Kokonaiskolesterolin mittauksessa tutkitaan kehon kolesterolin kokonaismäärä.
Kolesteroli on rasvan kaltainen aine, jota löytyy luonnostaan elimistön jokaisesta solusta. Ihmiskeho tuottaa kolesterolia itsestään, mutta sitä saadaan myös ravinnon kautta.
Elimistö ei pysty hajottamaan kolesterolia. Se poistuu elimistöstä siten, että maksa erittää kolesterolia sappeen joko sellaisenaan tai sappihapoiksi muutettuna. Osa kolesterolista poistuu elimistöstä ulosteen mukana ja osa imeytyy suolesta takaisin verenkiertoon.
On olemassa hyvän- ja pahanlaatuista kolesterolia, ja normaalitasolla pysyessään kolesteroli on olennainen aine elimistölle.
Kohonnut kolesteroli lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.
Tutustu Puhti terveystarkastukseen, johon kuuluu kolesterolin mittaus. Terveystarkastus sisältää 30 eri mittaria, jotka antavat monipuolisesti tietoa siitä, miten elimistösi voi.
Voit tilata myös pelkän kolesterolin mittauksen Puhdin kautta.
Saat kaikki Puhdin tutkimukset ilman lääkärin lähetettä. Voit tarvittaessa tilata erikseen lääkärin etäkonsultaation testien jälkeen suoraan Puhdin tulosraportilta.
Nimensä mukaisesti kokonaiskolesterolin mittauksella voidaan määrittää kolesterolin kokonaismäärä verestä. Kokonaiskolesteroli kertoo kuitenkin vain vähän elimistön rasva-aineenvaihdunnan tilasta. Siksi on tärkeämpää selvittää, minkä kolesterolia kuljettavan lipoproteiinin pitoisuus on poikkeava.
Kolesterolimittauksella voidaan selvittää, paljonko veressä on “huonoa” kolesterolia (LDL-kolesteroli), joka kulkeutuu epäsuotuisissa oloissa valtimon seinämään ahtauttaen niitä vähitellen. Mittauksella saadaan selville myös, paljonko kehossa on “hyvää” kolesterolia (HDL-kolesteroli).
Lisäksi mittaus kertoo veren triglyseridipitoisuuden. Triglyseridit ovat veressä kiertäviä rasvoja, joilla on merkittävä rooli energian varalähteenä elimistössä.
Kolesteroli ei liukene veteen, joten sitä ei voi kuljettaa verenkierrossa sellaisenaan. Kolesterolin on muututtava vesiliukoiseksi, jolloin se pakkautuu kuljetusproteiinien eli lipoproteiinien sisään ja niiden avulla sitä kulkeutuu verenkierron mukana ympäri kehoa.
Lipoproteiinit sisältävät neljää ainesosaa: kolesterolia, triglyseridiä, fosfolipidiä ja proteiinia.
Ihmisen kokonaiskolesteroli jakautuu luokkiin, jotka eroavat toisistaan tehtävänsä, kokonsa, tiheytensä ja koostumuksensa suhteen.
Kolesterolin määrä ja laatu voidaan mitata verikokeiden avulla. Kokonaiskolesterolin mittauksessa tutkitaan veren kolesterolipitoisuus.
Kolesterolin mittaus (lipidit eli rasva-arvot) pitää sisällään seuraavat osatutkimukset:
Suositeltu kokonaiskolesterolin tavoitearvo aikuisilla alle 5 mmol/l (millimoolia litrassa).
| Jaottelu | Suositusarvo (mmol/l) |
| Ihanteellinen | 3,5 – 5,0 |
| Hyvä | 5,1 – 5,9 |
| Lievästi kohonnut | 6,0 – 6,9 |
| Kohonnut | 7,0 – 7,9 |
| Huomattavasti kohonnut | yli 8,0 |
Kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin suhde tulisi olla korkeintaan neljä.
| Tutkimus | Lyhenne | Suositus (mmol/l) |
| Kokonaiskolesteroli | P-Kol | alle 5 |
| LDL-kolesteroli (huono) | P-Kol-LDL | alle 3 |
| HDL-kolesteroli (hyvä) | P-Kol-HDL | yli 1,2 naiset yli 1,0 miehet |
| Triglyseridit | P-Trigly | alle 2 |
| Non-HDL | Non-HDL | alle 3,8 |
Triglyseridit
Jos olet paastonnut ennen näytteenottoa, viitearvo on alle 1,7 mmol/l. Jos et ole paastonnut, viitearvo on alle 2 mmol/l.
Ylimääräinen kolesteroli pakkautuu verisuonten seinämiin ja voi siellä ollessaan aiheuttaa tukoksia. Kohonnut kolesteroli on suuri riskitekijä muille sairauksille.
Säännöllinen kolesterolin mittaaminen ja kolesterolin normaalitasolla pitäminen ovat tärkeitä toimia, jotta ihminen pysyy terveenä.
Kokonaiskolesterolin mittauksen avulla voidaan määritellä, onko henkilöllä riski sairastua kohonneen kolesterolin aiheuttamiin vakaviin sairauksiin. Tuloksia voidaan käyttää myös sen arviointiin, minkälaisia toimia tarvitaan (itsehoidon tehostaminen tai lääkehoidon aloittaminen), jotta henkilön riski sairastua vakaviin sairauksiin vähenisi. Elämäntapamuutoksilla voidaan vaikuttaa kolesteroliarvoihin.
Lisäksi kokonaiskolesterolista voidaan tutkia, onko kolesterolia alentava hoito tehonnut.
Korkea tai kohonnut kolesteroli voi johtua monesta eri tekijästä, joita käydään läpi seuraavaksi.
Yleisin syy korkeaan kolesteroliin (LDL) on liian paljon tyydyttynyttä rasvaa sisältävä ravinto. Karttamalla kovia rasvoja, liikkumalla riittävästi ja välttämällä liikakiloja voi vaikuttaa kokonaiskolesterolin määrään ja laatuun kehossa. Suosi pehmeitä rasvoja kuten oliiviöljyä.
Jos pahanlaatuista eli LDL-kolesterolia on kehossa liian paljon, voi se ahtauttaa valtimoita ja tällöin johtaa sydän- ja aivoveritulppaan. Siksi on tärkeää suhtautua kohonneeseen kolesteroliin vakavasti ja aloittaa kolesteroliarvojen säännöllinen seuraaminen.
Kohonneeseen kolesteroliin liittyy myös tekijöitä, joihin ihminen ei voi itse vaikuttaa. Näitä ovat muun muassa ikä, sukupuoli ja sukurasite.
Kolesteroli voi olla koholla myös seuraavissa tilanteissa:
Lisäksi tupakointi laskee HDL-kolesterolin määrää. Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina.
Korkea kolesteroli on suuri riskitekijä muille, vakaville sairauksille, mutta se ei itsessään aiheuta yleensä mitään oireita. Korkeaa kolesterolia ei voi siis itse tuntea tai havaita muutoin kuin mittaamalla arvot laboratoriokokein.
Säännöllisesti otetut verikokeet auttavat tunnistamaan kohonneen kolesterolin, jolloin sen asianmukainen hoito voidaan aloittaa.
Kohonnut kolesteroli on usein elintapaperäistä, joten sen alentaminen aloitetaan ruokavalion ja elintapojen muutoksilla.
Kolesterolin haitallisuus on riippuvainen muista verisuonia vahingoittavista tekijöistä, joita ovat tupakointi, korkea verenpaine ja liikunnan laiminlyönti.
Jos terveellä henkilöllä ei ole muita riskitekijöitä, kuten perinnöllisiä sairauksia ja kolesteroliarvot pysyvät suositelluilla tasolla, pyritään kolesterolia ensisijaisesti alentamaan ruokavalion ja elämäntapamuutosten avulla.
Kolesterolin alentamiseen suhtaudutaan tarkemmin, jos henkilön valtimotaudin riski on selvästi suurentunut. Heitä ovat diabeetikot tai oireettomat henkilöt, joilla on riskilaskurin mukaan 10 prosentin mahdollisuus sairastua sepelvaltimotautiin tai saada aivohalvaus seuraavan 10 vuoden aikana. Lääkehoidon aloittamista harkitaan itsehoidon tueksi.
Riski on suurin henkilöillä, joilla on jo todettu valtimosairaus, diabetekseen liittyviä lisäsairauksia tai riskilaskurissa riskin mahdollisuus on yli 15 %. Tässä tapauksessa lääkehoidon aloittaminen kolesterolin alentamiseksi on välttämätöntä.
Ruokavalion avulla voi vaikuttaa veren kolesterolipitoisuuksiin, erityisesti LDL-kolesteroliin. Alla olevien vinkkien avulla voit ennaltaehkäistä ja hoitaa kohonnutta kolesterolia.
Ravinnosta saatavan rasvan laatuun ja määrään on syytä kiinnittää huomiota. Ruuasta saatava rasvan laatu on hyvä, kun se on suurelta osin pehmeää rasvaa.
Alkuun pääsee pienin askelin: korvaamalla runsaasti kovaa rasvaa sisältävät tuotteet esimerkiksi pehmeitä kasvirasvoja sisältävillä tuotteilla ja huolehtimalla, että lautasella on monipuolista, värikästä ja kuiturikasta ruokaa.
Kovia rasvoja tulisi välttää ja osa niistä korvata pehmeillä rasvoilla.
Yleisiä kovan lähteitä ovat:
Kovan rasvan määrää voi vähentää siirtymällä eläinrasvojen käytöstä pehmeiden kasvirasvojen käyttöön.
Pehmeitä rasvoja saa muun muassa kasviöljyistä, joista hyviä esimerkkejä ovat oliiviöljy ja rypsiöljy.
Vinkkejä, joiden avulla voit vähentää kovan rasvan määrää ja lisätä pehmeän rasvan määrää ruokavaliossasi:
Lääkehoidon aloittamista harkitaan, jos ruokavalion ja elämäntapamuutosten avulla kolesteroliarvo ei vähene riittävästi.
Kolesteroliarvojen lisäksi hoidon aloittamiseen vaikuttavat:
FH-tauti eli familiaalinen hyperkolesterolemia on yhden geenin virheen aiheuttama kolesterolia kohottava sairaus. FH-tauti on yksi yleisimmistä perinnöllisistä sairauksista ja Suomessa sitä sairastaa noin 10 000 henkilöä. Tauti periytyy vallitsevasti eli sitä sairastavien lapsista puolet perii taudin itselleen.
FH-taudissa kolesteroliarvo on usein yli 10 mmol/l, mutta arvo voi myös olla pienempi. Ruokavalio ja elämäntavat eivät vaikuta taudin kolesteroliarvoon. Tautia hoidetaan lääkityksellä. Hoitamattomana tauti voi aiheuttaa aikaisen sepelvaltimosairauden.
Tutustu Puhti terveystarkastukseen, johon kuuluu kolesterolin mittaus. Saatavilla on myös muita erilaisia kattavia terveystarkastuksia.
Puhti-terveystarkastus sisältää 30 eri mittaria, jotka antavat monipuolisesti tietoa siitä, miten elimistösi voi. Terveystarkastus auttaa sinua näkemään helposti, mitkä arvot ovat viitearvojen mukaisia ja mitä kukin arvo tarkoittaa sekä kuinka voit vaikuttaa arvoihin.
Testin jälkeen voit tilata erikseen lääkärin etäkonsultaation suoraan Puhdin tulosraportilta, mikäli haluat keskustella terveydestäsi, sinulla on oireita tai herää epäilys sairaudesta.
Katso myös lipoproteiinien tutkimuspaketti. Testiä käytetään seuraavissa tilanteissa: sydän- ja verisuonitautien riskin arviointi, dyslipidemioiden selvittely sekä kolesterolia alentavan lääkehoidon seuranta.
Jopa kolesterolipitoisuutta tärkeämpiä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä ovat elimistön rasvoja kuljettavien partikkelien laatu ja lukumäärä. Sisältää tutkimukset: apo A1, apo B ja suhdeluku fS-ApoB/A1. Testiä käytetään seuraavissa tilanteissa: sydän- ja verisuonitautien riskin arviointi, dyslipidemioiden selvittely ja kolesterolia alentavan lääkehoidon seuranta.
Kolesterolin mittauksessa tutkitaan veren rasva-arvot. Pitää sisällään testit: kokonaiskolesteroli, triglyseridit, LDL-kolesteroli, HDL-kolesteroli, non-HDL ja Kol/HDL-suhde.
Puhdin suosituin testipaketti, Puhti-terveystarkastus sisältää yli 30 eri mittaria, jotka antavat sinulle monipuolisesti tietoa siitä, miten elimistösi voi. Mukana mm. täydellinen verenkuva, kolesterolit, verensokeri, D-vitamiini, ferritiini, tulehdustila sekä kilpirauhasen, maksan ja munuaisten toimintaa heijastelevat tutkimukset.
HDL-kolesterolin riittävä määrä on hyväksi sydänterveydelle.
LDL-kolesteroli on “pahaa kolesterolia”, jota saadaan ravinnon mukana kovasta rasvasta ja joka kertyy valtimoiden ja verisuonten seinämiin.
Mitä lipidi tarkoittaa? Lipidi on yleisnimitys kaikille veressä kulkeville rasvoille ja rasvan kaltaisille aineille. Keho varastoi luonnostaan ravinnosta saatavaa rasvaa tulevaan käyttöön. Kun keho tarvitsee energiaa,
Kohonneita triglyseridiarvoja tarvitsee harvoin alentaa lääkkeillä, sillä elintapojen muuttaminen on ensisijainen hoitokeino.
Puhdin kolesterolimittauksissa raportoidaan myös laskennallinen non-HDL-kolesteroli. Non-HDL kuuluu kolesterolien tutkimukseen (veren rasva-arvot eli lipidit). Tutkimus sisältyy useisiin Puhdin terveystarkastuksiin.
Omaa verenpainetta kannattaa ruveta seuraamaan säännöllisesti nelikymppisenä.
Artikkeli päivitetty:
20 marraskuun 2023
Puhti tarjoaa parasta palvelua oman hyvinvoinnin mittaamiseen ja kehittämiseen.
Kaikki testit ilman lääkärin lähetettä.
Selkeä ja edullinen hinnoittelu.
Näytteenotto Mehiläisen laboratorioissa yli 75 toimipisteessä ympäri Suomen.
Testit analysoidaan Suomessa.
Tulokset yleensä jo heti seuraavana arkipäivänä.
Selkeä ja helppolukuinen tulosraportti.
Tarvittaessa voit tilata erikseen Mehiläisen lääkärin neuvonnan testien jälkeen.
Saatavilla myös hyvinvointivalmennuksia.
Tiedot pysyvät Suomessa korkean turvaluokituksen palvelinsalissa.
Yli
testiä analysoitu
Palautteen keskiarvo
Google-tähdet
