Kilpirauhasen toimintaan vaikuttavat erityiset hormonit. Hormonien normaali erittyminen tukee elimistön normaalia aineenvaihduntaa ja tasapainoa.

Kilpirauhassairaudet ovat erittäin yleisiä. Suomalaisista 1 % kärsii kilpirauhasen liikatoiminnasta eli hypertyreoosista.

  • Kilpirauhasen liikatoiminta kiihdyttää kaikkia elimistön toimintoja.
  • Kilpirauhasen liikatoiminta nostaa verenpainetta ja rasittaa sydäntä.
  • Kilpirauhasen liikatoiminnan oireet muistuttavat myös moniin muihin sairauksiin liittyviä oireita.
  • Kilpirauhasen liikatoiminta ei ole ehkäistävissä elintavoilla, mutta terveellinen ruokavalio helpottaa oireita.
  • Kilpirauhasen liikatoiminta kiihdyttää kaikkia elimistön toimintoja.
  • Kilpirauhasen liikatoiminta nostaa verenpainetta ja rasittaa sydäntä.
  • Kilpirauhasen liikatoiminnan oireet muistuttavat myös moniin muihin sairauksiin liittyviä oireita.
  • Kilpirauhasen liikatoiminta ei ole ehkäistävissä elintavoilla, mutta terveellinen ruokavalio helpottaa oireita.

Kilpirauhasen liikatoiminta saa kehon toimimaan ikään kuin kiihdytetysti.

Syke ja verenpaine voivat olla korkealla ja paino voi laskea nopeastikin. Liikatoiminta vaikuttaa myös keskittymiskykyyn ja uneen.

Jos olet laihtunut runsaasti ilman, että olet tehnyt muutoksia liikuntatottumuksiisi tai sinulla on univaikeuksia, voi olla järkevää tarkastaa kilpirauhasarvot.

Oireiden kokemiseen voi vaikuttaa tehokkaasti elämäntapavalinnoilla, kuten ravinnolla.

Artikkelista löydät tietoa kilpirauhasen liikatoiminnan vaikutuksista kehoon sekä oireiden helpottamisesta ravinnon ja elintapojen kautta.

Jos epäilet itselläsi tai tutullasi kilpirauhasen liikatoimintaa, artikkeli toimii johdatuksena tärkeimpiin aiheisiin, jotka tilan suhteen kannattaa huomioida.

Mihin kilpirauhasen liikatoiminta vaikuttaa kehossa?

Kilpirauhasen toimintaan vaikuttavat erityiset hormonit. Hormonien normaali erittyminen tukee elimistön normaalia aineenvaihduntaa ja tasapainoa.

Kilpirauhassairaudet ovat erittäin yleisiä. Suomalaisista 1% kärsii kilpirauhasen liikatoiminnasta eli hypertyreoosista, kun neljällä prosentilla puolestaan on todettu kilpirauhasen vajaatoiminta, hypotyreoosi.

Vajaa- ja liikatoiminta ovat keskenään vastakkaisia sairauksia: vajaatoiminnassa kilpirauhashormoneja erittyy liian vähän ja ja elimistö toimii hidastetusti, kun taas liikatoiminnassa elimistö toimii ikään kuin kiihdytetysti. Väsymys yhdistää kummankin tilan oireita, vaikka ne osin ovat toisilleen vastakkaisia.

15 elimistön toimintaa, joihin kilpirauhasen liikatoiminta vaikuttaa

  1. Sydän. Kilpirauhasen liikatoiminta kiihdyttää sydämen toimintaa ja saa sen lyömään nopeammin.
  2. Verenpaine. Verenpaine on korkealla, koska kilpirauhasen liikatoiminta saa verenkiertoelimistön toimimaan nopeammin.
  3. Hikoilu. Hikoilu voi olla kiusallinen vaiva, ja se on yleistä kilpirauhasen liikatoiminnassa.
  4. Mieliala ja mielentila. Kilpirauhasen liikatoiminta aiheuttaa hermostuneisuutta, ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta.
  5. Nukkuminen. Nukkuminen ja nukahtaminen voi olla vaikeaa.
  6. Hengitys. Kilpirauhasen liikatoiminta aiheuttaa hengenahdistusta.
  7. Suolisto. Kilpirauhasen liikatoiminta voi aiheuttaa ripulia ja muita suolistovaivoja. Tällaiset oireet voivat olla merkki myös ärtyvän suolen oireyhtymästä.
  8. Kuukautiskierto. Vaikka kilpirauhasen liikatoiminta yleisesti ottaen kiihdyttää elimistöä, hedelmällisyyttä se heikentää. Seurauksena voi olla esimerkiksi kuukautisten puuttuminen tai epäsäännöllisyys.
  9. Vireystila. Kun elimistö käy ylikierroksilla, se väsyy, vaikka samaan aikaan tuntisi hermostuneisuutta ja ylivirittyneisyyttä. Tästä voi seurata voimakasta väsymystä
  10. Käsien tärinä.
  11. Paino.Siinä missä kilpirauhasen vajaatoiminta saattaa lihottaa, liikatoiminta lisää elimistön energiantarvetta ja tuloksena voi olla nopeakin laihtuminen.
  12. Lihaskunto. Liikatoimintaisella voi olla lihasheikkoutta.
  13. Hiukset ja iho. Liikatoiminta voi saada hiukset ohenemaan. Iho voi olla aiempaa huonommassa kunnossa.
  14. Näkö. Liikatoiminta voi aiheuttaa kaksoiskuvia, epätarkkaa näköä ja silmien ja luomien turvotusta.
  15. Struuma. Kaulalla näkyvä struuma on käytännössä suurentunut kilpirauhanen.

6 keinoa parantaa kilpirauhasen liikatoiminnan oireita

Kilpirauhasen liikatoimintaa ei ole mahdollista välttää elintavoilla. Terveellisten elintapojen noudattaminen kuitenkin helpottaa oireita ja parantaa elämänlaatua. Lääketieteellisen hoidon tarkoituksena on parantaa kilpirauhasen liikatoiminta lopullisesti esimerkiksi leikkauksella, mutta sen oireita kannattaa silti oman olotilan vuoksi pyrkiä parantamaan myös ennen leikkaushoitoa.

  1. Älä tupakoi. Kilpirauhasen liikatoimintaan voi liittyä erilaisia silmien terveyteen ja näköön liittyviä ongelmia, joita tupakointi pahentaa.
  2. Käytä ruokavaliossasi jodia tarpeeksi, mutta älä liikaa. Jodia lisätään nykyään moneen ruokasuolaan ja sen avulla on pystytty ehkäisemään suurentuneita kilpirauhasia eli struumia.
  3. Harjoittele rauhoittumisen keinoja. Koska kilpirauhasen liikatoiminta kiihdyttää elimistössä erityisesti hermostoa, on hyvä opetella toimimaan hermostoa rauhoittavasti. Meditointi, jooga ja rauhallinen liikunta, kuten kävely, rauhoittavat levotonta elimistöä. Rauhallinen tekeminen auttaa myös heitä, jotka kärsivät liikatoiminnan vuoksi huonosta unenlaadusta.
  4. Huolehdi arvoista, joihin kilpirauhasen liikatoiminta yleisimmin vaikuttaa. Pitkäaikainen verenpaineen koholla oleminen rasittaa kehoa hyvin paljon. Kun arvot ovat kohdallaan, oireistoon liittyvä hermostuneisuuskin vähenee.
  5. Lue aina pakkausseloste tuotteen sisältämän natriumin eli käytännössä suolan varalta. Natriumia on runsaasti voimakassuolaisissa tuotteissa, eikä sitä tulisi saada ravinnosta koskaan liikaa – etenkin, jos kilpirauhanen on liikatoimintainen.
  6. Käytä natriumin sijaan runsaasti kalsiumia ravinnossa, koska liikatoiminta voi haurastuttaa luita.

10 vältettävää ruokaa kilpirauhasen liikatoiminnassa

Seuraavat ruoat sisältävät yleensä paljon natriumia, joka pahentaa liikatoiminnan oireita:

  1. Kastikkeet
  2. Ketsuppi
  3. Juusto
  4. Suolatut levitteet
  5. Paistetut, uppopaistetut ja leivitetyt ruoat
  6. Paljon käsitelty ruoka, kuten pikaruoka
  7. Leipä, leivonnaiset ja keksit
  8. Savustettu liha
  9. Makkarat
  10. Soseet

Mitä liikatoimintaisen kannattaa syödä?

Kilpirauhasen liikatoiminta voi haurastuttaa luita. Kalsiumin avulla voidaan parantaa luiden terveyttä. Seuraavat tuotteet sisältävät paljon kalsiumia:

  • Maito
  • Jugurtti
  • Vähärasvainen juusto
  • Tummanvihreät kasvikset
  • Pähkinät ja siemenet

Miten kilpirauhasen liikatoimintaa hoidetaan terveydenhoidossa?

Kilpirauhasen liikatoimintaa hoidetaan pääasiassa lääkkeillä, leikkauksella ja radiojodihoidolla.

Raskaus ja imetys vaikuttavat lääkehoitoon, joten niiden aikana tulee aina keskustella lääkärin kanssa.

Lääkehoito

Kilpirauhasen liikatoiminnan hoitoon käytetään pääasiassa tyroksiinipitoisuutta vähentäviä tyreostaatteja. Suomessa käytetyin lääkeaine kilpirauhasen liikatoimintaan on karbimatsoli, jota myydään tuotenimellä Tyrazol.

Lääkityksen tarkoitus on estää liiallinen kilpirauhashormoneiden tuotanto.

Hoidon alkuvaiheessa voidaan verenpainetta, sydämen sykettä ja vapinaa ehkäisevästi käyttää beetasalpaajia, kuten esimerkiksi Propralia. Beetasalpaajilla on kehoa rauhoittava vaikutus, ja ne voivat sitä kautta rauhoittaa myös kehon kiihtyneisyyden vuoksi levotonta mieltä.

Lääkehoitoa jatketaan yleensä puolentoista vuoden ajan. Sairaus uusiutuu suurella osalla potilaista lääkehoidon jälkeen, jolloin leikkaus ja radiojodihoito tulevat monella ajankohtaisiksi.

Radiojodihoito

Kilpirauhasen liikatoiminta voidaan pysäyttää radiojodihoidolla. Hoidon jälkeen kuitenkin syntyy joskus kilpirauhasen vajaatoiminta, jota hoidetaan omalla lääkityksellään ja keinoillaan.

Radiojodihoito on säteilyyn perustuva hoito, ja sen aikana tulee kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:

  • Radiojodihoitoa ei yleensä voida antaa raskauden ja imetyksen aikana. Ennen hoitoa varmistetaan, että potilas ei ole raskaana.
  • On myös varmistettava, että potilas ei kärsi vaikeasta Gravesin tautiin liittyvästä silmäoireyhtymästä, koska tällöin hoitoa ei yleensä voida antaa. Jos näin kuitenkin tehdään, annetaan kortisolia hoidon yhteydessä silmäongelmien pahenemisen ehkäisemiseksi.
  • Hoidon jälkeen on suositeltavaa välttää yli puolen tunnin mittaista kosketusta pienten lasten ja raskaana olevien kanssa kahden viikon ajan. Turvallinen etäisyys on yli kaksi metriä. Lasten kanssa työskenteleville voidaan kirjoittaa sairausloma ajaksi, jonka säteilyturvatoimet vaativat.
  • Hoito voidaan uusia, jos se ei ole tehonnut ensimmäisellä kerralla. Sitä ei tule kuitenkaan uusia liian pian ensimmäisen hoidon jälkeen.
  • Yli 80%:lle liikatoimintapotilaista kehittyy kilpirauhasen vajaatoiminta kymmenen vuoden kuluessa radiojodihoidosta. Tämän vuoksi säännölliset lääkärintarkastukset ja laboratoriokokeet sekä oman voinnin seuraaminen ovat merkittävä osa hoitoa.

Miten kilpirauhasen liikatoiminta todetaan?

Kilpirauhasen liikatoimintaa ei todeta pelkkien oireiden perusteella, vaan toteaminen vaatii verikokeen tekemistä.

Kilpirauhasen toimintaan vaikuttavat kilpirauhashormonit, joiden pitoisuudesta veressä riippuu, toimiiko kilpirauhanen normaalisti, liiallisesti vai vajaasti.

Kilpirauhastestit

Kilpirauhasen liikatoiminta todetaan tyreotropiinin, vapaan tyroksiinin, tyreoideaperoksidaasin, tyreoglobuliinin vasta-aineiden ja trijodityroniinin pitoisuuksien perusteella.

Kilpirauhasen liikatoiminnassa vapaan tyroksiinin ja trijodityroniinin määrät ovat suurentuneet.  Tyreoglobuliinin määrä sen sijaan voi olla pienentynyt.

Kilpirauhasen liikatoiminta johtuu yleisimmin Gravesin taudista, mutta syitä voi olla myös muita.

Alla olevasta taulukosta selviää, millaisten viitearvojen sisällä kilpirauhasta pidetään terveenä. Joskus henkilön kilpirauhasta voidaan pitää liikatoimivana myös näiden arvojen rajakohdilla. Tällöin tyroksiinipitoisuutta pienentävästä lääkityksestä voi olla hyötyä, vaikka kyseessä ei olisi varsinainen liikatoiminta.

S-TSH

TYREOTROPIINI

0,5–3,6 mU/l
S-T4-V 

TYROKSIINI, VAPAA 

10 – 21 pmol/l
S-TPOA-D

TYREOIDEAPEROKSIDAASI

< 60 kU/l
S-T3-V

TRIJODITYRONIINI, vapaa

2,6-6 pmol/l
S -TyglAb

TYREOGLOBULIINI, vapaa

Normaali alle 40 kU/l, lievästi kohonnut 40-80 kU/l, kohonnut yli 80 kU/l

Mistä kilpirauhasen liikatoiminta johtuu?

Gravesin tauti on yleisin syy kilpirauhasen liikatoimintaan, mutta syitä voi olla myös muita.

Gravesin eli basedowin tauti

Gravesin tauti on autoimmuunisairaus eli tila, jossa potilaan vastustuskyky kääntyy itseään vastaan.

Gravesin taudissa vastustusjärjestelmän tuottamat vasta-aineet hyökkäävät kilpirauhaseen ja saavat sen tuottamaan liian suuren määrän hormoneja.

Gravesin tauti aiheuttaa hermostuneisuutta, jännittyneisyyttä ja unettomuutta. Lisäksi se voi aiheuttaa turvotusta sääriin ja silmäluomiin. Kaikille potilaille ei tule vakavia silmäoireita, vaan ainoana oireena voi olla tuijottavan näköinen katse.

Tupakointi on erityisen haitallista kilpirauhaspotilaille silmien kannalta, sillä se voi saada silmät pullistumaan ja näön heikkenemään. Voi seurata kaksoiskuvia ja näön sumeutta sekä pysyviä silmävaurioita. Silmiin liittyvät oireet paranevat yleensä, kun liikatoiminta on saatu hoidon kautta tasapainoon.

Gravesin taudin määrittäminen on hankalaa, koska siinä ihmisen kilpirauhanen voi muuttua liikatoimintaisesta vajaatoimintaiseksi, tai olla yhtä aikaa liika- ja vajaatoimintainen.

Monikyhmystruuma

Liikatoimivassa eli toksisessa kyhmystruumassa yksi tai useampi struuman kyhmy tuottaa omatoimisesti liikaa kilpirauhashormoneja samaan aikaan, kun sitä ympäröivä kilpirauhaskudos ei toimi lainkaan.

Kyhmyjen kehittymisen syytä ei tiedetä. Niiden toiminta on täysin itsenäistä. Usein toksinen kyhmystruuma kehittyy henkilölle, jolla on ollut struuma jo pidemmän aikaa. Kyhmystruuma voi esiintyä yhtä aikaa Gravesin taudin kanssa.

Monikyhmystruuma oli ennen kaikkein yleisin liikatoiminnan syy, mutta nykyään se todetaan vain viidesosalla potilaista. Se on yleisin 50-60-vuotiaiden naisten keskuudessa.

Kilpirauhanen voi suurentua tasaisesti, mutta usein se koostuu monista pienemmistä kyhmyistä. Kun yksi tai useampi näistä ottaa koko kilpirauhasen hallintaan, syntyy toksinen kyhmystruuma.

Struuma eli suurentunut kilpirauhanen ei itsessään ole vaarallinen eikä siihen aina liity kilpirauhasen liika- tai vajaatoimintaa, vaan useimmiten kyseessä on ulkonäöllinen haitta. Jos struuma kuitenkin kehittyy liika- tai vajaatoimintaiseksi, tarvitaan hoitoa.

Struuma oli ennen 1950-lukua erittäin yleinen, koska ruokavalio sisälsi tuolloin liian vähän jodia. Jodia on lisätty tästä saakka ruokasuolaan, mikä on vähentänyt selkeästi struumien määrää.

Hyvälaatuinen kilpirauhaskasvain

Toksinen adenooma eli hyvälaatuinen kilpirauhaskasvain on harvinainen. Myös liikatoiminta on kasvaimen tapauksessa usein todella lievää ja ilmenee hitaasti.

Adenooma on kyhmy, joka voi estää kilpirauhasen hormonituotannon kokonaan. Sen oma hormonituotanto on niin suuri, että potilaalle syntyy tyreotoksikoosi, eli myrkytystila.

Kyseessä ei ole syöpä, vaan hyvälaatuinen kasvain. Se voidaan hoitaa samoin kuin muukin liikatoiminta. Liikatoiminta voi kuitenkin myös parantua itsestään, jos adenooma rappeutuu kystaksi.

Muut syyt

Edellä mainittujen lisäksi myös muut syyt voivat johtaa kilpirauhasen liikatoimintaan.

  • Suuret annokset kilpirauhasen vajaatoimintaan annettavaa tyroksiinilääkettä
  • Kilpirauhastulehdus, joka on eri asia kuin varsinainen liikatoiminta, mutta johon voi liittyä myös liikatoimintaa. Tulehdusta hoidetaan eri tavoin kuin varsinaista kilpirauhasen liikatoimintaa. Esimerkiksi subakuutti kilpirauhastulehdus on tällainen sairaus.
  • Subakuutti autoimmuunityreoidiitti on tila, joka voi syntyä raskauden jälkeen. Se ei useinkaan vaadi erillistä hoitoa, koska se liittyy elämäntilanteeseen ja paranee useimmiten itsestään.
  • Sädetystyreoidiitti syntyy usein kilpirauhassyövän hoidon aikana ja johtuu hoidossa käytettävästä radiojodista.
  • Liiallinen jodin saanti voi aiheuttaa kilpirauhasen liikatoiminnan. Suurin riski on sellaisilla henkilöillä, joilla on geneettinen riski sairastua.
  • Geneettinen alttius ylipäätään. Liikatoiminta voi olla myös synnynnäinen tai puhjeta myöhemmin elämässä täysin geneettisistä syistä.

Liikatoimintaa vai jotain muuta?

Kuten vajaatoimintakin, myös kilpirauhasen liikatoiminta muistuttaa oireiltaan monia muita sairauksia. Jos testeissä ei paljastu kilpirauhasen liikatoimintaa, on suositeltavaa tutkia mahdollisuus seuraaviin:

Lähteet

Kilpi 1/2015: Kilpirauhasen liikatoiminnan vaikutus sydän- ja verisuonisairastavuuteen

Suomen endokrinologiyhdistys Ry: Kilpirauhasen liikatoiminta

Terveyskirjasto: Kilpirauhasen liikatoiminta (hypertyreoosi)

Struuma (suurentunut kilpirauhanen)

Medigoo.com: Hyperthyreosis (Hyperthyrodism)

Emedicine: Subacute Thyroidism

Kilpirauhasen liikatoiminta saa kehon toimimaan ikään kuin kiihdytetysti.

Syke ja verenpaine voivat olla korkealla ja paino voi laskea nopeastikin. Liikatoiminta vaikuttaa myös keskittymiskykyyn ja uneen.

Jos olet laihtunut runsaasti ilman, että olet tehnyt muutoksia liikuntatottumuksiisi tai sinulla on univaikeuksia, voi olla järkevää tarkastaa kilpirauhasarvot.

Oireiden kokemiseen voi vaikuttaa tehokkaasti elämäntapavalinnoilla, kuten ravinnolla.

Artikkelista löydät tietoa kilpirauhasen liikatoiminnan vaikutuksista kehoon sekä oireiden helpottamisesta ravinnon ja elintapojen kautta.

Jos epäilet itselläsi tai tutullasi kilpirauhasen liikatoimintaa, artikkeli toimii johdatuksena tärkeimpiin aiheisiin, jotka tilan suhteen kannattaa huomioida.

Mihin kilpirauhasen liikatoiminta vaikuttaa kehossa?

Kilpirauhasen toimintaan vaikuttavat erityiset hormonit. Hormonien normaali erittyminen tukee elimistön normaalia aineenvaihduntaa ja tasapainoa.

Kilpirauhassairaudet ovat erittäin yleisiä. Suomalaisista 1% kärsii kilpirauhasen liikatoiminnasta eli hypertyreoosista, kun neljällä prosentilla puolestaan on todettu kilpirauhasen vajaatoiminta, hypotyreoosi.

Vajaa- ja liikatoiminta ovat keskenään vastakkaisia sairauksia: vajaatoiminnassa kilpirauhashormoneja erittyy liian vähän ja ja elimistö toimii hidastetusti, kun taas liikatoiminnassa elimistö toimii ikään kuin kiihdytetysti. Väsymys yhdistää kummankin tilan oireita, vaikka ne osin ovat toisilleen vastakkaisia.

15 elimistön toimintaa, joihin kilpirauhasen liikatoiminta vaikuttaa

  1. Sydän. Kilpirauhasen liikatoiminta kiihdyttää sydämen toimintaa ja saa sen lyömään nopeammin.
  2. Verenpaine. Verenpaine on korkealla, koska kilpirauhasen liikatoiminta saa verenkiertoelimistön toimimaan nopeammin.
  3. Hikoilu. Hikoilu voi olla kiusallinen vaiva, ja se on yleistä kilpirauhasen liikatoiminnassa.
  4. Mieliala ja mielentila. Kilpirauhasen liikatoiminta aiheuttaa hermostuneisuutta, ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta.
  5. Nukkuminen. Nukkuminen ja nukahtaminen voi olla vaikeaa.
  6. Hengitys. Kilpirauhasen liikatoiminta aiheuttaa hengenahdistusta.
  7. Suolisto. Kilpirauhasen liikatoiminta voi aiheuttaa ripulia ja muita suolistovaivoja. Tällaiset oireet voivat olla merkki myös ärtyvän suolen oireyhtymästä.
  8. Kuukautiskierto. Vaikka kilpirauhasen liikatoiminta yleisesti ottaen kiihdyttää elimistöä, hedelmällisyyttä se heikentää. Seurauksena voi olla esimerkiksi kuukautisten puuttuminen tai epäsäännöllisyys.
  9. Vireystila. Kun elimistö käy ylikierroksilla, se väsyy, vaikka samaan aikaan tuntisi hermostuneisuutta ja ylivirittyneisyyttä. Tästä voi seurata voimakasta väsymystä
  10. Käsien tärinä.
  11. Paino.Siinä missä kilpirauhasen vajaatoiminta saattaa lihottaa, liikatoiminta lisää elimistön energiantarvetta ja tuloksena voi olla nopeakin laihtuminen.
  12. Lihaskunto. Liikatoimintaisella voi olla lihasheikkoutta.
  13. Hiukset ja iho. Liikatoiminta voi saada hiukset ohenemaan. Iho voi olla aiempaa huonommassa kunnossa.
  14. Näkö. Liikatoiminta voi aiheuttaa kaksoiskuvia, epätarkkaa näköä ja silmien ja luomien turvotusta.
  15. Struuma. Kaulalla näkyvä struuma on käytännössä suurentunut kilpirauhanen.

6 keinoa parantaa kilpirauhasen liikatoiminnan oireita

Kilpirauhasen liikatoimintaa ei ole mahdollista välttää elintavoilla. Terveellisten elintapojen noudattaminen kuitenkin helpottaa oireita ja parantaa elämänlaatua. Lääketieteellisen hoidon tarkoituksena on parantaa kilpirauhasen liikatoiminta lopullisesti esimerkiksi leikkauksella, mutta sen oireita kannattaa silti oman olotilan vuoksi pyrkiä parantamaan myös ennen leikkaushoitoa.

  1. Älä tupakoi. Kilpirauhasen liikatoimintaan voi liittyä erilaisia silmien terveyteen ja näköön liittyviä ongelmia, joita tupakointi pahentaa.
  2. Käytä ruokavaliossasi jodia tarpeeksi, mutta älä liikaa. Jodia lisätään nykyään moneen ruokasuolaan ja sen avulla on pystytty ehkäisemään suurentuneita kilpirauhasia eli struumia.
  3. Harjoittele rauhoittumisen keinoja. Koska kilpirauhasen liikatoiminta kiihdyttää elimistössä erityisesti hermostoa, on hyvä opetella toimimaan hermostoa rauhoittavasti. Meditointi, jooga ja rauhallinen liikunta, kuten kävely, rauhoittavat levotonta elimistöä. Rauhallinen tekeminen auttaa myös heitä, jotka kärsivät liikatoiminnan vuoksi huonosta unenlaadusta.
  4. Huolehdi arvoista, joihin kilpirauhasen liikatoiminta yleisimmin vaikuttaa. Pitkäaikainen verenpaineen koholla oleminen rasittaa kehoa hyvin paljon. Kun arvot ovat kohdallaan, oireistoon liittyvä hermostuneisuuskin vähenee.
  5. Lue aina pakkausseloste tuotteen sisältämän natriumin eli käytännössä suolan varalta. Natriumia on runsaasti voimakassuolaisissa tuotteissa, eikä sitä tulisi saada ravinnosta koskaan liikaa – etenkin, jos kilpirauhanen on liikatoimintainen.
  6. Käytä natriumin sijaan runsaasti kalsiumia ravinnossa, koska liikatoiminta voi haurastuttaa luita.

10 vältettävää ruokaa kilpirauhasen liikatoiminnassa

Seuraavat ruoat sisältävät yleensä paljon natriumia, joka pahentaa liikatoiminnan oireita:

  1. Kastikkeet
  2. Ketsuppi
  3. Juusto
  4. Suolatut levitteet
  5. Paistetut, uppopaistetut ja leivitetyt ruoat
  6. Paljon käsitelty ruoka, kuten pikaruoka
  7. Leipä, leivonnaiset ja keksit
  8. Savustettu liha
  9. Makkarat
  10. Soseet

Mitä liikatoimintaisen kannattaa syödä?

Kilpirauhasen liikatoiminta voi haurastuttaa luita. Kalsiumin avulla voidaan parantaa luiden terveyttä. Seuraavat tuotteet sisältävät paljon kalsiumia:

  • Maito
  • Jugurtti
  • Vähärasvainen juusto
  • Tummanvihreät kasvikset
  • Pähkinät ja siemenet

Miten kilpirauhasen liikatoimintaa hoidetaan terveydenhoidossa?

Kilpirauhasen liikatoimintaa hoidetaan pääasiassa lääkkeillä, leikkauksella ja radiojodihoidolla.

Raskaus ja imetys vaikuttavat lääkehoitoon, joten niiden aikana tulee aina keskustella lääkärin kanssa.

Lääkehoito

Kilpirauhasen liikatoiminnan hoitoon käytetään pääasiassa tyroksiinipitoisuutta vähentäviä tyreostaatteja. Suomessa käytetyin lääkeaine kilpirauhasen liikatoimintaan on karbimatsoli, jota myydään tuotenimellä Tyrazol.

Lääkityksen tarkoitus on estää liiallinen kilpirauhashormoneiden tuotanto.

Hoidon alkuvaiheessa voidaan verenpainetta, sydämen sykettä ja vapinaa ehkäisevästi käyttää beetasalpaajia, kuten esimerkiksi Propralia. Beetasalpaajilla on kehoa rauhoittava vaikutus, ja ne voivat sitä kautta rauhoittaa myös kehon kiihtyneisyyden vuoksi levotonta mieltä.

Lääkehoitoa jatketaan yleensä puolentoista vuoden ajan. Sairaus uusiutuu suurella osalla potilaista lääkehoidon jälkeen, jolloin leikkaus ja radiojodihoito tulevat monella ajankohtaisiksi.

Radiojodihoito

Kilpirauhasen liikatoiminta voidaan pysäyttää radiojodihoidolla. Hoidon jälkeen kuitenkin syntyy joskus kilpirauhasen vajaatoiminta, jota hoidetaan omalla lääkityksellään ja keinoillaan.

Radiojodihoito on säteilyyn perustuva hoito, ja sen aikana tulee kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:

  • Radiojodihoitoa ei yleensä voida antaa raskauden ja imetyksen aikana. Ennen hoitoa varmistetaan, että potilas ei ole raskaana.
  • On myös varmistettava, että potilas ei kärsi vaikeasta Gravesin tautiin liittyvästä silmäoireyhtymästä, koska tällöin hoitoa ei yleensä voida antaa. Jos näin kuitenkin tehdään, annetaan kortisolia hoidon yhteydessä silmäongelmien pahenemisen ehkäisemiseksi.
  • Hoidon jälkeen on suositeltavaa välttää yli puolen tunnin mittaista kosketusta pienten lasten ja raskaana olevien kanssa kahden viikon ajan. Turvallinen etäisyys on yli kaksi metriä. Lasten kanssa työskenteleville voidaan kirjoittaa sairausloma ajaksi, jonka säteilyturvatoimet vaativat.
  • Hoito voidaan uusia, jos se ei ole tehonnut ensimmäisellä kerralla. Sitä ei tule kuitenkaan uusia liian pian ensimmäisen hoidon jälkeen.
  • Yli 80%:lle liikatoimintapotilaista kehittyy kilpirauhasen vajaatoiminta kymmenen vuoden kuluessa radiojodihoidosta. Tämän vuoksi säännölliset lääkärintarkastukset ja laboratoriokokeet sekä oman voinnin seuraaminen ovat merkittävä osa hoitoa.

Miten kilpirauhasen liikatoiminta todetaan?

Kilpirauhasen liikatoimintaa ei todeta pelkkien oireiden perusteella, vaan toteaminen vaatii verikokeen tekemistä.

Kilpirauhasen toimintaan vaikuttavat kilpirauhashormonit, joiden pitoisuudesta veressä riippuu, toimiiko kilpirauhanen normaalisti, liiallisesti vai vajaasti.

Kilpirauhastestit

Kilpirauhasen liikatoiminta todetaan tyreotropiinin, vapaan tyroksiinin, tyreoideaperoksidaasin, tyreoglobuliinin vasta-aineiden ja trijodityroniinin pitoisuuksien perusteella.

Kilpirauhasen liikatoiminnassa vapaan tyroksiinin ja trijodityroniinin määrät ovat suurentuneet.  Tyreoglobuliinin määrä sen sijaan voi olla pienentynyt.

Kilpirauhasen liikatoiminta johtuu yleisimmin Gravesin taudista, mutta syitä voi olla myös muita.

Alla olevasta taulukosta selviää, millaisten viitearvojen sisällä kilpirauhasta pidetään terveenä. Joskus henkilön kilpirauhasta voidaan pitää liikatoimivana myös näiden arvojen rajakohdilla. Tällöin tyroksiinipitoisuutta pienentävästä lääkityksestä voi olla hyötyä, vaikka kyseessä ei olisi varsinainen liikatoiminta.

S-TSH

TYREOTROPIINI

0,5–3,6 mU/l
S-T4-V 

TYROKSIINI, VAPAA 

10 – 21 pmol/l
S-TPOA-D

TYREOIDEAPEROKSIDAASI

< 60 kU/l
S-T3-V

TRIJODITYRONIINI, vapaa

2,6-6 pmol/l
S -TyglAb

TYREOGLOBULIINI, vapaa

Normaali alle 40 kU/l, lievästi kohonnut 40-80 kU/l, kohonnut yli 80 kU/l

Mistä kilpirauhasen liikatoiminta johtuu?

Gravesin tauti on yleisin syy kilpirauhasen liikatoimintaan, mutta syitä voi olla myös muita.

Gravesin eli basedowin tauti

Gravesin tauti on autoimmuunisairaus eli tila, jossa potilaan vastustuskyky kääntyy itseään vastaan.

Gravesin taudissa vastustusjärjestelmän tuottamat vasta-aineet hyökkäävät kilpirauhaseen ja saavat sen tuottamaan liian suuren määrän hormoneja.

Gravesin tauti aiheuttaa hermostuneisuutta, jännittyneisyyttä ja unettomuutta. Lisäksi se voi aiheuttaa turvotusta sääriin ja silmäluomiin. Kaikille potilaille ei tule vakavia silmäoireita, vaan ainoana oireena voi olla tuijottavan näköinen katse.

Tupakointi on erityisen haitallista kilpirauhaspotilaille silmien kannalta, sillä se voi saada silmät pullistumaan ja näön heikkenemään. Voi seurata kaksoiskuvia ja näön sumeutta sekä pysyviä silmävaurioita. Silmiin liittyvät oireet paranevat yleensä, kun liikatoiminta on saatu hoidon kautta tasapainoon.

Gravesin taudin määrittäminen on hankalaa, koska siinä ihmisen kilpirauhanen voi muuttua liikatoimintaisesta vajaatoimintaiseksi, tai olla yhtä aikaa liika- ja vajaatoimintainen.

Monikyhmystruuma

Liikatoimivassa eli toksisessa kyhmystruumassa yksi tai useampi struuman kyhmy tuottaa omatoimisesti liikaa kilpirauhashormoneja samaan aikaan, kun sitä ympäröivä kilpirauhaskudos ei toimi lainkaan.

Kyhmyjen kehittymisen syytä ei tiedetä. Niiden toiminta on täysin itsenäistä. Usein toksinen kyhmystruuma kehittyy henkilölle, jolla on ollut struuma jo pidemmän aikaa. Kyhmystruuma voi esiintyä yhtä aikaa Gravesin taudin kanssa.

Monikyhmystruuma oli ennen kaikkein yleisin liikatoiminnan syy, mutta nykyään se todetaan vain viidesosalla potilaista. Se on yleisin 50-60-vuotiaiden naisten keskuudessa.

Kilpirauhanen voi suurentua tasaisesti, mutta usein se koostuu monista pienemmistä kyhmyistä. Kun yksi tai useampi näistä ottaa koko kilpirauhasen hallintaan, syntyy toksinen kyhmystruuma.

Struuma eli suurentunut kilpirauhanen ei itsessään ole vaarallinen eikä siihen aina liity kilpirauhasen liika- tai vajaatoimintaa, vaan useimmiten kyseessä on ulkonäöllinen haitta. Jos struuma kuitenkin kehittyy liika- tai vajaatoimintaiseksi, tarvitaan hoitoa.

Struuma oli ennen 1950-lukua erittäin yleinen, koska ruokavalio sisälsi tuolloin liian vähän jodia. Jodia on lisätty tästä saakka ruokasuolaan, mikä on vähentänyt selkeästi struumien määrää.

Hyvälaatuinen kilpirauhaskasvain

Toksinen adenooma eli hyvälaatuinen kilpirauhaskasvain on harvinainen. Myös liikatoiminta on kasvaimen tapauksessa usein todella lievää ja ilmenee hitaasti.

Adenooma on kyhmy, joka voi estää kilpirauhasen hormonituotannon kokonaan. Sen oma hormonituotanto on niin suuri, että potilaalle syntyy tyreotoksikoosi, eli myrkytystila.

Kyseessä ei ole syöpä, vaan hyvälaatuinen kasvain. Se voidaan hoitaa samoin kuin muukin liikatoiminta. Liikatoiminta voi kuitenkin myös parantua itsestään, jos adenooma rappeutuu kystaksi.

Muut syyt

Edellä mainittujen lisäksi myös muut syyt voivat johtaa kilpirauhasen liikatoimintaan.

  • Suuret annokset kilpirauhasen vajaatoimintaan annettavaa tyroksiinilääkettä
  • Kilpirauhastulehdus, joka on eri asia kuin varsinainen liikatoiminta, mutta johon voi liittyä myös liikatoimintaa. Tulehdusta hoidetaan eri tavoin kuin varsinaista kilpirauhasen liikatoimintaa. Esimerkiksi subakuutti kilpirauhastulehdus on tällainen sairaus.
  • Subakuutti autoimmuunityreoidiitti on tila, joka voi syntyä raskauden jälkeen. Se ei useinkaan vaadi erillistä hoitoa, koska se liittyy elämäntilanteeseen ja paranee useimmiten itsestään.
  • Sädetystyreoidiitti syntyy usein kilpirauhassyövän hoidon aikana ja johtuu hoidossa käytettävästä radiojodista.
  • Liiallinen jodin saanti voi aiheuttaa kilpirauhasen liikatoiminnan. Suurin riski on sellaisilla henkilöillä, joilla on geneettinen riski sairastua.
  • Geneettinen alttius ylipäätään. Liikatoiminta voi olla myös synnynnäinen tai puhjeta myöhemmin elämässä täysin geneettisistä syistä.

Liikatoimintaa vai jotain muuta?

Kuten vajaatoimintakin, myös kilpirauhasen liikatoiminta muistuttaa oireiltaan monia muita sairauksia. Jos testeissä ei paljastu kilpirauhasen liikatoimintaa, on suositeltavaa tutkia mahdollisuus seuraaviin:

Lähteet

Kilpi 1/2015: Kilpirauhasen liikatoiminnan vaikutus sydän- ja verisuonisairastavuuteen

Suomen endokrinologiyhdistys Ry: Kilpirauhasen liikatoiminta

Terveyskirjasto: Kilpirauhasen liikatoiminta (hypertyreoosi)

Struuma (suurentunut kilpirauhanen)

Medigoo.com: Hyperthyreosis (Hyperthyrodism)

Emedicine: Subacute Thyroidism

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *