Tietopaketit

LDL-kolesteroli on valtimotaudin riskimittari

Mitä on LDL-kolesteroli?

LDL-kolesteroli (low density lipoprotein) tai tutummin “paha kolesteroli” kuljettaa valtaosan veren kolesterolista kudoksiin ja myös valtimoiden seinämiin. Ylimääräinen kolesteroli jää verenkiertoon ja sitä voi kertyä valtimoiden seinämiin ahtauttaen niitä.

Mitä suurempi pahan kolesterolin määrä veressä on, sitä enemmän plakkia tavanomaisesti syntyy verisuonten seinämiin. Siksi pahan kolesterolin pitoisuus kuvastaa yleensä paremmin riskiä sairastua valtimotautiin kuin kokonaiskolesteroli.

LDL-kolesteroli on todettu haitalliseksi etenkin ihmisillä, joilla on todettu valtimotauti, katkokävely tai tyypin 2 (aikuistyypin) diabetes. Heidän kohdallaan pyritään muita matalampaan LDL-kolesteroliarvoon.

LDL-kolesterolin mittaus

• Puhti terveystarkastus sisältää 30 eri tutkimusta (sis. kolesterolin mittaus), jotka antavat monipuolisesti tietoa siitä, miten elimistösi voi.
• Kolesterolimittaus pitää sisällään testit: kokonaiskolesteroli, triglyseridit, LDL-kolesteroli, HDL-kolesteroli, non-HDL ja Kol/HDL-suhde.

Jos Trigly on yli 4,5 mmol/l, LDL-tulosta ei lasketa. Tällaisessa tilanteessa non-HDL-arvo kuvastaa hyvin pahan kolesterolin määrää.

Miksi LDL-kolesteroli on haitallista?

Aikaa myöten kohonnut LDL-kolesteroli voi kerääntyä valtimoiden seinämiin. Kertyneisiin kohtiin kerääntyy monosyytti-valkosoluja. Ne aktivoituvat ja muuttuvat makrofageiksi eli syöjäsoluiksi, joiden tehtävä on poistaa kolesterolia valtimon seinämästä. Hyvä kolesteroli (HDL) pyrkii poistamaan kolesterolin makrofageista takaisin verenkiertoon ja sitä kautta pois elimistöstä.

Ylimääräinen LDL-kolesteroli alkaa kertyä valtimon seinämiin, koska kolesterolikierto valtimon seinämässä väsyy. Verisuonen seinämään ilmestyy vähitellen solunulkoista kolesterolia, joita vapautuu kuolevista makrofageista. Kolesterolikertymä tiivistyy, pullistuu ja syntyy ateroomaplakki.

Ateroomaplakki alkaa vähitellen ahtauttamaan verisuonta. Ylimääräinen kolesteroli voi kertyä mihin tahansa valtimoon. Etenkin rasituksen aikana ahtaumasta johtuva heikentynyt verenkierto estää vapaan verivirtauksen. Kyseiselle alueelle syntyy virtausvajaus, joka johtaa hapenpuutteeseen. Virtausvajauksesta johtuva hapenpuute ilmenee kipuna joko levossa tai rasituksessa.

Ateroomaplakin pinta voi myös äkillisesti revetä, jonka seurauksena voi syntyä veritulppa. Veritulppa tukkii kyseisen valtimon ja estää veren, hapen ja sokerin pääsyn valtimon alueelle, jolloin siihen kehittyy kuolio eli infarkti.

Mitkä ovat LDL-kolesterolin tavoitearvot?

LDL-kolesterolin tavoitearvo on aikuisilla alle 3 mmol/l.

Kun puhutaan kohonneesta kolesterolista ja lisääntyneestä valtimotaudin riskistä, tarkoitetaan ensisijaisesti LDL-kolesterolia. Valtimosairauden kokonaisriski voidaan arvioida siihen tarkoitetuilla laskureilla.

Miksi LDL-kolesteroli mitataan?

LDL-kolesteroli mitataan yleensä osana kokonaiskolesterolimittausta P-Lipidit.

LDL-kolesteroli kuvastaa yleensä paremmin valtimokovettumataudin vaaraa kuin kokonaiskolesteroli, koska mitä suurempi huonon kolesterolin määrä veressä on, sitä enemmän kolesterolia kertyy kudoksiin.

Säännöllisellä mittauksella voidaan ennaltaehkäistä valtimotaudin syntyä, kun kolesterolipitoisuuksien muutoksiin reagoidaan riittävän ajoissa.

Aikuisen kokonaiskolesteroli olisi hyvä mitata vähintään viiden vuoden välein. Arvoja mitataan yleensä useammin, jos:

• henkilöllä on diabetes
• henkilön suvussa on valtimotaudin riski
• henkilön kolesteroliarvot eivät ole hyvät
• henkilön hormonitoiminnassa on tapahtunut muutoksia
• henkilö tupakoi.

Jos henkilöllä todetaan kohonnut kolesteroli eli hyperkolesterolemia, aloitetaan lääkitys ja itsehoitoa tehostetaan. Kolesteroliarvot mitataan yleensä noin kuukausi ennen hoidon aloittamista. Arvot tarkistetaan noin kerran vuodessa, kun hyperkolesterolemian hoito on vakiintunut.

Mitkä tekijät kohottavat LDL-kolesterolin pitoisuutta?

Monet tekijät voivat vaikuttaa LDL-kolesterolin pitoisuuteen. Tavallisesti korkeaa LDL-kolesterolipitoisuutta aiheuttavat terveydelle haitalliset elintavat, joita ovat muun muassa:

• tupakointi
• liikunnan laiminlyönti
• runsasrasvainen ja kolesterolia kohottava ruokavalio
• B12-vitamiinin puutos
• kilpirauhasen vajaatoiminta.

Lisäksi eräät lääkeaineet voivat kohottaa LDL-kolesterolin pitoisuutta, joita ovat muun muassa:

• anaboliset steroidit
• beetasalpaajat
• kasvuhormoni
• hormonikorvaushoito
• kortikosteroidit
• nesteenpoistolääkkeet eli diureetit.

Miten huonoa LDL-kolesterolia voi vähentää?

Kohonneeseen kolesteroliin voivat vaikuttaa monet eri tekijät, kuten ikä, sukupuoli, perimä ja elämäntavat. Yleisin syy korkeaan LDL-kolesteroliin on liian paljon tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa sisältävä ravinto.

Aikuisen ihmisen suositeltu rasvan saantimäärä on 25-40 prosenttia kokonaisenergiasta, suuruusluokaltaan keskimäärin noin 60 grammaa päivässä. Rasvoja ei siis ole syytä täysin karttaa, mutta rasvan laatu vaikuttaa kolesterolin määrään kehossa. Päivittäisestä saantisuosituksesta kovaa rasvaa saisi olla korkeintaan kolmannes ja pehmeitä rasvoja kaksi kolmasosaa.

Ruoan kovat rasvat lisäävät LDL-kolesterolia ja vastaavasti tyydyttymättömät eli pehmeät rasvat vähentävät sitä. Kovaa rasvaa sisältävät muun muassa rasvaiset lihat, prosessoidut ruoat, keksit ja snacksit.

Suosi ruokavaliossasi täysjyvätuotteita, hedelmiä, kasviksia, siemeniä ja pähkinöitä.

Muista myös liikkua säännöllisesti, vähintään 30 minuuttia päivässä useamman kerran viikossa. Liikunta alentaa LDL-kolesterolin määrää veressä ja kohottaa HDL-kolesterolia. Lisäksi liikunta on tärkeä osa painonhallintaa, koska vyötärölihavuus kohottaa kolesterolia.

Kolesterolilääkkeillä eli statiineilla voidaan tehokkaasti vähentää LDL-kolesterolin määrää veressä.

Miten pääsen LDL-kolesterolin testeihin?

Tutustu Puhti-terveystarkastukseen, johon kuuluu myös kolesterolin mittaus. Terveystarkastus sisältää 30 eri mittaria. Terveystarkastus auttaa sinua näkemään helposti, mitkä arvot ovat viitearvojen mukaisia ja mitä kukin arvo tarkoittaa.

Tarvittaessa voit tilata erikseen lääkärin etäkonsultaation helposti suoraan Puhdin tulosraportin lopusta, mikäli haluat keskustella terveydestäsi.

Katso myös lipoproteiinien tutkimuspaketti. Testiä käytetään seuraavissa tilanteissa: sydän- ja verisuonitautien riskin arviointi, dyslipidemioiden selvittely sekä kolesterolia alentavan lääkehoidon seuranta.