Unettomuus, uniongelmat ja se tuttu ainainen väsymys – ketäpä nämä eivät olisi joskus koetelleet? Tässä artikkelissa sukellamme unen merkitykseen terveydelle ja kerromme erilaisista unen häiriöistä. Löydät jutusta myös vinkkejä unen parantamiseen.

Unen häiriöt

  • Unettomuus ja väsymys vaivaavat monia ja valitettavasti unen häiriöt vaikuttavat paitsi elämänlaatuun myös monien muiden sairauksien riskeihin.
  • Unen korjaaminen on mahdollista, vaikka ei välttämättä laisinkaan helppoa.
  • Perusterveydestä ja säännöllisestä arjesta kannattaa aina huolehtia.

Uni on välttämätöntä, eikä siitä voi tinkiä

Univaje muun muassa rappeuttaa immuunisysteemiä, lisää syöpään ja Alzheimerin tautiin sairastumisen riskejä sekä järkyttää verensokeria. Usein sanotaankin, että univaje järkyttää verensokerin tasoa siinä määrin, että tilaa voidaan verrata esidiabetekseen. Lyhyet yöunet johtavat tielle kohti sepelvaltimotautia, sydämen vajaatoimintaa ja aivohalvausta. Lisäksi unihäiriöt vaikuttavat usein psyykkisiin häiriöihin, kuten masennukseen ja ahdistukseen.

Mitä unen aikana tapahtuu?

Unen aikana aivo-selkäydinneste huuhtoo soluja aivoissa. Unen aikana aivo-selkäydinneste pääsee huuhtelemaan soluvälitiloja syvemmältä kuin valvetilan aikana ja kuljettaa solujen aineenvaihdunnan kuona-aineet pois. Uni toisin sanoen “puhdistaa aivot”.

Unen syvimmissä vaihessa soluvauriot korjautuvat ja hermosolujen väliset kytkennät vahvistuvat – etenkin muistin kannalta tärkeillä aivoalueilla. Näillä aivoalueilla voi syntyä myös uusia hermosoluja, jopa aikuisiälläkin.

Toisaalta tarpeettomia synapsiyhteyksiä karsiutuu tilan säästämiseksi ja mahdollisesti myös energiankulutuksen minimoimiseksi.

Unen vaiheet REM-uni ja non-REM-uni

Uni koostuu kahdesta fysiologisesti erilaisesta vaiheesta. Unen vaiheet ovat:

  • vilkeuni eli REM-uni (rapid eye movements)
  • perusuni eli non-REM-uni, NREM.

Normaalin aikuisen nukahtamista seuraa ensin NREM-unen syveneminen asteittain. Tätä seuraa ensimmäinen lyhyt REM-univaihe. Sen jälkeen NREM- ja REM-vaiheet vuorottelevat noin 90 minuutin välein. Tämä muodostaa univaihesyklin.

Lapsilla univaihesykli on noin 60 minuutin kestoinen. Pienet lapset voivat myös nukahtaa suoraan REM-uneen.

Unen ja valveen säätelyyn osallistuu monia hormonaalisia tekijöitä, välittäjäainejärjestelmiä sekä muita biokemiallisia tekijöitä.

Unen merkitys terveydelle

Sekä lyhentynyt että pidentynyt yöuni on epäterveellistä. Se lisää sydän- ja verisuonitautien sekä tyypin 2 diabeteksen riskiä.

Huonosti nukutun yön jälkeen:

  • väsymys voimistuu
  • keskittymiskyky huononee
  • tarkkaavaisuus heikkenee
  • huomiokyky kaventuu
  • muistaminen vaikeutuu
  • reaktionopeus hidastuu.

Pitkittynyt väsymys

Unettomuus ja väsymys ovat hyvin yleisiä. Nämä oireet ovat keskeisiä kaikissa unihäiriöissä. 

Sekä psyykkiset, fyysiset että ulkoa tulevat untamme häiritsevät tekijät vaikuttavat haitallisesti uneen. Sen seurauksena yöuni voi lyhentyä, pidentyä tai muuttua katkonaiseksi normaalista.

Pitkittyneen väsymyksen taustalta voi paljastua myös esimerkiksi raudanpuuteanemia tai kilpirauhasen toimintahäiriö. Puhdin kautta pääset laboratoriokokeisiin ilman lähetettä. Näin voit selvittää, onko perusterveys jaksamisen osalta kohdillaan.

Lue väsymyksen syistä lisää tästä tietopaketista

Mitä tarkoittaa univelka ja univaje?

Univelka eli univaje syntyy liian lyhyistä yöunista, vähäisestä nukkumisesta. Tässä tapauksessa uni jää usein myös huonolaatuiseksi, ei sisällä riittävästi eri unen vaiheita ja uni ei virkistä. Univelkaa saattaa kertyä niin, että henkilö ei ehdi tai ei halua nukkua riittävästi, tai siten, että hän ei saa, pysty tai pääse nukkumaan halutessaan. Univelka voi johtua muista unihäiriöistä tai muista sairauksista. 

Ovatko päiväunet terveydelle hyväksi?

Lyhyet ja riittävän ajoissa nukutut päiväunet usein virkistävät. 10-20 minuuttia on sopiva aika päivätorkuille. Illalla ei enää kannata ottaa nokosia.

Mikäli sen sijaan tuntuu, että aina väsyttää, voi kyseessä olla jokin muu syy. Taustalla saattaa olla jokin unihäiriö tai esimerkiksi paljon heittelevä verensokeri. Iltapäiväväsymystä ja unipaineen tuntua saattaa aiheuttaa iso tai paljon hiilihydraatteja sisältävä ateria.

Liian pitkät (yli 30 minuuttia kestävät) ja myöhään nukutut päiväunet vaikuttavat seuraavan yön uneen heikentäen unen laatua. Jos olet nukkunut päivällä syvää unta (tämä unen vaihe alkaa 30 minuutin kuluttua nukahtamisesta), sitä ei välttämättä riitä enää nukuttavaksi yölle. 

Jos on tarvetta päiväunille usein, on päivärytmissä ehkä korjaamisen varaa tai kyse voi olla huonolaatuisesta yöunesta, jostain unihäiriöstä tai liian vähäisestä yönukkumisesta.

Uni-valverytmin häiriöt

Osa unihäiriöistä on uni-valverytmin häiriöitä. Uni-valverytmin häiriöt voivat ilmetä unettomuutena, liikaunisuutena, päiväunien jatkuvalla tarpeella sekä yleisenä väsymyksenä.

Uni-valverytmin häiriöiden taustalla saattaa olla:

  • viivästynyt unijakso
  • aikaistunut unijakso
  • kaamosunettomuus
  • epäsäännöllinen unirytmi
  • tahdistumaton unirytmi
  • vuorotyöunettomuus
  • aikaerorasitus.

Yleisimmät unen häiriöt

Uneen voi liittyä monia erilaisia häiriöitä, joista käymme läpi yleisimmät tässä kappaleessa.

Unettomuus

Unettomuus tarkoittaa kyvyttömyyttä nukkua. Unettomuus on häiriötila, jossa pääasiallisena vaivana on nukahtamisen vaikeus tai unesta kesken herääminen ja unessa pysymisen vaikeus. Unettomuudesta kärsivä ei yleensä virkisty unestaan vaan kärsii väsymyksestä.

Unettomuuden syyt – Mistä unettomuus johtuu?

Unettomuuden syy voi olla:

  • sairaudet ja niiden aiheuttamat oireet, tai lääkitys
  • tunneperäiset tekijät ja mielenterveyshäiriöt kuten masennushäiriö
  • päihteiden käyttö
  • vuorotyö tai epäsäännölliset työajat
  • huonot nukkumistottumukset ja olosuhteet
  • alkoholi ja kofeiinipitoiset juomat.

Unettomuusoireesta kärsivistä aikuisista:

  • 62 % sairastaa jotakin mielenterveyden häiriötä
  • 25 % on terveitä
  • 12 % sairastaa unettomuutena ilmenevää unihäiriötä.

Unettomuuden hoito

Sekä unettomuuden että liikaunisuuden syy on selvitettävä ja hoidettava. Molemmissa tapauksissa kannustetaan myös säännölliseen elämänrytmiin.

Pitkäaikaisesta unettomuudesta kärsivien hoidossa ensisijaista on lääkkeettömät hoidot.

Unettomuus altistaa diabetekselle

Unettomuudesta kärsivät voivat sairastua tyypin 2 diabetekseen muita todennäköisemmin. Tuore tutkimus tunnisti 19 diabetekselle altistavaa ja 15 siltä suojaavaa riskitekijää, joista valtaosa oli hyvin tunnettuja (esimerkiksi lihavuus, korkea verenpaine ja tupakointi). Uutena löydöksenä esiin nousi myös unettomuus. Unettomuudesta kärsivät sairastuivat tyypin 2 diabetekseen 17 prosenttia todennäköisemmin kuin osallistujat, joilla ei ollut unettomuutta.

Liikaunisuus

Liikaunisuus tarkoittaa poikkeavaa uneliaisuutta. Liikaunisuus on häiriötila, jonka pääasiallinen vaiva on liiallinen väsymys. Liikaunisuudesta kärsivä ei virkisty nukkumastaan unesta, ei edes vaikka se on kestoltaan normaalia pidempi. Siksi hän kärsii uneliaisuudesta, nukkuu pitkiä yöunia sekä saattaa nukkua lisäksi päiväunia. 

Noin 3 prosenttia aikuisista ja 15 prosenttia nuorista kärsii liikaunisuudesta. Liikaunisuudesta kärsivillä 47 prosentilla taustalla on mielenterveyshäiriö, yleensä jokin masennushäiriö. Liikaunisuuden taustalla voi olla myös jokin toinen unihäiriö, joka aiheuttaa virkistymättömän yöunen ja liikaunisuuden kuten narkolepsia. 

Mikä on uniapnea?

Uniapnea on unenaikainen hengityshäiriö. Uniapneaa on muodoltaan obstruktiivista, sentraalista sekä näiden kahden sekamuotoa. Obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean sekamuodossa ilmenee molempia uniapneoita.

Obstruktiivinen uniapnea

Obstruktiivisessa uniapneassa ihmisen hengitystiet tukkeutuvat joko kokonaan tai osittain ja ilma ei pääse kulkemaan hengitysteissä normaaliin tapaan. Ilman estyessä veren happipitoisuus voi alkaa laskea. 

Sentraalinen uniapnea

Sentraalisessa uniapneassa aivokeskus aiheuttaa hengittämättömyyden. Tällaisessa tapahtumassa hengitystie on vapaa ja auki, mutta ihminen ei hengitä. 

Uniapnean diagnoosi ja hoito

Uniapnean diagnoosin tekemiseen tarvitaan yleensä aina unitutkimus ja lääkärin vastaanotolla käynti. Uniapnean hoidossa arvioidaan uniapnean vaikeusaste, elämänlaatuun kohdistuvat vaikutukset ja liitännäissairaudet. Hoito ohjautuu yleensä uniapnean vaikeusasteen sekä potilaan kliinisten oireiden mukaisesti. 

Julkisessa terveydenhuollossa obstruktiivista keskivaikeaa sekä vaikea-asteista uniapneaa hoidetaan pääsääntöisesti CPAP-laitteella. CPAP-laite ylläpitää hengitysteissä positiivista ilmapainetta pitäen hengitystiet auki ja mahdollistaen unen aikaisen hengittämisen.

Sentraalista uniapneaa sairastavalla arvioidaan, mikä on syynä sairauden ilmenemiseen. Onko kyseessä lääkkeiden aiheuttama tila, obstruktiivisen uniapnean laitehoidon myötä ilmenevä sentraalinen uniapnea tai jonkun muun sairauden aiheuttama kyseinen unihäiriö. Sentraalisen uniapnean hoito määräytyy usein sen syntymekanismin perusteella. Sentraalista uniapneaa on myös mahdollista hoitaa laitehoidoin.

Hoitamaton uniapnea

Uniapnean hoitamattomuus on suuri riskitekijä. Uniapnea voi hoitamattomana aiheuttaa sydän- ja aivohalvauksia, diabeteksen puhkeamista, hormonaalisia toimintahäiriöitä, psyykkisiä ongelmia ja tapaturma-alttiutta. 

Narkolepsia

Narkolepsiassa ihminen nukahtelee yhtäkkisesti ja nopeasti ajoittain myös menettäen lihastonuksen vartalostaan. Tämä lihastonuksen häviäminen saattaa aiheuttaa ihmisen loukkaantumisen esimerkiksi kaatuessaan maahan nukahtamisen seurauksena.

Narkolepsiaa sairastava on suurimman osan päivästään väsynyt, uni ei virkistä normaaliin tapaan ja sairautta potevalla henkilöllä saattaa sairauden myötä ilmetä myös psyykkisiä häiriöitä. Oman elämän kontrollin tunne on hävinnyt. Ihminen ei suoriudu normaaleista päivittäisistä askareistaan, koska väsymyksen tunne on niin voimakas. 

Narkolepsiaa potevat joutuvat yleensä miettimään lääkärin kanssa erityisjärjestelyjä mm. työelämälleen sekä opiskelulleen. Narkoleptikko turvaa yleensä jaksamisensa päiväunilla ja päivän rytmitys onkin tarkkaan mietitty.

Narkolepsian hoitomuotona käytetään usein piristäviä lääkkeitä yhdistettynä päivälevon mahdollistavaan elämän rytmitykseen. Lääkityksen tarkoituksena on pystyä vaikuttamaan henkilön vireystilaan, jotta päivittäiset askareet tulisi suoritettua ja ihminen pystyisi olemaan osallisena myös esimerkiksi sosiaalisessa elämässä ja työ- tai kouluelämässä. 

Parasomniat

Parasomnioiden ryhmällä tarkoitetaan unen aikaisia kauhukohtauksia. Kauhukohtaukset toistuvat yleensä unen aikana ja ne häiritsevät unta aiheuttaen virkistämättömän yöunen ihmisen herätessä ja eläessä kauhu-untaan yöstä toiseen.

Kauhukohtausten syyn selvittäminen on haastavaa ja vaatii yleensä psyykkisen puolen tarkastelua ja menneisyyden miettimistä, jotta saadaan selville onko kauhukohtausten taustalla jokin menneisyyden psyykkinen asia. 

Levottomat jalat ja jaksottainen raajaliikehäiriö

Levottomat jalat -oireisto tunnetaan myös Willis-Ekbomin tautina. Tilaan liittyy useimmiten jalkojen epämukavia tuntemuksia, jotka pakottavat henkilöä liikuttamaan jalkojaan. Levottomiin jalkoihin liittyvät oireet esiintyvät yleensä levossa, eniten ilta-aikaan. Levottomat jalat oireita voi esiintyä myös käsissä ja muualla vartalolla. 

Levottomien jalkojen taustalta voi paljastua raudanpuute. Puhdin kautta pääset raudanpuutteen tutkimukseen ilman lähetettä.

Levottomat jalat voi johtua myös muista sairaustiloista kuten Parkinsonin tauti, sydänsairaudet tai maksa- ja munuaissairaudet. Oireita voivat aiheuttaa myös jotkin lääkkeet.

Toinen jalkaoireita aiheuttava unihäiriö on periodinen jaksottainen raajaliikehäiriö. Tässä unihäiriössä ilmenee jalkojen liikehdintää symmetrisesti henkilön nukahtaessa. Tällöin jalkojen oireita esiintyy jaksoittain muutaman kymmenen sekunnin välein, mikä aiheuttaa unisyklien häiriintymisen. Oire esiintyy useimmiten alkuyöstä. Tätä unihäiriötä voi esiintyä yhdessä levottomien jalkojen kanssa.

Miten unta voi parantaa?

Mitkä asiat tukevat hyvää unta? Vinkkejä parempaan uneen ja vuorokausirytmin parantamiseen:

  1. Nuku riittävän pitkään ja vältä univelkaa.
  2. Vältä illalla runsaasti rasvaa sisältäviä ruokia sekä alkoholia.
  3. Kokeile kuntoliikuntaa, joka hengästyttää ja kohottaa sykettä. Tee 45–60 minuutin harjoitus 2–3 kertaa viikossa.
  4. Vältä rankkaa urheilua kuitenkin liian myöhään illalla. Illalla voi harjoittaa kevyttä liikuntaa; esimerkiksi 15 minuutin pieni kävely raittiissa ulkoilmassa on hyväksi unelle. 
  5. Huolehdi unihygieniasta: pimennä makuuhuone kunnolla, tuuleta huone ja huomioi, että huoneessa ei ole liian kylmä tai kuuma, eristä makuuhuoneesta äänet ja häiriötekijät kuten kotieläimet.
  6. Kokeile syksyllä ja talvella kirkasvaloa tai sarastusvaloa 30–60 minuuttia kerrallaan 5–7 aamuna viikossa. Ajoita kirkasvalossa oleskelu kello 5–10 välille.
  7. Rauhoita kiire hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Noudata tuttuja unta edistäviä iltarutiineja.
  8. Mene vuoteeseen vasta, kun olet unelias. Jos sinulla on unettomuutta, voit kokeilla rauhoittaa itsesi vuoteessa vaikkapa hengitysharjoitteilla ja meditaatiolla. 
  9. Vältä sähköpostien lukemista, sosiaalisen median selaamista, puhelimessa puhumista, netissä surffailua, television katsomista ja syömistä sängyssä.
  10. Mikäli heräät yöllä ja sinulla on nälkä, syö jotain ja palaa sänkyyn rauhoittumaan. Uni tulee yleensä hetken kuluttua, kun vain pystyt rauhoittamaan mielesi. 
  11. Pyri nousemaan aina samaan aikaan aamulla. Tämä edistää uni-valverytmin samana pysymistä. 
  12. Vältä liian pitkiä päiväunia ja nukkumasta niitä liian usein. Pidä itsesi vireänä ja liikkeellä päivällä.
  13. Ruokaile päivällä riittävän usein ja kevyesti. Näin pystyt vaikuttamaan vireystilaasi. 
  14. Käy illalla suihkussa tai saunassa ja tee illastasi mukavan rento, vaikkapa yhdessä perheesi kanssa. Ruokailu yhdessä tuo hyvää mieltä. Satsaa siihen, että iltaruokailu on tarpeeksi tuhti, että et mene nälkäisenä nukkumaan.

Mitä tarkoittaa hyvä unihygienia?

Lisää vinkkejä hyvään unihygieniaan löydät palautumista käsittelevästä tietopaketista.

Kaamosajan vaikutus uneen

Kaamosunettomuutta ilmenee syksyn ja talven aikana. Nukahtamisen jälkeen henkilö herää usein keskellä yötä ja valvoo 1–3 tuntia ennen uutta nukahtamista. Kaamosunettomuuden hoidossa keskitytään vuorokausirytmin säännöllistämiseen, unettomuuden lievittämiseen ja yöunen laadun parantamiseen.

Mihin muuhun univaikeudet voivat liittyä?

Univaikeudet voivat liittyä myös esimerkiksi seuraaviin:

Lähteet

Duodecim. Unettomuus saattaa altistaa diabetekselle. 23.9.2020
Huttunen, M. Lääkärikirja Duodecim. Unettomuus. 30.11.2018
Lönnqvist, J. ym. Duodecim. Psykiatria. 2011
Partonen, T. Lääkärikirja Duodecim. Uni-valverytmin (unirytmin) häiriöt. 4.10.2019
Saarelma, O. Lääkärikirja Duodecim. Uniapnea, unenaikaiset hengityskatkot. 3.2.2020
Tarnanen, K. Käypä hoito -suosituksen potilasversio. Sairastatko tietämättäsi uniapneaa? (obstruktiivinen uniapnea). 26.10.2017
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Uni. 8.11.2019

Teksti

Kirjoittajan avatar

Mirka Tuovinen vastaa Puhdilla palvelun jatkuvasta kehittämisestä ja viestinnästä.

Kirjoittajan avatar

Puhdin palvelun sujuvuudesta vastaava sairaanhoitaja Susanna Nuoramo on kokenut terveysalan ammattilainen. Susannan intohimona on kokonaisvaltainen hyvinvointi, psyykkisen- sekä työhyvinvoinnin edistäminen. Erityisosaamisena uni ja palautuminen. Susanna vastaa Puhdilla yhteistyöstä eri sidosryhmien kanssa.


Päivitetty: 26.11.2020

Onko sinulla kokemuksia aiheesta, joita haluaisit jakaa?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *