Keliakia on sairaus, jossa viljatuotteiden sisältämä gluteeni aiheuttaa ravintoaineiden imeytymisen häiriintymisen. Keliakian ainoa hoitomuoto on gluteenittoman ruokavalion noudattaminen.

  • Arvioiden mukaan vain kolmasosa keliakiaa sairastavista on diagnosoitu.
  • Keliakia voi puhjeta missä iässä tahansa, mutta sen esiintyvyys lisääntyy iän myötä.
  • Keliakiatesteihin kannattaa hakeutua heti, kun on syytä epäillä keliakiaa.
  • Keliakiaa hoidetaan gluteenittomalla ruokavaliolla.
  • Arvioiden mukaan vain kolmasosa keliakiaa sairastavista on diagnosoitu.
  • Keliakia voi puhjeta missä iässä tahansa, mutta sen esiintyvyys lisääntyy iän myötä.
  • Keliakiatesteihin kannattaa hakeutua heti, kun on syytä epäillä keliakiaa.
  • Keliakiaa hoidetaan gluteenittomalla ruokavaliolla.

Keliakia on sairaus, jossa viljatuotteiden sisältämä gluteeni aiheuttaa ravintoaineiden imeytymisen häiriintymisen. Keliakian ainoa hoitomuoto on gluteenittoman ruokavalion noudattaminen.

Keliakiaa sairastavan kannattaa perehtyä keliakiaan tarkasti. Kun sairauden perusteita ymmärtää, on helpompi perustella gluteenittoman ruokavalion tärkeys sekä itselle että muille.

Suomalaisista noin kaksi prosenttia sairastaa keliakiaa. Suurin osa keliaakikoista sairastaa tautia kuitenkin tietämättään. Mikäli epäilet keliakiaa, keliakiatesti kannattaa ottaa mahdollisimman pian.

Mistä keliakia johtuu?

Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa vehnän, rukiin ja ohran valkuaisaine gluteeni vaurioittaa ohutsuolen sisäpinnan limakalvojen soluja. Vaurioita aiheuttaa gluteenin prolamiiniosa, joka vaihtelee eri viljoissa.  Vaurioitumisen seurauksena limakalvon nukkakerros  vähitellen tuhoutuu ja ravintoaineiden imeytyminen verenkiertoon häiriytyy.

Keliakian tarkkaa syntymekanismia ei tunneta. Sen puhkeamiseen tarvitaan kuitenkin perinnöllinen alttius ja ruokavalion gluteeni. Keliakian syntyä ei nykytiedon valossa voi ehkäistä.

Keliakiaa on kahta muotoa: suolistokeliakiaa ja ihokeliakiaa.

Keliakia on perinnöllinen vaiva

Keliakia on perinnöllinen tauti, ja siihen voi sairastua vain, mikäli keliakiaan on perinnöllinen alttius.

Jos isällä tai äidillä on keliakia, lapsen riski sairastua keliakiaan on noin 10-15 %.

Mikäli perheessä on keliakiaa, keliakiavasta-aineita suositellaan mittaamaan verikokeista muutaman vuoden välein tai heti kun oireita ilmenee.

Keliakian esiintyvyys

Suomalaisista noin kaksi prosenttia eli yli 100 000 henkilöä sairastaa keliakiaa. Suurin osa keliaakikoista on naisia. Arvioiden mukaan vain noin kolmasosa näistä keliakiaa sairastavista on diagnosoitu, ja valtaosa sairastaa tautia tietämättään.

Keliakia voi puhjeta missä iässä tahansa, mutta sen esiintyvyys lisääntyy iän myötä. Lapsista noin 0,5 prosentilla on keliakia, mutta ikääntyneistä jo 2,5 % sairastaa keliakiaa.

Keliakian esiintyvyys  on muiden autoimmuunitautien tapaan lisääntynyt, ja se vaihtelee suuresti maittain. Esimerkiksi Kiinassa ja Japanissa keliakia on hyvin harvinainen sairaus. Erot keliakian esiintyvyydessä selittyvät muun muassa perintötekijöillä ja sillä kuinka paljon alueella käytetään gluteenipitoisia tuotteita.

Keliakian oireet

Keliakian oireita voi olla vaikea tunnistaa, sillä ne ovat monimuotoisia ja hyvin yksilöllisiä. Joskus oireet saattavat olla lieviä ja harvinaisissa tapauksissa keliakia saattaa olla oireeton. Tavallisimmat keliakian oireet voidaan kuitenkin jakaa kahteen luokkaan: ruuansulatuskanavan oireisiin ja muihin oireisiin.

Ruuansulatuskanavan oireita ovat:

  • vatsakipu
  • ripuli ja löysät ulosteet
  • vatsan turvotus
  • suoliston kouristukset
  • ilmavaivat
  • pahoinvointi, ruokahaluttomuus ja oksentelu
  • laihtuminen

Muita mahdollisia oireita ovat:

  • ihokeliakia
  • anemia ja vitamiinipuutokset
  • suun haavaumat eli aftat
  • kipeä kieli
  • hampaiden kiillevauriot
  • luusto-, lihas- tai nivelkivut
  • hermosäryt
  • kuukautishäiriöt
  • pieni syntymäpaino, lapsen pituuskasvun hidastuminen, murrosiän viivästyminen
  • hengitystieoireet
  • psykiatriset oireet: väsymys, masennus unihäiriöt
  • neurologiset oireet: ataksia, polyneuropatia, dementia ja aivotrofia, epilepsia
  • maksasairaudet
  • gynekologiset ongelmat: kuukautishäiriöt, hedelmättömyys, toistuvat keskenmenot, menopaussin aikaistuminen

Keliakiaa tulee ehdottomasti hoitaa, vaikka oireet eivät olisikaan vakavia. Hoitamaton keliakia voi aiheuttaa muun muassa osteoporoosia eli luukatoa. Keliakiassa useiden vitamiinien imeytyminen heikentyy, mikä saattaa aiheuttaa puutostiloja. Hoitamaton keliakia myös moninkertaistaa riskin ruokatorven, mahan ja ohutsuolen syöpään.

Ihokeliakia

Ihokeliakiaa esiintyy joka kuudennella keliakiaa sairastavista. Se puhkeaa tavallisesti 20-40 vuoden iässä, ja on yleisempää miehillä kuin naisilla. Suomessa ihokeliakiaa sairastaa noin 5000 henkilöä.

Kuten tavanomaisen keliakian, myös ihokeliakian aiheuttaa vehnän, ohran ja rukiin gluteeni, jota vastaan elimistö muodostaa vasta-aineita.

Oireet

Ihokeliakia poikkeaa suolistokeliakiasta siinä, että se ei välttämättä oireile  vatsassa, vaan ainoastaan iholla. Monilla ihokeliakiaan sairastuneilla on kuitenkin keliaakikoille tyypillisiä suolistomuutoksia, vaikka vatsaoireita ei olisikaan.

Ihokeliakian tärkeimmät oireet ovat kutina ja 2-6mm:n läpimittaiset kirkkaat nesterakkulat polvissa, kyynärpäissä, pakaroissa, hartioissa ja hiuspohjassa. Rakkuloita voi olla myös kämmenissä ja jalkapohjissa, ja joskus myös suun limakalvoilla. Rakkulat rikkoutuvat helposti raapiessa, minkä vuoksi niiden havaitseminen voi olla vaikeaa.

Taudin toteaminen

Ihokeliakian diagnoosi tehdään ottamalla ihokoepala terveen näköisestä ihosta läheltä ihottumaa. Mikäli näytteessä todetaan ihokeliakia, tutkitaan yleensä myös ohutsuolen koepala suolistokeliakian toteamiseksi. Ihokeliakiaa sairastavista noin 80 %:lla on vasta-aineita myös veressä.

Hoito

Ihokeliakiaa hoidetaan tavanomaisen keliakian tavoin elinikäisellä gluteenittomalla ruokavaliolla. Ihokeliakiassa on hoidon alkuvaiheessa monesti tarpeellista  käyttää lisäksi lääkkeitä ihottuman ja kutinan rauhoittamiseksi.

Keliakian toteaminen ja keliakiatestit

Keliakiatesteihin kannattaa hakeutua heti, kun on syytä epäillä keliakiaa. Keliakiaa voidaan testata verikokeilla ja ohutsuolesta otettavasta kudosnäytteestä.

Verikokeet ja kudosnäytteet

Verikokeilla voidaan luotettavasti tutkia keliakiavasta-aineita ja löytää henkilöt, joilla keliakia on todennäköinen. Kudostransglutaminaasi-testi (S-tTGAbA, P-tTGAbA) on kaikkein herkin ja spesifisin verikokeilla tehtävä keliakian osoittava tutkimus.

Tyypillisessä tapauksessa vasta-ainetutkimuksen perusteella voidaan tehdä keliakiadiagnoosi ilman ohutsuolen tähystystä. Monesti diagnoosi kuitenkin yhä varmistetaan  mahan tähystyksessä otetun suolinäytteen mikroskooppisella tutkimuksella.

gluteeniton ruokavalio vasta diagnoosin jälkeen

Gluteenitonta ruokavaliota ei kannata aloittaa ennen diagnoosin saamista, sillä muutoin riskinä on, ettei keliakiaa saada diagnosoitua.

Keliakia varmistetaan usein ohutsuolesta otettavasta koepalasta. Osalla keliaakikoista ohutsuolen suolinukka korjautuu hyvinkin nopeasti gluteenittoman ruokavalion aloittamisen jälkeen.

Jos diagnoosi jää gluteenittoman ruokavalion noudattamisen vuoksi epäselväksi, uusi tutkimus voidaan tehdä vasta kolmen kuukauden gluteenialtistuksen jälkeen. Gluteenin palauttaminen ruokavalioon on monelle keliaakikolle tuskallinen kokemus.

Keliakian seulonta

Keliakia kannattaa tutkia verikokeilla, vaikka oireita ei olisikaan, mikäli riski sairastua keliakiaan on tavanomaista suurempi.

Seulontaa suositellaan henkilöille, joita koskee jokin seuraavista:

  • tyypin 1 diabetes
  • autoimmuunipohjainen kilpirauhastauti (vajaatoiminta, liikatoiminta, krooninen tulehdus)
  • Sjögrenin oireyhtymä
  • Downin oireyhtymä
  • Addisonin tauti
  • pälvikalju
  • veren immunoglobuliini A:n puutos
  • autoimmuunihepatiitti
  • usea umpieritysrauhasten sairaus yhtä aikaa
  • perheenjäsenellä on keliakia

Seulontakokeena käytetään kudostransglutaminaasivasta-aineiden määritystä verestä.

Gluteeniton ruokavalio

Keliakiaa hoidetaan gluteenittomalla ruokavaliolla. Ruokavaliosta jätetään pois ruis, ohra ja vehnä.

Keliaakikot voivat nykysuositusten mukaan käyttää kauraa. Kauran on kuitenkin oltava puhdasta, eikä se saa sisältää jäämiä ohrasta, vehnästä tai rukiista. Gluteenittomaan ruokavalioon sopii yleensä myös teollisesti prosessoitu vehnätärkkelys, sillä sen gluteenipitoisuus on todettu erittäin alhaiseksi.

Keliaakikko voi käyttää tuotteita, joissa gluteenia on korkeintaan 20 mg/kg. Suomen keliakialiitto suosittelee välttämään tuotteita, joissa on “saattaa sisältää vehnää/gluteenia” -varoitus.

Gluteenittomia tuotteita on nykyään hyvin saatavilla myös tavallisissa ruokakaupoissa. Gluteenittomille leipomotuotteille on monessa kaupassa oma osastonsa. Muiden tuotteiden kohdalla keliaakikon kannattaa aina tarkistaa ainesosaluettelo, sillä gluteeni on aina merkittävä siihen selkeästi.

Keliaakikolle sopivat viljat yms.:

  •  Gluteeniton kaura, riisi, tattari, hirssi, maissi
  • Teff, saago, amarantti, kvinoa
  • Maissi- ja perunatärkkelys, vehnätärkkelys, arrowjuurijauho, tapiokatärkkelys
  • Psyllium, ksantaani, perunakuitu, kaurakuitu, guarkumi
  • Kotimainen, paahdettu pellavarouhe

Keliaakikon tulee noudattaa gluteenitonta ruokavaliota tarkasti koko loppuelämänsä ajan. Pienetkin määrät gluteenia saattavat vaikuttaa haitallisesti suoliston toimintaan. Gluteenitonta ruokavaliota noudattamalla keliaakikko voi kuitenkin elää normaalia elämää, eikä sairaus vaikuta eliniänodotteeseen.

Keliakia ja laktoosi-intoleranssi

Noin puolet hoitamattomista keliaakikoista kärsii laktoosi-intoleranssista. Hoitamaton keliakia voi häiritä laktoosia pilkkovan laktaasientsyymin normaalia toimintaa. Gluteenittoman ruokavalion aloittamisen jälkeen suurin osa keliaakikoista alkaa sietää laktoosia normaalisti.

Jos keliakian diagnoosihetkellä ei siedä laktoosia, kannattaa tilanne tarkistaa noin vuoden kuluttua hoidon aloittamisesta. Kun ohutsuolen suolinukka on parantunut, ei laktoosi-intoleranssi ole keliaakikoilla sen yleisempää kuin väestöllä keskimäärin.

Ruokavalioon saa ohjausta

Kun sinulle on tehty keliakiadiagnoosi, lääkäri kirjoittaa lähetteen ravitsemusterapeutille. Käypä hoito -suositusten mukaan keliaakikolla on oikeus ravitsemusterapeutin vastaanotolle heti diagnoosin jälkeen, ja puolen vuoden kuluttua gluteenittoman ruokavalion aloittamisesta.

Hoidon vaikutus

Keliakian oireet helpottavat yleensä muutaman viikon kuluessa gluteenittoman ruokavalion aloittamisesta.

Gluteenittoman ruokavalion aloittamisen jälkeen kestää puolesta vuodesta vuoteen, kunnes ohutsuolen suolinukka on palautunut normaalitilaan. Ihokeliakian iho-oireet katoavat samassa ajassa. Ravintoaineiden imeytyminen alkaa kuitenkin jo ennen tätä.

Tarkan ruokavalion noudattamisesta huolimatta jopa puolella suomalaisista keliaakikoista saattaa esiintyä ohutsuolen limakalvolla tulehdusta, vaikka suolinukka olisikin parantunut. Syyksi on epäilty niin sanottua piilogluteenia, jota on erittäin hankala välttää.  Ongelman vuoksi tutkijat yrittävät kehittää ruokavaliohoidon ohelle myös muita hoitomuotoja, kuten lääkkeitä ja rokotteita.

Vilja-allergia on eri asia kuin keliakia

Keliakiaa ei pidä sekoittaa vilja-allergiaan. Kun keliaakikko syö gluteenia, hänen elimistönsä alkaa muodostaa vasta-aineita hänen omia kudoksiaan vastaan. Ruoka-allergiassa elimistö puolestaan synnyttää vasta-aineita ruoka-aineiden valkuaisaineita eli proteiineja vastaan.

Yleisimmin vilja-allergiaa aiheuttaa vehnä, mutta joskus myös ruis, ohra ja kaura. Kaura on usein parhaiten siedetty.

Vilja-allergia alkaa tyypillisesti lapsuudessa ja se häviää yleensä kouluikään mennessä. Vilja-allergiaa esiintyy kuitenkin myös aikuisilla, jolloin se on yleensä luonteeltaan pysyvää.

Vilja-allergian ainoana hoitona on allergisia reaktioita aiheuttavien viljojen välttäminen.

Mitä on gluteeniherkkyys?

Jotkut ihmiset saavat oireita gluteenista, vaikka heillä ei ole keliakiaa tai vilja-allergiaa. Vuonna 2011 julkaistiin ensimmäiset luotettavat tutkimukset, joissa gluteeniherkkyyden olemassaolo todettiin. On arvioitu, että gluteeniherkkiä ihmisiä on väestössä noin 0,5-6 sataa henkilöä kohden. Koska ilmiön toteamiseksi ei ole olemassa tarkkaa testiä, yleisyyttä ei kuitenkaan varmuudella tunneta.

Jos epäilet gluteeniyliherkkyyttä, älä aloita gluteenitonta ruokavaliota omin päin. On tärkeää ensin poissulkea keliakian ja vilja-allergian mahdollisuudet.

Gluteenittoman ruokavalion aloituksesta on testienkin jälkeen syytä keskustella lääkärin tai ravitsemusterapeutin kanssa, sillä gluteenittomassa ruokavaliossa kuidun ja monen mineraalin saanti on todettu vähäiseksi ja sokerin osuus ruokavaliossa suuremmaksi.

Lähteet:

 

American College of Allergy, Asthma and Immunology, viitattu 8.6.2018

Celiac Disease Foundation, viitattu 8.6.2018

Kaukinen K, Mäki M, Collin P. Gluteeniherkkyys ilman keliakiaa – faktaa
vai fiktiota? Duodecim 2013;129:1742–3.

Kaukinen K, Collin P. Oireita viljoista ilman keliakiaa – mitä gluteeniherkkyydestä tiedetään? Suomen Lääkärilehti 2014;69: s. 531–532.

Keliakia, Käypä hoito, Kustannus Oy Duodecim, 2010

Mustajoki, Pertti. Keliakia, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim, 2017

Mäki M. Uusia mahdollisuuksia keliakian hoitoon. Duodecim 2015;131:303-304

National Institute of Diabetes and Digestive and Kidney Diseases, USA, viitattu 8.6.2018

Salmi T, Lindfors K, Kurppa K, Kaukinen K. Keliakia. Duodecim 2017;133:1681-8

Keliakia on sairaus, jossa viljatuotteiden sisältämä gluteeni aiheuttaa ravintoaineiden imeytymisen häiriintymisen. Keliakian ainoa hoitomuoto on gluteenittoman ruokavalion noudattaminen.

Keliakiaa sairastavan kannattaa perehtyä keliakiaan tarkasti. Kun sairauden perusteita ymmärtää, on helpompi perustella gluteenittoman ruokavalion tärkeys sekä itselle että muille.

Suomalaisista noin kaksi prosenttia sairastaa keliakiaa. Suurin osa keliaakikoista sairastaa tautia kuitenkin tietämättään. Mikäli epäilet keliakiaa, keliakiatesti kannattaa ottaa mahdollisimman pian.

Mistä keliakia johtuu?

Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa vehnän, rukiin ja ohran valkuaisaine gluteeni vaurioittaa ohutsuolen sisäpinnan limakalvojen soluja. Vaurioita aiheuttaa gluteenin prolamiiniosa, joka vaihtelee eri viljoissa.  Vaurioitumisen seurauksena limakalvon nukkakerros  vähitellen tuhoutuu ja ravintoaineiden imeytyminen verenkiertoon häiriytyy.

Keliakian tarkkaa syntymekanismia ei tunneta. Sen puhkeamiseen tarvitaan kuitenkin perinnöllinen alttius ja ruokavalion gluteeni. Keliakian syntyä ei nykytiedon valossa voi ehkäistä.

Keliakiaa on kahta muotoa: suolistokeliakiaa ja ihokeliakiaa.

Keliakia on perinnöllinen vaiva

Keliakia on perinnöllinen tauti, ja siihen voi sairastua vain, mikäli keliakiaan on perinnöllinen alttius.

Jos isällä tai äidillä on keliakia, lapsen riski sairastua keliakiaan on noin 10-15 %.

Mikäli perheessä on keliakiaa, keliakiavasta-aineita suositellaan mittaamaan verikokeista muutaman vuoden välein tai heti kun oireita ilmenee.

Keliakian esiintyvyys

Suomalaisista noin kaksi prosenttia eli yli 100 000 henkilöä sairastaa keliakiaa. Suurin osa keliaakikoista on naisia. Arvioiden mukaan vain noin kolmasosa näistä keliakiaa sairastavista on diagnosoitu, ja valtaosa sairastaa tautia tietämättään.

Keliakia voi puhjeta missä iässä tahansa, mutta sen esiintyvyys lisääntyy iän myötä. Lapsista noin 0,5 prosentilla on keliakia, mutta ikääntyneistä jo 2,5 % sairastaa keliakiaa.

Keliakian esiintyvyys  on muiden autoimmuunitautien tapaan lisääntynyt, ja se vaihtelee suuresti maittain. Esimerkiksi Kiinassa ja Japanissa keliakia on hyvin harvinainen sairaus. Erot keliakian esiintyvyydessä selittyvät muun muassa perintötekijöillä ja sillä kuinka paljon alueella käytetään gluteenipitoisia tuotteita.

Keliakian oireet

Keliakian oireita voi olla vaikea tunnistaa, sillä ne ovat monimuotoisia ja hyvin yksilöllisiä. Joskus oireet saattavat olla lieviä ja harvinaisissa tapauksissa keliakia saattaa olla oireeton. Tavallisimmat keliakian oireet voidaan kuitenkin jakaa kahteen luokkaan: ruuansulatuskanavan oireisiin ja muihin oireisiin.

Ruuansulatuskanavan oireita ovat:

  • vatsakipu
  • ripuli ja löysät ulosteet
  • vatsan turvotus
  • suoliston kouristukset
  • ilmavaivat
  • pahoinvointi, ruokahaluttomuus ja oksentelu
  • laihtuminen

Muita mahdollisia oireita ovat:

  • ihokeliakia
  • anemia ja vitamiinipuutokset
  • suun haavaumat eli aftat
  • kipeä kieli
  • hampaiden kiillevauriot
  • luusto-, lihas- tai nivelkivut
  • hermosäryt
  • kuukautishäiriöt
  • pieni syntymäpaino, lapsen pituuskasvun hidastuminen, murrosiän viivästyminen
  • hengitystieoireet
  • psykiatriset oireet: väsymys, masennus unihäiriöt
  • neurologiset oireet: ataksia, polyneuropatia, dementia ja aivotrofia, epilepsia
  • maksasairaudet
  • gynekologiset ongelmat: kuukautishäiriöt, hedelmättömyys, toistuvat keskenmenot, menopaussin aikaistuminen

Keliakiaa tulee ehdottomasti hoitaa, vaikka oireet eivät olisikaan vakavia. Hoitamaton keliakia voi aiheuttaa muun muassa osteoporoosia eli luukatoa. Keliakiassa useiden vitamiinien imeytyminen heikentyy, mikä saattaa aiheuttaa puutostiloja. Hoitamaton keliakia myös moninkertaistaa riskin ruokatorven, mahan ja ohutsuolen syöpään.

Ihokeliakia

Ihokeliakiaa esiintyy joka kuudennella keliakiaa sairastavista. Se puhkeaa tavallisesti 20-40 vuoden iässä, ja on yleisempää miehillä kuin naisilla. Suomessa ihokeliakiaa sairastaa noin 5000 henkilöä.

Kuten tavanomaisen keliakian, myös ihokeliakian aiheuttaa vehnän, ohran ja rukiin gluteeni, jota vastaan elimistö muodostaa vasta-aineita.

Oireet

Ihokeliakia poikkeaa suolistokeliakiasta siinä, että se ei välttämättä oireile  vatsassa, vaan ainoastaan iholla. Monilla ihokeliakiaan sairastuneilla on kuitenkin keliaakikoille tyypillisiä suolistomuutoksia, vaikka vatsaoireita ei olisikaan.

Ihokeliakian tärkeimmät oireet ovat kutina ja 2-6mm:n läpimittaiset kirkkaat nesterakkulat polvissa, kyynärpäissä, pakaroissa, hartioissa ja hiuspohjassa. Rakkuloita voi olla myös kämmenissä ja jalkapohjissa, ja joskus myös suun limakalvoilla. Rakkulat rikkoutuvat helposti raapiessa, minkä vuoksi niiden havaitseminen voi olla vaikeaa.

Taudin toteaminen

Ihokeliakian diagnoosi tehdään ottamalla ihokoepala terveen näköisestä ihosta läheltä ihottumaa. Mikäli näytteessä todetaan ihokeliakia, tutkitaan yleensä myös ohutsuolen koepala suolistokeliakian toteamiseksi. Ihokeliakiaa sairastavista noin 80 %:lla on vasta-aineita myös veressä.

Hoito

Ihokeliakiaa hoidetaan tavanomaisen keliakian tavoin elinikäisellä gluteenittomalla ruokavaliolla. Ihokeliakiassa on hoidon alkuvaiheessa monesti tarpeellista  käyttää lisäksi lääkkeitä ihottuman ja kutinan rauhoittamiseksi.

Keliakian toteaminen ja keliakiatestit

Keliakiatesteihin kannattaa hakeutua heti, kun on syytä epäillä keliakiaa. Keliakiaa voidaan testata verikokeilla ja ohutsuolesta otettavasta kudosnäytteestä.

Verikokeet ja kudosnäytteet

Verikokeilla voidaan luotettavasti tutkia keliakiavasta-aineita ja löytää henkilöt, joilla keliakia on todennäköinen. Kudostransglutaminaasi-testi (S-tTGAbA, P-tTGAbA) on kaikkein herkin ja spesifisin verikokeilla tehtävä keliakian osoittava tutkimus.

Tyypillisessä tapauksessa vasta-ainetutkimuksen perusteella voidaan tehdä keliakiadiagnoosi ilman ohutsuolen tähystystä. Monesti diagnoosi kuitenkin yhä varmistetaan  mahan tähystyksessä otetun suolinäytteen mikroskooppisella tutkimuksella.

gluteeniton ruokavalio vasta diagnoosin jälkeen

Gluteenitonta ruokavaliota ei kannata aloittaa ennen diagnoosin saamista, sillä muutoin riskinä on, ettei keliakiaa saada diagnosoitua.

Keliakia varmistetaan usein ohutsuolesta otettavasta koepalasta. Osalla keliaakikoista ohutsuolen suolinukka korjautuu hyvinkin nopeasti gluteenittoman ruokavalion aloittamisen jälkeen.

Jos diagnoosi jää gluteenittoman ruokavalion noudattamisen vuoksi epäselväksi, uusi tutkimus voidaan tehdä vasta kolmen kuukauden gluteenialtistuksen jälkeen. Gluteenin palauttaminen ruokavalioon on monelle keliaakikolle tuskallinen kokemus.

Keliakian seulonta

Keliakia kannattaa tutkia verikokeilla, vaikka oireita ei olisikaan, mikäli riski sairastua keliakiaan on tavanomaista suurempi.

Seulontaa suositellaan henkilöille, joita koskee jokin seuraavista:

  • tyypin 1 diabetes
  • autoimmuunipohjainen kilpirauhastauti (vajaatoiminta, liikatoiminta, krooninen tulehdus)
  • Sjögrenin oireyhtymä
  • Downin oireyhtymä
  • Addisonin tauti
  • pälvikalju
  • veren immunoglobuliini A:n puutos
  • autoimmuunihepatiitti
  • usea umpieritysrauhasten sairaus yhtä aikaa
  • perheenjäsenellä on keliakia

Seulontakokeena käytetään kudostransglutaminaasivasta-aineiden määritystä verestä.

Gluteeniton ruokavalio

Keliakiaa hoidetaan gluteenittomalla ruokavaliolla. Ruokavaliosta jätetään pois ruis, ohra ja vehnä.

Keliaakikot voivat nykysuositusten mukaan käyttää kauraa. Kauran on kuitenkin oltava puhdasta, eikä se saa sisältää jäämiä ohrasta, vehnästä tai rukiista. Gluteenittomaan ruokavalioon sopii yleensä myös teollisesti prosessoitu vehnätärkkelys, sillä sen gluteenipitoisuus on todettu erittäin alhaiseksi.

Keliaakikko voi käyttää tuotteita, joissa gluteenia on korkeintaan 20 mg/kg. Suomen keliakialiitto suosittelee välttämään tuotteita, joissa on “saattaa sisältää vehnää/gluteenia” -varoitus.

Gluteenittomia tuotteita on nykyään hyvin saatavilla myös tavallisissa ruokakaupoissa. Gluteenittomille leipomotuotteille on monessa kaupassa oma osastonsa. Muiden tuotteiden kohdalla keliaakikon kannattaa aina tarkistaa ainesosaluettelo, sillä gluteeni on aina merkittävä siihen selkeästi.

Keliaakikolle sopivat viljat yms.:

  •  Gluteeniton kaura, riisi, tattari, hirssi, maissi
  • Teff, saago, amarantti, kvinoa
  • Maissi- ja perunatärkkelys, vehnätärkkelys, arrowjuurijauho, tapiokatärkkelys
  • Psyllium, ksantaani, perunakuitu, kaurakuitu, guarkumi
  • Kotimainen, paahdettu pellavarouhe

Keliaakikon tulee noudattaa gluteenitonta ruokavaliota tarkasti koko loppuelämänsä ajan. Pienetkin määrät gluteenia saattavat vaikuttaa haitallisesti suoliston toimintaan. Gluteenitonta ruokavaliota noudattamalla keliaakikko voi kuitenkin elää normaalia elämää, eikä sairaus vaikuta eliniänodotteeseen.

Keliakia ja laktoosi-intoleranssi

Noin puolet hoitamattomista keliaakikoista kärsii laktoosi-intoleranssista. Hoitamaton keliakia voi häiritä laktoosia pilkkovan laktaasientsyymin normaalia toimintaa. Gluteenittoman ruokavalion aloittamisen jälkeen suurin osa keliaakikoista alkaa sietää laktoosia normaalisti.

Jos keliakian diagnoosihetkellä ei siedä laktoosia, kannattaa tilanne tarkistaa noin vuoden kuluttua hoidon aloittamisesta. Kun ohutsuolen suolinukka on parantunut, ei laktoosi-intoleranssi ole keliaakikoilla sen yleisempää kuin väestöllä keskimäärin.

Ruokavalioon saa ohjausta

Kun sinulle on tehty keliakiadiagnoosi, lääkäri kirjoittaa lähetteen ravitsemusterapeutille. Käypä hoito -suositusten mukaan keliaakikolla on oikeus ravitsemusterapeutin vastaanotolle heti diagnoosin jälkeen, ja puolen vuoden kuluttua gluteenittoman ruokavalion aloittamisesta.

Hoidon vaikutus

Keliakian oireet helpottavat yleensä muutaman viikon kuluessa gluteenittoman ruokavalion aloittamisesta.

Gluteenittoman ruokavalion aloittamisen jälkeen kestää puolesta vuodesta vuoteen, kunnes ohutsuolen suolinukka on palautunut normaalitilaan. Ihokeliakian iho-oireet katoavat samassa ajassa. Ravintoaineiden imeytyminen alkaa kuitenkin jo ennen tätä.

Tarkan ruokavalion noudattamisesta huolimatta jopa puolella suomalaisista keliaakikoista saattaa esiintyä ohutsuolen limakalvolla tulehdusta, vaikka suolinukka olisikin parantunut. Syyksi on epäilty niin sanottua piilogluteenia, jota on erittäin hankala välttää.  Ongelman vuoksi tutkijat yrittävät kehittää ruokavaliohoidon ohelle myös muita hoitomuotoja, kuten lääkkeitä ja rokotteita.

Vilja-allergia on eri asia kuin keliakia

Keliakiaa ei pidä sekoittaa vilja-allergiaan. Kun keliaakikko syö gluteenia, hänen elimistönsä alkaa muodostaa vasta-aineita hänen omia kudoksiaan vastaan. Ruoka-allergiassa elimistö puolestaan synnyttää vasta-aineita ruoka-aineiden valkuaisaineita eli proteiineja vastaan.

Yleisimmin vilja-allergiaa aiheuttaa vehnä, mutta joskus myös ruis, ohra ja kaura. Kaura on usein parhaiten siedetty.

Vilja-allergia alkaa tyypillisesti lapsuudessa ja se häviää yleensä kouluikään mennessä. Vilja-allergiaa esiintyy kuitenkin myös aikuisilla, jolloin se on yleensä luonteeltaan pysyvää.

Vilja-allergian ainoana hoitona on allergisia reaktioita aiheuttavien viljojen välttäminen.

Mitä on gluteeniherkkyys?

Jotkut ihmiset saavat oireita gluteenista, vaikka heillä ei ole keliakiaa tai vilja-allergiaa. Vuonna 2011 julkaistiin ensimmäiset luotettavat tutkimukset, joissa gluteeniherkkyyden olemassaolo todettiin. On arvioitu, että gluteeniherkkiä ihmisiä on väestössä noin 0,5-6 sataa henkilöä kohden. Koska ilmiön toteamiseksi ei ole olemassa tarkkaa testiä, yleisyyttä ei kuitenkaan varmuudella tunneta.

Jos epäilet gluteeniyliherkkyyttä, älä aloita gluteenitonta ruokavaliota omin päin. On tärkeää ensin poissulkea keliakian ja vilja-allergian mahdollisuudet.

Gluteenittoman ruokavalion aloituksesta on testienkin jälkeen syytä keskustella lääkärin tai ravitsemusterapeutin kanssa, sillä gluteenittomassa ruokavaliossa kuidun ja monen mineraalin saanti on todettu vähäiseksi ja sokerin osuus ruokavaliossa suuremmaksi.

Lähteet:

 

American College of Allergy, Asthma and Immunology, viitattu 8.6.2018

Celiac Disease Foundation, viitattu 8.6.2018

Kaukinen K, Mäki M, Collin P. Gluteeniherkkyys ilman keliakiaa – faktaa
vai fiktiota? Duodecim 2013;129:1742–3.

Kaukinen K, Collin P. Oireita viljoista ilman keliakiaa – mitä gluteeniherkkyydestä tiedetään? Suomen Lääkärilehti 2014;69: s. 531–532.

Keliakia, Käypä hoito, Kustannus Oy Duodecim, 2010

Mustajoki, Pertti. Keliakia, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim, 2017

Mäki M. Uusia mahdollisuuksia keliakian hoitoon. Duodecim 2015;131:303-304

National Institute of Diabetes and Digestive and Kidney Diseases, USA, viitattu 8.6.2018

Salmi T, Lindfors K, Kurppa K, Kaukinen K. Keliakia. Duodecim 2017;133:1681-8

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *