Vaihdevuosilla tarkoitetaan ajanjaksoa, jolloin naisen munasarjojen toiminta heikkenee ja vähitellen sammuu. Menopaussissa naisen kuukautiskierto on lopullisesti päättynyt.

Suomalaiset naiset kokevat menopaussin keskimäärin 51-vuotiaana ja suurimmalla osalla menopaussi ajoittuu ikävuosien 45 ja 55 väliin. Yksilöllinen vaihtelu on kuitenkin suurta, ja jollain naisista menopaussi voi tulla jo 40-vuotiaana ja toisilla taas vasta 60 vuoden iässä.

  • Vaihdevuodet eivät ole sairaus, mutta niiden oireita kannattaa silti pyrkiä helpottamaan.
  • Tavallisimmin menopaussi tapahtuu 45 – 55-vuotiaana.
  • Menopaussin jälkeen nainen ei enää voi tulla raskaaksi.
  • Vaihdevuosioireet pysyvät parhaiten kurissa kun keho ja mieli voivat hyvin.
  • Vaihdevuodet eivät ole sairaus, mutta niiden oireita kannattaa silti pyrkiä helpottamaan.
  • Tavallisimmin menopaussi tapahtuu 45 – 55-vuotiaana.
  • Menopaussin jälkeen nainen ei enää voi tulla raskaaksi.
  • Vaihdevuosioireet pysyvät parhaiten kurissa kun keho ja mieli voivat hyvin.

Vaihdevuosilla tarkoitetaan ajanjaksoa, jolloin naisen munasarjojen toiminta heikkenee ja vähitellen sammuu. Menopaussissa naisen kuukautiskierto on lopullisesti päättynyt.

Suomalaiset naiset kokevat menopaussin keskimäärin 51-vuotiaana ja suurimmalla osalla menopaussi ajoittuu ikävuosien 45 ja 55 väliin. Yksilöllinen vaihtelu on kuitenkin suurta, ja jollain naisista menopaussi voi tulla jo 40-vuotiaana ja toisilla taas vasta 60 vuoden iässä.

Vaikka vaihdevuodet eivät ole sairaus, vaan ennen pitkää jokaisen naisen elämään kuuluva luonnollinen tapahtuma, kyseessä on kuitenkin hormoninpuutostila. Se voi aiheuttaa useita hankalia oireita ja lisää monien sairauksien riskiä. Tavallisimpia vaihdevuosioireita ovat unihäiriöt ja kiihtynyt hikoilu.

Vaihdevuosiin liittyvät oireet ovat hyvin yksilöllisiä. Vaikka kaikkien vaihdevuosi-ikäisten naisten elimistön estrogeenipitoisuus pienenee, kaikki eivät saa siitä oireita. Toisaalta hankaliakin oireita voidaan tehokkaasti hoitaa hormonihoidoilla.

Mitä naisen kehossa tapahtuu vaihdevuosina?

Vaihdevuodet eli klimakterium on vuosia kestävä prosessi, jossa naisen elimistö siirtyy hedelmällisestä tilasta hedelmättömään. Prosessissa munarakkuloiden määrä vähenee, ovulaatiot loppuvat ja estrogeenituotanto hiipuu. Lopulta munasarjojen toiminta  sammuu.

Menopaussi määritellään ajankohtaan, jossa vaihdevuosi-ikäisen naisen kuukautiset ovat olleet poissa yli vuoden. Tavallisimmin tämä tapahtuu 45 – 55-vuotiaana.

Alle 40-vuotiaana koettua menopaussia kutsutaan ennenaikaiseksi menopaussiksi. Sen syynä voivat olla mm. munasarjojen poisto, sädehoito tai solunsalpaajahoito. Myös tupakoinnin on havaittu aikaistavan vaihdevuosia. Ennenaikainen menopaussi on haitallinen terveydelle, sillä se on yhteydessä sydämen vajaatoimintaan ja se heikentää  vanhuuden kognitiivisia toimintoja.

Vaihdevuodet jaetaan kolmeen vaiheeseen: premenopaussiin, perimenopaussiin ja postmenopaussiin.

Premenopaussi

Premenopaussilla tarkoitetaan aikaa ennen viimeisiä kuukautisia, jolloin hormonitoiminta alkaa vähetä ja kuukautiskierto muuttuu epäsäännölliseksi. Tämä tapahtuu yleensä 5-10 vuotta ennen menopaussia.

Munasarjojen ikääntymisen ensimmäinen vaihe ilmenee kuukautiskierron lyhentymisenä. Kuukautiskierto on lyhyimmillään keskimäärin 42-vuotiaana. Kierron lyheneminen johtuu munarakkulan nopeutuneesta kasvusta, varhaisesta ovulaatiosta ja keltarauhasen toiminnan heikentymisestä. Estrogeenipitoisuuden lasku ei vielä tässä vaiheessa aiheuta vaihdevuosioireita.

Myöhemmin kuukautiskierto alkaa pidentyä ja vaihdevuosioireita voi alkaa esiintyä. Oireet voivat alkaa jo useita vuosia ennen kuukautisten loppumista. Estrogeenituotannon väheneminen voi aiheuttaa kuukautiskierron häiriöitä, PMS-oireilun vaikeutumista sekä tyypillisiä vaihdevuosioireita kuten unihäiriöitä, hikoilua ja kuumia aaltoja.

Perimenopaussi

Perimenopaussilla tarkoitetaan varsinaisia vaihdevuosia tai niiden huippukohtaa. Perimenopaussi alkaa kun vaihdevuosioireita esiintyy ensimmäisen kerran. Kuukautiset muuttuvat epäsäännölliseksi ja harvenevat ennen kuin lopulta päättyvät kokonaan. Vaiheen katsotaan päättyvän menopaussiin, kun kuukautiset ovat olleet poissa vuoden.

Menopaussin aikana naisen munasarjoissa on jäljellä enää muutama sata munarakkulaa. Munarakkuloiden vähenemisen myötä munasarjojen estrogeenituotanto loppuu lähes kokonaan.

Menopaussin aikana aivolisäkkeen erittämien  follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) ja luteinisoivan hormonin (LH) tuotanto kasvaa. Follikkelia stimuloiva hormoni eli follitropiini edistää kuukautiskierron alussa munasolun ja munarakkulan kasvua sekä lisää munarakkulan hormonien eritystä. Luteinisoiva hormoni stimuloi munasolujen irtoamista.

Vaihdevuosioireet ovat pahimmillaan perimenopaussin aikana.

Postmenopaussi

Postmenopaussilla tarkoitetaan menopaussin jälkeisiä vuosia. Hormonitoiminnan vaihtelu jatkuu postmenopaussin aikana, joten vaihdevuosioireita voi esiintyä vielä muutaman vuoden ajan. Pääsääntöisesti oireet alkavat kuitenkin vähitellen helpottaa.

Menopaussin jälkeen nainen ei enää voi tulla raskaaksi.

Vähentyneen estrogeenitason vuoksi postmenopaussi-ikäisillä naisilla on kohonnut riski useisiin sairauksiin, kuten osteoporoosiin ja sydänsairauksiin.

Mitä oireita vaihdevuosiin liittyy?

Vaihdevuosien tavallisimpia oireita ovat hikoilu ja kuumat aallot, unihäiriöt, erilaiset psyykkiset oireet ja emättimen limakalvojen kuivuminen. Muita mahdollisia oireita ovat muun muassa:

  • heikotus
  • huimaus
  • palelu
  • pahoinvointi
  • päänsärky
  • huonovointisuus fyysisen rasituksen aikana tai jälkeen
  • verensokerin säätelyhäiriöt
  • vatsan rasvakerroksen kasvu
  • rintakivut ja puristava tunne rinnassa
  • sydämen tykytys
  • nivel- ja lihaskivut
  • painonnousu
  • tuntohäiriöt käsissä ja jaloissa
  • ummetus
  • virtsaamisvaivat ja virtsankarkailu

Vaihdevuosien oireet ovat hyvin yksilöllisiä ja päättyvät yleensä viimeistään vaihdevuosien päätyttyä.

Hikoilu ja kuumat aallot

Hikoilu ja niin sanotut kuumat aallot ovat vaihdevuosien tavallisimpia oireita. Niitä esiintyy 70-80%:lla naisista. Erityisen hankalasta hikoilusta kärsii vaihdevuosien aikana noin 20%:a.

Hikoiluoireet ovat voimakkaimpia vaihdevuosien alussa.  Yleensä hikoiluoireita esiintyy 2-7 vuoden ajan, mutta yhdellä kymmenestä oireita esiintyy vielä 20 vuoden kuluttua menopaussista. Hikoilua voi esiintyä mihin vuorokauden aikaan tahansa, ja se tulee yleensä puuskittain.

Kuuma aalto alkaa voimakkaalla sisäisellä lämmön tuntemuksella, jota seuraa voimakas hikoilu etenkin niskan ja ylävartalon alueella. Joillakin hikoilu näkyy hikikarpaloina otsalla ja rinnuksilla, toisilla oireet ovat lievempiä. Kuumaan aaltoon liittyy yleensä myös punastuminen ja monesti  myös tunne sydämen tykyttelystä. Kun lämpö haihtuu, voi alkaa paleltaa ja iho voi muuttua nihkeäksi.

Hikoilu ja kuumat aallot tuovat monesti mukanaan univaikeuksia.

Unihäiriöt

Unihäiriöt ovat hyvin tavallisia vaihdevuosioireita: jopa 80 prosenttia vaihdevuosi-ikäisistä naisista kärsii unettomuudesta ja unihäiriöistä. Osalle se saattaa olla vaihdevuosien ainoa oire.

Unihäiriöt laskevat selvästi elämänlaatua ja aiheuttavat päiväväsymystä, suorituskyvyn heikkenemistä, mielialaoireita, työtehon heikkenemistä, onnettomuusalttiutta ja jopa fyysisten sairauksien lisääntymistä.

Unettomuus voidaan jakaa kolmeen tyyppiin sen mukaan ovatko hallitsevimpina oireina nukahtamisvaikeudet, unen katkokset vai liian varhaiset heräämiset. Sama henkilö voi kärsiä näistä kaikista kolmesta.

Yksi unihäiriöiden syy on yöhikoilu, joka voi aiheuttaa toistuvia heräämisiä ja unen katkeilemista. Nukahtamisvaikeudet tai liian varhaiset heräämiset voivat olla yhteydessä masennukseen tai ahdistuneisuuteen. Unihäiriöt voivat olla myös täysin itsenäinen vaihdevuosioire.

Iän myötä univaikeudet lisääntyvät vaihdevuosioireista riippumatta sekä miehillä että naisilla.

Psyykkiset oireet

Vaihdevuosiin liitetään monenlaisia psyykkisiä oireita, kuten alakuloisuutta, mielialojen vaihtelua, ärtyneisyyttä, hermostuneisuutta, huonomuistisuutta, itsetunnon puutetta, aloitekyvyttömyyttä, masentuneisuutta, tuskatiloja, ahdistuneisuutta ja haluttomuutta. Ne ovat yleisiä vaihdevuosi-ikäisillä naisilla, mutta oireet eivät välttämättä johdu ainoastaan vaihdevuosista.

Mielialaoireet

On arvioitu, että masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta esiintyy jopa puolella vaihdevuosi-ikäisistä naisista. Masennusoireet vaikuttavat heikentävästi kognitiiviseen suorituskykyyn, ja moni kokee muistin huononemista ja hajamielisyyttä. Mielialaoireet ovat usein yhteydessä unihäiriöihin.

Psyykkisten vaihdevuosioireiden yhteyttä estrogeenin puutteeseen ei ole kyetty selvittämään. Vaikka estrogeenitasot ovat kaikilla naisilla matalat vaihdevuosien jälkeen, kaikki eivät koe mielialamuutoksia. Osa naisista jopa kokee voivansa paremmin kuin ennen. Estrogeenihoidosta voi kuitenkin olla apua myös mielialaongelmiin, varsinkin silloin jos vaihdevuosioireisiin liittyy myös unihäiriötä.

Tutkimusten mukaan mieliala ja kognitiiviset kyvyt palautuvat ennalleen kun pahimmat vaihdevuodet ovat ohi. Harrastamalla riittävästi liikuntaa ja noudattamalla terveellistä ruokavaliota voi omalta osaltaan vähentää vaihdevuosioireita ja niiden voimakkuutta.

Haluttomuus

Yli puolet naisista kärsii vaihdevuosien aikana seksielämän ongelmista. Yksi tavallisimmista ongelmista on haluttomuus.

Haluttomuus voi johtua useasta eri syystä. Vaihdevuosiin liittyvän estrogeenin puutteen on arveltu lisäävän haluttomuutta. Lisäksi haluttomuuteen vaikuttavat usein myös elämäntilanteeseen liittyvät tekijät. Naisen vartalossa voi vaihdevuosien aikana tapahtua kielteisiksi koettuja muutoksia, joilla voi olla negatiivinen vaikutus itsetuntoon. Jos nainen ei pidä itseään viehättävänä, hän saattaa kieltää myös seksuaalisuutensa.

Käytännön haasteita seksielämälle voivat tuoda emättimen limakalvojen oheneminen ja heikentynyt kostuminen. Nämä oireet alkavat usein vasta 4-6 vuotta viimeisten kuukautisten jälkeen, mutta saattavat alkaa myös huomattavasti aikaisemmin. Ongelmaa voidaan hoitaa estrogeenihoidolla ja liukuvoiteen käytöllä.

Seksielämän ongelmista kannattaa aina keskustella kumppanin kanssa, ja tarvittaessa voi hakeutua seksuaaliterapeutille.

Miten vaihdevuodet todetaan?

Vaihdevuodet on yleensä helppo tunnistaa. Selkeät vaihdevuosioireet ja kuukautisten harveneminen tai loppuminen yli 45-vuotiaalla naisella viittaavat vahvasti vaihdevuosiin.

Tärkein laboratoriotutkimus menopaussin osoittamiseksi on aivolisäkkeen follikkelia stimuloivan hormonin eli FSH:n määritys. FSH-taso nousee kun munasarjojen toiminta hiipuu. Kun FSH-arvo on yli 40 IU/l, voidaan yleensä puhua menopaussista.

Vaihdevuosien oireiden hoito

Tehokkain hoito vaihdevuosioireiseen on estrogeenia sisältävä hormonihoito. Mikäli hormonihoito ei sovi itselle, olemassa on myös joitakin lääkevalmisteita.

Akupunktiota tai luontaistuotteita voi kokeilla, mutta niiden tehoa ei ole tieteellisesti todistettu.

Omalla toiminnalla voi vähentää vaihdevuosioireita ja niiden voimakkuutta.

Itsehoito

Vaihdevuosioireet pysyvät parhaiten kurissa kun keho ja mieli voivat hyvin. Monipuolisen ruokavalion ja säännöllisen liikunnan harrastaminen on tärkeää. Painonhallinta kannattaa, sillä ylipainoiset kokevat voimakkaampia hikoiluoireita normaalipainoisiin verrattuna.

Vaihdevuosioireita voi helpottaa seuraavilla tavoilla:

  • Liiku säännöllisesti.
  • Syö terveellisesti ja monipuolisesti.
  • Vältä runsasta kahvinjuontia.
  • Älä tupakoi.
  • Vältä tekokuituisia ja liian paksuja vaatteita erityisesti yöllä.
  • Vältä ruokia ja juomia, jotka laukaisevat kuumia aaltoja, kuten makeat, suolaiset, kuumat ja voimakkaasti maustetut ruoat, kahvi, tee, alkoholi ja kolajuomat.
  • Kuuman aallon tullessa yritä rentoutua. Se voi vähentää aallon voimakkuutta.
  • Kokeile erilaisia viilentymiskeinoja: tuuleta hyvin, pidä sisälämpötila viileänä, ota viileitä suihkuja ja juo kylmää vettä.

Vaihdevuosien aikana riski osteoporoosiin kasvaa. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota kalsiumin ja D-vitamiinin saantiin. Kalsiumia saa erityisesti maitotuotteista ja D-vitamiinia auringonvalosta, kalasta, D-vitaminoiduista maitotuotteista sekä margariineista ja kasvisrasvalevitteistä. Mikäli kalsiumia ja D-vitamiinia ei saa tarpeeksi, kannattaa käyttää apteekista saatavia valmisteita.

Mikäli kärsii emättimen limakalvon kuivuudesta, apteekista saa ilman reseptiä estriolia sisältäviä emätinpuikkoja ja -voiteita.

Hormonihoito

Estrogeenia sisältävä hormonihoito on tehokkain apu vaihdevuosioireisiin. Hormonihoito saattaa kuitenkin aiheuttaa myös ikäviä sivuvaikutuksia. Kokonaisuudessaan on todettu, että hormonihoitojen aloituksesta on 50-59-vuotiaalle terveelle naiselle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Hormonihoidon aloittamista edeltää terveydentilan kokonaisvaltainen kartoitus, jossa suljetaan pois hormonien vasta-aiheet, tehdään gynekologinen tutkimus, tunnustellaan rinnat ja mitataan verenpaine. Hormonihoidon saattavat estää esimerkiksi sairastettu rintasyöpä, sairastettu syvä laskimotukos tai keuhkoveritulppa, vaikea verenpainetauti tai aiempi aivoinfarkti, sydänsairaus tai maksasairaus.

Estrogeenia voidaan ottaa usealla eri tavalla: suun kautta tabletteina tai ihon kautta laastarina, geelinä tai suihkutettavana estrogeeni-aerosolina. Tarkoituksena on käyttää pienintä annosta, jolla oireet pysyvät poissa. Jos naiselta ei ole poistettu kohtua, hoitoon liitetään keltarauhashormoni kohdun limakalvon liikakasvun estämiseksi.

Hormonihoidon hyötyjä ovat:

  • vaihdevuosioireiden helpottuminen
  • suojaa nivelrikon kehittymiseltä ja vähentää nivelten kipua ja turvotusta
  • suojaa luustoa ja ehkäisee osteoporoosiin liittyviä murtumia
  • vähentää limakalvo-oireita, kuten limakalvojen kuivuutta, virtsatietulehduksia ja virtsankarkailua
  • saattaa ehkäistä sydän- ja verisuonisairauksia
  • saattaa vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen

Hormonihoidon mahdollisia haittoja ovat:

  • rintojen arkuus
  • päänsärky
  • painon vaihtelut
  • mielialamuutokset
  • keltarauhashormonin aiheuttamat vuodot
  • rintasyöpäriskin lisääntyminen
  • lisää laskimoveritulpan riskiä
  • lisää sappikivisairauksien riskiä
  • lisää aivohalvauksen riskiä

Hormonihoidon pituus määräytyy yksilöllisesti vaihdevuosioireiden voimakkuuden ja keston mukaan. Hoito kannattaa lopettaa kun vaihdevuosioireet eivät enää haittaa oloa. Hoidon lopetusta voi kokeilla ajoittain, sillä sen voi aloittaa uudestaan mikäli oireet palaavat.

Muut lääkehoidot

Monet naiset eivät halua käyttää hormonaalista hoitoa mahdollisten sivuvaikutusten vuoksi. Estrogeenihoidon voivat estää myös sairastettu rintasyöpä, sairastettu syvä laskimotukos tai keuhkoveritulppa.

Kuumien aaltojen hoitoon voidaan käyttää niin sanottuja serotoniinin takaisinoton estäjiä eli SSRI- ja SNRI-lääkkeitä. Ne ovat reseptilääkkeitä.

Lääkkeillä voidaan vähentää kuumia aaltoja jonkin verran, mutta niiden tehosta on ristiriitaisia tutkimuksia. Lääkkeiden vaikutus ei kuitenkaan ole läheskään estrogeenihoidon luokkaa.

Kasviestrogeenit ja rohdosvalmisteet

Erilaiset kasviestrogeenit ja rohdosvalmisteet ovat suosittuja vaihdevuosioireiden hoidossa. Tavallisimpia valmisteita ovat soijasta eristetty kasviestrogeeni ja tähkäkimikin juuriuute. Niiden tehoa ei  ole voitu tieteellisesti osoittaa. Jos valmisteista kokee saavansa apua, niitä voi käyttää. Tietyille erityisryhmille, kuten rintasyövän sairastaneille, valmisteiden käyttöä ei kuitenkaan suositella.

Lääkärille tulee aina kertoa kasvirohdosvalmisteiden käytöstä.

Lähteet

Fineli, ravintotekijät, viitattu 15.6.2018

Jokimaa V. Munasarja ikääntyy – mikä muuttuu? Suomen Lääkärilehti 2010;65(39):3115–21.

Kero K, Väisälä L, Brusila P. Voiko naisen seksuaalista haluttomuutta hoitaa lääkkeillä? Duodecim 2016;132(15):1307-9

Mikkola T. Vaihdevuodet, Naistentaudit ja synnytykset, Kustannus Oy Duodecim 2011.

Mikkola T. Vaihdevuosien hormonihoidon vaikutuksia arvioitu uudelleen – 10 vuotta Women´s Health Initiative – tutkimuksesta. Suomen Lääkärilehti 2012;67(16):1239–1243.

Oksjoki, Sanna ja Jokimaa, Varpu: Munasarjojen toiminnan ennenaikainen hiipuminen – uhka naisen terveydelle? Duodecim 2015;131(2):136-42.

Polo-Kantola P. Estrogeeni ja uni. Duodecim 2000;116(16):1689–1695

Ryan J, Scali J, Carriere I ym. Impact of a premature menopause on cognitive function in later age. BJOG 2014;doi:10.1111/1471-0528. 

Suvanto-Luukkonen E, Tapanainen J. Serotoniinilääkkeistä hyötyä vai haittaa vaihde-vuosioireiden hoidossa? Duodecim 2006;122(17):2064–6

Tiitinen A. Vaihdevuosioireet ja hormonihoito, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.

Tuomikoski P, Lyytinen H. Näin hoidan vaihdevuosioireita. Duodecim 2015;131(16):1515-21

Turunen H, Lyytinen H. Perimenopaussi ja hormonihoito. Suomen Lääkärilehti 2014;69(19):1395–1401.

Webmd: Your health in Postmenopause, viitattu 15.6.2018

Vaihdevuosilla tarkoitetaan ajanjaksoa, jolloin naisen munasarjojen toiminta heikkenee ja vähitellen sammuu. Menopaussissa naisen kuukautiskierto on lopullisesti päättynyt.

Suomalaiset naiset kokevat menopaussin keskimäärin 51-vuotiaana ja suurimmalla osalla menopaussi ajoittuu ikävuosien 45 ja 55 väliin. Yksilöllinen vaihtelu on kuitenkin suurta, ja jollain naisista menopaussi voi tulla jo 40-vuotiaana ja toisilla taas vasta 60 vuoden iässä.

Vaikka vaihdevuodet eivät ole sairaus, vaan ennen pitkää jokaisen naisen elämään kuuluva luonnollinen tapahtuma, kyseessä on kuitenkin hormoninpuutostila. Se voi aiheuttaa useita hankalia oireita ja lisää monien sairauksien riskiä. Tavallisimpia vaihdevuosioireita ovat unihäiriöt ja kiihtynyt hikoilu.

Vaihdevuosiin liittyvät oireet ovat hyvin yksilöllisiä. Vaikka kaikkien vaihdevuosi-ikäisten naisten elimistön estrogeenipitoisuus pienenee, kaikki eivät saa siitä oireita. Toisaalta hankaliakin oireita voidaan tehokkaasti hoitaa hormonihoidoilla.

Mitä naisen kehossa tapahtuu vaihdevuosina?

Vaihdevuodet eli klimakterium on vuosia kestävä prosessi, jossa naisen elimistö siirtyy hedelmällisestä tilasta hedelmättömään. Prosessissa munarakkuloiden määrä vähenee, ovulaatiot loppuvat ja estrogeenituotanto hiipuu. Lopulta munasarjojen toiminta  sammuu.

Menopaussi määritellään ajankohtaan, jossa vaihdevuosi-ikäisen naisen kuukautiset ovat olleet poissa yli vuoden. Tavallisimmin tämä tapahtuu 45 – 55-vuotiaana.

Alle 40-vuotiaana koettua menopaussia kutsutaan ennenaikaiseksi menopaussiksi. Sen syynä voivat olla mm. munasarjojen poisto, sädehoito tai solunsalpaajahoito. Myös tupakoinnin on havaittu aikaistavan vaihdevuosia. Ennenaikainen menopaussi on haitallinen terveydelle, sillä se on yhteydessä sydämen vajaatoimintaan ja se heikentää  vanhuuden kognitiivisia toimintoja.

Vaihdevuodet jaetaan kolmeen vaiheeseen: premenopaussiin, perimenopaussiin ja postmenopaussiin.

Premenopaussi

Premenopaussilla tarkoitetaan aikaa ennen viimeisiä kuukautisia, jolloin hormonitoiminta alkaa vähetä ja kuukautiskierto muuttuu epäsäännölliseksi. Tämä tapahtuu yleensä 5-10 vuotta ennen menopaussia.

Munasarjojen ikääntymisen ensimmäinen vaihe ilmenee kuukautiskierron lyhentymisenä. Kuukautiskierto on lyhyimmillään keskimäärin 42-vuotiaana. Kierron lyheneminen johtuu munarakkulan nopeutuneesta kasvusta, varhaisesta ovulaatiosta ja keltarauhasen toiminnan heikentymisestä. Estrogeenipitoisuuden lasku ei vielä tässä vaiheessa aiheuta vaihdevuosioireita.

Myöhemmin kuukautiskierto alkaa pidentyä ja vaihdevuosioireita voi alkaa esiintyä. Oireet voivat alkaa jo useita vuosia ennen kuukautisten loppumista. Estrogeenituotannon väheneminen voi aiheuttaa kuukautiskierron häiriöitä, PMS-oireilun vaikeutumista sekä tyypillisiä vaihdevuosioireita kuten unihäiriöitä, hikoilua ja kuumia aaltoja.

Perimenopaussi

Perimenopaussilla tarkoitetaan varsinaisia vaihdevuosia tai niiden huippukohtaa. Perimenopaussi alkaa kun vaihdevuosioireita esiintyy ensimmäisen kerran. Kuukautiset muuttuvat epäsäännölliseksi ja harvenevat ennen kuin lopulta päättyvät kokonaan. Vaiheen katsotaan päättyvän menopaussiin, kun kuukautiset ovat olleet poissa vuoden.

Menopaussin aikana naisen munasarjoissa on jäljellä enää muutama sata munarakkulaa. Munarakkuloiden vähenemisen myötä munasarjojen estrogeenituotanto loppuu lähes kokonaan.

Menopaussin aikana aivolisäkkeen erittämien  follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) ja luteinisoivan hormonin (LH) tuotanto kasvaa. Follikkelia stimuloiva hormoni eli follitropiini edistää kuukautiskierron alussa munasolun ja munarakkulan kasvua sekä lisää munarakkulan hormonien eritystä. Luteinisoiva hormoni stimuloi munasolujen irtoamista.

Vaihdevuosioireet ovat pahimmillaan perimenopaussin aikana.

Postmenopaussi

Postmenopaussilla tarkoitetaan menopaussin jälkeisiä vuosia. Hormonitoiminnan vaihtelu jatkuu postmenopaussin aikana, joten vaihdevuosioireita voi esiintyä vielä muutaman vuoden ajan. Pääsääntöisesti oireet alkavat kuitenkin vähitellen helpottaa.

Menopaussin jälkeen nainen ei enää voi tulla raskaaksi.

Vähentyneen estrogeenitason vuoksi postmenopaussi-ikäisillä naisilla on kohonnut riski useisiin sairauksiin, kuten osteoporoosiin ja sydänsairauksiin.

Mitä oireita vaihdevuosiin liittyy?

Vaihdevuosien tavallisimpia oireita ovat hikoilu ja kuumat aallot, unihäiriöt, erilaiset psyykkiset oireet ja emättimen limakalvojen kuivuminen. Muita mahdollisia oireita ovat muun muassa:

  • heikotus
  • huimaus
  • palelu
  • pahoinvointi
  • päänsärky
  • huonovointisuus fyysisen rasituksen aikana tai jälkeen
  • verensokerin säätelyhäiriöt
  • vatsan rasvakerroksen kasvu
  • rintakivut ja puristava tunne rinnassa
  • sydämen tykytys
  • nivel- ja lihaskivut
  • painonnousu
  • tuntohäiriöt käsissä ja jaloissa
  • ummetus
  • virtsaamisvaivat ja virtsankarkailu

Vaihdevuosien oireet ovat hyvin yksilöllisiä ja päättyvät yleensä viimeistään vaihdevuosien päätyttyä.

Hikoilu ja kuumat aallot

Hikoilu ja niin sanotut kuumat aallot ovat vaihdevuosien tavallisimpia oireita. Niitä esiintyy 70-80%:lla naisista. Erityisen hankalasta hikoilusta kärsii vaihdevuosien aikana noin 20%:a.

Hikoiluoireet ovat voimakkaimpia vaihdevuosien alussa.  Yleensä hikoiluoireita esiintyy 2-7 vuoden ajan, mutta yhdellä kymmenestä oireita esiintyy vielä 20 vuoden kuluttua menopaussista. Hikoilua voi esiintyä mihin vuorokauden aikaan tahansa, ja se tulee yleensä puuskittain.

Kuuma aalto alkaa voimakkaalla sisäisellä lämmön tuntemuksella, jota seuraa voimakas hikoilu etenkin niskan ja ylävartalon alueella. Joillakin hikoilu näkyy hikikarpaloina otsalla ja rinnuksilla, toisilla oireet ovat lievempiä. Kuumaan aaltoon liittyy yleensä myös punastuminen ja monesti  myös tunne sydämen tykyttelystä. Kun lämpö haihtuu, voi alkaa paleltaa ja iho voi muuttua nihkeäksi.

Hikoilu ja kuumat aallot tuovat monesti mukanaan univaikeuksia.

Unihäiriöt

Unihäiriöt ovat hyvin tavallisia vaihdevuosioireita: jopa 80 prosenttia vaihdevuosi-ikäisistä naisista kärsii unettomuudesta ja unihäiriöistä. Osalle se saattaa olla vaihdevuosien ainoa oire.

Unihäiriöt laskevat selvästi elämänlaatua ja aiheuttavat päiväväsymystä, suorituskyvyn heikkenemistä, mielialaoireita, työtehon heikkenemistä, onnettomuusalttiutta ja jopa fyysisten sairauksien lisääntymistä.

Unettomuus voidaan jakaa kolmeen tyyppiin sen mukaan ovatko hallitsevimpina oireina nukahtamisvaikeudet, unen katkokset vai liian varhaiset heräämiset. Sama henkilö voi kärsiä näistä kaikista kolmesta.

Yksi unihäiriöiden syy on yöhikoilu, joka voi aiheuttaa toistuvia heräämisiä ja unen katkeilemista. Nukahtamisvaikeudet tai liian varhaiset heräämiset voivat olla yhteydessä masennukseen tai ahdistuneisuuteen. Unihäiriöt voivat olla myös täysin itsenäinen vaihdevuosioire.

Iän myötä univaikeudet lisääntyvät vaihdevuosioireista riippumatta sekä miehillä että naisilla.

Psyykkiset oireet

Vaihdevuosiin liitetään monenlaisia psyykkisiä oireita, kuten alakuloisuutta, mielialojen vaihtelua, ärtyneisyyttä, hermostuneisuutta, huonomuistisuutta, itsetunnon puutetta, aloitekyvyttömyyttä, masentuneisuutta, tuskatiloja, ahdistuneisuutta ja haluttomuutta. Ne ovat yleisiä vaihdevuosi-ikäisillä naisilla, mutta oireet eivät välttämättä johdu ainoastaan vaihdevuosista.

Mielialaoireet

On arvioitu, että masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta esiintyy jopa puolella vaihdevuosi-ikäisistä naisista. Masennusoireet vaikuttavat heikentävästi kognitiiviseen suorituskykyyn, ja moni kokee muistin huononemista ja hajamielisyyttä. Mielialaoireet ovat usein yhteydessä unihäiriöihin.

Psyykkisten vaihdevuosioireiden yhteyttä estrogeenin puutteeseen ei ole kyetty selvittämään. Vaikka estrogeenitasot ovat kaikilla naisilla matalat vaihdevuosien jälkeen, kaikki eivät koe mielialamuutoksia. Osa naisista jopa kokee voivansa paremmin kuin ennen. Estrogeenihoidosta voi kuitenkin olla apua myös mielialaongelmiin, varsinkin silloin jos vaihdevuosioireisiin liittyy myös unihäiriötä.

Tutkimusten mukaan mieliala ja kognitiiviset kyvyt palautuvat ennalleen kun pahimmat vaihdevuodet ovat ohi. Harrastamalla riittävästi liikuntaa ja noudattamalla terveellistä ruokavaliota voi omalta osaltaan vähentää vaihdevuosioireita ja niiden voimakkuutta.

Haluttomuus

Yli puolet naisista kärsii vaihdevuosien aikana seksielämän ongelmista. Yksi tavallisimmista ongelmista on haluttomuus.

Haluttomuus voi johtua useasta eri syystä. Vaihdevuosiin liittyvän estrogeenin puutteen on arveltu lisäävän haluttomuutta. Lisäksi haluttomuuteen vaikuttavat usein myös elämäntilanteeseen liittyvät tekijät. Naisen vartalossa voi vaihdevuosien aikana tapahtua kielteisiksi koettuja muutoksia, joilla voi olla negatiivinen vaikutus itsetuntoon. Jos nainen ei pidä itseään viehättävänä, hän saattaa kieltää myös seksuaalisuutensa.

Käytännön haasteita seksielämälle voivat tuoda emättimen limakalvojen oheneminen ja heikentynyt kostuminen. Nämä oireet alkavat usein vasta 4-6 vuotta viimeisten kuukautisten jälkeen, mutta saattavat alkaa myös huomattavasti aikaisemmin. Ongelmaa voidaan hoitaa estrogeenihoidolla ja liukuvoiteen käytöllä.

Seksielämän ongelmista kannattaa aina keskustella kumppanin kanssa, ja tarvittaessa voi hakeutua seksuaaliterapeutille.

Miten vaihdevuodet todetaan?

Vaihdevuodet on yleensä helppo tunnistaa. Selkeät vaihdevuosioireet ja kuukautisten harveneminen tai loppuminen yli 45-vuotiaalla naisella viittaavat vahvasti vaihdevuosiin.

Tärkein laboratoriotutkimus menopaussin osoittamiseksi on aivolisäkkeen follikkelia stimuloivan hormonin eli FSH:n määritys. FSH-taso nousee kun munasarjojen toiminta hiipuu. Kun FSH-arvo on yli 40 IU/l, voidaan yleensä puhua menopaussista.

Vaihdevuosien oireiden hoito

Tehokkain hoito vaihdevuosioireiseen on estrogeenia sisältävä hormonihoito. Mikäli hormonihoito ei sovi itselle, olemassa on myös joitakin lääkevalmisteita.

Akupunktiota tai luontaistuotteita voi kokeilla, mutta niiden tehoa ei ole tieteellisesti todistettu.

Omalla toiminnalla voi vähentää vaihdevuosioireita ja niiden voimakkuutta.

Itsehoito

Vaihdevuosioireet pysyvät parhaiten kurissa kun keho ja mieli voivat hyvin. Monipuolisen ruokavalion ja säännöllisen liikunnan harrastaminen on tärkeää. Painonhallinta kannattaa, sillä ylipainoiset kokevat voimakkaampia hikoiluoireita normaalipainoisiin verrattuna.

Vaihdevuosioireita voi helpottaa seuraavilla tavoilla:

  • Liiku säännöllisesti.
  • Syö terveellisesti ja monipuolisesti.
  • Vältä runsasta kahvinjuontia.
  • Älä tupakoi.
  • Vältä tekokuituisia ja liian paksuja vaatteita erityisesti yöllä.
  • Vältä ruokia ja juomia, jotka laukaisevat kuumia aaltoja, kuten makeat, suolaiset, kuumat ja voimakkaasti maustetut ruoat, kahvi, tee, alkoholi ja kolajuomat.
  • Kuuman aallon tullessa yritä rentoutua. Se voi vähentää aallon voimakkuutta.
  • Kokeile erilaisia viilentymiskeinoja: tuuleta hyvin, pidä sisälämpötila viileänä, ota viileitä suihkuja ja juo kylmää vettä.

Vaihdevuosien aikana riski osteoporoosiin kasvaa. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota kalsiumin ja D-vitamiinin saantiin. Kalsiumia saa erityisesti maitotuotteista ja D-vitamiinia auringonvalosta, kalasta, D-vitaminoiduista maitotuotteista sekä margariineista ja kasvisrasvalevitteistä. Mikäli kalsiumia ja D-vitamiinia ei saa tarpeeksi, kannattaa käyttää apteekista saatavia valmisteita.

Mikäli kärsii emättimen limakalvon kuivuudesta, apteekista saa ilman reseptiä estriolia sisältäviä emätinpuikkoja ja -voiteita.

Hormonihoito

Estrogeenia sisältävä hormonihoito on tehokkain apu vaihdevuosioireisiin. Hormonihoito saattaa kuitenkin aiheuttaa myös ikäviä sivuvaikutuksia. Kokonaisuudessaan on todettu, että hormonihoitojen aloituksesta on 50-59-vuotiaalle terveelle naiselle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Hormonihoidon aloittamista edeltää terveydentilan kokonaisvaltainen kartoitus, jossa suljetaan pois hormonien vasta-aiheet, tehdään gynekologinen tutkimus, tunnustellaan rinnat ja mitataan verenpaine. Hormonihoidon saattavat estää esimerkiksi sairastettu rintasyöpä, sairastettu syvä laskimotukos tai keuhkoveritulppa, vaikea verenpainetauti tai aiempi aivoinfarkti, sydänsairaus tai maksasairaus.

Estrogeenia voidaan ottaa usealla eri tavalla: suun kautta tabletteina tai ihon kautta laastarina, geelinä tai suihkutettavana estrogeeni-aerosolina. Tarkoituksena on käyttää pienintä annosta, jolla oireet pysyvät poissa. Jos naiselta ei ole poistettu kohtua, hoitoon liitetään keltarauhashormoni kohdun limakalvon liikakasvun estämiseksi.

Hormonihoidon hyötyjä ovat:

  • vaihdevuosioireiden helpottuminen
  • suojaa nivelrikon kehittymiseltä ja vähentää nivelten kipua ja turvotusta
  • suojaa luustoa ja ehkäisee osteoporoosiin liittyviä murtumia
  • vähentää limakalvo-oireita, kuten limakalvojen kuivuutta, virtsatietulehduksia ja virtsankarkailua
  • saattaa ehkäistä sydän- ja verisuonisairauksia
  • saattaa vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen

Hormonihoidon mahdollisia haittoja ovat:

  • rintojen arkuus
  • päänsärky
  • painon vaihtelut
  • mielialamuutokset
  • keltarauhashormonin aiheuttamat vuodot
  • rintasyöpäriskin lisääntyminen
  • lisää laskimoveritulpan riskiä
  • lisää sappikivisairauksien riskiä
  • lisää aivohalvauksen riskiä

Hormonihoidon pituus määräytyy yksilöllisesti vaihdevuosioireiden voimakkuuden ja keston mukaan. Hoito kannattaa lopettaa kun vaihdevuosioireet eivät enää haittaa oloa. Hoidon lopetusta voi kokeilla ajoittain, sillä sen voi aloittaa uudestaan mikäli oireet palaavat.

Muut lääkehoidot

Monet naiset eivät halua käyttää hormonaalista hoitoa mahdollisten sivuvaikutusten vuoksi. Estrogeenihoidon voivat estää myös sairastettu rintasyöpä, sairastettu syvä laskimotukos tai keuhkoveritulppa.

Kuumien aaltojen hoitoon voidaan käyttää niin sanottuja serotoniinin takaisinoton estäjiä eli SSRI- ja SNRI-lääkkeitä. Ne ovat reseptilääkkeitä.

Lääkkeillä voidaan vähentää kuumia aaltoja jonkin verran, mutta niiden tehosta on ristiriitaisia tutkimuksia. Lääkkeiden vaikutus ei kuitenkaan ole läheskään estrogeenihoidon luokkaa.

Kasviestrogeenit ja rohdosvalmisteet

Erilaiset kasviestrogeenit ja rohdosvalmisteet ovat suosittuja vaihdevuosioireiden hoidossa. Tavallisimpia valmisteita ovat soijasta eristetty kasviestrogeeni ja tähkäkimikin juuriuute. Niiden tehoa ei  ole voitu tieteellisesti osoittaa. Jos valmisteista kokee saavansa apua, niitä voi käyttää. Tietyille erityisryhmille, kuten rintasyövän sairastaneille, valmisteiden käyttöä ei kuitenkaan suositella.

Lääkärille tulee aina kertoa kasvirohdosvalmisteiden käytöstä.

Lähteet

Fineli, ravintotekijät, viitattu 15.6.2018

Jokimaa V. Munasarja ikääntyy – mikä muuttuu? Suomen Lääkärilehti 2010;65(39):3115–21.

Kero K, Väisälä L, Brusila P. Voiko naisen seksuaalista haluttomuutta hoitaa lääkkeillä? Duodecim 2016;132(15):1307-9

Mikkola T. Vaihdevuodet, Naistentaudit ja synnytykset, Kustannus Oy Duodecim 2011.

Mikkola T. Vaihdevuosien hormonihoidon vaikutuksia arvioitu uudelleen – 10 vuotta Women´s Health Initiative – tutkimuksesta. Suomen Lääkärilehti 2012;67(16):1239–1243.

Oksjoki, Sanna ja Jokimaa, Varpu: Munasarjojen toiminnan ennenaikainen hiipuminen – uhka naisen terveydelle? Duodecim 2015;131(2):136-42.

Polo-Kantola P. Estrogeeni ja uni. Duodecim 2000;116(16):1689–1695

Ryan J, Scali J, Carriere I ym. Impact of a premature menopause on cognitive function in later age. BJOG 2014;doi:10.1111/1471-0528. 

Suvanto-Luukkonen E, Tapanainen J. Serotoniinilääkkeistä hyötyä vai haittaa vaihde-vuosioireiden hoidossa? Duodecim 2006;122(17):2064–6

Tiitinen A. Vaihdevuosioireet ja hormonihoito, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.

Tuomikoski P, Lyytinen H. Näin hoidan vaihdevuosioireita. Duodecim 2015;131(16):1515-21

Turunen H, Lyytinen H. Perimenopaussi ja hormonihoito. Suomen Lääkärilehti 2014;69(19):1395–1401.

Webmd: Your health in Postmenopause, viitattu 15.6.2018

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *