Pieni määrä stressiä saa meidät toimimaan ja on hyväksi. Pitkittynyt elimistön stressitila on kuitenkin erittäin haitallista ja voi lisätä riskiä erilaisiin sairauksiin.

Tämä artikkeli käsittelee stressiä, sen oireita, syitä ja keinoja stressin vähentämiseksi. Tutustut myös keinoihin, joilla selvität kehon stressitilan erilaisin mittauksin.

Pitkittynyt stressi

  • Stressi on haitallista pitkittyessään.
  • Pitkittynyt stressi kuormittaa sekä kehoa että mieltä.
  • Kestämme stressiä tiettyyn pisteeseen asti, mutta pitkittyessään tilanne voi johtaa vakavampiin seurauksiin.
  • Stressaavassa tilanteessa elimistö erittää kortisolia, jonka määrää voidaan mitata laboratoriokokeella.

Mitä on stressi?

Stressi mielletään usein työstä tai elämäntilanteesta johtuvaksi mieltä kuormittavaksi tekijäksi. Stressin oireet ovat yksilöllisiä. Stressi voi liittyä sekä mielen että elimistön oireisiin sekä sairauksiin.

Pieni stressi on meille hyväksi ja se saa meidät toimimaan. Stressaavan elämäntilanteen jatkuminen pitkään ei kuitenkaan ole terveydelle hyväksi. Monet kärsivät kroonisesta stressistä jossain vaiheessa elämäänsä, tietämättäänkin.

Pitkittynyt stressi kuormittaa sekä kehoa että mieltä. Kestämme stressiä tiettyyn pisteeseen asti, mutta pitkittyessään tilanne voi johtaa vakavampiin seurauksiin.

Stressaavassa tilanteessa elimistö erittää kortisolia, jonka korkea pitoisuus johtuu yleensä pitkittyneestä stressistä. Kortisolipitoisuutta voidaan mitata verinäytteestä. Puhdin kautta pääset mittaukseen ilman lähetettä.

Mitkä ovat stressin oireet?

Reagoimme stressiin yksilöllisesti. Stressi voi oireilla niin kehon tai mielen muutoksin. Stressin oireet ovat hyvin moninaisia. Oireilu on myös aina yksilöllistä.

Stressi voi aiheuttaa päänsärkyjä, niska- ja hartiaseudun jännitystä sekä muita erilaisia kehollisia oireita. Stressi vaikuttaa muun muassa toiminta- ja keskittymiskykyyn.

Stressin myötä saatamme reagoida äkkipikaisesti ja jopa vihaisesti lähimmäisillemme. Tunteiden ja tunnereaktioiden säätely vaikeutuu stressaantuneena. Muutumme iloisesta ja vastaanottavaisesta jopa vihamieliseksi, sulkeutuneeksi, hyökkääväksi ja ärtyneeksi.

Stressi voi oireilla myös iholla tai esimerkiksi suoliston ja ruuansulatuksen vaivoina. Monet iho- ja vatsavaivat liittyvät stressiin ja niiden oireet pahenevat stressin myötä. Esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymä on vahvasti stressiin liittyvä suoliston tila. Sen oireita voi helpotta stressinhallinnalla.

Joissain tapauksissa stressin oireet jäävät huomaamatta, koska niiden oletetaan kuuluvan normaaliin elämään. Tilanne kuitenkin saattaa olla keholle erittäin kuormittava, ja jokaisen olisi hyvä oppia tunnistamaan omat rajansa ja voimavarojen riittävyys ennen kuin on liian myöhäistä.

Usein voi olla myös vaikea erottaa, onko kyse liiallisesta stressistä, uupumuksesta, masennuksesta tai muusta mielen ja kehon hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti vaikuttavasta tekijästä.

Mitä ovat stressin fyysiset oireet?

  • iho-ongelmat
  • vatsan ja suoliston vaivat, kuten vatsan turvotus, ripuli ja ummetus
  • päänsäryt sekä niska- ja hartiaseudun jännitys
  • autonomisen hermoston muutokset kuten lihaskireys, sydämen sykkeen ja hengityksen kiihtyminen
  • seksuaalisten halujen vähentyminen
  • hikoilun lisääntyminen
  • painon nousu tai laihtuminen
  • hiustenlähtö
  • pahoinvointi
  • jatkuva sairastelu
  • migreeni
  • väsymys
  • unen ongelmat ja nukahtamisvaikeudet
  • hormonitoiminnan häiriöt
  • tihentynyt virtsaamisen tarve
  • huimaus
  • toistuvat tulehdussairaudet
  • tuki- ja liikuntaelinten kivut

Mitä ovat stressin psyykkiset oireet?

  • ärtyneisyys ja muut mielialan muutokset
  • keskittymiskyvyn heikkeneminen
  • toimintakyvyn heikkeneminen
  • ajattelun vaikeudet
  • hermostuneisuus
  • väsymyksen tunne ja uupumus
  • ala- tai ylävireys
  • muistihäiriöt
  • paniikkihäiriöt tai paniikin tunne
  • ahdistuneisuus tai masentuneisuus
  • aggressio
  • itsetunnon lasku
  • ruokahalun muutokset
  • avuttomuuden tunne
  • hallintakyvyn tunteen menetys
  • vaikeus tehdä päätöksiä
  • levottomuus
  • loppuunpalamisen tunne.

Mistä stressi johtuu – stressin syyt vaihtelevat

Stressi voi johtua liian vaativasta työstä, josta ei pääse palautumaan vapaa-ajalla. Opiskelu aiheuttaa myös usein kovaa stressiä.

Usein stressaavassa tilanteessa on kyse monen tekijän summasta. Oma kykeneväisyys hallita yhtä aikaa esiintyviä kuormittavia tekijöitä on heikentynyt tai tilanne on oman sietokyvyn rajoilla.

Stressi saattaa aiheutua myös epämieluisasta ympäristöstä, esimerkiksi liian meluisassa työtilassa kuten avokonttorissa työskentelystä. Jatkuvat häiriöt työn tekemisessä stressaavat.

Eniten stressiä kokevat johtavassa asemassa olevat ja työttömät.

Työssä esimiehen tuen puute, epävarmuus omista kyvyistä sekä työn hallinnan puute aiheuttavat stressiä. Stressi voi aiheutua työssä myös esimerkiksi omien arvojen vastaisesta työskentelystä tai turhautumisesta työn sisältöön.

Stressi voi johtua kuormittavasta perhe- tai parisuhdetilanteesta tai huonosta taloudellisesta tilanteesta.

Esimerkiksi ruuhkavuosien yhteydessä stressaavia tekijöitä on usein kerralla liikaa. Sekä työ että perhe vaativat paljon. Tällöin stressaavia tekijöitä on kokonaisuudessaan liian paljon; ihmisen voimavarat yksinkertaisesti loppuvat vaatimusten ja paineiden keskellä. 

Stressi ei tarkoita pelkästään mieltä kuormittavia tekijöitä. Keholle stressiä aiheutuu esimerkiksi rankasta urheilusta. Kovasti treenaavalle tulisi aina suoda riittävästi aikaa palautua ja riittävä lepo. Urheilijalla myös kilpailutilanteet aiheuttavat äärimmäisen rankkaa stressiä.

Jet lag ja unen häiriöt aiheuttavat stressiä keholle, koska elimistö ei pääse palautumaan yön aikana tarkoituksenmukaisesti.

Äkilliset elämänmuutokset, kuten ero, läheisen kuolema, onnettomuudet, työpaikan menetys tai muu traumaattinen tilanne aiheuttavat paljon stressiä.

Stressi vaikuttaa mielen lisäksi kehoon

Stressiä vai työuupumusta?

Työelämän kasvavat vaatimukset aiheuttavat jatkuvasti enemmän stressiä. Pitkittynyt stressi uuvuttaa. Normaalin stressin ja uupumuksen rajaa voi olla vaikea erottaa itse. 

Työuupumuksella tarkoitetaan pitkittyneestä stressistä aiheutuvaa häiriötilaa, johon kuuluu uupumusta, väsymystä, kyyninen asenne työtä kohtaan sekä heikentynyt ammatillinen itsetunto.

Työssä stressi voi aiheutua esimerkiksi liian vaativasta työn sisällöstä, liian pitkistä päivistä tai tunteesta, ettei tiedä, mitä itseltä työntekijänä odotetaan.

Paineita voi aiheutua työpaikan huonosta ilmapiiristä tai liiallisesta kilpailutilanteesta työntekijöiden välillä. Arvostuksen puute ja työn merkityksettömäksi kokeminen kuormittavat myös.

Työuupumusta ei pidetä sairautena, mutta se lisää riskiä muihin tiloihin ja sairauksiin. Työuupumus voi lisätä riskiä masennukseen, unihäiriöihin, alkoholi– ja päihdehäiriöihin, stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin, tapaturmiin sekä työkyvyttömyyteen.

Miten stressin määrää voi arvioida?

Olemme yllättävän kestäviä stressin suhteen. Stressin sietokyky on myös aina yksilöllistä. Olemme samalla myös huonoja arvioimaan omaa tilamme, ja milloin stressi on muuttunut haitalliseksi. Liian usein stressaavaan tilanteeseen reagoidaan liian myöhään.

Levon ja palautumisen huomioiminen on tärkeää jokapäiväisessä arjessa – ei vasta sitten, kun tilanne tuntuu ylittävän oman stressin sietokyvyn rajan. Siksi stressitasojen mittaaminen on tärkeää.

Stressaavassa tilanteessa elimistö erittää kortisolia eli stressihormonia. Kortisolin alkuperäinen tarkoitus on suojella meitä ja auttaa pääsemään pakoon. Akuutti stressi toisin sanoen aiheuttaa kehon ”taistele tai pakene” -reaktion.

Verinäytteestä voidaan mitata kortisolipitoisuutta; korkea kortisolipitoisuus johtuu yleensä pitkittyneestä stressistä.

Kehon stressitilasta kertovan kortisoli-hormonin voi mittauttaa esimerkiksi Puhdin kautta ilman lääkärin lähetettä. Kortisolin arvo kertoo siitä, kuinka paljon kehossa on kortisolia, eli kuinka stressaantunut kehosi on sekä millainen kyky elimistöllä on vastata stressireaktioihin. 

Kehon palautumista voidaan mitata myös yhdistämällä kehon tilasta kertovat laboratoriokokeet Firstbeat-mittaukseen.

Puhdin jaksamiseen liittyvät laboratoriotestit kertovat, ovatko edellytykset työssä ja arjessa jaksamiselle kunnossa. Firstbeat hyvinvointianalyysi kertoo kehon voimavaroista ja tekijöistä, jotka parantavat jaksamista, kuntoa ja terveyttä. 

Yhdistämällä mittaukset saadaan uniikkia tietoa omasta palautumisesta sekä päivän että yön aikana. Tätä tietoa pystyt käyttämään hyödyksi arvioidessasi, palaudutko esimerkiksi työstäsi riittävästi. Näet myös, mitkä tekijät arjessasi aiheuttavat eniten stressiä ja minkä askareiden aikana kehosi palautuu.

Tulosten avulla pystyt tunnistamaan jatkossa, mitkä ovat omat stressin sietokyvyn rajat ja milloin tulee hidastaa. Saat myös tietää, onko väsymyksen taustalla jokin muu tekijä kuin pelkkä stressi.

Väsymyksen ja uupumuksen oireiden taustalla saattaa olla myös esimerkiksi raudan tai D-vitamiinin puutetta. Ferritiini on elimistön pääasiallinen raudan varastoija, ja pieni ferritiiniarvo on merkki raudanpuutteesta.

Myös kilpirauhasen toiminta vaikuttaa jaksamiseen. Kilpirauhasen liikatoiminta saa kehon käymään ylikierroksilla, kun kilpirauhasen vajaatoiminta puolestaan hidastaa kehon toimintoja.

Puhdin Vireys Plus -testipakettiin voi yhdistää myös kortisolin mittauksen. Lisää tuotteet ostoskoriin samalla kertaa, niin voit hoitaa laboratoriokokeet yhdellä käynnillä.

Kuinka stressi vaikuttaa terveyteen?

Stressi pahentaa useita sairauksia. Pitkittynyt stressi voi aiheuttaa myös tiettyjen sairauksien pahenemisen tai syntymisen. Stressi vaikuttaa esimerkiksi muistisairauksiin, unihäiriöihin ja elimistön tulehdustilaan.

Ylipaino ja stressi aiheuttavat sen, että tulehdusvälittäjäaineita muodostuu aineenvaihdunnassa liikaa. Tulehduksen pitkittyessä se muuttuu haitalliseksi, jolloin puhutaan hiljaisesta tulehduksesta (krooninen, matala-asteinen tulehdus).

Stessi vaikuttaa ruoansulatuksen ja suoliston toimintaan, suoliston mikrobistoon, vastustuskykyyn, päänsärkyihin sekä ihosairauksiin.

Liiallinen työstressi lisää sydän- ja verisuonisairauksiin sairastumista.

Pitkittynyt stressi voi kiihdyttää myös elimistön biologista vanhenemista. 

Missä vaiheessa hoitoon?

Stressin oireiden pitkittyessä on hyvä hakeutua hoitoon. Kroonisen stressin ja uupumuksen hoidossa tärkeintä on lepo ja palautumisen lisääminen. Stressaavien tekijöiden läpikäynti ja elämäntapojen tai esimerkiksi työolosuhteiden muutokset ovat tärkeässä roolissa. 

Nopeat keinot stressin vähentämiseen toimivat lyhytaikaisesti; esimerkiksi hengitysharjoituksista voi olla apua ennen stressaavaa tilannetta, kuten esiintymistä. Harjoitusten pitkäaikainen toisto auttaa kehoa oppimaan rentoutumaan ja tottumaan stressaaviin tilanteisiin.

Stressin purkaminen vaatii kuitenkin usein omien toimintamallien ja ajatusten tutkimista, ja sitä kautta itsetuntemuksen opettelua. Itsetuntemuksen lisääntyessä myös itseluottamus kasvaa, ja näin stressikin vähenee.

Levon lisäksi lähimmäisten apu, terapia ja isotkin elämänmuutokset auttavat usein pitkällä aikavälillä stressin hallinnassa.

Stressaava tilanne tulisi aina purkaa, ja joskus tähän tarvitaan myös ammattilaisen apua ja terapiaa. Yksin omien ajatusten kanssa ei kannata jäädä.

Vakava pitkäkestoinen stressi voi johtaa muihin ongelmiin. Stressin pitkittyessä lisääntyy riski päihteiden liikakäyttöön ja itsetuhoisuuteen. Stressi voi aiheuttaa myös vakavaa masennusta.

Stressi voi aiheuttaa ongelmia ihmissuhteissa ja vuorovaikutuksessa, mikä voi johtaa perhe- sekä parisuhdeongelmiin.

Läheisen stressi – kuinka toimia tilanteessa?

Usein liiallista stressiä ja elämän kuormittavuutta ei näe itse; stressi hiipii elämään pikkuhiljaa ja siihen turtuu. Ympärillä olevat ihmiset saattavat kuitenkin huomata ylikuormituksen helpommin kuin henkilö itse. Tällöin lähimmäisten on hyvä puuttua tilanteeseen, mutta oikealla tavalla.

Tilanteeseen kannattaa reagoida kertomalla läheiselleen olevansa huolissaan hänestä ja tarjoamalla keskusteluapua. On hyvä muistaa, että kuunteleminen auttaa enemmän kuin puhuminen. Voitte keskustella ratkaisuista tilanteeseen ja miettiä, tarvitseeko tilanteeseen hakea apua muualta.

Stressi heijastuu koko perheeseen: lapsen stressi

Myös lapset joutuvat liian usein elämään stressaavassa elämäntilanteessa. Lapsi reagoi hyvin usein vanhemman stressaavaan elämäntilanteeseen, ja tilanne heijastuu koko perheeseen. Aikuisen huolet kuormittavat näin myös lasta.

Lapsi itse voi stressaantua esimerkiksi riittämättömästä lähimmäisten läsnäolosta, ystäväpiirin muutosten vuoksi, kiusaamisesta, koulun vaatimusten tai oppimisvaikeuksien takia tai muista vaikeista tilanteista kuten vanhempien parisuhdeongelmien, alkoholismin tai päihteidenkäytön takia.

Lapsen stressin voi tunnistaa käytöksen muutoksista ja kiinnostuksen puutteesta tai toisaalta ylivilkkaudesta. Vetäytyminen, unen tai ruokahalun muutokset, painajaiset, kivut ja lapsen normaalista poikkeava, outo käytös ovat myös merkkejä stressistä. Lapsi ei itse osaa kertoa, että kyseessä on stressi.

Uupuneen vanhemman voi olla vaikea auttaa lievittämään lapsen stressiä. Apua kannattaa hakea myös perheen ulkopuolelta: läheisiltä, neuvolasta, sosiaalitoimesta tai terapiasta.

Mitä tarkoittaa akuutti stressireaktio?

Akuutti stressireaktio syntyy traumaattisen kokemuksen tai sen uhan myötä. Traumaattisia kokemuksia ovat muun muassa kuolema, vakava sairastuminen tai loukkaantuminen, auto-onnettomuus, väkivalta, raiskaus, pahoinpitely, luonnonkatastrofi, kidutus ja haavoittuminen sodassa, tai näiden uhka.

Akuutti stressireaktion oireet vaihtelevat yksilöllisesti. Traumaattisen tapahtuman aikana ja jälkeen voidaan kokea dissosiatiivisia oireita. 

Dissosiatiivisia kokemuksia ovat vähentynyt tietoisuus ympäristöstä, subjektiivinen turtumuksen ja irrallisuuden tunne, tunnereaktioiden puuttuminen, itsensä tai ympäristönsä vieraana kokeminen sekä dissosiatiivinen muistihäiriö, eli kyvyttömyys muistaa traumaan liittyviä asioita.

Yllämainittujen oireiden lisäksi trauma saatetaan kokea uudestaan muisti- ja mielikuvissa, palautumina tai unissa.

Henkilö voi myös olla jatkuvasti varuillaan, ahdistunut ja kärsiä unettomuudesta. Henkilö pyrkii usein välttelemään tilanteen muistamista ja siitä puhumista.

Akuutti stressihäiriö esiintyy sitä todennäköisemmin, mitä järkyttävämmästä tapahtumasta on ollut kyse.

Akuutissa stressihäiriössa oireet kestävät vähintään kaksi päivää ja korkeintaan neljä viikkoa. Mikäli oireet kestävät yli kuukauden, kyse on traumaperäisestä stressihäiriöstä.

Mitä tarkoittaa traumaperäinen stressihäiriö?

Traumaperäinen stressihäiriö syntyy traumaattisen kokemuksen tai sen uhan myötä.

Traumaattisia kokemuksia ovat esimerkiksi kuolema, vakava sairastuminen tai loukkaantuminen, auto-onnettomuus, väkivalta, raiskaus, pahoinpitely, luonnonkatastrofi, kidutus ja haavoittuminen sodassa, tai näiden uhka.

Traumaperäisen stressireaktio ei edellytä, että tilanne olisi koskenut itseä. Reaktio voi kehittyä myös esimerkiksi tilanteen kohdistuttua läheiseen.

Traumaattinen tilanne aiheuttaa voimakasta pelkoa ja kauhua. Tapahtuman yhteydessä tai jälkeen voi ilmetä autonomisen hermoston aktivoitumista (sydämentykytys, verenpaineen kohoaminen, hikoilu), joka lisää traumaperäisen stressihäiriön kehittymisen riskiä.

Traumaperäisen stressihäiriön oireita ovat muun muassa toistuva ahdistus, muisti- ja mielikuvat tapahtumasta, sekä tuntemukset ja unet traumaattisesta tapahtumasta. Näiden takia myös kehossa ilmenee erilaisia ruumiillisia oireita.

Henkilö pyrkii usein välttämään traumaattisesta tilanteesta puhumista ja muistoja. Tila voi aiheuttaa jatkuvaa varuillaanoloa, joka ilmenee nukahtamisvaikeutena, yöllisinä heräilyinä, ärtyneisyytenä, keskittymisvaikeuksina ja säikähtelynä.

Traumaperäinen stressihäiriö ilmenee useimmiten kolmen kuukauden kuluttua traumaattisesta tapahtumasta. Yleensä tätä ennen on ilmennyt akuutti stressihäiriö heti tilanteen jälkeen. Oireet voivat tulla esille vasta myöhemmissä elämänvaihessa.

Oireiden pitkittyessä tai voimistuessa kannattaa kääntyä psykiatrin, psykologin tai traumaperäisten stressihäiriöiden hoitoon erikoistuneiden hoitoyksiköiden puoleen.

Pitkittynyt traumaperäinen stressihäiriö lisää muiden psykiatristen häiriöiden kuten masennuksen, unihäiriöiden ja alkoholismin riskiä. Tila voi johtaa myös työhyvyttömyyteen.

Traumaperäisen stressihäiriön oireet vaihtelevat yksilöllisesti. Diagnoosin edellytyksenä on, että oireet kestävät vähintään kuukauden ajan. Muutoin kyse on akuutista stressihäiriöstä.

Arjen stressin hallinta – kuinka vähentää stressiä?

Stressiä pystytään vähentämään ja hallitsemaan arkisilla keinoilla ja harjoituksin. Useissa tapauksissa tarvitaan kuitenkin myös ammattilaisen apua esimerkiksi elämänhallintaan. 

Läheisten apu ja huolien jakaminen ovat myös erittäin tärkeää stressin hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Sekä terapia että oma-aloitteinen elämäntapojen muutos auttavat.

Usein pelkät lyhytkestoiset stressinhallinnan menetelmät (kuten keinot laskea sykettä ja rauhoittaa hengitys) eivät riitä, ja tarvitaan suurempia muutoksia elämään, työhön tai – tilanteesta riippuen – ihmissuhteisiin.

Työajan lyhentäminen, työtaakan vähentäminen, työaikojen muutos ja muutokset työn sisällössä voivat auttaa työperäisen stressin vähentämiseksi. Myös vuorotyön lopettaminen ja yöunien parantaminen helpottavat usein erittäin paljon.

Stressi voi vaatia ajattelun ja itsetuntemuksen harjoituksia, omien voimavarojen arviointia ja avun pyytämistä läheisiltä tai terapiasta. Kaikille sopivia, omatoimisia harjoituksia löytyy esimerkiksi Mielenterveysseuran sivustolta.

Huolien jakaminen ja keskustelu auttaa aina. Läheisten kanssa puhuminen ja huolien esille tuominen vähentävät stressin oireita.

Murheiden vatvominen itsekseen sen sijaan ei auta. Se voi altistaa masennukselle ja ahdistukselle.

Stressi voi johtua myös liian raskaasta fyysisestä kehon kuormituksesta. Paljon urheilevan keho voi joutua liian suurelle kuormitukselle, eikä keho aina kerkeä palautua harjoittelusta ennen seuraavaa harjoituskertaa. Tällöin lepo, riittävän monipuolisesti syöminen ja liikunnan vähentäminen voivat auttaa.

Vähän liikkuvilla liikunnan pieni lisäys voi puolestaan auttaa. Palauttavat harjoitukset ja rauhallinen liikunnan aloittaminen voivat olla parempi vaihtoehto kuin äkillinen kova harjoittelu, joka kuormittaa kehoa liikaa. Rankkaa hikiliikuntaa voi lisätä arkeen myös pahimman stressaavan tilanteen väistyttyä.

Joskus palauttava lepo ja unen määrän lisäys voivat auttaa enemmän kuin kuormittavan, rankan liikunnan lisäys. Jokaisen tulee tehdä arvio liikunnan määrästä ja kuormittavuudesta yksilöllisesti – muiden elämänalueiden kuormitustekijät ja omat voimavarat huomioiden.

Usein tilanteeseen lähdetään lisääntyneen painon takia päinvastaisin keinoin. Syömistä ja hiilihydraatteja rajoitetaan, tehdään rankkoja ruokavalion muutoksia ja lisätään liikuntaa. Nämä saattavat olla kuitenkin juuri niitä keinoja, jotka aiheuttavat keholle entistä pahemman stressitilan.

Levon ja unen lisääminen, riittävän monipuolisesti ja kunnolla syöminen, palauttavat kävelylenkit ja arkiliikkumisen lisäys, rauhoittuminen ja ihmissuhteiden vaaliminen voivat olla usein se parempi ratkaisu stressin vähentämiseksi.

Kuinka voin ennaltaehkäistä stressiä?

Normaalissa arjessa stressiä pystytään ehkäisemään elintavoilla. Riittävän paljon ja monipuolisesti syöminen, kunnolliset yöunet, oikea määrä sekä hyöty- että hikiliikuntaa auttavat kehoa ja mieltä toimimaan oikein ja palautumaan.

Mieluisasta vapaa-ajasta ja harrastuksista kannattaa huolehtia. Arjen ja harrastusten suorittaminen eivät auta – kannattaa pysähtyä pohtimaan, minkälaiset harrastukset ovat itselle oikeasti mieluisia ja rentouttavia.

Myös ihmissuhteiden kohdalla tulisi pysähtyä miettimään, ovatko ne voimia lisääviä vai voimavaroja vieviä. Kuormittavat ihmissuhteet eivät tee pidemmän päälle hyvää, ja joskus luopuminen voi olla vapauttavampaa kuin ihmissuhteista kiinnipitäminen.

Stressin tunteeseen voi vaikuttaa myös muuttamalla omaa ajattelua. Ajatuksen tasolla stressi aiheutuu usein menneiden tapahtumien tai tulevaisuuden vellomisesta.

“Mitä jos” -tyyppinen ajattelu aiheuttaa huolta tulevaisuudesta. Menneisyydessä vellominen puolestaan vie yhtä lailla ajatukset pois tästä hetkestä. Turha huolehtiminen aiheuttaa stressiä, ja omiin ajatuksiin pystyy vaikuttamaan. Stressaaviin ajatuksiin pystyy vaikuttamaan, vaikka se vaatii harjoittelua.

Negatiiviset ajatukset esimerkiksi omista kyvyistä aiheuttavat stressiä kaikilla elämän osa-alueilla. Omaa ajattelua, itsetuntoa ja suhtautumista asioihin pystyy kehittämään.

Alkoholin, tupakoinnin ja päihteiden välttäminen auttaa stressin ehkäisyssä.

Missä ja miten voin mitata stressitasot?

Kehon stressin määrää ja kuormitusta pystytään mittaamaan. Stressiä voidaan arvioida sykkeen ja verenpainereaktiivisuuden avulla. Kiihtynyt syke voi kertoa pitkittyneestä kuormittumisesta.

Myös stressistä palautumista voidaan mitata. Verinäytteestä voidaan mitata kortisolipitoisuutta. Korkea kortisolipitoisuus johtuu yleensä pitkittyneestä stressistä. Matala arvo voi puolestaan kertoa elimistön häiriintyneestä kyvystä käsitellä hormoneja.

Tilaa stressitasosta kertovan kortisolin mittaus Puhdilta – ilman lääkärin lähetettä. Stressitasoista kertova kortisolin mittaus kuuluu myös naisen hormonitutkimukseen sekä yrityspäättäjän testipaketteihin.

Tutustu myös kehon palautumisesta, vireydestä ja jaksamisesta kertovaan Puhdin laboratoriokokeiden ja Firstbeat-mittauksen testipakettiin. Testien avulla pystyt arvioimaan kehon palautumista ja saat selville, onko stressin takana mahdollisesti myös muita syitä.

Lähteet

Ahola, K. Tuisku, K. & Rossi, H. Lääkärikirja Duodecim. Työuupumus (burnout). 29.6.2018

Felman, A. Medial News Today. Why stress happens and how to manage it

Healthline. 10 Simple Ways to Relieve Stress

Healthline. Everything You Need to Know About Stress

Healthline. Stress and Anxiety

Huttunen, M. Lääkärikirja Duodecim. Akuutti stressireaktio. 30.11.2018

Huttunen, M. Lääkärikirja Duodecim. Traumaperäinen stressihäiriö. 30.11.2018

Koskinen, M. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS. Stressi. 3.10.2014

Mattila, A. Lääkärikirja Duodecim. Stressi. 30.5.2018

Pietikäinen A. Joustava mieli. Kustannus Oy Duodecim 2017.

Sarkkinen, M. Työterveyslaitos. Stressiä vai työuupumusta? Lopulta pinnistelykään ei auta. 28.8.2018

Suomen Mielenterveysseura Ry. Stressi kuuluu elämään. 

Suomen Mielenterveysseura Ry. Irti stressistä x 9.

Työterveyslaitos. Työuupumuksen hoito.

WebMD. Stress – Why It Happens and Common Causes

WebMD. Stress Symptoms: Physical Effects of Stress on the Body

Teksti

Kirjoittajan avatar

Puhdin viestinnästä ja palvelun jatkuvasta kehittämisestä vastaava Mirka Tuovinen on valmentaja ja sisällöntuottaja. Mirka on ravitsevan ruoan ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin puolestapuhuja. Erityisosaamista Mirkalla on hyvinvoivasta mielestä, erityisruokavalioista ja työhyvinvoinnista.


Päivitetty: 29.05.2020

Kävijöiden kommentteja ja kokemuksia aiheesta “Stressi kuormittaa sekä kehoa että mieltä”

  • Kärsin noin 3 vuotta ihmissuhde stressistä ja olin jo ihan loppuunpalanut.
    Sitten lähdin pois ja nyt olen 4 kk. levännyt ja hoitanut vain itseäni. Minulle
    oireet ovat olleet suuri väsymys ja ‘virran” loppuminen välillä äkillisesti. Myös sydän on
    reagoinut aika lailla ja lääkäreissä olen paljon käynyt. En alkuun tajunnut mistä
    kaikki johtuu, mutta sitten kun puolisolla todettiin Altshaimer, niin tajusin. Minulla
    tämä on kuin kokovartalo-oire ja en tiedä kuinka kauan tämä tila kestää, että
    voimat vielä palaisivat. Pääkin oli välillä ihan sekava ja kuljin kuin sumussa. No,
    ehkä jonakin päivänä!?

Onko sinulla kokemuksia aiheesta, joita haluaisit jakaa?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *