Jokainen on joskus väsynyt. Vireystilamme ei pysy samanlaisena jatkuvasti. Väsymys myöhään illalla on tervettä ja kertoo riittävän hyvin toimivasta uni- valverytmin säätelystä.

Jatkuva päiväaikainen väsymys ja virkistämättömät yöunet sen sijaan eivät ole normaaleja, ja vaativat väsymyksen syyn selvittämistä.

  • Joskus väsymyksen syy voi selvitä verikokeella.
  • Raudanpuuteanemia ja kilpirauhasen toimintahäiriöt väsyttävät.
  • Ajoittainen väsymys ei ole vaarallista, eikä siitä kannata huolestua.
  • Väsyneen kannattaa kiinnittää huomiota elintapoihinsa ja vitamiininsaantiinsa.
  • Joskus väsymyksen syy voi selvitä verikokeella.
  • Raudanpuuteanemia ja kilpirauhasen toimintahäiriöt väsyttävät.
  • Ajoittainen väsymys ei ole vaarallista, eikä siitä kannata huolestua.
  • Väsyneen kannattaa kiinnittää huomiota elintapoihinsa ja vitamiininsaantiinsa.

Jokainen on joskus väsynyt. Vireystilamme ei pysy samanlaisena jatkuvasti. Väsymys myöhään illalla on tervettä ja kertoo riittävän hyvin toimivasta uni- valverytmin säätelystä.

Jatkuva päiväaikainen väsymys ja virkistämättömät yöunet sen sijaan eivät ole normaaleja, ja vaativat väsymyksen syyn selvittämistä.

Varsin usein väsymys johtuu yksinkertaisesti liian lyhyistä yöunista. Moni viettää nykyään paljon aikaa erilaisten ruutujen äärellä. Televisiosta, kännykästä ja tietokoneesta tuleva valo voi sotkea melatoniinin tuotannon, jolloin nukahtaminen vaikeutuu. Lisäksi unen laatu voi olla heikko, jos ruutujen äärellä vietetään paljon aikaa iltaisin.

Jos väsymyksen syy liittyy liian lyhyisiin yöuniin eikä varsinaisia nukahtamis- ja nukkumisongelmia ole, vaiva ratkeaa nukkumalla pidemmät yöunet.

Aikuinen ihminen tarvitsee keskimäärin 7-9 tuntia unta yössä. Määrä on suhteellinen, ja osa ihmisistä pärjää vähemmällä, kun toiset taas tarvitsevat unta jopa kymmenen tunnin verran. Määrän lisäksi unen on oltava laadukasta.

Joskus väsymykselle voi olla myös muita, tutkimusta ja hoitoa vaativia syitä. Kaikkeen väsymykseen ei auta edes riittävä uni ja lepo. Tällöin kyse on erilaisesta väsymyksestä, uupumuksesta, joka vaatii tarkempaa kartoittamista ja joskus suuriakin muutoksia jokapäiväiseen elämään.

Tässä artikkelissa tutustumme väsymyksen oireisiin, sen yleisimpiin aiheuttajiin ja siihen, millaisilla kotikonsteilla ja lääketieteellisillä keinoilla ja elämäntapamuutoksilla väsymys on hoidettavissa ja vireystila palautettavissa normaaliksi.

Mistä väsymys johtuu?

Ajoittainen väsymys, joka menee ohi levolla, ei ole vaarallista. Omaan vireystilaan voidaan kuitenkin vaikuttaa monin keinoin.

Väsymys on kuitenkin yhteydessä myös moniin terveysongelmiin.

  •  Mielenterveysongelmat

Väsyminen ja uupumus voi johtua stressistä, menetyksestä ja surusta, syömishäiriöistä, alkoholin ja huumeiden käytöstä tai elämänmuutoksista. Nämä kaikki voivat aiheuttaa kliinistä depressiota, jonka oire väsymys voi olla. Väsymys voi myös johtaa masennustilaan.

  •  Aineenvaihduntasairaudet

Erilaiset tilat, kuten raskaus, Cushingin tauti, munuaissairaus, vitamiininpuutokset, diabetes, kilpirauhasen liikatoiminta ja vajaatoiminta, anemia ja maksasairaus voivat johtaa väsymykseen ja uupumukseen.

Seuraavilla verikokeilla voidaan saada lisätietoa kyseisten tilojen roolista väsymyksen taustalla:

  • Huumeet ja lääkeaineet

Jotkin masennuslääkkeet, verenpainelääkkeet, kolesterolilääkkeet, steroidit ja antihistamiinit sekä lääkevieroitus, sedatiivit ja ahdistuslääkkeet voivat aiheuttaa väsymystä. Myös lääkityksen lopettaminen tai annoskoon muuttaminen voivat olla syynä.

  • Sydän- ja keuhkosairaudet

Keuhkokuume, rytmihäiriöt, astma, keuhkoahtaumatauti, sydänsairaudet, refluksitauti ja ärtyvän suolen oireyhtymä voivat muiden sydän-, keuhko-, ja ruoansulatuselimistösairauksien lisäksi aiheuttaa väsymystä.

  •  Uniongelmat

Myöhään työskenteleminen, vuorotyö, jet lag, uniapnea, narkolepsia, unettomuus ja ruokatorven tulehdus voivat johtaa unenpuutteeseen ja väsymykseen.

  •  Kemikaalit

Vitamiinien ja mineraalien puutokset, myrkytykset ja liian suuren kofeiini- tai alkoholimäärän nauttiminen häiritsevät normaalia unta, erityisesti jos niitä nautitaan ennen nukkumaanmenoa. Lisäksi tupakan sisältämä nikotiini häiritsee unta.

  •  Monet sairaudet, tilat ja hoidot

Syöpä, kemoterapia, aivosairaudet, sädehoito, krooninen väsymysoireyhtymä, fibromyalgia, reuma, reumatismi, ylipaino, suuren verimäärän menettäminen ja heikentynyt immuunipuolustus voivat väsyttää. Väsymys voi olla myös merkki infektiosta. Voimakasta väsymystä aiheuttavat muun muassa malaria, tuberkuloosi, mononukleoosi, HIV-tartunta, flunssa ja hepatiitit.

  •  Krooninen kipu

Kipupotilaat heräävät usein säännöllisesti keskellä yötä. Yleensä he heräävät väsyneinä ja huonosti levänneinä, kyvyttöminä saamaan laadukasta unta. Unettomuuden ja kivun yhdistelmä voi aiheuttaa hellittämätöntä väsymystä ja uupumusta. Kivut liittyvät muun muassa syöpäsairauksiin, fibromyalgiaan ja uniapneaan.

  •  Yli- tai alipainoisuus

Ylipaino lisää väsymyksen riskiä monesta syystä. Ihminen joutuu kannattelemaan suurempaa painoa, mikä aiheuttaa lihaskipuja. Lisäksi he saavat helpommin uniapnean ja diabeteksen, jotka molemmat väsyttävät. Myös alipainoinen henkilö väsyy helpommin. Syömishäiriöt, syöpä, krooniset sairaudet ja kilpirauhasen liikatoiminta voivat kaikki johtaa painon menettämiseen, mistä seuraa voimakasta väsymystä ja uupumusta.

  • Liian paljon tai liian vähän liikuntaa

Väsynyt henkilö ei välttämättä jaksa liikkua riittävästi, ja liikunnan puute johtaa syvempään uupumukseen. Liikunnan aloittamisesta tulee aina vain hankalampaa.

Myös terveet ihmiset voivat väsyä pitkän, intensiivistä henkistä tai fyysistä keskittymistä vaativan suorituksen jälkeen. Pitkän, tauottoman työskentelyn tai valvomisen jälkeen seuraa väsymys. Erityisesti ajaessa tämä aiheuttaa onnettomuusriskin.

 

Väsymyksen ja uupumuksen oireet

Väsymys ja uupuminen voivat olla fyysistä, henkistä tai emotionaalista. Liiallinen ruumiillinen suorittaminen voi johtaa myös henkiseen väsymykseen.

Uupumuksen pääasiallinen oire on uupuminen henkiseen tai fyysiseen suorittamiseen. Ihminen voi olla väsynyt myös käsittelemään omia tai muiden tunne-elämän asioita.

Lepo tai uni eivät kykene virkistämään uupunutta ihmistä. Päivittäisistä töistä, kuten työssäkäynnistä, kodinhoidosta ja perheestä huolehtiminen voi olla hyvin vaikeaa.

Uupumus ja väsymys voivat näkyä esimerkiksi seuraavina oireina:

  • Kivut eri puolilla kehoa
  • Lihassäryt tai arat lihakset
  • Apatia ja motivaation lasku
  • Päiväaikainen väsymys
  • Keskittymisvaikeudet ja vaikeus oppia uutta
  • Suolisto-ongelmat, kuten turvotus, vatsakivut, ummetus ja ripuli. Ärtyvän suolen oireyhtymä voi liittyä uupumukseen.
  • Ärtyneisyys ja huonotuulisuus. Uupumus voi johtaa jopa masennukseen.
  • Ajattelun hitaus ja muut kognitiiviset ongelmat, kuten muistiongelmat.
  • Näköhäiriöt, kuten sumea näkö.
  • Oireet pahenevat suorituksen jälkeen joko lyhyen ajan kuluttua, tai mahdollisesti seuraavana päivänä.

 

Väsymyksen seuraukset

Normaali väsymys ei ole vaarallista, vaan väsymys muuttuu vaaralliseksi jatkuessaan ja syventyessään.

Uupumus ja väsymys tulee aina hoitaa asianmukaisesti. Jos syynä on puhtaasti liian vähäiseen nukkumiseen liittyvä väsymys, täytyy asia järjestää kuntoon nukkumalla enemmän.

Jos kyseessä on uupumus, tilanne vaatii perusteellisempaa hoitoa.

Väsymys aiheuttaa arjessa ja työelämässä monia vaaratilanteita, koska se laskee reaktionopeutta ja altistaa esimerkiksi onnettomuuksille.

Uupumuksesta johtuvaa väsymystä ei saa jättää hoitamatta, koska:

  • Väsymys hankaloittaa ajamista ja koneiden käyttöä, joita tarvitaan monessa työssä.
  • Väsymys aiheuttaa impulsiivisuutta ja harkintakyvyn heikkenemistä, mistä voi olla monenlaista haittaa arjessa ja ihmissuhteissa.
  • Väsymystä aletaan helposti hoitaa päihteillä, jos se esimerkiksi johtuu unettomuudesta. Tämä voi johtaa päihdeongelmaan.
  • Väsymyksestä ja uupumuksesta seuraa helposti mielenterveyden ongelmia, kuten masennusta. Uupumus on masennusta lievempi sairaus, johon on myös helpompi puuttua. Jatkuessaan ja hoitamatta jäädessään se kuitenkin johtaa erittäin usein vakavampaan masennustilaan.
  • Jos väsymys johtuu unenpuutteesta, joka voi johtua unettomuudesta, unettomuus on hoidettava. Hoitamattomana se voi aiheuttaa monenlaista kognitiivista haittaa ja vahingoittaa niin aivojen terveyttä kuin muutakin terveyttä.

Mikä on krooninen väsymysoireyhtymä?

Mitä tahansa pitkäkestoista väsymystilaa voi kuvailla krooniseksi, mutta lääketieteellisen diagnoosin saamiseksi väsymyksen on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään neljän kuukauden ajan. Väsymys ei myöskään saa selittyä millään muulla syyllä. Pääasiallinen oire kroonisessa väsymysoireyhtymässä on voimakas väsymys.

Psyykkiset sairaudet eivät selitä kroonista väsymysoireyhtymää, mutta ainakin osalla sairastuneista on taustalla voimakas psyykkinen stressi.

Diagnoosin saamiseksi potilaan täytyy kokea vähintään neljää seuraavista oireista:

  • Uniongelmat
  • Lihaskipu
  • Kurkkukipu
  • Kognitiivinen toimintahäiriö
  • Fyysinen tai henkinen suoritus pahentaa oireita
  • Yleinen huonovointisuus tai flunssan kaltaiset oireet
  • Huimaus tai pahoinvointi
  • Sydämentykytykset ilman diagnosoitua sydänsairautta

Krooniseen väsymysoireyhtymään ei ole olemassa hoitoa, joka toimisi kaikilla siitä kärsivillä. On kuitenkin joitain keinoja, joista ihmiset ovat saaneet oman käsityksensä mukaan apua tähän tilaan:

  • Vitamiinilisät
  • Erilaiset dieetit ja ravintolisät
  • Probiootit
  • Fysikaaliset hoidot
  • Hieronta
  • Akupunktio
  • Jooga
  • Mindfullness
  • Hypnoosi

 

Apua väsymykseen

Toimiva apu väsymykseen riippuu siitä, mistä väsymys johtuu.

Tavalliseen, hetkellisestä univajeesta johtuvaan väsymykseen auttaa nukkuminen.

Jos väsymys johtuu muista syistä ja mukana on esimerkiksi uupumusta, siihen auttaa uupumuksen syiden korjaaminen.

 

Väsymyksen itsehoito

Jos koet olevasi jatkuvasti väsynyt, mene tapaamaan lääkäriäsi. Jos väsymys johtuu sairaudesta, sairauden hoito yleensä auttaa siihen.

Jos sinulla on unettomuutta, sitä voidaan hoitaa monella keinolla, kuten lyhytaikaisella tai pysyvämmällä lääkityksellä ja terapialla. Tehokkaimmatkaan unettomuuden hoitokeinot eivät aina kykene poistamaan väsymystä.

Voit kokeilla itse seuraavia keinoja väsymyksen hillitsemiseksi:

  • Testaa verikokeella, voiko väsymyksesi johtua esimerkiksi glukoosiarvoista tai kilpirauhasarvoista.
  • Lisää fyysistä aktiivisuuttasi.
  • Vartioi syömistäsi. Paljon sokeria, rasvaa ja hiilihydraatteja sisältävät ruoat väsyttävät.
  • Vähennä kofeiinin käyttöä. Jos totut käyttämään kofeiinipitoisia tuotteita, niistä luopuminen saa aikaan väsymystilan, joka on kofeiinin vieroitusoire. Väsymyksen pitäisi poistua, kun kofeiiniriippuvuus lakkaa.
  • Tarkista, saatko kaikkia vitamiineja sekä rautaa ruokavaliostasi tarpeeksi.
  • Juo paljon vettä. Veden puute aiheuttaa väsymystä.
  • Opettele stressinhallintakeinoja esimerkiksi terapiassa tai meditoinnin keinoin. Muista tehdä miellyttäviä asioita.
  • Pidä taukoja. Työpaikoilla tauot ovat olemassa syystä. Ihminen ei kykene keskittymään kokonaista työpäivää putkeen ilman taukoja. Muista tauot myös kotitöissä ja vapaa-ajan aktiviteeteissa.
  • Jos koet ahdistuneisuutta, masennusta, kipua ja unihäiriöitä, etsi niihin hoitoa.

Myös ruokavaliolla voi vaikuttaa vireystilaan. Suosimalla seuraavia ruokia voit tokea vireustilaasi:

  • Kauden vihannekset ja hedelmät. Nämä ovat tuoreita ja sisältävät paljon ravintoaineita,
  • Prosessoimaton ruoka. Vaikka karkit, pikaruoka ja perunalastut maistuvat hyviltä, niiden ravintoarvo on hyvin vähäinen ja ne väsyttävät.
  • Kofeiinittomat juomat.
  • Suosi kanaa, kalkkunaa ja kalaa punaisen lihan sijaan.
  • Täysjyvä ja hitaat hiilihydraatit
  • Pähkinät ja siemenet esimerkiksi välipaloina.
  • Vitamiinit ja hivenaineet
  • Vitamiinien puutostilat aiheuttavat väsymystä. D-vitamiinin puutos on suomalaisilla yleistä.

Milloin lääkäriin?

Normaalin väsymyksen ja terveydelle haitallisen uupumuksen erottaminen toisistaan voi olla hankalaa varsinkin väsyneelle ihmiselle itselleen. Nämä kaksi kuitenkin eroavat toisistaan monin tavoin.

Hyvänä ohjenuorana voi pitää esimerkiksi seuraavia asioita:

  • Jos väsymykseen liittyy univaikeuksia ja heikkouden tunnetta, joskus jopa unettomuutta, syynä voi olla sairaus.
  • Jos väsymyksen yhteydessä ilmenee alentunutta mielialaa, masentuneisuutta ja toivottomuutta, kyse voi olla masennuksen oireesta.
  • Onko väsymys alkanut yllättäen vai kehittynyt ajan mittaan? Kummassakin tapauksessa kannattaa ottaa yhteys lääkäriin, jos oireet ovat voimakkaita.

Lääkärin kanssa selvitetään, mistä väsymys johtuu. Joskus syynä voi olla elämäntilanteen kuormittavuus ja esimerkiksi liiallinen, pitkään jatkunut stressi.

Väsymystä voivat aiheuttaa myös elämäntavat ja fyysiset sairaudet, kuten kilpirauhasen liikatoiminta ja -vajaatoiminta. Joskus myös diabetes on väsymyksen syynä. Yleensä tarvitaan verikokeita, jotta saadaan selville, johtuuko väsymys fyysisestä sairaudesta.

 

 

Lähteet

https://www.medicalnewstoday.com/articles/8877.php

https://www.nhs.uk/live-well/sleep-and-tiredness/10-medical-reasons-for-feeling-tired/

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01194

https://www.nhs.uk/live-well/sleep-and-tiredness/self-help-tips-to-fight-fatigue/

https://www.psychologytoday.com/us/blog/quiet-your-mind-and-get-sleep/201501/11-ways-fight-fatigue

http://www.health.com/health/gallery/0,,20818045,00.html

https://www.healthline.com/health/food-nutrition/foods-that-beat-fatigue

 

Jokainen on joskus väsynyt. Vireystilamme ei pysy samanlaisena jatkuvasti. Väsymys myöhään illalla on tervettä ja kertoo riittävän hyvin toimivasta uni- valverytmin säätelystä.

Jatkuva päiväaikainen väsymys ja virkistämättömät yöunet sen sijaan eivät ole normaaleja, ja vaativat väsymyksen syyn selvittämistä.

Varsin usein väsymys johtuu yksinkertaisesti liian lyhyistä yöunista. Moni viettää nykyään paljon aikaa erilaisten ruutujen äärellä. Televisiosta, kännykästä ja tietokoneesta tuleva valo voi sotkea melatoniinin tuotannon, jolloin nukahtaminen vaikeutuu. Lisäksi unen laatu voi olla heikko, jos ruutujen äärellä vietetään paljon aikaa iltaisin.

Jos väsymyksen syy liittyy liian lyhyisiin yöuniin eikä varsinaisia nukahtamis- ja nukkumisongelmia ole, vaiva ratkeaa nukkumalla pidemmät yöunet.

Aikuinen ihminen tarvitsee keskimäärin 7-9 tuntia unta yössä. Määrä on suhteellinen, ja osa ihmisistä pärjää vähemmällä, kun toiset taas tarvitsevat unta jopa kymmenen tunnin verran. Määrän lisäksi unen on oltava laadukasta.

Joskus väsymykselle voi olla myös muita, tutkimusta ja hoitoa vaativia syitä. Kaikkeen väsymykseen ei auta edes riittävä uni ja lepo. Tällöin kyse on erilaisesta väsymyksestä, uupumuksesta, joka vaatii tarkempaa kartoittamista ja joskus suuriakin muutoksia jokapäiväiseen elämään.

Tässä artikkelissa tutustumme väsymyksen oireisiin, sen yleisimpiin aiheuttajiin ja siihen, millaisilla kotikonsteilla ja lääketieteellisillä keinoilla ja elämäntapamuutoksilla väsymys on hoidettavissa ja vireystila palautettavissa normaaliksi.

Mistä väsymys johtuu?

Ajoittainen väsymys, joka menee ohi levolla, ei ole vaarallista. Omaan vireystilaan voidaan kuitenkin vaikuttaa monin keinoin.

Väsymys on kuitenkin yhteydessä myös moniin terveysongelmiin.

  •  Mielenterveysongelmat

Väsyminen ja uupumus voi johtua stressistä, menetyksestä ja surusta, syömishäiriöistä, alkoholin ja huumeiden käytöstä tai elämänmuutoksista. Nämä kaikki voivat aiheuttaa kliinistä depressiota, jonka oire väsymys voi olla. Väsymys voi myös johtaa masennustilaan.

  •  Aineenvaihduntasairaudet

Erilaiset tilat, kuten raskaus, Cushingin tauti, munuaissairaus, vitamiininpuutokset, diabetes, kilpirauhasen liikatoiminta ja vajaatoiminta, anemia ja maksasairaus voivat johtaa väsymykseen ja uupumukseen.

Seuraavilla verikokeilla voidaan saada lisätietoa kyseisten tilojen roolista väsymyksen taustalla:

  • Huumeet ja lääkeaineet

Jotkin masennuslääkkeet, verenpainelääkkeet, kolesterolilääkkeet, steroidit ja antihistamiinit sekä lääkevieroitus, sedatiivit ja ahdistuslääkkeet voivat aiheuttaa väsymystä. Myös lääkityksen lopettaminen tai annoskoon muuttaminen voivat olla syynä.

  • Sydän- ja keuhkosairaudet

Keuhkokuume, rytmihäiriöt, astma, keuhkoahtaumatauti, sydänsairaudet, refluksitauti ja ärtyvän suolen oireyhtymä voivat muiden sydän-, keuhko-, ja ruoansulatuselimistösairauksien lisäksi aiheuttaa väsymystä.

  •  Uniongelmat

Myöhään työskenteleminen, vuorotyö, jet lag, uniapnea, narkolepsia, unettomuus ja ruokatorven tulehdus voivat johtaa unenpuutteeseen ja väsymykseen.

  •  Kemikaalit

Vitamiinien ja mineraalien puutokset, myrkytykset ja liian suuren kofeiini- tai alkoholimäärän nauttiminen häiritsevät normaalia unta, erityisesti jos niitä nautitaan ennen nukkumaanmenoa. Lisäksi tupakan sisältämä nikotiini häiritsee unta.

  •  Monet sairaudet, tilat ja hoidot

Syöpä, kemoterapia, aivosairaudet, sädehoito, krooninen väsymysoireyhtymä, fibromyalgia, reuma, reumatismi, ylipaino, suuren verimäärän menettäminen ja heikentynyt immuunipuolustus voivat väsyttää. Väsymys voi olla myös merkki infektiosta. Voimakasta väsymystä aiheuttavat muun muassa malaria, tuberkuloosi, mononukleoosi, HIV-tartunta, flunssa ja hepatiitit.

  •  Krooninen kipu

Kipupotilaat heräävät usein säännöllisesti keskellä yötä. Yleensä he heräävät väsyneinä ja huonosti levänneinä, kyvyttöminä saamaan laadukasta unta. Unettomuuden ja kivun yhdistelmä voi aiheuttaa hellittämätöntä väsymystä ja uupumusta. Kivut liittyvät muun muassa syöpäsairauksiin, fibromyalgiaan ja uniapneaan.

  •  Yli- tai alipainoisuus

Ylipaino lisää väsymyksen riskiä monesta syystä. Ihminen joutuu kannattelemaan suurempaa painoa, mikä aiheuttaa lihaskipuja. Lisäksi he saavat helpommin uniapnean ja diabeteksen, jotka molemmat väsyttävät. Myös alipainoinen henkilö väsyy helpommin. Syömishäiriöt, syöpä, krooniset sairaudet ja kilpirauhasen liikatoiminta voivat kaikki johtaa painon menettämiseen, mistä seuraa voimakasta väsymystä ja uupumusta.

  • Liian paljon tai liian vähän liikuntaa

Väsynyt henkilö ei välttämättä jaksa liikkua riittävästi, ja liikunnan puute johtaa syvempään uupumukseen. Liikunnan aloittamisesta tulee aina vain hankalampaa.

Myös terveet ihmiset voivat väsyä pitkän, intensiivistä henkistä tai fyysistä keskittymistä vaativan suorituksen jälkeen. Pitkän, tauottoman työskentelyn tai valvomisen jälkeen seuraa väsymys. Erityisesti ajaessa tämä aiheuttaa onnettomuusriskin.

 

Väsymyksen ja uupumuksen oireet

Väsymys ja uupuminen voivat olla fyysistä, henkistä tai emotionaalista. Liiallinen ruumiillinen suorittaminen voi johtaa myös henkiseen väsymykseen.

Uupumuksen pääasiallinen oire on uupuminen henkiseen tai fyysiseen suorittamiseen. Ihminen voi olla väsynyt myös käsittelemään omia tai muiden tunne-elämän asioita.

Lepo tai uni eivät kykene virkistämään uupunutta ihmistä. Päivittäisistä töistä, kuten työssäkäynnistä, kodinhoidosta ja perheestä huolehtiminen voi olla hyvin vaikeaa.

Uupumus ja väsymys voivat näkyä esimerkiksi seuraavina oireina:

  • Kivut eri puolilla kehoa
  • Lihassäryt tai arat lihakset
  • Apatia ja motivaation lasku
  • Päiväaikainen väsymys
  • Keskittymisvaikeudet ja vaikeus oppia uutta
  • Suolisto-ongelmat, kuten turvotus, vatsakivut, ummetus ja ripuli. Ärtyvän suolen oireyhtymä voi liittyä uupumukseen.
  • Ärtyneisyys ja huonotuulisuus. Uupumus voi johtaa jopa masennukseen.
  • Ajattelun hitaus ja muut kognitiiviset ongelmat, kuten muistiongelmat.
  • Näköhäiriöt, kuten sumea näkö.
  • Oireet pahenevat suorituksen jälkeen joko lyhyen ajan kuluttua, tai mahdollisesti seuraavana päivänä.

 

Väsymyksen seuraukset

Normaali väsymys ei ole vaarallista, vaan väsymys muuttuu vaaralliseksi jatkuessaan ja syventyessään.

Uupumus ja väsymys tulee aina hoitaa asianmukaisesti. Jos syynä on puhtaasti liian vähäiseen nukkumiseen liittyvä väsymys, täytyy asia järjestää kuntoon nukkumalla enemmän.

Jos kyseessä on uupumus, tilanne vaatii perusteellisempaa hoitoa.

Väsymys aiheuttaa arjessa ja työelämässä monia vaaratilanteita, koska se laskee reaktionopeutta ja altistaa esimerkiksi onnettomuuksille.

Uupumuksesta johtuvaa väsymystä ei saa jättää hoitamatta, koska:

  • Väsymys hankaloittaa ajamista ja koneiden käyttöä, joita tarvitaan monessa työssä.
  • Väsymys aiheuttaa impulsiivisuutta ja harkintakyvyn heikkenemistä, mistä voi olla monenlaista haittaa arjessa ja ihmissuhteissa.
  • Väsymystä aletaan helposti hoitaa päihteillä, jos se esimerkiksi johtuu unettomuudesta. Tämä voi johtaa päihdeongelmaan.
  • Väsymyksestä ja uupumuksesta seuraa helposti mielenterveyden ongelmia, kuten masennusta. Uupumus on masennusta lievempi sairaus, johon on myös helpompi puuttua. Jatkuessaan ja hoitamatta jäädessään se kuitenkin johtaa erittäin usein vakavampaan masennustilaan.
  • Jos väsymys johtuu unenpuutteesta, joka voi johtua unettomuudesta, unettomuus on hoidettava. Hoitamattomana se voi aiheuttaa monenlaista kognitiivista haittaa ja vahingoittaa niin aivojen terveyttä kuin muutakin terveyttä.

Mikä on krooninen väsymysoireyhtymä?

Mitä tahansa pitkäkestoista väsymystilaa voi kuvailla krooniseksi, mutta lääketieteellisen diagnoosin saamiseksi väsymyksen on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään neljän kuukauden ajan. Väsymys ei myöskään saa selittyä millään muulla syyllä. Pääasiallinen oire kroonisessa väsymysoireyhtymässä on voimakas väsymys.

Psyykkiset sairaudet eivät selitä kroonista väsymysoireyhtymää, mutta ainakin osalla sairastuneista on taustalla voimakas psyykkinen stressi.

Diagnoosin saamiseksi potilaan täytyy kokea vähintään neljää seuraavista oireista:

  • Uniongelmat
  • Lihaskipu
  • Kurkkukipu
  • Kognitiivinen toimintahäiriö
  • Fyysinen tai henkinen suoritus pahentaa oireita
  • Yleinen huonovointisuus tai flunssan kaltaiset oireet
  • Huimaus tai pahoinvointi
  • Sydämentykytykset ilman diagnosoitua sydänsairautta

Krooniseen väsymysoireyhtymään ei ole olemassa hoitoa, joka toimisi kaikilla siitä kärsivillä. On kuitenkin joitain keinoja, joista ihmiset ovat saaneet oman käsityksensä mukaan apua tähän tilaan:

  • Vitamiinilisät
  • Erilaiset dieetit ja ravintolisät
  • Probiootit
  • Fysikaaliset hoidot
  • Hieronta
  • Akupunktio
  • Jooga
  • Mindfullness
  • Hypnoosi

 

Apua väsymykseen

Toimiva apu väsymykseen riippuu siitä, mistä väsymys johtuu.

Tavalliseen, hetkellisestä univajeesta johtuvaan väsymykseen auttaa nukkuminen.

Jos väsymys johtuu muista syistä ja mukana on esimerkiksi uupumusta, siihen auttaa uupumuksen syiden korjaaminen.

 

Väsymyksen itsehoito

Jos koet olevasi jatkuvasti väsynyt, mene tapaamaan lääkäriäsi. Jos väsymys johtuu sairaudesta, sairauden hoito yleensä auttaa siihen.

Jos sinulla on unettomuutta, sitä voidaan hoitaa monella keinolla, kuten lyhytaikaisella tai pysyvämmällä lääkityksellä ja terapialla. Tehokkaimmatkaan unettomuuden hoitokeinot eivät aina kykene poistamaan väsymystä.

Voit kokeilla itse seuraavia keinoja väsymyksen hillitsemiseksi:

  • Testaa verikokeella, voiko väsymyksesi johtua esimerkiksi glukoosiarvoista tai kilpirauhasarvoista.
  • Lisää fyysistä aktiivisuuttasi.
  • Vartioi syömistäsi. Paljon sokeria, rasvaa ja hiilihydraatteja sisältävät ruoat väsyttävät.
  • Vähennä kofeiinin käyttöä. Jos totut käyttämään kofeiinipitoisia tuotteita, niistä luopuminen saa aikaan väsymystilan, joka on kofeiinin vieroitusoire. Väsymyksen pitäisi poistua, kun kofeiiniriippuvuus lakkaa.
  • Tarkista, saatko kaikkia vitamiineja sekä rautaa ruokavaliostasi tarpeeksi.
  • Juo paljon vettä. Veden puute aiheuttaa väsymystä.
  • Opettele stressinhallintakeinoja esimerkiksi terapiassa tai meditoinnin keinoin. Muista tehdä miellyttäviä asioita.
  • Pidä taukoja. Työpaikoilla tauot ovat olemassa syystä. Ihminen ei kykene keskittymään kokonaista työpäivää putkeen ilman taukoja. Muista tauot myös kotitöissä ja vapaa-ajan aktiviteeteissa.
  • Jos koet ahdistuneisuutta, masennusta, kipua ja unihäiriöitä, etsi niihin hoitoa.

Myös ruokavaliolla voi vaikuttaa vireystilaan. Suosimalla seuraavia ruokia voit tokea vireustilaasi:

  • Kauden vihannekset ja hedelmät. Nämä ovat tuoreita ja sisältävät paljon ravintoaineita,
  • Prosessoimaton ruoka. Vaikka karkit, pikaruoka ja perunalastut maistuvat hyviltä, niiden ravintoarvo on hyvin vähäinen ja ne väsyttävät.
  • Kofeiinittomat juomat.
  • Suosi kanaa, kalkkunaa ja kalaa punaisen lihan sijaan.
  • Täysjyvä ja hitaat hiilihydraatit
  • Pähkinät ja siemenet esimerkiksi välipaloina.
  • Vitamiinit ja hivenaineet
  • Vitamiinien puutostilat aiheuttavat väsymystä. D-vitamiinin puutos on suomalaisilla yleistä.

Milloin lääkäriin?

Normaalin väsymyksen ja terveydelle haitallisen uupumuksen erottaminen toisistaan voi olla hankalaa varsinkin väsyneelle ihmiselle itselleen. Nämä kaksi kuitenkin eroavat toisistaan monin tavoin.

Hyvänä ohjenuorana voi pitää esimerkiksi seuraavia asioita:

  • Jos väsymykseen liittyy univaikeuksia ja heikkouden tunnetta, joskus jopa unettomuutta, syynä voi olla sairaus.
  • Jos väsymyksen yhteydessä ilmenee alentunutta mielialaa, masentuneisuutta ja toivottomuutta, kyse voi olla masennuksen oireesta.
  • Onko väsymys alkanut yllättäen vai kehittynyt ajan mittaan? Kummassakin tapauksessa kannattaa ottaa yhteys lääkäriin, jos oireet ovat voimakkaita.

Lääkärin kanssa selvitetään, mistä väsymys johtuu. Joskus syynä voi olla elämäntilanteen kuormittavuus ja esimerkiksi liiallinen, pitkään jatkunut stressi.

Väsymystä voivat aiheuttaa myös elämäntavat ja fyysiset sairaudet, kuten kilpirauhasen liikatoiminta ja -vajaatoiminta. Joskus myös diabetes on väsymyksen syynä. Yleensä tarvitaan verikokeita, jotta saadaan selville, johtuuko väsymys fyysisestä sairaudesta.

 

 

Lähteet

https://www.medicalnewstoday.com/articles/8877.php

https://www.nhs.uk/live-well/sleep-and-tiredness/10-medical-reasons-for-feeling-tired/

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01194

https://www.nhs.uk/live-well/sleep-and-tiredness/self-help-tips-to-fight-fatigue/

https://www.psychologytoday.com/us/blog/quiet-your-mind-and-get-sleep/201501/11-ways-fight-fatigue

http://www.health.com/health/gallery/0,,20818045,00.html

https://www.healthline.com/health/food-nutrition/foods-that-beat-fatigue

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *