 1.11.2019

Tiitinen, A. Lääkärikirja Duodecim. Runsaat kuukautiset. 15.10.2019

Tiitinen, A. Lääkärikirja Duodecim. Välivuodot. 25.10.2019

Teksti

Kirjoittajan avatar

Terveydenhoitajaopiskelija Nanne Matinpalo vastaa asiakaspalvelun sujuvuudesta Puhdilla. Kokonaisvaltainen hyvinvointi, ravitsemus ja liikunta ovat lähellä Nannen sydäntä.

Kirjoittajan avatar

Mirka Tuovinen vastaa Puhdilla viestinnästä ja palvelun jatkuvasta kehittämisestä.


Päivitetty: 23.11.2020

Onko sinulla kokemuksia aiheesta, joita haluaisit jakaa?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *