Chat with us, powered by LiveChat

Jokainen on joskus väsynyt. Vireystilamme ei pysy samanlaisena jatkuvasti. Väsymys myöhään illalla on tervettä ja kertoo useimmissa tapauksissa riittävän hyvin toimivasta uni- valverytmin säätelystä. Jatkuva päiväaikainen väsymys ja virkistämättömät yöunet sen sijaan eivät ole normaaleja, ja vaativat väsymyksen syyn selvittämistä.

Tässä artikkelissa tutustumme väsymyksen oireisiin, sen yleisimpiin aiheuttajiin ja siihen, millaisilla kotikonsteilla, lääketieteellisillä keinoilla ja elämäntapamuutoksilla väsymys on hoidettavissa ja vireystila palautettavissa normaaliksi.

  • Joskus väsymyksen syy voi selvitä verikokeella.
  • Raudanpuuteanemia ja kilpirauhasen toimintahäiriöt väsyttävät.
  • Ajoittainen väsymys ei ole vaarallista, eikä siitä kannata huolestua.
  • Väsyneen kannattaa kiinnittää huomiota elintapoihinsa ja vitamiininsaantiinsa.

Jokainen on joskus väsynyt; vireystilamme ei pysy samanlaisena jatkuvasti. Jos väsymyksen syy liittyy liian lyhyisiin yöuniin eikä varsinaisia nukahtamis- ja nukkumisongelmia ole, vaiva ratkeaa nukkumalla pidemmät yöunet.

Kaikkeen väsymykseen ei auta edes riittävä uni ja lepo. Jatkuva, viikkoja ja kuukausia kestävä, väsymys ei ole normaalia.

Joskus väsymykselle voi olla myös muita, tutkimusta ja hoitoa vaativia syitä. Tällöin kyse voi olla sairaudesta tai erilaisesta väsymyksestä, uupumuksesta, joka vaatii tarkempaa kartoittamista ja joskus suuriakin muutoksia jokapäiväiseen elämään.

Väsymys ja unen tarve

Kuinka paljon aikuinen tarvitsee unta?

Aikuinen ihminen tarvitsee keskimäärin 7-9 tuntia unta yössä. Määrä vaihtelee; osa ihmisistä pärjää vähemmällä kun taas toiset tarvitsevat unta jopa kymmenen tunnin verran. Määrän lisäksi unen on oltava laadukasta.

Miten urheilu vaikuttaa uneen tarpeeseen?

Mikäli normaalisti ei ole aktiivinen, voi arkiliikunnan lisääminen auttaa väsymykseen ja tuoda virkeyttä arkeen.

Kevyt liikunta, esimerkiksi työpävän päätteksi, voi rauhoitaa stressaantuneen kehon ja mielen.

Toisaalta erittäin raskas liikunta lisää unen tarvetta, mikä tulisi huomioida esimerkiksi urheilijoilla ja paljon liikkuvilla nuorilla.

Väsynyt henkilö ei välttämättä jaksa liikkua riittävästi, ja liikunnan puute voi johtaa syvempään uupumukseen. Liikunnan aloittamisesta tulee aina vain hankalampaa.

Väsymyksen moninaiset syyt

Mistä väsymys johtuu?

Varsin usein väsymys johtuu yksinkertaisesti liian lyhyistä yöunista. Moni viettää nykyään paljon aikaa erilaisten ruutujen äärellä. Televisiosta, kännykästä ja tietokoneesta tuleva valo voi sotkea melatoniinin tuotannon, jolloin nukahtaminen vaikeutuu. Lisäksi unen laatu voi olla heikko, jos ruutujen äärellä vietetään paljon aikaa iltaisin. Omaan vireystilaan voidaan vaikuttaa monin keinoin.

Joskus väsymykselle voi olla myös muita, tutkimusta ja hoitoa vaativia syitä. Väsymys voi olla yhteydessä moniin terveysongelmiin.

Pitkittynyt väsymys ei ole koskaan normaalia ja syy väsymykseen tulee selvittää. Väsymys voi johtua monesta syystä. Puhti terveystarkastus sisältää yli 30 mittausta (ilman lääkärin lähetettä).

Väsymyksen taustalla voi olla esimerkiksi unen häiriö, aineenvaihduntasairaus, jonkin ravintoaineen kuten raudan puutos, liiallinen stressi tai mielenterveysongelmia.

Myöhään työskenteleminen, vuorotyö, jet lag, uniapnea, narkolepsia, unettomuus ja ruokatorven tulehdus voivat johtaa unenpuutteeseen ja väsymykseen.

Jotkin masennuslääkkeet, verenpainelääkkeet, kolesterolilääkkeet, steroidit ja antihistamiinit sekä lääkevieroitus, sedatiivit ja ahdistuslääkkeet voivat aiheuttaa väsymystä. Myös lääkityksen lopettaminen tai annoskoon muuttaminen voivat olla syynä väsymykseen.

Vitamiinien ja mineraalien puutokset, myrkytykset ja liian suuren kofeiini- tai alkoholimäärän nauttiminen häiritsevät normaalia unta, erityisesti jos niitä nautitaan ennen nukkumaanmenoa.

Tupakan sisältämä nikotiini häiritsee unta.

Syöpä, kemoterapia, aivosairaudet, sädehoito, krooninen väsymysoireyhtymä, fibromyalgia, reuma, reumatismi, ylipaino, suuren verimäärän menettäminen ja heikentynyt immuunipuolustus voivat väsyttää.

Ylipaino lisää väsymyksen riskiä monesta syystä. Ihminen joutuu kannattelemaan suurempaa painoa, mikä aiheuttaa lihaskipuja. Lisäksi he saavat helpommin uniapnean ja diabeteksen, jotka molemmat väsyttävät.

Myös alipainoinen henkilö väsyy helpommin. Syömishäiriöt, syöpä, krooniset sairaudet ja kilpirauhasen liikatoiminta voivat kaikki johtaa painon menettämiseen, mistä seuraa voimakasta väsymystä ja uupumusta.

Väsymys voi olla myös merkki infektiosta.

Voimakasta väsymystä aiheuttavat muun muassa malaria, tuberkuloosi, mononukleoosi, HIV-tartunta, flunssa ja hepatiitit.

Miten mielen hyvinvointi vaikuttaa väsymykseen?

Väsyminen ja uupumus voi johtua stressistä, menetyksestä ja surusta, syömishäiriöistä, alkoholin ja huumeiden käytöstä tai elämänmuutoksista. Nämä kaikki voivat aiheuttaa kliinistä depressiota, jonka oire väsymys voi olla. Pitkittynyt väsymys voi johtaa masennukseen.

Miten stressi vaikuttavaa väsymykseen?

Pitkittynyt stressi aiheuttaa väsymystä. Stressi voi vaikuttaa hyvinkin herkästi unen laatuun, unettomuuteen ja yöunien pituuteen. Stressi valvottaa ja voi vaikeuttaa nukahtamista.

Aineenvaihduntasairaudet ja väsymys

Erilaiset tilat, kuten raskaus, Cushingin tauti, munuaissairaus, vitamiininpuutokset, diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta tai liikatoiminta, anemia ja maksasairaus voivat johtaa väsymykseen ja uupumukseen.

Sydän- ja keuhkosairauksien vaikutus väsymykseen

Keuhkokuume, rytmihäiriöt, astma, keuhkoahtaumatauti, sydänsairaudet, refluksitauti ja ärtyvän suolen oireyhtymä voivat muiden sydän-, keuhko-, ja ruoansulatuselimistösairauksien lisäksi aiheuttaa väsymystä.

Krooninen kipu ja väsymys

Kipupotilaat heräävät usein säännöllisesti keskellä yötä. Yleensä he heräävät väsyneinä ja huonosti levänneinä, kyvyttöminä saamaan laadukasta unta. Unettomuuden ja kivun yhdistelmä voi aiheuttaa hellittämätöntä väsymystä ja uupumusta. Kivut liittyvät muun muassa syöpäsairauksiin, fibromyalgiaan ja uniapneaan.

Onko väsymys vaarallista?

Ajoittainen väsymys, joka menee ohi levolla, ei ole vaarallista. Mikäli väsymys pitkittyy, tulisi sen syy selvittää. Väsymyksen taustalla saattaa olla jokin sairaus.

Väsymys altistaa urheiluvammoille ja lisää onnettomuuksien riskiä esimerkiksi liikunnassa.

Myös terveet ihmiset voivat väsyä pitkän, intensiivistä henkistä tai fyysistä keskittymistä vaativan suorituksen jälkeen. Pitkän, tauottoman työskentelyn tai valvomisen jälkeen seuraa väsymys. Erityisesti ajaessa tämä voi aiheuttaa onnettomuusriskin.

Miten väsymyksen syy voidaan selvittää?

Seuraavilla verikokeilla voidaan saada lisätietoa kyseisten tilojen roolista väsymyksen taustalla:

Tutustu Puhti terveystarkastukseen, joka sisältää yli 30 mittausta (ilman lääkärin lähetettä).

Pitkittynyt väsymys ja uupuminen

Mitä uupumus tarkoittaa?

Väsymys ja uupuminen voivat olla fyysistä, henkistä tai emotionaalista. Liiallinen ruumiillinen suorittaminen voi johtaa myös henkiseen väsymykseen. Uupumuksen pääasiallinen oire on uupuminen henkiseen tai fyysiseen suorittamiseen. Ihminen voi olla väsynyt myös käsittelemään omia tai muiden tunne-elämän asioita. Voimavarat ovat loppu, ja ihminen ei palaudu arjen rasituksesta.

Uupumuksesta voidaan alkaa puhua, kun normaali lepo tai uni eivät kykene virkistämään uupunutta ihmistä. Päivittäisistä töistä, kuten työssäkäynnistä, kodinhoidosta ja perheestä huolehtimista voi tulla hyvin vaikeaa.

Mitkä ovat väsymyksen ja uupumuksen oireet?

  • Kivut eri puolilla kehoa
  • Lihassäryt tai arat lihakset
  • Apatia ja motivaation lasku
  • Päiväaikainen väsymys
  • Keskittymisvaikeudet ja vaikeus oppia uutta
  • Suolisto-ongelmat, kuten turvotus, vatsakivut, ummetus ja ripuli. Ärtyvän suolen oireyhtymä voi liittyä uupumukseen.
  • Ärtyneisyys ja huonotuulisuus. Uupumus voi johtaa jopa masennukseen.
  • Ajattelun hitaus ja muut kognitiiviset ongelmat, kuten muistiongelmat.
  • Näköhäiriöt, kuten sumea näkö.

Mitä pitkittyneestä väsymyksestä seuraa?

Normaali väsymys ei ole vaarallista. Väsymys muuttuu vaaralliseksi jatkuessaan ja syventyessään. Uupumus ja väsymys tulee aina hoitaa asianmukaisesti. Jos syynä on liian vähäiseen nukkumiseen liittyvä levon tarve, täytyy asia järjestää kuntoon nukkumalla enemmän. Jos kyseessä on uupumus, tilanne vaatii perusteellisempaa hoitoa ja usein myös elintapojen muutosta.

Väsymys aiheuttaa arjessa ja työelämässä monia vaaratilanteita; väsymys laskee reaktionopeutta ja altistaa esimerkiksi onnettomuuksille liikenteessä tai urheillessa.

Uupumuksesta johtuvaa väsymystä ei saa jättää hoitamatta, koska:

  • Väsymys hankaloittaa ajamista ja koneiden käyttöä, joita tarvitaan monessa työssä.
  • Väsymys aiheuttaa impulsiivisuutta ja harkintakyvyn heikkenemistä, mistä voi olla monenlaista haittaa arjessa ja ihmissuhteissa.
  • Väsymystä aletaan helposti hoitaa päihteillä, jos se esimerkiksi johtuu unettomuudesta. Tämä voi johtaa päihdeongelmaan.
  • Väsymyksestä ja uupumuksesta seuraa helposti mielenterveyden ongelmia, kuten masennusta. Uupumus on masennusta lievempi sairaus, johon on myös helpompi puuttua. Jatkuessaan ja hoitamatta jäädessään se kuitenkin johtaa erittäin usein vakavampaan masennustilaan.
  • Jos väsymys johtuu unenpuutteesta, joka voi johtua unettomuudesta, unettomuus on hoidettava. Hoitamattomana se voi aiheuttaa monenlaista kognitiivista haittaa ja vahingoittaa niin aivojen terveyttä kuin muutakin terveyttä.

Mistä tiedän, onko väsymys ja uupuminen normaalia?

Normaalin väsymyksen ja terveydelle haitallisen uupumuksen erottaminen toisistaan voi olla hankalaa varsinkin väsyneelle ihmiselle itselleen. Nämä kaksi kuitenkin eroavat toisistaan monin tavoin.

Jos väsymykseen liittyy univaikeuksia ja heikkouden tunnetta, joskus jopa unettomuutta, syynä voi olla sairaus.

Jos väsymyksen yhteydessä ilmenee alentunutta mielialaa, masentuneisuutta ja toivottomuutta, kyse voi olla masennuksen oireesta.

Joskus syynä voi olla elämäntilanteen kuormittavuus ja esimerkiksi liiallinen, pitkään jatkunut stressi.

Väsymystä voivat aiheuttaa myös elämäntavat ja fyysiset sairaudet, kuten kilpirauhasen liikatoiminta ja -vajaatoiminta. Joskus myös diabetes on väsymyksen syynä.

Yleensä tarvitaan verikokeita, jotta saadaan selville, johtuuko väsymys fyysisestä sairaudesta.

Puhdin palvelun kautta voit tarvittaessa varata testien jälkeen erikseen ajan lääkärin tai ravitsemusterapeutin etäkonsultaatioon.

Mikäli oireet ovat voimakkaita, kannattaa keskustella lääkärin kanssa.

Miten uupumus ja väsymys vaikuttavat ihmissuhteisiin?

Väsymys ja uupuminen hankaloittavat myös ihmissuhteita, kun pinna, keskittymiskyky ja jaksaminen ovat jatkuvasti kireällä. Henkiset voimavarat saattavat olla loppu, eikä esimerkiksi perheestä tai läheisistä jaksa välttämättä enää huolehtia kuten ennen. Uupumuksen kanssa ei tule jäädä yksin.

Mikä on krooninen väsymysoireyhtymä?

Mitä tahansa pitkäkestoista väsymystilaa voi kuvailla krooniseksi, mutta lääketieteellisen diagnoosin saamiseksi väsymyksen on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään neljän kuukauden ajan. Väsymys ei myöskään saa selittyä millään muulla syyllä. Pääasiallinen oire kroonisessa väsymysoireyhtymässä on voimakas väsymys.

Psyykkiset sairaudet eivät selitä kroonista väsymysoireyhtymää, mutta ainakin osalla sairastuneista on taustalla voimakas psyykkinen stressi.

Krooninen väsymysoireyhtymä voidaan disgnosoida, mikäli vähintään neljää seuraavista oireista täyttyy:

  • Uniongelmat
  • Lihaskipu
  • Kurkkukipu
  • Kognitiivinen toimintahäiriö
  • Fyysinen tai henkinen suoritus pahentaa oireita
  • Yleinen huonovointisuus tai flunssan kaltaiset oireet
  • Huimaus tai pahoinvointi
  • Sydämentykytykset ilman diagnosoitua sydänsairautta

Krooniseen väsymysoireyhtymään ei ole olemassa hoitoa, joka toimisi kaikilla. On kuitenkin joitain keinoja, joista ihmiset ovat saaneet apua tähän tilaan:

  • Vitamiinilisät
  • Ruokavalion muutokset
  • Probiootit
  • Fysikaaliset hoidot
  • Hieronta
  • Akupunktio
  • Jooga
  • Mindfullness
  • Hypnoosi

Mistä saan apua väsymykseen?

Toimiva apu väsymykseen riippuu siitä, mistä väsymys johtuu. Jos väsymys johtuu muista syistä kuin yksinkertaisesta unen puutteesta, ja mukana on esimerkiksi uupumusta, siihen auttaa uupumuksen syiden korjaaminen. Syy tulisi aina selvittää oikean hoidon saamiseksi. Väsymyksen taustalla voi olla muitakin sairauksia tai esimerkiksi jonkin vitamiinin puutos.

Tavalliseen, hetkellisestä univajeesta johtuvaan väsymykseen auttaa nukkuminen.

Väsymyksen itsehoito

Jos koet olevasi jatkuvasti väsynyt, tulee väsymyksen syy selvittää. Elämäntapojen muutoksella ja unen lisäämisellä, sekä esimerkiksi hyvästä unihygieniasta huolehtimisella voi auttaa tietyissä tapauksissa. Mikäli sinulla on unettomuutta, sitä voidaan hoitaa monella keinolla, kuten lyhytaikaisella tai pysyvämmällä lääkityksellä ja terapialla.

Jos väsymys johtuu sairaudesta, tulee se hoitaa asianmukaisesti.

Voit kokeilla itse seuraavia keinoja väsymyksen kotihoitona:

  • Testaa verikokeella, voiko väsymyksesi johtua esimerkiksi glukoosiarvoista tai kilpirauhasarvoista.
  • Lisää tai tilanteesta riippuen vähennä (esim. kilpaurheilijat) fyysistä aktiivisuuttasi. Voit myös panostaa rauhalliseen palauttavaan liikuntaan esimerkiksi iltaisin.
  • Panosta ruoan laatuun ja huolehdi tasaisesta verensokerista. Paljon sokeria, rasvaa ja hiilihydraatteja sisältävät ruoat usein väsyttävät. Toisaalta esimerkiksi hiilihydraattipitoisen puuron nauttiminen ennen nukkumaanmenoa voi auttaa nukahtamaan.
  • Vähennä kofeiinin käyttöä. Jos totut käyttämään kofeiinipitoisia tuotteita, niistä luopuminen saa aikaan väsymystilan, joka on kofeiinin vieroitusoire. Väsymyksen pitäisi poistua, kun kofeiiniriippuvuus lakkaa. Toisilla iltapäivälläkin nautittu kofeiini voi vaikuttaa seuraavan yön unen laatuun.
  • Tarkista, saatko ruokavaliostasi kaikkia tarvittavia ravintoaineita ja vitamiineja, kuten rautaa ja D-vitamiinia, tarpeeksi.
  • Juo riittävästi vettä päivän aikana. Veden puute aiheuttaa väsymystä.
  • Opettele stressinhallintakeinoja esimerkiksi terapiassa, itsenäisesti tai meditoinnin keinoin.
  • Muista tehdä arkena myös paljon itsellesi miellyttäviä asioita työn ja vastuiden vastapainona.
  • Pidä taukoja päivän aikana. Työpaikoilla tauot ovat olemassa syystä. Ihminen ei kykene keskittymään kokonaista työpäivää putkeen ilman taukoja. Muista tauot myös kotitöissä ja vapaa-ajan aktiviteeteissa.
  • Jos koet ahdistuneisuutta, masennusta, kipua ja unihäiriöitä, etsi niihin hoitoa.
  • Panosta hyvään unihygieniaan ja pimennysverhoihin unen laadun ja määrän parantamiseksi.

Miten ruokavalio vaikuttaa jaksamiseen?

Myös ruokavaliolla voi vaikuttaa vireystilaan ja jaksamiseen. Suosimalla seuraavia ruokia voit vaikuttaa vireustilaasi:

  • Juurekset, vihannekset ja hedelmät. Nämä sisältävät paljon ravintoaineita; saat kaikista kasviksista paljon ravinteita ja virtaa.
  • Suosi prosessoimatonta, laadukasta ja ravintorikasta ruokaa.
  • Suosi kofeiinittomia juomia.
  • Täysjyvätuotteet ja hitaat hiilihydraatit sopivat nautittavaksi hiilihydraatin lähteinä päivän aikana.
  • Pähkinät ja siemenet sopivat esimerkiksi välipaloiksi
  • Tiettyjen vitamiinien puutostilat aiheuttavat väsymystä. D-vitamiinin puutos on suomalaisilla yleistä. Raudanpuutos on naisilla yleistä. Molemmat voivat aiheuttaa väsymystä.
  • Vältä alkoholia

Raudanpuutteen tutkimuspaketti 49 € – ilman lääkärin lähetettä >>

D-vitamiinin testaus 49,50 € – ilman lääkärin lähetettä >>

Miten selvitän väsymyksen syyn?

Väsymys voi johtua monesta syystä. Tutustu Puhti terveystarkastukseen, joka sisältää yli 30 mittausta (ilman lääkärin lähetettä).

Lähteet

Carney, C. Psychology Today. 11 Ways to Fight Fatigue. 21.1.2015

Healthline. Foods That Beat Fatigue. 18.8.2017

Huttunen, M. Duodecim Terveyskirjasto. Pitkäaikainen väsymystila. 30.11.2018

Lumio, J. Duodecim Terveyskirjasto. Krooninen väsymysoireyhtymä. 6.2.2019

Medical News Today. Why am I so tired, and how do I beat fatigue? 18.7.2018

Melone, L. Health. 14 Reasons You’re Always Tired. 16.2.2016

NHS. 10 medical reasons for feeling tired. 8.3.2018

NHS. Self-help tips to fight tiredness. 9.3.2018

Saarelma, O. Duodecim Terveyskirjasto. Väsymys. 3.10.2019

Suomen Mielentervesseura ry. Tunnista ajoissa stressi ja uupuminen -opas.

Teksti ja tarkistus

Kirjoittajan avatar

Milla on toiminut Puhdin sisällöntuottajana hyvinvointiin, jaksamiseen ja terveyteen liittyvissä aiheissa.

Kirjoittajan avatar

Puhdin hyvinvoinnin asiantuntija Mirka Tuovinen on ravintovalmentaja, sisällöntuottaja sekä ravitsevan ruoan ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin puolestapuhuja. Puhdilla Mirka vastaa viestinnästä ja palvelun jatkuvasta kehittämisestä. Erityisosaamista Mirkalla on hyvinvoivasta mielestä, erityisruokavalioista ja työhyvinvoinnista.


Päivitetty: 03.12.2019

Onko sinulla kokemuksia aiheesta, joita haluaisit jakaa?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Takaisin ylös