Kolesteroli on rasvan kaltainen aine, jota löytyy luonnostaan elimistön jokaisesta solusta. Ihmiskeho tuottaa kolesterolia itsestään, mutta sitä saadaan myös ravinnon kautta. Elimistö ei pysty hajottamaan kolesterolia. Se poistuu elimistöstä siten, että maksa erittää kolesterolia sappeen joko sellaisenaan tai sappihapoiksi muutettuna. Osa kolesterolista poistuu elimistöstä ulosteen mukana ja osa imeytyy suolesta takaisin verenkiertoon.

  • Ihmiskeho tuottaa kolesterolia itsestään, mutta sitä saadaan myös ravinnon kautta.
  • Kokonaiskolesterolimittauksella voidaan selvittää, paljonko veressä on huonoa ja hyvää kolesterolia sekä triglysereitä.
  • Yleisin syy kohonneeseen kolesteroliin on liian paljon tyydyttynyttä rasvaa sisältävä ravinto.
  • Säännöllinen kolesterolin mittaaminen ja kolesterolin normaalitasolla pitäminen ovat tärkeitä toimia, jotta ihminen pysyy terveenä ja elintoiminnot toimivat kuten niiden pitääkin.
  • Ihmiskeho tuottaa kolesterolia itsestään, mutta sitä saadaan myös ravinnon kautta.
  • Kokonaiskolesterolimittauksella voidaan selvittää, paljonko veressä on huonoa ja hyvää kolesterolia sekä triglysereitä.
  • Yleisin syy kohonneeseen kolesteroliin on liian paljon tyydyttynyttä rasvaa sisältävä ravinto.
  • Säännöllinen kolesterolin mittaaminen ja kolesterolin normaalitasolla pitäminen ovat tärkeitä toimia, jotta ihminen pysyy terveenä ja elintoiminnot toimivat kuten niiden pitääkin.

Kolesteroli on rasvan kaltainen aine, jota löytyy luonnostaan elimistön jokaisesta solusta. Ihmiskeho tuottaa kolesterolia itsestään, mutta sitä saadaan myös ravinnon kautta. Elimistö ei pysty hajottamaan kolesterolia. Se poistuu elimistöstä siten, että maksa erittää kolesterolia sappeen joko sellaisenaan tai sappihapoiksi muutettuna. Osa kolesterolista poistuu elimistöstä ulosteen mukana ja osa imeytyy suolesta takaisin verenkiertoon.

On olemassa hyvän- ja pahanlaatuista kolesterolia, ja normaalitasolla pysyessään se on olennainen aine koko elimistölle. Kohonnut kolesteroli lisää riskiä sairastua valtimotautiin sekä sydänkohtauksen vaaraa.

Kokonaiskolesterolin mittaus

Nimensä mukaisesti kokonaiskolesterolin mittauksella voidaan määrittää kolesterolin kokonaismäärä verestä. Kokonaiskolesteroli kertoo kuitenkin vain vähän elimistön rasva-aineenvaihdunnan tilasta. Siksi on tärkeämpää selvittää, minkä kolesterolia kuljettavan lipoproteiinin pitoisuus on poikkeava. LDL-lipoproteiinin sisällä kulkevaa pidetään haitallisena.

Kolesterolimittauksella voidaan selvittää, paljonko veressä on huonoa kolesterolia (LDL-kolesteroli ja VLDL eli hyvin matalatiheyksiset lipoproteiinit), joka kulkeutuu epäsuotuisissa oloissa valtimon seinämään ahtauttaen niitä vähitellen. Mittauksella saadaan selville myös, paljonko kehossa on hyvää (HDL-kolesterolia), joka kuljettaa kolesterolia valtimon seinämästä pois takaisin maksaan, jossa se hajoaa.

Lisäksi mittaus kertoo veren triglyseridipitoisuuden. Triglyseridit ovat veressä kiertäviä rasvoja, joilla on merkittävä rooli toimia energian varalähteenä elimistössä.

Kolesteroli ei liukene veteen, joten sitä ei voi kuljettaa verenkierrossa sellaisenaan. Kolesterolin on muututtava vesiliukoiseksi, jolloin se pakkautuu kuljetusproteiinien eli lipoproteiinien sisään ja niiden avulla sitä kulkeutuu verenkierron mukana ympäri kehoa. Lipoproteiinit sisältävät neljää ainesosaa: kolesterolia, triglyseridiä, fosfolipidiä ja proteiinia.

Ihmisen kokonaiskolesteroli jakautuu luokkiin, jotka eroavat toisistaan tehtävänsä, kokonsa, tiheytensä ja koostumuksensa suhteen.

  • VLDL eli hyvin matalatiheyksiset lipoproteiinit. Maksa tuottaa VLDL-kolesterolia ja vapauttaa sen verenkiertoon. VLDL-hiukkaset kuljettavat kudoksiin triglyseridejä, jotka ovat rasvan kaltaista ainetta. VLDL– ja LDL-kolesteroli ovat pahaa kolesterolia, koska ne voivat edistää tukkeutumien muodostumista valtimoissa.
  • LDL eli matalatiheyksiset lipoproteiinit. LDL kuljettaa valtaosan veren kolesterolista ja sen avulla kolesteroli pääsee kulkeutumaan verestä kudoksiin. Ylimääräinen kolesteroli jää verenkiertoon ja sitä voi kertyä valtimoiden seinämiin ahtauttaen niitä. Tätä kolesterolia kutsutaan myös pahanlaatuiseksi kolesteroliksi.
  • HDL eli korkeatiheyksiset lipoproteiinit. HDL kuljettaa kolesterolia pois kudoksista ja valtimoiden seinämistä takaisin maksaan, jossa se hajoaa. Tätä kolesterolia kutsutaan hyvälaatuiseksi kolesteroliksi.

Kolesterolin mittaaminen

Kolesterolin määrä ja laatu voidaan mitata verikokeiden avulla. Tavallisesti verikokeiden avulla veriplasmasta saadaan mitattua LDL-, HDL- ja kokonaiskolesterolin sekä triglyseridien pitoisuus. Kokonaiskolesterolimittauksessa tutkitaan veren kolesterolipitoisuus.

Paastoa suositellaan näytteenottoa edeltävänä päivänä, mutta tietyissä tapauksissa, kuten diabeetikoilla, se ei ole kuitenkaan pakollista. Tästä voit lukea lisää verikokeeseen valmistautumisesta.

Tavoitearvot

Suositeltu kokonaiskolesterolin tavoitearvo aikuisilla alle 5.0 mmol/l (pikomoolia litrassa).

Kohonnut kolesteroliarvo voi johtua monesta eri tekijästä. Yleisin syy kohonneeseen kolesteroliin on liian paljon tyydyttynyttä rasvaa sisältävä ravinto. Karttamalla kovia rasvoja, liikkumalla riittävästi ja välttämällä liikakiloja voi vaikuttaa kokonaiskolesterolin määrään ja laatuun kehossa.

Kohonneeseen kolesteroliin liittyy myös tekijöitä, joihin ihminen ei voi itse vaikuttaa. Näitä ovat muun muassa ikä, sukupuoli ja sukurasite.

 

Jaottelu Suositusarvo (mmol/l)
Ihanteellinen 3,5 – 5,0
Hyvä 5,1 – 5,9
Lievästi kohonnut 6,0 – 6,9
Kohonnut 7,0 – 7,9
Huomattavasti kohonnut yli 8,0

 

Erillisten lipidimittausten viitearvot

Tutkimus Tutkimuslyhenne Suositusarvo (mmol/l)
Kokonaiskolesteroli fP-Kol alle 5,0
LDL-kolesteroli (huono) fP-Kol-LDL alle 3,0
HDL-kolesteroli (hyvä) fP-Kol-HDL yli 1,2 naiset
yli 1,0 miehet
Triglyseridit fP-Trigly alle 1,7

Miksi kokonaiskolesteroli tutkitaan?

Ylimääräinen kolesteroli pakkautuu verisuonten seinämiin ja voi siellä ollessaan aiheuttaa tukoksia. Kohonnut kolesteroli on suuri riskitekijä muille vakaville sairauksille. Säännöllinen kolesterolin mittaaminen ja kolesterolin normaalitasolla pitäminen ovat tärkeitä toimia, jotta ihminen pysyy terveenä ja elintoiminnot toimivat kuten niiden pitääkin.

Kolesteroli voidaan mitata pikatestillä ja perinteisellä verinäytteellä käsivarren laskimosta. Pikatestissä sormenpäästä otetaan verinäyte, joka pipetoidaan kolesterolimittarille. Mittari analysoi veren koko kolesterolin määrän muutamassa minuutissa. Pikatestillä ei kuitenkaan voida mitata hyvän (HDL) ja pahan (LDL) kolesterolin suhdetta eli, onko elimistössä enemmän hyvän- vai pahanlaatuista kolesterolia. Pikatesti ei vaadi paastoamista.

Henkilöt, joilla on kohonnut kolesteroliarvo, lähetetään tarkempiin tutkimuksiin. Yleensä heiltä otetaan verinäyte käsivarren laskimosta, jotta heille voidaan tehdä kolesterolierittelymittaus. Tämän mittauksen avulla saadaan mitattua kokonaiskolesteroli ja triglyseridiarvo sekä eroteltua hyvän (HDL) ja pahan (LDL) kolesterolin suhde. Paastoa suositellaan näytteenottoa edeltävänä päivänä, mutta tietyissä tapauksissa, kuten diabeetikoilla, se ei ole kuitenkaan pakollista.

Tunnistat käsivarren laskimosta otettavan verinäytteen koodista fP-Kol.

Kokonaiskolesterolimittauksen avulla lääkäri voi määritellä, onko henkilöllä riski sairastua kohonneen kolesterolin aiheuttamiin vakaviin sairauksiin. Lääkäri arvioi myös, minkälaisia toimia tarvitaan (itsehoidon tehostaminen tai lääkehoidon aloittaminen), jotta henkilön riski sairastua vakaviin sairauksiin vähenisi. Lisäksi kokonaiskolesterolista voidaan tutkia, onko kolesterolia alentava hoito tehonnut.

Kokonaiskolesterolin mittaukseen menevän muistilista

  • Tarkista vaaditaanko paastoa. Paastoa suositellaan näytteenottoa edeltävänä päivänä, mutta tietyissä tapauksissa, kuten diabeetikoilla, se ei ole kuitenkaan pakollista.
  • Muista säännöllinen mittaus. Aikuisella kolesteroliarvot mitataan yleensä noin kerran viidessä vuodessa terveystarkastuksen yhteydessä. Arvoja voidaan mitata tiheämmin, jos niissä tapahtuu muutoksia, tai harvemmin, jos arvot pysyvät suotuisina ja valtimotaudin riski on pieni.
  • Vältä mittausta sairaana. Kolesteroliarvo on yleensä hetkellisesti matalampi sairauden, trauman tai välittömästi sydänkohtauksen jälkeen. Terveydenhoidon ammattilaiselta kannattaa tarkistaa, milloin mittaukseen on turvallista mennä.
  • Raskaus. Kolesteroliarvot nousevat yleensä raskauden aikana. Synnytyksen jälkeen kannattaa odottaa muutama viikko ennen kolesterolin mittausta, jotta kolesteroliarvot ehtivät tasaantua.
  • Lääkkeet. Tietyt lääkeaineet voivat nostaa kolesterolia. Tällaisia ovat muun muassa anaboliset steroidit, adrenaliini ja ehkäisypillerit.

Korkea kolesteroli

Korkea tai kohonnut kolesteroli voi johtua monesta eri tekijästä. Yleisin syy korkeaan kolesteroliin on liian paljon tyydyttynyttä rasvaa sisältävä ravinto. Karttamalla kovia rasvoja, liikkumalla riittävästi ja välttämällä liikakiloja voi vaikuttaa kokonaiskolesterolin määrään ja laatuun kehossa.

Jos pahanlaatuista eli LDL-kolesterolia on kehossa liian paljon, voi se ahtauttaa valtimoita ja tällöin johtaa sydän- ja aivoveritulppaan. Siksi on tärkeää suhtautua kohonneeseen kolesteroliin vakavasti ja aloittaa kolesteroliarvojen säännöllinen seuraaminen viimeistään 40 ikävuoden häämöttäessä.

Korkean kolesterolin riskitekijät

  • Sukupuoli. Naisilla kolesteroliarvot nousevat usein vaihdevuosien jälkeen.
  • Ikä voi lisätä riskiä kohonneeseen kolesteroliin. 45-vuotiaat ja sitä vanhemmat miehet sekä 55-vuotiaat ja sitä vanhemmat naiset kuuluvat kohonneen kolesterolin riskiryhmään.
  • Perinnöllisyys. Kohonneen kolesterolin riski voi lisääntyä, jos perheenjäsenistä esimerkiksi isä kärsii varhaisesta (ennen 55 ikävuotta) sydänsairaudesta tai äiti samasta sairaudesta (ennen 65 ikävuotta).

Kohonnut kolesterolitaso voi myös syntyä muiden tekijöiden vuoksi:

  • Diabetes 
  • Maksa- tai munuaissairaus
  • Kilpirauhasen vajaatoiminta
  • Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä
  • Raskaus tai muu elämäntilanne, joka lisää estrogeenin eli naishormonin määrää kehossa
  • Lääkkeet, jotka lisäävät LDL-kolesterolin ja vähentävät HDL-kolesterolin määrää kehossa (keltarauhashormoni eli progesteroni, anaboliset steroidit ja korikosteroidit)
  • Lisäksi tupakointi laskee HDL-kolesterolin määrää.

Korkean kolesterolin oireet

Korkea kolesteroli on suuri riskitekijä muille, vakaville sairauksille, mutta se ei itsessään aiheuta minkäänlaisia oireita. Säännöllisesti otetut verikokeet auttavat tunnistamaan kohonneen kolesterolin, jolloin sen asianmukainen hoito voidaan aloittaa.

Lapset ja korkea kolesteroli

Kolesteroli voi kohota myös lapsilla. Lapsillakin yleisin syy johtuu runsaasti kovia rasvoja ja rasvaista lihaa sisältävästä ruokavaliosta. Osaltaan lasten kohonneeseen verenpaineeseen vaikuttaa perimä.

Lapsen kohonnut kolesteroli voi olla yllättää. Usein ajatellaan, että koko perheen ruokavalio on kunnossa, sillä saatava ravinto on monipuolista ja kovia rasvoja pyritään välttämään. Rasvaa ei kuitenkaan saa liiaksi vältellä, jotta lapsi saa riittävästi elimistölle välttämättömiä pehmeitä rasvoja.

Ensisijainen hoitokeino on sama kuin aikuisilla: ruokavalion ja elintapojen muutos. Joissakin tapauksissa, kuten perinnöllisen kolesterolitaudin yhteydessä harkitaan lääkehoidon aloittamista.

Miten korkeaa kolesterolia voidaan hoitaa?

Kohonnut kolesteroli on usein elintapaperäistä, joten sen alentaminen aloitetaan ruokavalion ja elintapojen muutoksilla. Ravinnossa kiinnitetään huomiota rasvan määrään ja laatuun, ravinnosta saatavaan kolesteroliin sekä riittävän ravintokuidun määrään.

Lisäksi lisäämällä kuntoliikuntaa osaksi arkea voidaan kasvattaa hyvänlaatuisen (HDL) kolesterolin määrään kehossa. Tupakoinnin lopettaminen on myös avainasemassa elintapamuutoksessa, koska tupakointi laskee hyvänlaatuisen kolesterolin määrää.

Korkean kolesterolin alentamisen yleisenä tavoitteena on saada kokonaiskolesterolin arvo alle 5 mmol:n/l ja LDL-kolesteroli alle 3,0. Kolesterolin haitallisuus on riippuvainen muista verisuonia vahingoittavista tekijöistä, joita ovat tupakointi, korkea verenpaine ja liikunnan laiminlyönti. Jos näitä tekijöitä henkilöllä ei ole, kokonaiskolesteroliarvo 5,0:n lievä tai kohtalainen ylittyminen on sallittua, etenkin jos HDL-kolesteroliarvo on hyvä.

Jos terveellä henkilöllä ei ole muita riskitekijöitä, kuten perinnöllisiä sairauksia ja kolesteroliarvot pysyvät sallitulla tasolla (kokonaiskolesteroli 5,0–6,4 mmol/l ja LDL-kolesteroli 3,0–4,9), pyritään kolesterolia ensisijaisesti alentamaan ruokavalion ja elämäntapamuutosten avulla.

Kolesterolin alentamiseen suhtaudutaan tiukemmin, jos henkilön valtimotaudin riski on selvästi suurentunut. Heitä ovat diabeetikot tai oireettomat henkilöt, joilla on riskilaskurin mukaan 10 % mahdollisuus sairastua sepelvaltimotautiin tai saada aivohalvaus seuraavan 10 vuoden aikana. Heidän kohdallaan LDL-kolesterolin tavoitearvo on alle 2,5 mmol/l. Lääkehoidon aloittamista harkitaan itsehoidon tueksi.

Riski on suurin henkilöillä, joilla on jo todettu valtimosairaus, diabetekseen liittyviä lisäsairauksia tai riskilaskurissa riskin mahdollisuus on yli 15 %. Heidän tapauksessaan LDL-kolesterolin tavoitearvo on alle 1,8 mmol/l. Lääkehoidon aloittaminen on välttämätöntä.

  • Ruokavalion avulla

Ruokavaliolla avulla voi vaikuttaa veren kolesterolipitoisuuksiin. Ravinnosta saatavan rasvan laatuun ja määrään on syytä kiinnittää huomiota. Ruuasta saatava rasvan laatu on hyvä, kun se on suurelta osin pehmeää rasvaa. Alkuun pääsee pienin askelin: korvaamalla runsasrasvaiset tuotteet vähärasvaisempiin ja huolehtimalla, että lautasella on monipuolista ja värikästä ruokaa. Kokosimme itsehoitovinkkejä, joiden avulla voit ennaltaehkäistä ja hoitaa kohonnutta kolesterolia.

Kovia rasvoja tulisi välttää ja osa niistä korvata pehmeillä rasvoilla. Yleisiä kovan lähteitä ovat maitotuotteet, kookosrasva, rasvainen liha, leipomotuotteet, snacksit ja einekset. Kovan rasvan määrää voi vähentää siirtymällä vähärasvaisempiin tuotteisiin tai suosimalla sydänmerkkiä, joka myönnetään tuotteille, joiden kovan rasvan määrä ei ole suuri.

Pehmeitä rasvoja saa muun muassa kasviöljyistä, joista yleisimpiä ovat oliivi- ja rypsiöljyt.

Lisäksi kohonnutta kolesterolia voi vähentää käyttämällä kasvisteroleita sisältäviä valmisteita, kuten tiettyjä leipälevitteitä. Ne vähentävät ravinnon kolesterolin imeytymistä suolesta verenkiertoon.

Vinkkejä, joiden avulla voit vähentää kovan rasvan määrää ja lisätä pehmeän rasvan määrää ruokavaliossasi:

  • Vähennä eläinperäisten tuotteiden käyttöä.
  • Vältä prosessoituja elintarvikkeita, kuten hampurilaiset, snacksit ja limsat.
  • Suosi suolaamattomia pähkinöitä ja siemeniä.
  • Suosi vähärasvaisia lihoja, joita ovat muun muassa kana, kalkkuna ja naudanfilee.
  • Suosi vähärasvaisia tai rasvattomia maitotuotteita.
  • Suosi rasvaista kalaa, kuten tonnikala, lohi ja sardiinit.
  • Suosi kasviöljyjä ja juoksevia kasviöljyvalmisteita.
  • Muista ravintokuitu, jota saadaan kokojyväviljatuotteista.

 

  • Lääkehoidon avulla

Lääkehoidon aloittamista harkitaan, jos ruokavalion ja elämäntapamuutosten avulla kolesteroliarvo ei vähene riittävästi. Kolesteroliarvojen lisäksi hoidon aloittamiseen vaikuttavat valtimotaudin kokonaisriski, kohonnut verenpaine ja tupakointi.

Hoitona käytetään statiinilääkkeitä. Statiineja on saatavilla useita erilaisia, ja niillä on pieniä keskinäisiä eroja. Statiinilääkkeiden teho perustuu siihen, että ne pienentävät “pahan” LDL-kolesterolin määrää ja suurentavat hieman “hyvän” HDL-kolesterolin määrää kehossa. Joissakin tapauksissa statiinilääkkeen teho ei aina riitä, joten avuksi voidaan liittää etsetimibi-lääke, joka pyrkii vähentämään kolesterolin imeytymistä suolesta.

Tapauksessa, jossa statiinilääkkeen teho ei riitä tai sovi potilaalle, voidaan käyttää nikotiinihappoa, joka lisää HDL-kolesterolin määrää kehossa.

Perinnöllinen fh-tauti

FH-tauti eli familiaalinen hyperkolesterolemia on yhden geenin virheen aiheuttama kolesterolia suurentava sairaus. Se on yksi yleisimmistä perinnöllisistä sairauksista ja Suomessa sitä sairastaa noin 10 000 henkilöä. Tauti periytyy vallitsevasti eli sitä sairastavien lapsista puolet perii taudin itselleen.

FH-taudissa kolesteroliarvo on usein yli 10 mmol/l, mutta arvo voi myös olla pienempi. Ruokavalio ja elämäntavat eivät vaikuta taudin kolesteroliarvoon. Tautia hoidetaan tehokkaalla statiinilääkkeellä ja usein sen rinnalle lisätään jokin täydentävä lääke. Hoitamattomana tauti voi aiheuttaa aikaisen sepelvaltimosairauden.

 

Lähteet

Lab Tests Online: Cholesterol

Sydän.fi: Lipoproteiinit ja niiden aineenvaihdunta

Synlab: Kolesteroli (2095 fS-Kol, 4515 fP-Kol)

Potilaan lääkärilehti: Koles­te­ro­liarvo kertoo elin­ta­vois­tasi

Kolesteroli on rasvan kaltainen aine, jota löytyy luonnostaan elimistön jokaisesta solusta. Ihmiskeho tuottaa kolesterolia itsestään, mutta sitä saadaan myös ravinnon kautta. Elimistö ei pysty hajottamaan kolesterolia. Se poistuu elimistöstä siten, että maksa erittää kolesterolia sappeen joko sellaisenaan tai sappihapoiksi muutettuna. Osa kolesterolista poistuu elimistöstä ulosteen mukana ja osa imeytyy suolesta takaisin verenkiertoon.

On olemassa hyvän- ja pahanlaatuista kolesterolia, ja normaalitasolla pysyessään se on olennainen aine koko elimistölle. Kohonnut kolesteroli lisää riskiä sairastua valtimotautiin sekä sydänkohtauksen vaaraa.

Kokonaiskolesterolin mittaus

Nimensä mukaisesti kokonaiskolesterolin mittauksella voidaan määrittää kolesterolin kokonaismäärä verestä. Kokonaiskolesteroli kertoo kuitenkin vain vähän elimistön rasva-aineenvaihdunnan tilasta. Siksi on tärkeämpää selvittää, minkä kolesterolia kuljettavan lipoproteiinin pitoisuus on poikkeava. LDL-lipoproteiinin sisällä kulkevaa pidetään haitallisena.

Kolesterolimittauksella voidaan selvittää, paljonko veressä on huonoa kolesterolia (LDL-kolesteroli ja VLDL eli hyvin matalatiheyksiset lipoproteiinit), joka kulkeutuu epäsuotuisissa oloissa valtimon seinämään ahtauttaen niitä vähitellen. Mittauksella saadaan selville myös, paljonko kehossa on hyvää (HDL-kolesterolia), joka kuljettaa kolesterolia valtimon seinämästä pois takaisin maksaan, jossa se hajoaa.

Lisäksi mittaus kertoo veren triglyseridipitoisuuden. Triglyseridit ovat veressä kiertäviä rasvoja, joilla on merkittävä rooli toimia energian varalähteenä elimistössä.

Kolesteroli ei liukene veteen, joten sitä ei voi kuljettaa verenkierrossa sellaisenaan. Kolesterolin on muututtava vesiliukoiseksi, jolloin se pakkautuu kuljetusproteiinien eli lipoproteiinien sisään ja niiden avulla sitä kulkeutuu verenkierron mukana ympäri kehoa. Lipoproteiinit sisältävät neljää ainesosaa: kolesterolia, triglyseridiä, fosfolipidiä ja proteiinia.

Ihmisen kokonaiskolesteroli jakautuu luokkiin, jotka eroavat toisistaan tehtävänsä, kokonsa, tiheytensä ja koostumuksensa suhteen.

  • VLDL eli hyvin matalatiheyksiset lipoproteiinit. Maksa tuottaa VLDL-kolesterolia ja vapauttaa sen verenkiertoon. VLDL-hiukkaset kuljettavat kudoksiin triglyseridejä, jotka ovat rasvan kaltaista ainetta. VLDL– ja LDL-kolesteroli ovat pahaa kolesterolia, koska ne voivat edistää tukkeutumien muodostumista valtimoissa.
  • LDL eli matalatiheyksiset lipoproteiinit. LDL kuljettaa valtaosan veren kolesterolista ja sen avulla kolesteroli pääsee kulkeutumaan verestä kudoksiin. Ylimääräinen kolesteroli jää verenkiertoon ja sitä voi kertyä valtimoiden seinämiin ahtauttaen niitä. Tätä kolesterolia kutsutaan myös pahanlaatuiseksi kolesteroliksi.
  • HDL eli korkeatiheyksiset lipoproteiinit. HDL kuljettaa kolesterolia pois kudoksista ja valtimoiden seinämistä takaisin maksaan, jossa se hajoaa. Tätä kolesterolia kutsutaan hyvälaatuiseksi kolesteroliksi.

Kolesterolin mittaaminen

Kolesterolin määrä ja laatu voidaan mitata verikokeiden avulla. Tavallisesti verikokeiden avulla veriplasmasta saadaan mitattua LDL-, HDL- ja kokonaiskolesterolin sekä triglyseridien pitoisuus. Kokonaiskolesterolimittauksessa tutkitaan veren kolesterolipitoisuus.

Paastoa suositellaan näytteenottoa edeltävänä päivänä, mutta tietyissä tapauksissa, kuten diabeetikoilla, se ei ole kuitenkaan pakollista. Tästä voit lukea lisää verikokeeseen valmistautumisesta.

Tavoitearvot

Suositeltu kokonaiskolesterolin tavoitearvo aikuisilla alle 5.0 mmol/l (pikomoolia litrassa).

Kohonnut kolesteroliarvo voi johtua monesta eri tekijästä. Yleisin syy kohonneeseen kolesteroliin on liian paljon tyydyttynyttä rasvaa sisältävä ravinto. Karttamalla kovia rasvoja, liikkumalla riittävästi ja välttämällä liikakiloja voi vaikuttaa kokonaiskolesterolin määrään ja laatuun kehossa.

Kohonneeseen kolesteroliin liittyy myös tekijöitä, joihin ihminen ei voi itse vaikuttaa. Näitä ovat muun muassa ikä, sukupuoli ja sukurasite.

 

Jaottelu Suositusarvo (mmol/l)
Ihanteellinen 3,5 – 5,0
Hyvä 5,1 – 5,9
Lievästi kohonnut 6,0 – 6,9
Kohonnut 7,0 – 7,9
Huomattavasti kohonnut yli 8,0

 

Erillisten lipidimittausten viitearvot

Tutkimus Tutkimuslyhenne Suositusarvo (mmol/l)
Kokonaiskolesteroli fP-Kol alle 5,0
LDL-kolesteroli (huono) fP-Kol-LDL alle 3,0
HDL-kolesteroli (hyvä) fP-Kol-HDL yli 1,2 naiset
yli 1,0 miehet
Triglyseridit fP-Trigly alle 1,7

Miksi kokonaiskolesteroli tutkitaan?

Ylimääräinen kolesteroli pakkautuu verisuonten seinämiin ja voi siellä ollessaan aiheuttaa tukoksia. Kohonnut kolesteroli on suuri riskitekijä muille vakaville sairauksille. Säännöllinen kolesterolin mittaaminen ja kolesterolin normaalitasolla pitäminen ovat tärkeitä toimia, jotta ihminen pysyy terveenä ja elintoiminnot toimivat kuten niiden pitääkin.

Kolesteroli voidaan mitata pikatestillä ja perinteisellä verinäytteellä käsivarren laskimosta. Pikatestissä sormenpäästä otetaan verinäyte, joka pipetoidaan kolesterolimittarille. Mittari analysoi veren koko kolesterolin määrän muutamassa minuutissa. Pikatestillä ei kuitenkaan voida mitata hyvän (HDL) ja pahan (LDL) kolesterolin suhdetta eli, onko elimistössä enemmän hyvän- vai pahanlaatuista kolesterolia. Pikatesti ei vaadi paastoamista.

Henkilöt, joilla on kohonnut kolesteroliarvo, lähetetään tarkempiin tutkimuksiin. Yleensä heiltä otetaan verinäyte käsivarren laskimosta, jotta heille voidaan tehdä kolesterolierittelymittaus. Tämän mittauksen avulla saadaan mitattua kokonaiskolesteroli ja triglyseridiarvo sekä eroteltua hyvän (HDL) ja pahan (LDL) kolesterolin suhde. Paastoa suositellaan näytteenottoa edeltävänä päivänä, mutta tietyissä tapauksissa, kuten diabeetikoilla, se ei ole kuitenkaan pakollista.

Tunnistat käsivarren laskimosta otettavan verinäytteen koodista fP-Kol.

Kokonaiskolesterolimittauksen avulla lääkäri voi määritellä, onko henkilöllä riski sairastua kohonneen kolesterolin aiheuttamiin vakaviin sairauksiin. Lääkäri arvioi myös, minkälaisia toimia tarvitaan (itsehoidon tehostaminen tai lääkehoidon aloittaminen), jotta henkilön riski sairastua vakaviin sairauksiin vähenisi. Lisäksi kokonaiskolesterolista voidaan tutkia, onko kolesterolia alentava hoito tehonnut.

Kokonaiskolesterolin mittaukseen menevän muistilista

  • Tarkista vaaditaanko paastoa. Paastoa suositellaan näytteenottoa edeltävänä päivänä, mutta tietyissä tapauksissa, kuten diabeetikoilla, se ei ole kuitenkaan pakollista.
  • Muista säännöllinen mittaus. Aikuisella kolesteroliarvot mitataan yleensä noin kerran viidessä vuodessa terveystarkastuksen yhteydessä. Arvoja voidaan mitata tiheämmin, jos niissä tapahtuu muutoksia, tai harvemmin, jos arvot pysyvät suotuisina ja valtimotaudin riski on pieni.
  • Vältä mittausta sairaana. Kolesteroliarvo on yleensä hetkellisesti matalampi sairauden, trauman tai välittömästi sydänkohtauksen jälkeen. Terveydenhoidon ammattilaiselta kannattaa tarkistaa, milloin mittaukseen on turvallista mennä.
  • Raskaus. Kolesteroliarvot nousevat yleensä raskauden aikana. Synnytyksen jälkeen kannattaa odottaa muutama viikko ennen kolesterolin mittausta, jotta kolesteroliarvot ehtivät tasaantua.
  • Lääkkeet. Tietyt lääkeaineet voivat nostaa kolesterolia. Tällaisia ovat muun muassa anaboliset steroidit, adrenaliini ja ehkäisypillerit.

Korkea kolesteroli

Korkea tai kohonnut kolesteroli voi johtua monesta eri tekijästä. Yleisin syy korkeaan kolesteroliin on liian paljon tyydyttynyttä rasvaa sisältävä ravinto. Karttamalla kovia rasvoja, liikkumalla riittävästi ja välttämällä liikakiloja voi vaikuttaa kokonaiskolesterolin määrään ja laatuun kehossa.

Jos pahanlaatuista eli LDL-kolesterolia on kehossa liian paljon, voi se ahtauttaa valtimoita ja tällöin johtaa sydän- ja aivoveritulppaan. Siksi on tärkeää suhtautua kohonneeseen kolesteroliin vakavasti ja aloittaa kolesteroliarvojen säännöllinen seuraaminen viimeistään 40 ikävuoden häämöttäessä.

Korkean kolesterolin riskitekijät

  • Sukupuoli. Naisilla kolesteroliarvot nousevat usein vaihdevuosien jälkeen.
  • Ikä voi lisätä riskiä kohonneeseen kolesteroliin. 45-vuotiaat ja sitä vanhemmat miehet sekä 55-vuotiaat ja sitä vanhemmat naiset kuuluvat kohonneen kolesterolin riskiryhmään.
  • Perinnöllisyys. Kohonneen kolesterolin riski voi lisääntyä, jos perheenjäsenistä esimerkiksi isä kärsii varhaisesta (ennen 55 ikävuotta) sydänsairaudesta tai äiti samasta sairaudesta (ennen 65 ikävuotta).

Kohonnut kolesterolitaso voi myös syntyä muiden tekijöiden vuoksi:

  • Diabetes 
  • Maksa- tai munuaissairaus
  • Kilpirauhasen vajaatoiminta
  • Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä
  • Raskaus tai muu elämäntilanne, joka lisää estrogeenin eli naishormonin määrää kehossa
  • Lääkkeet, jotka lisäävät LDL-kolesterolin ja vähentävät HDL-kolesterolin määrää kehossa (keltarauhashormoni eli progesteroni, anaboliset steroidit ja korikosteroidit)
  • Lisäksi tupakointi laskee HDL-kolesterolin määrää.

Korkean kolesterolin oireet

Korkea kolesteroli on suuri riskitekijä muille, vakaville sairauksille, mutta se ei itsessään aiheuta minkäänlaisia oireita. Säännöllisesti otetut verikokeet auttavat tunnistamaan kohonneen kolesterolin, jolloin sen asianmukainen hoito voidaan aloittaa.

Lapset ja korkea kolesteroli

Kolesteroli voi kohota myös lapsilla. Lapsillakin yleisin syy johtuu runsaasti kovia rasvoja ja rasvaista lihaa sisältävästä ruokavaliosta. Osaltaan lasten kohonneeseen verenpaineeseen vaikuttaa perimä.

Lapsen kohonnut kolesteroli voi olla yllättää. Usein ajatellaan, että koko perheen ruokavalio on kunnossa, sillä saatava ravinto on monipuolista ja kovia rasvoja pyritään välttämään. Rasvaa ei kuitenkaan saa liiaksi vältellä, jotta lapsi saa riittävästi elimistölle välttämättömiä pehmeitä rasvoja.

Ensisijainen hoitokeino on sama kuin aikuisilla: ruokavalion ja elintapojen muutos. Joissakin tapauksissa, kuten perinnöllisen kolesterolitaudin yhteydessä harkitaan lääkehoidon aloittamista.

Miten korkeaa kolesterolia voidaan hoitaa?

Kohonnut kolesteroli on usein elintapaperäistä, joten sen alentaminen aloitetaan ruokavalion ja elintapojen muutoksilla. Ravinnossa kiinnitetään huomiota rasvan määrään ja laatuun, ravinnosta saatavaan kolesteroliin sekä riittävän ravintokuidun määrään.

Lisäksi lisäämällä kuntoliikuntaa osaksi arkea voidaan kasvattaa hyvänlaatuisen (HDL) kolesterolin määrään kehossa. Tupakoinnin lopettaminen on myös avainasemassa elintapamuutoksessa, koska tupakointi laskee hyvänlaatuisen kolesterolin määrää.

Korkean kolesterolin alentamisen yleisenä tavoitteena on saada kokonaiskolesterolin arvo alle 5 mmol:n/l ja LDL-kolesteroli alle 3,0. Kolesterolin haitallisuus on riippuvainen muista verisuonia vahingoittavista tekijöistä, joita ovat tupakointi, korkea verenpaine ja liikunnan laiminlyönti. Jos näitä tekijöitä henkilöllä ei ole, kokonaiskolesteroliarvo 5,0:n lievä tai kohtalainen ylittyminen on sallittua, etenkin jos HDL-kolesteroliarvo on hyvä.

Jos terveellä henkilöllä ei ole muita riskitekijöitä, kuten perinnöllisiä sairauksia ja kolesteroliarvot pysyvät sallitulla tasolla (kokonaiskolesteroli 5,0–6,4 mmol/l ja LDL-kolesteroli 3,0–4,9), pyritään kolesterolia ensisijaisesti alentamaan ruokavalion ja elämäntapamuutosten avulla.

Kolesterolin alentamiseen suhtaudutaan tiukemmin, jos henkilön valtimotaudin riski on selvästi suurentunut. Heitä ovat diabeetikot tai oireettomat henkilöt, joilla on riskilaskurin mukaan 10 % mahdollisuus sairastua sepelvaltimotautiin tai saada aivohalvaus seuraavan 10 vuoden aikana. Heidän kohdallaan LDL-kolesterolin tavoitearvo on alle 2,5 mmol/l. Lääkehoidon aloittamista harkitaan itsehoidon tueksi.

Riski on suurin henkilöillä, joilla on jo todettu valtimosairaus, diabetekseen liittyviä lisäsairauksia tai riskilaskurissa riskin mahdollisuus on yli 15 %. Heidän tapauksessaan LDL-kolesterolin tavoitearvo on alle 1,8 mmol/l. Lääkehoidon aloittaminen on välttämätöntä.

  • Ruokavalion avulla

Ruokavaliolla avulla voi vaikuttaa veren kolesterolipitoisuuksiin. Ravinnosta saatavan rasvan laatuun ja määrään on syytä kiinnittää huomiota. Ruuasta saatava rasvan laatu on hyvä, kun se on suurelta osin pehmeää rasvaa. Alkuun pääsee pienin askelin: korvaamalla runsasrasvaiset tuotteet vähärasvaisempiin ja huolehtimalla, että lautasella on monipuolista ja värikästä ruokaa. Kokosimme itsehoitovinkkejä, joiden avulla voit ennaltaehkäistä ja hoitaa kohonnutta kolesterolia.

Kovia rasvoja tulisi välttää ja osa niistä korvata pehmeillä rasvoilla. Yleisiä kovan lähteitä ovat maitotuotteet, kookosrasva, rasvainen liha, leipomotuotteet, snacksit ja einekset. Kovan rasvan määrää voi vähentää siirtymällä vähärasvaisempiin tuotteisiin tai suosimalla sydänmerkkiä, joka myönnetään tuotteille, joiden kovan rasvan määrä ei ole suuri.

Pehmeitä rasvoja saa muun muassa kasviöljyistä, joista yleisimpiä ovat oliivi- ja rypsiöljyt.

Lisäksi kohonnutta kolesterolia voi vähentää käyttämällä kasvisteroleita sisältäviä valmisteita, kuten tiettyjä leipälevitteitä. Ne vähentävät ravinnon kolesterolin imeytymistä suolesta verenkiertoon.

Vinkkejä, joiden avulla voit vähentää kovan rasvan määrää ja lisätä pehmeän rasvan määrää ruokavaliossasi:

  • Vähennä eläinperäisten tuotteiden käyttöä.
  • Vältä prosessoituja elintarvikkeita, kuten hampurilaiset, snacksit ja limsat.
  • Suosi suolaamattomia pähkinöitä ja siemeniä.
  • Suosi vähärasvaisia lihoja, joita ovat muun muassa kana, kalkkuna ja naudanfilee.
  • Suosi vähärasvaisia tai rasvattomia maitotuotteita.
  • Suosi rasvaista kalaa, kuten tonnikala, lohi ja sardiinit.
  • Suosi kasviöljyjä ja juoksevia kasviöljyvalmisteita.
  • Muista ravintokuitu, jota saadaan kokojyväviljatuotteista.

 

  • Lääkehoidon avulla

Lääkehoidon aloittamista harkitaan, jos ruokavalion ja elämäntapamuutosten avulla kolesteroliarvo ei vähene riittävästi. Kolesteroliarvojen lisäksi hoidon aloittamiseen vaikuttavat valtimotaudin kokonaisriski, kohonnut verenpaine ja tupakointi.

Hoitona käytetään statiinilääkkeitä. Statiineja on saatavilla useita erilaisia, ja niillä on pieniä keskinäisiä eroja. Statiinilääkkeiden teho perustuu siihen, että ne pienentävät “pahan” LDL-kolesterolin määrää ja suurentavat hieman “hyvän” HDL-kolesterolin määrää kehossa. Joissakin tapauksissa statiinilääkkeen teho ei aina riitä, joten avuksi voidaan liittää etsetimibi-lääke, joka pyrkii vähentämään kolesterolin imeytymistä suolesta.

Tapauksessa, jossa statiinilääkkeen teho ei riitä tai sovi potilaalle, voidaan käyttää nikotiinihappoa, joka lisää HDL-kolesterolin määrää kehossa.

Perinnöllinen fh-tauti

FH-tauti eli familiaalinen hyperkolesterolemia on yhden geenin virheen aiheuttama kolesterolia suurentava sairaus. Se on yksi yleisimmistä perinnöllisistä sairauksista ja Suomessa sitä sairastaa noin 10 000 henkilöä. Tauti periytyy vallitsevasti eli sitä sairastavien lapsista puolet perii taudin itselleen.

FH-taudissa kolesteroliarvo on usein yli 10 mmol/l, mutta arvo voi myös olla pienempi. Ruokavalio ja elämäntavat eivät vaikuta taudin kolesteroliarvoon. Tautia hoidetaan tehokkaalla statiinilääkkeellä ja usein sen rinnalle lisätään jokin täydentävä lääke. Hoitamattomana tauti voi aiheuttaa aikaisen sepelvaltimosairauden.

 

Lähteet

Lab Tests Online: Cholesterol

Sydän.fi: Lipoproteiinit ja niiden aineenvaihdunta

Synlab: Kolesteroli (2095 fS-Kol, 4515 fP-Kol)

Potilaan lääkärilehti: Koles­te­ro­liarvo kertoo elin­ta­vois­tasi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *