Unettomuus, uniongelmat ja se tuttu ainainen väsymys – ketäpä nämä eivät olisi joskus koetelleet? Tässä artikkelissa sukellamme unen merkitykseen terveydelle ja kerromme erilaisista unen häiriöistä. Löydät jutusta myös vinkkejä unen parantamiseen.

Unen häiriöt

  • Unettomuus ja väsymys vaivaavat monia ja valitettavasti unen häiriöt vaikuttavat paitsi elämänlaatuun myös monien muiden sairauksien riskeihin.
  • Unen korjaaminen on mahdollista, vaikka ei välttämättä laisinkaan helppoa.
  • Perusterveydestä ja säännöllisestä arjesta kannattaa aina huolehtia.

Uni on välttämätöntä, eikä siitä voi tinkiä

Univaje rappeuttaa immuunisysteemiä, lisää syöpään ja Alzheimerin tautiin sairastumisen riskejä sekä järkyttää verensokeria. Usein sanotaankin, että univaje järkyttää verensokerin tasoa siinä määrin, että tilaa voidaan verrata esidiabetekseen. Lyhyet yöunet johtavat tielle kohti sepelvaltimotautia, sydämen vajaatoimintaa ja aivohalvausta. Lisäksi unihäiriöt vaikuttavat psyykkisiin häiriöihin, kuten masennukseen ja ahdistukseen.

Mitä unen aikana tapahtuu?

Unen aikana aivo-selkäydinneste huuhtoo soluja aivoissa. Unen aikana aivo-selkäydinneste pääsee huuhtelemaan soluvälitiloja syvemmältä kuin valvetilan aikana ja kuljettaa solujen aineenvaihdunnan kuona-aineet pois. Uni toisin sanoen “puhdistaa aivot”.

Unen syvimmissä vaihessa soluvauriot korjautuvat ja hermosolujen väliset kytkennät vahvistuvat – etenkin muistin kannalta tärkeillä aivoalueilla. Näillä aivoalueilla voi syntyä myös uusia hermosoluja, jopa aikuisiälläkin.

Toisaalta tarpeettomia synapsiyhteyksiä karsiutuu tilan säästämiseksi ja mahdollisesti myös energiankulutuksen minimoimiseksi.

Unen merkitys terveydelle

Sekä lyhentynyt että pidentynyt yöuni on epäterveellistä. Se lisää sydän- ja verisuonitautien sekä tyypin 2 diabeteksen eli “sokeritaudin” riskiä.

Huonosti nukutun yön jälkeen:

  • väsymys voimistuu
  • keskittymiskyky huononee
  • tarkkaavaisuus heikkenee
  • huomiokyky kaventuu
  • muistaminen vaikeutuu
  • reaktionopeus hidastuu.

Pitkittynyt väsymys

Pitkittyneen väsymyksen syy voi selvitä myös yksinkertaisella verikokeella. Lue väsymyksen syistä tästä tietopaketista. Väsymyksen taustalta voi paljastua esimerkiksi raudanpuute tai kilpirauhasen toimintahäiriö. Puhdin kautta pääset laboratoriokokeisiin ilman lähetettä. Selvitä, onko perusterveys kohdillaan.

Uni ja D-vitamiinin saanti

D-vitamiinia tulee saada riittävästi; se vaikuttaa moniin elimistön toimintoihin. Hermoston ja aivojen toimintaan vaikuttaa olennaisesti unen laatu. Uniapneaa sairastavilla voi olla usein myös D-vitamiinin puutosta. Suomalaiset ovat riskissä matalaan D-vitamiiniin vähäisen auringon valon vuoksi. Puhdin kautta pääset myös D-vitamiinin mittaukseen ilman lähetettä.

Mitä tarkoittaa univelka ja univaje?

Univelka syntyy liian lyhyistä yöunista. Tässä tapauksessa uni jää usein myös huonolaatuiseksi eikä se virkistä. Univelkaa saattaa kertyä niin, että henkilö ei ehdi tai ei halua nukkua riittävästi, tai siten, että hän ei saa tai pääse nukkumaan halutessaan.

Univelka voi johtua myös unettomuudesta. Tällöin henkilö ei kykene nukkumaan, vaikka hän haluaisi ja olosuhteet nukkumiselle olisivat hyvät.

Ovatko päiväunet terveydelle hyväksi?

Lyhyet ja riittävän ajoissa nukutut päiväunet usein virkistävät. 10-20 minuuttia on sopiva aika päivätorkuille. Illalla ei enää kannata ottaa nokosia.

Mikäli sen sijaan tuntuu, että aina väsyttää, voi kyseessä olla jokin muu syy. Esimerkiksi kovin paljon heittelevä verensokeri tai liian iso tai liikaa hiilihydraatteja sisältävä lounas voi aiheuttaa iltapäiväväsymystä.

Liian pitkät ja myöhään nukutut päiväunet väsyttävät ja vaikuttavat seuraavan yön uneen heikentäen unen laatua.

Jos on tarvetta päiväunille usein, on päivärytmissä ehkä korjaamisen varaa tai kyse voi olla huonolaatuisesta yöunesta tai liian vähäisestä yönukkumisesta.

Uni-valverytmin häiriöt

Unettomuus ja väsymys ovat hyvin yleisiä. Nämä oireet ovat keskeisiä kaikissa unihäiriöissä. Osa unihäiriöistä on uni-valverytmin häiriöitä.

Sekä psyykkiset, fyysiset että ulkoa tulevat untamme häiritsevät tekijät häiritsevät unta. Sen seurauksena yöuni voi lyhentyä tai pidentyä normaalista.

Uni-valverytmin häiriöt ilmenevät unettomuutena tai liikaunisuutena, sekä väsymyksenä.

Uni-valverytmin häiriöitä ovat:

  • viivästynyt unijakso
  • aikaistunut unijakso
  • kaamosunettomuus
  • epäsäännöllinen unirytmi
  • tahdistumaton unirytmi
  • vuorotyöunettomuus
  • aikaerorasitus.

Yleisimmät unen häiriöt

Uneen voi liittyä monia erilaisia häiriöitä, joista käymme läpi yleisimmät tässä kappaleessa.

Unettomuus

Unettomuus tarkoittaa kyvyttömyyttä nukkua. Unettomuus on häiriötila, jossa pääasiallisena vaivana on nukahtamisen vaikeus tai unesta kesken herääminen ja unessa pysymisen vaikeus. Unettomuudesta kärsivä ei yleensä virkisty unestaan vaan kärsii väsymyksestä.

Unettomuuden syyt – Mistä unettomuus johtuu?

Yleisimmät syyt unettomuuden taustalla ovat:

Unettomuusoireesta kärsivistä aikuisista:

  • 62 % sairastaa jotakin mielenterveyden häiriötä
  • 25 % on terveitä
  • 12 % sairastaa unettomuutena ilmenevää unihäiriötä.

Unettomuuden hoito

Sekä unettomuuden että liikaunisuuden syy on selvitettävä ja hoidettava. Molemmissa tapauksissa kannustetaan myös säännölliseen elämänrytmiin. Pitkäaikaisesta unettomuudesta kärsivien hoidossa ensisijaista on lääkkeettömät hoidot.

Unettomuus altistaa diabetekselle

Unettomuudesta kärsivät voivat sairastua tyypin 2 diabetekseen muita todennäköisemmin. Tuore tutkimus tunnisti 19 diabetekselle altistavaa ja 15 siltä suojaavaa riskitekijää, joista valtaosa oli hyvin tunnettuja (esimerkiksi lihavuus, korkea verenpaine ja tupakointi). Uutena löydöksenä esiin nousi myös unettomuus. Unettomuudesta kärsivät sairastuivat tyypin 2 diabetekseen 17 prosenttia todennäköisemmin kuin osallistujat, joilla ei ollut unettomuutta.

Liikaunisuus

Liikaunisuus tarkoittaa poikkeavaa uneliaisuutta. Liikaunisuus on häiriötila, jonka pääasiallinen vaiva on liiallinen väsymys. Liikaunisuudesta kärsivä ei virkisty nukkumastaan unesta, ei edes vaikka se on kestoltaan normaalia pidempi. Siksi hän kärsii uneliaisuudesta, nukkuu pitkiä yöunia sekä saattaa nukkua lisäksi päiväunia.

Noin 3 prosenttia aikuisista ja 15 prosenttia nuorista kärsii liikaunisuudesta. Liikaunisuudesta kärsivillä 47 prosentilla taustalla on mielenterveyshäiriö, yleensä jokin masennushäiriö. Liikaunisuuden taustalla voi olla myös jokin toinen unihäiriö, joka aiheuttaa virkistymättömän yöunen ja liikaunisuuden.

Mikä on uniapnea?

Uniapnea on unenaikainen hengityshäiriö. Uniapneaa on muodoltaan obstruktiivista, sentraalista sekä näiden kahden sekamuotoa. Obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean sekamuodossa ilmenee molempia uniapneoita.

Obstruktiivinen uniapnea

Obstruktiivisessa uniapneassa ihmisen hengitystiet tukkeutuvat ja ilma ei pääse kulkemaan hengitysteissä normaaliin tapaan. Tukkeutumista voi tapahtua joko osittain tai kokonaan.

Sentraalinen uniapnea

Sentraalisessa uniapneassa aivokeskus aiheuttaa sen, että ihminen ei hengitä. Tällaisessa tapahtumassa hengitystie on vapaa ja auki, mutta ihminen ei hengitä.

Uniapnean diagnoosi ja hoito

Uniapnean diagnoosin tekemiseen tarvitaan yleensä aina unitutkimus ja lääkärin vastaanotolla käynti. Obstruktiivisessa uniapneassa arvioidaan uniapnean vaikeusaste ja hoito ohjautuu vaikeusasteen sekä potilaan kliinisten oireiden mukaisesti.

Julkisessa terveydenhuollossa hoidetaan obstruktiivista keskivaikea sekä vaikea-asteista uniapneaa pääsääntöisesti CPAP-laitteella. CPAP-laite ylläpitää hengitysteissä positiivista ilmanpainetta pitäen hengitystiet auki ja mahdollistaen unen aikaisen hengittämisen.

Sentraalista uniapneaa sairastavalla arvioidaan, mikä on syynä sairauden ilmenemiseen. Onko kenties kyseessä lääkkeiden aiheuttama tila, obstruktiivisen uniapnean laitehoidon myötä ilmenevä sentraalinen uniapnea tai jonkun muun sairauden myötä syntynyt sentraalinen uniapnea? Tämän uniapnean hoito määräytyy usein sen syntymekanismin perusteella. Sitä on myös mahdollista hoitaa laitehoidoin.

Hoitamaton uniapnea

Uniapnean hoitamattomuus on suuri riskitekijä sydän- ja aivohalvauksille, diabeteksen puhkeamiselle, hormonaalisille toimintahäiriöille sekä psyykkisille ongelmille.

Narkolepsia

Narkolepsiassa ihminen nukahtelee yhtäkkisesti ja nopeasti ajoittain myös menettäen lihastonuksen vartalostaan. Tämä lihastonuksen häviäminen saattaa aiheuttaa sen, että ihminen loukkaa itsensä kaatuessaan esimerkiksi maahan nukahtamisen seurauksena.

Narkolepsiaa sairastava on suurimman osan päivästään väsynyt, uni ei virkistä normaaliin tapaan ja sairautta potevalla henkilöllä on monesti myös psyykkisiä häiriöitä. Oman elämän kontrollin tunne on hävinnyt. Ihminen ei suoriudu normaaleista päivittäisistä askareistaan, koska väsymyksen tunne on niin voimakas.

Narkolepsiaa potevat joutuvat yleensä miettimään lääkärin kanssa erityisjärjestelyjä mm. työelämälleen sekä opiskelulleen. Narkoleptikko turvaa yleensä jaksamisensa päiväunilla ja päivän rytmitys on tarkkaan mietitty.

Monesti narkolepsian hoitomuotona käytetään myös piristäviä lääkkeitä, jotta saadaan pidettyä vireystilaa yllä päiväaikaan.

Parasomniat

Parasomnioiden ryhmällä tarkoitetaan unen aikaisia kauhukohtauksia. Kauhukohtaukset toistuvat yleensä unen aikana ja ne häiritsevät unta aiheuttaen virkistämättömän yöunen ihmisen herätessä ja eläessä kauhu-untaan yöstä toiseen.

Kauhukohtausten syyn selvittäminen on haastavaa ja vaatii yleensä psyykkisen puolen tarkastelua ja menneisyyden miettimistä, jotta saadaan selville, mikä on nämä kauhukohtaukset on laukaissut.

Levottomat jalat

Levottomat jalat -oireisto tunnetaan myös Willis-Ekbomin tautina. Tilaan liittyy useimmiten jalkojen epämukavia tuntemuksia, jotka pakottavat henkilön liikuttamaan jalkojaan. Levottomiin jalkoihin liittyvät oireet esiintyvät yleensä nukkumaan mennessä. Levottomien jalkojen taustalta voi paljastua raudanpuute. Puhdin kautta pääset raudanpuutteen tutkimukseen ilman lähetettä.

Krooninen väsymysoireyhtymä

Krooninen väsymysoireyhtymä on vaikeasti diagnosoitava ja harvinainen sairaus. Sairauteen liittyy pitkäaikainen, krooninen väsymys ja uupumus, joka ei poistu levolla.

Miten unta voi parantaa?

Mitkä asiat tukevat hyvää unta? Vinkkejä parempaan uneen ja vuorokausirytmin korjaamiseen:

  1. Nuku itsellesi riittävän pitkä yöuni ja vältä univelkaa.
  2. Vältä iltasyömistä ja runsaasti rasvaa sisältäviä ruokia sekä alkoholia illalla.
  3. Kokeile kuntoliikuntaa, joka hengästyttää ja kohottaa sykettä. Tee 45–60 minuutin harjoitus 2–3 kertaa viikossa.
  4. Vältä rankkaa urheilua liian myöhään. Illalla voi harjoittaa kevyttä liikuntaa.
  5. Huolehdi unihygieniasta.
  6. Rauhoita ja pimennä makuuhuone kunnolla.
  7. Kokeile syksyllä ja talvella silmiin tulevaa kirkasvaloa tai sarastusvaloa 30–60 minuuttia kerrallaan 5–7 aamuna viikossa. Ajoita kirkasvalossa oleskelu kello 5:n ja 10:n välille.
  8. Rauhoita kiire hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Noudata tuttuja iltarutiineja.
  9. Mene vuoteeseen vasta, kun olet unelias.
  10. Vältä sähköpostien lukemista, somen selaamista, puhelimessa puhumista, netissä surffailua, television katsomista ja syömistä sängyssä.
  11. Mikäli heräät yöllä, nouse sängystä ja palaa sänkyyn vasta, kun olet unelias.
  12. Pyri nousemaan aina samaan aikaan aamulla. Tämä helpottaa siinä, että pääset myös samaan aikaan aina nukkumaan.
  13. Vältä liian pitkiä päiväunia, ja liian usein. Pidä itsesi vireänä päivällä.

Mitä tarkoittaa hyvä unihygienia?

Lisää vinkkejä hyvään unihygieniaan löydät lisää palautumista käsittelevästä tietopaketista.

Kaamosajan vaikutus uneen

Kaamosunettomuutta ilmenee syksyn ja talven aikana. Nukahtamisen jälkeen henkilö usein herää keskellä yötä ja valvoo 1–3 tuntia nukahtaakseen uudelleen. Hoidossa keskitytään vuorokausirytmin säännöllistämiseen, unettomuuden lievittämiseen ja yöunen laadun parantamiseen.

Mihin muuhun univaikeudet voivat liittyä?

Univaikeudet voivat liittyä myös esimerkiksi seuraaviin:

Lähteet

Duodecim. Unettomuus saattaa altistaa diabetekselle. 23.9.2020
Huttunen, M. Lääkärikirja Duodecim. Unettomuus. 30.11.2018
Partonen, T. Lääkärikirja Duodecim. Uni-valverytmin (unirytmin) häiriöt. 4.10.2019
Saarelma, O. Lääkärikirja Duodecim. Uniapnea, unenaikaiset hengityskatkot. 3.2.2020
Tarnanen, K. Käypä hoito -suosituksen potilasversio. Sairastatko tietämättäsi uniapneaa? (obstruktiivinen uniapnea). 26.10.2017
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Uni. 8.11.2019
Yuan, S. & Larsson. S. C. Diabetologia. An atlas on risk factors for type 2 diabetes: a wide-angled Mendelian randomisation study. 8.9.2020

Teksti

Kirjoittajan avatar

Puhdin viestinnästä ja palvelun jatkuvasta kehittämisestä vastaava Mirka Tuovinen on valmentaja ja sisällöntuottaja. Mirka on ravitsevan ruoan ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin puolestapuhuja. Erityisosaamista Mirkalla on hyvinvoivasta mielestä, erityisruokavalioista ja työhyvinvoinnista.

Kirjoittajan avatar

Puhdin palvelun sujuvuudesta vastaava sairaanhoitaja Susanna Nuoramo on kokenut terveysalan ammattilainen. Susannan intohimona on kokonaisvaltainen hyvinvointi, psyykkisen- sekä työhyvinvoinnin edistäminen. Erityisosaamisena uni ja palautuminen. Susanna vastaa Puhdilla yhteistyöstä eri sidosryhmien kanssa.


Päivitetty: 24.09.2020

Onko sinulla kokemuksia aiheesta, joita haluaisit jakaa?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *