Tietopaketit

Jodi on tärkeä muun muassa kilpirauhasen normaalille toiminnalle

Mikä on jodi?

Jodi on ihmiselle välttämätön ravintoaine (hivenaine), joka vaikuttaa muun muassa kilpirauhasen toimintaan. Jodi ylläpitää elimistön normaalia kasvua ja kehitystä. Jodia tulee saada ruokavaliosta, ja sekä sen liian vähäinen saanti että liiallinen saanti on mahdollista.

Mitkä ovat jodin tehtävät elimistössä?

Jodi vaikuttaa erityisesti kilpirauhasen toimintaa. Jodi on kilpirauhashormonien, tyroksiinin ja trijodityroniinin, osa.

Kilpirauhasen hormonit puolestaan vaikuttavat normaaliin kasvuun ja kehitykseen erityisesti keskushermostossa. Kilpirauhashormonit vaikuttavat myös perusaineenvaihduntaan ja pitkäaikaiseen stressiin sopeutumiseen.

Jodin puute

Jodin puutos aiheuttaa aikuisilla kilpirauhasen laajentumista ja struumaa. Sikiöaikana tai varhaisessa lapsuudessa jodin puute aiheuttaa kasvuhäiriöitä ja vakavimmillaan jopa henkisen kehityksen jälkeenjääneisyyttä.

Jodin puute on maailmanlaajuisesti yksi merkittävimmistä ravitsemuksellisista puutoksista.

Liika jodin saanti

Jodia voi saada ruokavaliosta myös liikaa. Tietyistä runsaasti jodia sisältävistä ruoista ja valmisteista jodia voi saada yli suositusten. Tällaisia runsaasti jodia sisältäviä valmisteita ovat esimerkiksi joditipat, -valmisteet ja merilevät. Annostusohjeita tulee noudattaa.

Niin liian vähäinen kuin liiallinen jodin saanti häiritsee kilpirauhasen normaalia toimintaa, ja voi aiheuttaa struumaa tai kilpirauhasen vajaa- tai liikatoimintaa.

Jodin saanti ruokavaliosta

Jodia saadaan tietyistä ruoista ja jodioidusta ruokasuolasta. Jodin saannin turvaamiseksi kannattaa käyttää jodioitua suolaa (suolan käyttömäärien rajoissa) sekä ruokia, joissa jodia on luontaisesti. Suolan lisäksi jodia saadaan muun muassa maidosta ja maitotuotteista.

Vaikka suomalainen maaperä sisältääkin yleisesti hyvin vähän jodia, myös viljavalmisteet kuten leipä ovat hyviä jodin lähteitä, koska niiden valmistuksessa on käytetty jodioitua suolaa.

Jodin lähteet ravinnosta

Hyviä jodin lähteitä ovat:

• jodioitu suola
• maito ja maitotuotteet
• kala
• kananmuna
• viljavalmisteet, joiden valmistuksessa käytetty jodioitua suolaa

Jodin saanti suolasta

Jodia saadaan esimerkiksi jodioidusta ruokasuolasta. Suolavalmisteen pakkausmerkinnöistä voit tarkistaa, onko tuote jodioitu.

Kannattaa kuitenkin huomioida, ettei ruokasuolan käyttöä ole tarkoituksenmukaista lisätä jodin saannin turvaamiseksi, vaan suositeltavaa on vaihtaa suola jodioituun ruokasuolaan.

Jodin saannin turvaamiseksi kannattaa lisätä jodia sisältävien ruokien käyttöä.

Suolan sisältämä natrium voi nimittäin koitua ongelmaksi, mikäli lisää suolan käyttöä. Suolan käyttöä kokonaisuudessaan tulee edelleen tuntuvasti vähentää. Suolan käytön suositus on maksimissaan 5 g/vrk.

Jodin saantisuositukset

Aikuisten tulisi saada jodia noin 150 mikrogrammaa vuorokaudessa. Raskaana olevat tarvitsevat jodia noin 175 mikrogrammaa ja imettävät 200 mikrogrammaa vuorokaudessa. Myös lasten jodin saantisuositukset on esitetty taulukossa ikäryhmittäin.

Jodin turvallisen saannin ylärajat ikäryhmittäin

Jodin turvallisen saannin yläraja aikuisilla on 600 mikrogrammaa vuorokaudessa. Turvallisen saannin ylärajat on esitetty alla olevassa taulukossa ikäryhmittäin.

Suomalaisten jodin saanti

Suosituksiin nähden suomalaiset saavat ruokavaliostaan yleensä liian vähän jodia, mutta sitä voi saada myös liikaa.

Kuinka jodi vaikuttaa kilpirauhasen toimintaan?

Sekä jodin liika että liian vähäinen saanti vaikuttavat kilpirauhasen toimintaan. Pitkään jatkuessaan jodin liika tai liian vähäinen saanti aiheuttaa terveydelle ongelmia nimenomaan kilpirauhasen kautta. Kilpirauhasen toiminnan kannalta jodia ei siis tule saada liian vähän mutta ei myöskään liian paljon.

Pääset kilpirauhasen tutkimuksiin Puhdin kautta ilman lääkärin lähetettä, helposti ja nopeasti. Lääkärin etäkonsultaation voi tilata erikseen helposti suoraan tulosraportin lopusta, mikäli haluat keskustella tuloksistasi ja terveydestäsi, tulokset poikkeavat viitearvoista, sinulla on oireita tai herää epäilys sairaudesta.

Jodin saanti kasvisruokavaliolla

Kasvisruokavaliolla jodia saadaan esimerkiksi kalasta, kananmunasta, maidosta, juustosta ja muista maitotuotteista, mikäli niitä käyttää. Varsinkin mikäli ei käytä mitään näistä, tulee jodin saantiin kiinnittää erityistä huomiota. Myös joitain kasviperäisiä juomia on vitaminoitu jodilla; tarkista tuoteselosteesta.

Vegaaninen ruokavalio ja jodin saanti

Vegaanin tulee kiinnittää jodin saantiin erityistä huomiota, sillä jodia sisältäviä maitotuotteita, kalaa, kananmunaa tai muita jodipitoisia ruokia ei käytetä. Vegaanit ovat erityisessä riskissä jodin puutokselle.

Vegaanisessa ruokavaliossa jodin lähteitä on niukasti: jodioitu ruokasuola ja merilevät toimivat merkittävinä jodin lähteinä vegaanilla. Turvallisin jodin lähde vegaanisella ruokavaliolla on jodioitu ruokasuola (suolan käytön rajoissa) ja jodi ravintolisänä.

Jodin puutos vegaaniruokavaliolla on kuitenkin helposti vältettävissä merilevää, jodioitua suolaa ja lisäravinnetta käyttämällä. Vegaani voi käyttää esimerkiksi merilevävalmisteita, jotka sisältävät runsaasti jodia. Noudata tällöin kuitenkin annosmääriä, sillä jodia voi myös saada liikaa. Myös joitain kasviperäisiä juomia on vitaminoitu jodilla; tarkista asia tuoteselosteesta.

Merilevän käyttö jodin lähteenä

Merilevän käyttö jodin saannin turvaamiseksi ei ole täysin ongelmatonta. Merilevä toimii hyvänä jodin lähteenä, sillä se sisältää runsaasti jodia, mutta jodin määrä valmisteissa vaihtelee.

On siis ymmärrettävää, että Suomessa merilevää ei suositella imeväisikäisille, raskaana oleville eikä imettäville, jos merilevän jodipitoisuus ei ole tiedossa tai mikäli merilevän jodipitoisuus on erityisen korkea. Joissain merilevissä myös raskasmetallien pitoisuus voi olla korkea.

Jodi raskausaikana

Raskaana oleva nainen tarvitsee jodia noin 175 mikrogrammaa vuorokaudessa. Jodin turvallisen saannin yläraja raskaana oleville on 600 mikrogrammaa vuorokaudessa. Raskaana olevan ei tule käyttää merilevää jodin lähteenä, jos merilevän jodipitoisuus ei ole tiedossa tai mikäli merilevän jodipitoisuus on erityisen korkea.

Jodi imetyksen aikana

Imetyksen aikana äiti tarvitsee jodia noin 200 mikrogrammaa vuorokaudessa. Imetyksen aikana ei tule käyttää merilevää jodin lähteenä, jos merilevän jodipitoisuus ei ole tiedossa tai mikäli merilevän jodipitoisuus on erityisen korkea.