Tässä artikkelissa tutustut kolesteroliin ja sen merkitykseen terveydelle. Opit myös, kuinka pääset kolesterolimittauksiin ilman lääkärin lähetettä, helposti ja nopeasti.

Kolesteroli (kokonaiskolesteroli)

  • Ihmiskeho tuottaa kolesterolia itsestään, mutta sitä saadaan myös ravinnon kautta.
  • Kokonaiskolesterolin mittauksella voidaan selvittää, paljonko veressä on huonoa ja hyvää kolesterolia sekä triglysereitä.
  • Yleisin syy kohonneeseen kolesteroliin on liian paljon tyydyttynyttä (kovaa) rasvaa sisältävä ravinto.
  • Säännöllinen kolesterolin mittaaminen ja kolesterolin normaalitasolla pitäminen ovat tärkeitä toimia, jotta ihminen pysyy terveenä ja elintoiminnot toimivat kuten niiden pitääkin.

Mitä on kolesteroli?

Kolesteroli on rasvan kaltainen aine, jota löytyy luonnostaan elimistön jokaisesta solusta. Ihmiskeho tuottaa kolesterolia itsestään, mutta sitä saadaan myös ravinnon kautta.

Elimistö ei pysty hajottamaan kolesterolia. Se poistuu elimistöstä siten, että maksa erittää kolesterolia sappeen joko sellaisenaan tai sappihapoiksi muutettuna. Osa kolesterolista poistuu elimistöstä ulosteen mukana ja osa imeytyy suolesta takaisin verenkiertoon.

On olemassa hyvän- ja pahanlaatuista kolesterolia, ja normaalitasolla pysyessään kolesteroli on olennainen aine elimistölle.

Kohonnut kolesteroli lisää riskiä sairastua valtimotautiin sekä sydänkohtauksen vaaraa.

Tutustu Puhti terveystarkastukseen, johon kuuluu kolesterolin mittaus. Terveystarkastus sisältää 30 eri mittaria, jotka antavat kattavan käsityksen siitä, miten elimistösi voi.

Voit tilata myös pelkän kolesterolin mittauksen Puhdin kauttta. Tutkimus pitää sisällään 4 testiä: kokonaiskolesteroli, triglyseridit, LDL-kolesteroli ja HDL-kolesteroli.

Saat kaikki Puhdin tutkimukset ilman lääkärin lähetettä.

Mitä tarkoittaa kokonaiskolesteroli?

Nimensä mukaisesti kokonaiskolesterolin mittauksella voidaan määrittää kolesterolin kokonaismäärä verestä. Kokonaiskolesteroli kertoo kuitenkin vain vähän elimistön rasva-aineenvaihdunnan tilasta. Siksi on tärkeämpää selvittää, minkä kolesterolia kuljettavan lipoproteiinin pitoisuus on poikkeava. LDL-lipoproteiinin sisällä kulkevaa pidetään haitallisena.

Kolesterolimittauksella voidaan selvittää, paljonko veressä on huonoa kolesterolia (LDL-kolesteroli ja VLDL eli hyvin matalatiheyksiset lipoproteiinit), joka kulkeutuu epäsuotuisissa oloissa valtimon seinämään ahtauttaen niitä vähitellen. Mittauksella saadaan selville myös, paljonko kehossa on hyvää (HDL-kolesterolia), joka kuljettaa kolesterolia valtimon seinämästä pois takaisin maksaan, jossa se hajoaa.

Lisäksi mittaus kertoo veren triglyseridipitoisuuden. Triglyseridit ovat veressä kiertäviä rasvoja, joilla on merkittävä rooli toimia energian varalähteenä elimistössä.

Kolesteroli ei liukene veteen, joten sitä ei voi kuljettaa verenkierrossa sellaisenaan. Kolesterolin on muututtava vesiliukoiseksi, jolloin se pakkautuu kuljetusproteiinien eli lipoproteiinien sisään ja niiden avulla sitä kulkeutuu verenkierron mukana ympäri kehoa.

Lipoproteiinit sisältävät neljää ainesosaa: kolesterolia, triglyseridiä, fosfolipidiä ja proteiinia.

Ihmisen kokonaiskolesteroli jakautuu luokkiin, jotka eroavat toisistaan tehtävänsä, kokonsa, tiheytensä ja koostumuksensa suhteen.

  • VLDL eli hyvin matalatiheyksiset lipoproteiinit. Maksa tuottaa VLDL-kolesterolia ja vapauttaa sen verenkiertoon. VLDL-hiukkaset kuljettavat kudoksiin triglyseridejä, jotka ovat rasvan kaltaista ainetta. VLDL– ja LDL-kolesteroli ovat pahaa kolesterolia, koska ne voivat edistää tukkeutumien muodostumista valtimoissa.
  • LDL eli matalatiheyksiset lipoproteiinit. LDL kuljettaa valtaosan veren kolesterolista ja sen avulla kolesteroli pääsee kulkeutumaan verestä kudoksiin. Ylimääräinen kolesteroli jää verenkiertoon ja sitä voi kertyä valtimoiden seinämiin ahtauttaen niitä. Tätä kolesterolia kutsutaan myös pahanlaatuiseksi kolesteroliksi.
  • HDL eli korkeatiheyksiset lipoproteiinit. HDL kuljettaa kolesterolia pois kudoksista ja valtimoiden seinämistä takaisin maksaan, jossa se hajoaa. Tätä kolesterolia kutsutaan hyvälaatuiseksi kolesteroliksi.

Kolesterolin mittaaminen

Kolesterolin määrä ja laatu voidaan mitata verikokeiden avulla. Kokonaiskolesterolin mittauksessa tutkitaan veren kolesterolipitoisuus. Tavallisesti verikokeiden avulla veriplasmasta saadaan mitattua LDL-, HDL- ja kokonaiskolesterolin sekä triglyseridien pitoisuus. 

Kolesterolin mittaus (lipidit, eli veren rasva-arvot) pitää sisällään 4 testiä:

  1. kokonaiskolesteroli
  2. triglyseridit
  3. LDL-kolesteroli
  4. HDL-kolesteroli.

Paastoa suositellaan näytteenottoa edeltävänä päivänä, mutta tietyissä tapauksissa, kuten diabeetikoilla, se ei ole kuitenkaan pakollista.

Kokonaiskolesterolin tavoitearvot

Suositeltu kokonaiskolesterolin tavoitearvo aikuisilla alle 5.0 mmol/l (pikomoolia litrassa).

Jaottelu Suositusarvo (mmol/l)
Ihanteellinen 3,5 – 5,0
Hyvä 5,1 – 5,9
Lievästi kohonnut 6,0 – 6,9
Kohonnut 7,0 – 7,9
Huomattavasti kohonnut yli 8,0

Kolesterolimittausten viitearvot

Tutkimus Lyhenne Suositus (mmol/l)
Kokonaiskolesteroli fP-Kol alle 5,0
LDL-kolesteroli (huono) fP-Kol-LDL alle 3,0
HDL-kolesteroli (hyvä) fP-Kol-HDL yli 1,2 naiset
yli 1,0 miehet
Triglyseridit fP-Trigly alle 1,7

Miksi kolesteroli tutkitaan?

Ylimääräinen kolesteroli pakkautuu verisuonten seinämiin ja voi siellä ollessaan aiheuttaa tukoksia. Kohonnut kolesteroli on suuri riskitekijä muille vakaville sairauksille.

Säännöllinen kolesterolin mittaaminen ja kolesterolin normaalitasolla pitäminen ovat tärkeitä toimia, jotta ihminen pysyy terveenä ja elintoiminnot toimivat kuten niiden pitääkin.

Kolesteroli voidaan mitata pikatestillä ja perinteisellä verinäytteellä käsivarren laskimosta. Kolesterolin pikatestillä ei kuitenkaan voida mitata hyvän (HDL) ja pahan (LDL) kolesterolin suhdetta eli, onko elimistössä enemmän hyvän- vai pahanlaatuista kolesterolia.

Tunnistat käsivarren laskimosta otettavan verinäytteen koodista fP-Kol.

Mitä kolesterolin mittaus kertoo?

Kokonaiskolesterolin mittauksen avulla voidaan määritellä, onko henkilöllä riski sairastua kohonneen kolesterolin aiheuttamiin vakaviin sairauksiin. Tuloksia voidaan käyttää myös sen arviointiin, minkälaisia toimia tarvitaan (itsehoidon tehostaminen tai lääkehoidon aloittaminen), jotta henkilön riski sairastua vakaviin sairauksiin vähenisi.

Lisäksi kokonaiskolesterolista voidaan tutkia, onko kolesterolia alentava hoito tehonnut.

Kolesterolin mittaukseen menevän muistilista

  • Tarkista vaaditaanko paastoa. Paastoa suositellaan näytteenottoa edeltävänä päivänä, mutta tietyissä tapauksissa, kuten diabeetikoilla, se ei ole kuitenkaan pakollista.
  • Muista säännöllinen mittaus. Aikuisella kolesteroliarvot mitataan yleensä vähintään noin kerran viidessä vuodessa terveystarkastuksen yhteydessä. Arvoja kannattaa mitata tiheämmin, jos niissä tapahtuu muutoksia. Oma-aloitteisesti voit käydä terveystarkastuksessa esimerkiksi kerran vuodessa pitääksesi terveydestäsi entistä parempaa huolta.
  • Vältä mittausta sairaana. Kolesteroliarvo on yleensä hetkellisesti matalampi sairauden, trauman tai välittömästi sydänkohtauksen jälkeen.
  • Raskaus. Kolesteroliarvot nousevat yleensä raskauden aikana.
  • Synnytyksen jälkeen kannattaa odottaa muutama viikko ennen kolesterolin mittausta, jotta kolesteroliarvot ehtivät tasaantua.
  • Lääkkeet. Tietyt lääkeaineet voivat nostaa kolesterolia. Tällaisia ovat muun muassa anaboliset steroidit, adrenaliini ja ehkäisypillerit.

Korkea kolesteroli

Korkea tai kohonnut kolesteroli voi johtua monesta eri tekijästä, joita käydään läpi seuraavaksi.

Mistä korkea kolesteroli johtuu?

Yleisin syy korkeaan kolesteroliin on liian paljon tyydyttynyttä rasvaa sisältävä ravinto. Karttamalla kovia rasvoja, liikkumalla riittävästi ja välttämällä liikakiloja voi vaikuttaa kokonaiskolesterolin määrään ja laatuun kehossa. Suosi mieluusti pehmeitä rasvoja kuten oliiviöljyä.

Jos pahanlaatuista eli LDL-kolesterolia on kehossa liian paljon, voi se ahtauttaa valtimoita ja tällöin johtaa sydän- ja aivoveritulppaan. Siksi on tärkeää suhtautua kohonneeseen kolesteroliin vakavasti ja aloittaa kolesteroliarvojen säännöllinen seuraaminen viimeistään 40 ikävuoden häämöttäessä.

Mitkä ovat korkean kolesterolin riskitekijöitä?

Kohonneeseen kolesteroliin liittyy myös tekijöitä, joihin ihminen ei voi itse vaikuttaa. Näitä ovat muun muassa ikä, sukupuoli ja sukurasite.

  • Sukupuoli. Naisilla kolesteroliarvot nousevat usein vaihdevuosien jälkeen.
  • Ikä voi lisätä riskiä kohonneeseen kolesteroliin. 45-vuotiaat ja sitä vanhemmat miehet sekä 55-vuotiaat ja sitä vanhemmat naiset kuuluvat kohonneen kolesterolin riskiryhmään.
  • Perinnöllisyys. Kohonneen kolesterolin riski voi lisääntyä, jos perheenjäsenistä esimerkiksi isä kärsii varhaisesta (ennen 55 ikävuotta) sydänsairaudesta tai äiti samasta sairaudesta (ennen 65 ikävuotta).

Kohonnut kolesteroli voi myös syntyä muiden tekijöiden vuoksi

Kolesteroli voi olla koholla myös seuraavissa tilanteissa:

Lisäksi tupakointi laskee HDL-kolesterolin määrää.

Korkean kolesterolin oireet

Korkea kolesteroli on suuri riskitekijä muille, vakaville sairauksille, mutta se ei itsessään aiheuta minkäänlaisia oireita. Korkeaa kolesterolia ei voi siis itse tuntea tai havaita muutoin kuin mittaamalla arvot laboratoriokokein.

Säännöllisesti otetut verikokeet auttavat tunnistamaan kohonneen kolesterolin, jolloin sen asianmukainen hoito voidaan aloittaa.

Korkea kolesteroli lapsella ja nuorella

Kolesteroli voi kohota myös lapsilla ja nuorilla. Lapsillakin yleisin syy johtuu runsaasti kovia rasvoja ja rasvaista lihaa sisältävästä ruokavaliosta. Myös perimä vaikuttaa.

Lapsen tai nuoren kohonnut kolesteroli voi olla yllättävää. Usein ajatellaan, että koko perheen ruokavalio on kunnossa, sillä saatava ravinto on monipuolista ja kovia rasvoja pyritään välttämään. Rasvaa ei kuitenkaan saa liiaksi vältellä, jotta lapsi saa riittävästi elimistölle välttämättömiä pehmeitä rasvoja.

Ensisijainen korkean kolesterolin hoitokeino lapsilla on sama kuin aikuisilla: ruokavalion ja elintapojen muutos. Joissakin tapauksissa, kuten perinnöllisen kolesterolitaudin yhteydessä, harkitaan lääkehoidon aloittamista. Tarkistakaa kuitenkin ensin elintavat (ruokavalio ja liikunta) kuntoon.

Miten korkeaa kolesterolia voidaan hoitaa?

Kohonnut kolesteroli on usein elintapaperäistä, joten sen alentaminen aloitetaan ruokavalion ja elintapojen muutoksilla. Ravinnossa kiinnitetään huomiota rasvan määrään ja laatuun, sekä riittävän ravintokuidun määrään.

Lisäksi lisäämällä liikuntaa osaksi arkea voidaan kasvattaa hyvänlaatuisen (HDL) kolesterolin määrään kehossa.

Tupakoinnin lopettaminen on myös avainasemassa elintapamuutoksessa, koska tupakointi laskee hyvänlaatuisen kolesterolin määrää.

Korkean kolesterolin alentamisen yleisenä tavoitteena on saada kokonaiskolesterolin arvo alle 5 mmol:n/l ja LDL-kolesteroli alle 3,0.

Kolesterolin haitallisuus on riippuvainen muista verisuonia vahingoittavista tekijöistä, joita ovat tupakointi, korkea verenpaine ja liikunnan laiminlyönti. Jos näitä tekijöitä ei henkilöllä ole, kokonaiskolesteroliarvo 5,0:n lievä tai kohtalainen ylittyminen on ok, etenkin jos HDL-kolesteroliarvo on hyvä.

Jos terveellä henkilöllä ei ole muita riskitekijöitä, kuten perinnöllisiä sairauksia ja kolesteroliarvot pysyvät suositelluilla tasolla (kokonaiskolesteroli 5,0–6,4 mmol/l ja LDL-kolesteroli 3,0–4,9), pyritään kolesterolia ensisijaisesti alentamaan ruokavalion ja elämäntapamuutosten avulla.

Kolesterolin alentamiseen suhtaudutaan tarkemmin, jos henkilön valtimotaudin riski on selvästi suurentunut. Heitä ovat diabeetikot tai oireettomat henkilöt, joilla on riskilaskurin mukaan 10 prosentin mahdollisuus sairastua sepelvaltimotautiin tai saada aivohalvaus seuraavan 10 vuoden aikana. Heidän kohdallaan LDL-kolesterolin tavoitearvo on alle 2,5 mmol/l. Lääkehoidon aloittamista harkitaan itsehoidon tueksi.

Riski on suurin henkilöillä, joilla on jo todettu valtimosairaus, diabetekseen liittyviä lisäsairauksia tai riskilaskurissa riskin mahdollisuus on yli 15 %. Heidän tapauksessaan LDL-kolesterolin tavoitearvo on alle 1,8 mmol/l. Tässä tapauksessa lääkehoidon aloittaminen kolesterolin alentamiseksi on välttämätöntä.

Korkean kolesterolin hoito ruokavaliolla

Ruokavalion avulla voi vaikuttaa veren kolesterolipitoisuuksiin. Alla olevien vinkkien avulla voit ennaltaehkäistä ja hoitaa kohonnutta kolesterolia.

Ravinnosta saatavan rasvan laatuun ja määrään on syytä kiinnittää huomiota. Ruuasta saatava rasvan laatu on hyvä, kun se on suurelta osin pehmeää rasvaa.

Alkuun pääsee pienin askelin: korvaamalla runsaasti kovaa rasvaa sisältävät tuotteet esimerkiksi pehmeitä kasvirasvoja sisältävillä tuotteilla ja huolehtimalla, että lautasella on monipuolista, värikästä ja kuiturikasta ruokaa.

Kovia rasvoja tulisi välttää ja osa niistä korvata pehmeillä rasvoilla.

Yleisiä kovan lähteitä ovat:

  • maitotuotteet
  • rasvainen liha
  • eläinperäiset tuotteet
  • makkarat yms valmisteet
  • leipomotuotteet
  • snacksit
  • einekset.

Kovan rasvan määrää voi vähentää siirtymällä eläinrasvojen käytöstä pehmeiden kasvirasvojen käyttöön.

Pehmeitä rasvoja saa muun muassa kasviöljyistä, joista hyvä esimerkki on oliiviöljy.

Vinkkejä, joiden avulla voit vähentää kovan rasvan määrää ja lisätä pehmeän rasvan määrää ruokavaliossasi:

  • Vähennä eläinperäisten tuotteiden ja erityisesti eläinrasvan käyttöä. Mikäli käytät eläinperäisiä tuotteita, valitse ne vähärasvaisina.
  • Suosi vähärasvaisia lihoja, joita ovat muun muassa kana ja kalkkuna.
  • Suosi sen sijaan rasvaista kalaa, kuten lohi ja sardiinit.
  • Vältä prosessoituja elintarvikkeita, kuten hampurilaiset ja snacksit.
  • Suosi pähkinöitä ja siemeniä kasvirasvan lähteenä.
  • Suosi kasviöljyjä ja juoksevia kasviöljyvalmisteita.
  • Muista ravintokuitu ja kasvikset. Lisää kasviperäisten ruokien kokonaismäärää.

Korkean kolesterolin hoito lääkehoidolla

Lääkehoidon aloittamista harkitaan, jos ruokavalion ja elämäntapamuutosten avulla kolesteroliarvo ei vähene riittävästi.

Kolesteroliarvojen lisäksi hoidon aloittamiseen vaikuttavat:

Hoitona käytetään statiinilääkkeitä. Statiineja on saatavilla useita erilaisia, ja niillä on pieniä keskinäisiä eroja. Statiinilääkkeiden teho perustuu siihen, että ne pienentävät “pahan” LDL-kolesterolin määrää ja suurentavat hieman “hyvän” HDL-kolesterolin määrää kehossa.

Joissakin tapauksissa statiinilääkkeen teho ei aina riitä, joten avuksi voidaan liittää etsetimibi-lääke, joka pyrkii vähentämään kolesterolin imeytymistä suolesta.

Tapauksessa, jossa statiinilääkkeen teho ei riitä tai sovi potilaalle, voidaan käyttää nikotiinihappoa, joka lisää HDL-kolesterolin määrää kehossa.

Mikä on perinnöllinen FH-tauti?

FH-tauti eli familiaalinen hyperkolesterolemia on yhden geenin virheen aiheuttama kolesterolia kohottava sairaus. FH-tauti on yksi yleisimmistä perinnöllisistä sairauksista ja Suomessa sitä sairastaa noin 10 000 henkilöä. Tauti periytyy vallitsevasti eli sitä sairastavien lapsista puolet perii taudin itselleen.

FH-taudissa kolesteroliarvo on usein yli 10 mmol/l, mutta arvo voi myös olla pienempi. Ruokavalio ja elämäntavat eivät vaikuta taudin kolesteroliarvoon.

Tautia hoidetaan tehokkaalla statiinilääkkeellä ja usein sen rinnalle lisätään jokin täydentävä lääke. Hoitamattomana tauti voi aiheuttaa aikaisen sepelvaltimosairauden.

Miten pääsen kolesterolin testeihin?

Tutustu Puhti terveystarkastukseen, johon kuuluu kolesterolin mittaus. Saatavilla on myös muita erilaisia kattavia terveystarkastuksia.

Puhti-terveystarkastus sisältää 30 eri mittaria, jotka antavat kattavan käsityksen siitä, miten elimistösi voi. Terveystarkastus auttaa sinua näkemään helposti, mitkä arvot ovat viitearvojen mukaisia ja mitä kukin arvo tarkoittaa sekä kuinka voit vaikuttaa arvoihin.

Kolesterolin mittaus (lipidit) pitää sisällään 4 testiä: kokonaiskolesteroli, triglyseridit, LDL-kolesteroli ja HDL-kolesteroli.

Lähteet

Mustajoki, P. Lääkärikirja Duodecim. Kolesteroli

Mustajoki, P. Lääkärikirja Duodecim. Valtimotauti (ateroskleroosi)

Potilaan lääkärilehti. Koles­te­ro­liarvo kertoo elin­ta­vois­tasi

Sydän.fi. Lipoproteiinit ja niiden aineenvaihdunta

Synlab. Kolesteroli (2095 fS-Kol, 4515 fP-Kol)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. FINRISKI-laskuri

Teksti

Kirjoittajan avatar

Mikaela on toiminut Puhdin sisällöntuottajana hyvinvointiin, jaksamiseen ja terveyteen liittyvissä aiheissa.

Kirjoittajan avatar

Puhdin viestinnästä ja palvelun jatkuvasta kehittämisestä vastaava Mirka Tuovinen on valmentaja ja sisällöntuottaja. Mirka on ravitsevan ruoan ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin puolestapuhuja. Erityisosaamista Mirkalla on hyvinvoivasta mielestä, erityisruokavalioista ja työhyvinvoinnista.


Päivitetty: 22.10.2020

Onko sinulla kokemuksia aiheesta, joita haluaisit jakaa?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *