Tietopaketit

Ahdistus ja ahdistuneisuushäiriö – Oireet, hoito, itsehoito ja yleistä tietoa

Mitä on ahdistus?

Ahdistukselle on tyypillistä, että huolestuttavat asiat voivat olla jatkuvasti mielessä. Ahdistukseen voi usein liittyä myös tunne, ettei tiedä, mistä ahdistavat ajatukset ja oireet oikein johtuvat. Henkilö ei välttämättä osaa heti sanoa, mikä ahdistaa.

Aina ahdistus ei viittaa sairauteen. Välillä ahdistus on hyödyllistäkin, sillä se voi auttaa toimimaan tilanteessa oikein selviytymisen kannalta. Näissä tapauksissa ahdistus on yleensä lyhytaikaista.

Pitkään jatkunut ahdistus

Mikäli ahdistus jatkuu pitkään, voi se muuttua haitalliseksi. Pitkään jatkunut ahdistus voi:

• heikentää oppimiskykyä
• heikentää muistia
• haitata toimintakykyä
• johtaa masennukseen.

Ahdistuneisuushäiriö

Ahdistus voi liittyä stressaavaan elämänvaiheeseen. Kuitenkin mikäli tilanne ei ole ohimenevä vaihe ja tilanne jatkuu pitkään, voidaan ahdistus luokitella häiriöksi. Tällöin ahdistus ei yleensä poistu itsestään ajan kanssa, vaan tarvitaan usein ammattilaisen apua.

Sosiaalisten tilanteiden pelko on yksi muoto ahdistuneisuudelle. Sosiaalisten tilanteiden pelko tarkoittaa normaalista poikkeavaa jännittämistä, joka voi puolestaan koskea ketä tahansa jossain vaiheessa elämää.

Onko ahdistuneisuushäiriö periytyvä?

Ahdistuneisuushäiriöiden taustalla vaikuttaa moni tekijä. Niin biologiset, psykologiset kuin sosiaaliset tekijät vaikuttavat. Ahdistuneisuushäiriöt esiintyvät usein suvuittain ja periytyvyys on noin 30 prosenttia.

Ahdistus oireet

Ahdistukseen voi liittyä erilaisia oireita, ajatuksia ja tuntemuksia, kuten:

• kiihtynyt syke
• kiihtynyt hengitys
• hengenahdistus
• lihasjännitys
• vatsaoireet
• hikoilu
• kohonnut verenpaine
• suun kuivuminen
• ruokahaluttomuus
• vapina tai huimaus
• silmäterien laajeneminen
• ahdistavat ajatukset pyörivät mielessä jatkuvasti
• ärtymys
• tunne siitä, että elämä ei ole hallinnassa
• nukkumisvaikeudet
• vaikeus keskittyä ja rauhoittua
• negatiiviset ajatukset
• uupumus ja väsymys
• lisääntyneet huolet esimerkiksi taloudesta tai terveydestä
• elämän rajoittuneisuus (esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelko)
• muut pelkotilat
• tiettyjen tilanteiden välttely (esimerkiksi julkiset paikat)
• paniikkikohtaukset
• päänsäryt
• palan tunne kurkussa
• stressi
• vaikeus tunnistaa, mistä ahdistavat tuntemukset johtuvat
• alentunut toimintakyky

Jos sinulla on oireita, hakeudu lääkäriin. Yllä listatut oireet voivat liittyä myös johonkin muuhun tilaan tai sairauteen.

Mihin sairauksiin ahdistus voi liittyä?

Ahdistuneisuus ilmenee oireena lähes kaikissa psykiatrisissa sairauksissa.

Ahdistuneisuus voi olla oire monien somaattisten sairauksien yhteydessä:

• erilaiset sydänsairaudet
• diabetes
• kilpirauhasen liikatoiminta
• kilpirauhasen vajaatoiminta
• astma

Ahdistus voi johtua erityisesti ikääntyvillä myös yksinäisyydestä, tarkoituksettomuuden tunteesta ja kuoleman pelosta.

Ahdistuneisuus on merkittävä päihteiden käytön syy ja seuraus.

Tietyt lääkkeet voivat aiheuttaa ahdistusta sivuvaikutuksena.

Kuinka ahdistuneisuushäiriöitä hoidetaan?

Ahdistuneisuushäiriöihin on monia tehokkaita hoitomuotoja.

Keskeisiä ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa ovat psykoterapia ja lääkehoito. Ne voidaan myös yhdistää.

• Aikuisten ahdistuneisuushäiriön hoidossa keskeistä ovat erilaiset psykoterapiat. Lääkehoitona käytetään ensisijaisesti masennuslääkkeitä. Vaikean ahdistuneisuushäiriön yhteydessä saadaan parempi hoitotulos yhdistämällä sekä psykoterapia että lääkitys.
• Nuorilla ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa pyritään tukemaan nuoren kehitystä. Nuorilla lieviä keskivaikeita ahdistuneisuushäiriöitä hoidetaan psykoterapialla. Jos valittu hoitomuoto ei toimi, psykoterapian rinnalla voidaan kokeilla masennuslääkkeitä.

Ahdistuneisuushäiriöiden itsehoito

Ahdistunut henkilö itse voi huolehtia elintavoista ja riittävästä unesta sekä levosta. Rentoutuminen ja liikunta ovat tärkeitä. Lisäksi ahdistunut voi tutustua verkossa ahdistuneisuuden omahoito-ohjelmiin.

Voi paremmin -valmennus on tarkoitettu henkilöille, joilla on uupumusta, alakuloa tai ahdistuneisuusoireita. Valmennuksessa saat keinoja vaikuttaa itse omaan psyykkiseen hyvinvointiisi siten, että kokemasi uupumus ja alakulo vähenee.

Mistä apua kriisitilanteessa?

Ota yhteyttä esimerkiksi Mielenterveysseuran kriisipuhelimeen.