Jälkikasvun saaminen kuuluu monen ihmisen elämän suurimpiin haaveisiin. Raskaaksi tuleminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Moni pari joutuu pettymään, kun raskaus ei yrittämisestä huolimatta ota alkaakseen.

Tässä artikkelissa kerromme keinoja, joilla voit itse vaikuttaa hedelmällisyyteesi. Lisäksi käymme läpi hedelmällisyyteen ja lapsettomuuteen vaikuttavia tekijöitä.

Hedelmällisyys ja raskaaksi tuleminen

  • Raskautta toivovan kannattaa yrittää pysyä normaalipainossa.
  • Jo pienetkin alkoholimäärät heikentävät miehen siittiöntuotantoa.
  • Naisen hedelmällisyys on vahvasti sidoksissa ikään.
  • Miehen hedelmällisyys on valtaosin kiinni sperman laadusta.

Hedelmällisyys ja lapsettomuus

Kun raskaus ei vuoden säännöllisen yrittämisen jälkeen ole alkanut, puhutaan tahattomasta lapsettomuudesta. Siitä kärsii Suomessa noin 15 prosenttia pareista jossain elämänsä vaiheessa.

Lapsettomuus voi johtua joko miehen tai naisen alentuneesta hedelmällisyydestä. Lapsettomuustutkimuksissa neljännes lapsettomuudesta aiheutuu naisen alentuneesta hedelmällisyydestä, neljännes miehen ja neljännes molempien. Lopuissa neljäsosassa tapauksista lapsettomuuden syy jää epäselväksi.

Lasta toivovan pariskunnan ei kannata jäädä yksin ongelmiensa kanssa. Lapsettomuustutkimuksilla ja -hoidoilla voidaan auttaa suurinta osaa lapsettomuudesta kärsivistä pariskunnista. Myös omilla elintavoilla on vaikutusta sekä miehen että naisen hedelmällisyydelle.

Miten hedelmällisyyteen voi vaikuttaa?

Hedelmällisyys muodostuu usean eri tekijän summana, ja osaan niistä voi vaikuttaa myös itse. Raskautta toivovan kannattaa pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan. Monipuolinen ruokavalio, säännöllinen liikunta, riittävä lepo, stressin välttäminen ja päihteiden käytön lopettaminen luovat hyvän pohjan hedelmöittymiselle ja hyvin sujuvalle raskaudelle.

Hedelmällisyyttä edesauttavat muun muassa:

  • normaalipaino
  • monipuolinen ruokavalio
  • stressin vähentäminen
  • tupakoimattomuus
  • alkoholin käytön vähentäminen
  • päihteiden käytön lopettaminen
  • gynekologisten tulehdusten, erityisesti klamydiainfektioiden, ehkäisy ja hoito
  • perussairauksien hyvä hoitotasapaino.

Miten ruokavalio vaikuttaa raskaaksi tulemiseen ja hedelmällisyyteen?

Hedelmällisyyttä ei voi parantaa millään yksittäisellä ruoka-aineella. Tavallinen ja monipuolinen ruokavalio riittää. Liian runsasta kahvin juontia (yli kolme kupillista päivässä) kannattaa kuitenkin välttää.

Raskautta suunnitteleville naisille suositellaan foolihappolisää. Se ei itsessään paranna hedelmällisyyttä, mutta vähentää sikiön epämuodostuman riskiä.

Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota riittävään D-vitamiinin saantiin.

Miten paino ja painonhallinta vaikuttavat raskaaksi tulemiseen?

  • Raskautta toivovan kannattaa yrittää pysyä normaalipainossa, sillä sekä yli- että alipaino vaikeuttavat raskaaksi tulemista.
  • Normaali painoindeksi on 19-25, mutta esimerkiksi urheilijoiden kohdalla painoindeksi ei välttämättä ole suuren lihasmassan vuoksi paras mahdollinen mittari.
  • Ylipaino on haitaksi sekä miehen että naisen hedelmällisyydelle. Naisilla ylipainoon liittyy usein ovulaatiohäiriöitä. Ylipaino lisää myös keskenmenoriskiä ja muiden raskaudenaikaisten komplikaatioiden riskejä.
  • Ylipainoisella jo 5-10 prosentin painon lasku tuo terveyshyötyjä ja parantaa mahdollisuutta tulla raskaaksi. Pienistäkin terveysteoista on siis jo etua.
  • Alipainoisella naisella raskauden alkaminen kestää keskimäärin neljä kertaa kauemmin kuin normaalipainoisella. Liian rankka urheileminen tai liian alhainen rasvaprosentti alentavat hedelmällisyyttä.

Miten syömishäiriö vaikuttaa raskaaksi tulemiseen?

Myös syömishäiriö tai syömishäiriötausta heikentävät hedelmällisyyttä. Syömishäiriöstä kärsivillä naisilla on enemmän kuukautishäiriöitä ja keskenmenoja. Syömishäiriöt saattavat altistaa myös monille raskaudenaikaisille ongelmille.

Kuinka alkoholi vaikuttaa hedelmällisyyteen ja raskaaksi tulemiseen?

Alkoholin käytön lopettamista tai vähentämistä suositellaan kaikille raskautta suunnitteleville. Jo pienetkin alkoholimäärät heikentävät miehen siittiöntuotantoa. Alkoholista voi olla haittaa myös sikiölle. Raskauden aikana alkoholin käyttö tulee lopettaa, jo raskauden alkumetreiltä lähtien.

Mikä on turvallisen alkoholin käytön raja raskauden aikana?

Koska turvallista rajaa alkoholinkäytölle raskaudessa ei tunneta, alkoholinkäyttö on hyvä lopettaa jo raskautta suunniteltaessa.

Miten tupakointi vaikuttaa raskaaksi tuloa?

Tupakointi voi vaikeuttaa raskaaksi tuloa merkittävästi. Se heikentää munasolujen ja siittiöiden laatua ja kohdun verenkiertoa. Tupakointi myös kaksinkertaistaa keskenmenoriskin ja voi aiheuttaa sikiölle merkittäviä terveyshaittoja.

Miten aiemmin käytetty hormonaalinen ehkäisy vaikuttaa raskaaksi tulemiseen?

Aikaisemmin käytetty hormonaalinen ehkäisy ei vaikuta raskaaksi tulemisen todennäköisyyteen. Jossain määrin aikaisempi hormonaalisen ehkäisyn käyttäminen saattaa jopa tukea hedelmällisyyttä, sillä hormonivalmisteet estävät endometrioosin kasvua ja vaikeuttavat infektioiden etenemistä emättimestä kohdun limakalvoille ja munanjohtimiin.

Miten kuukautiskierto ja ovulaatio vaikuttavat raskaaksi tulemiseen?

Yhdyntöjä ei tarvitse raskaustoiveiden vuoksi ajoittaa erityisen tarkasti. Nainen voi kuitenkin tulla raskaaksi ovulaation kohdilla. Raskaus on siis todennäköisintä, jos yhdyntöjä on kuukautiskierron puolivälissä tai pari päivää ennen arvioitua ovulaatiota. Tälle voi varata erityistä aikaa yhdessä, mutta toisaalta liika stressaaminen ja suorittaminen eivät edistä raskaaksi tulemista.

Jos naisen kuukautiskierto on hyvin epäsäännöllinen, voi olla hyvä tietää ovulaation tapahtumahetki. Ovulaatiotestejä voi ostaa apteekista, mutta yleensä nainen voi tietää oman ovulaationsa ajankohdan myös itse. Tähän voi liittyä esimerkiksi tunnepitoisempia päiviä tai itkuisuutta. Osa naisista myös tuntee ovulaation alavatsalla.

Kuukautiskiertoa ja arvioitua ovulaation ajoitusta on nykyään myös helppoa seurata erilaisilla käynnykkäsovelluksilla. Kuukautiskierron seuraaminen kuukausittain auttaa arvioimaan ovulaation kohdan myös seuraavassa kierrossa.

Yhdyntä kannattaa ajoittaa viimeistään ovulaatiopäivään, tai siitä seuraavaan päivään. Munasolu on hedelmöityskelpoinen noin vuorokauden ajan ovulaatiosta. Siittiöt säilyvät hedelmöityskykyisinä naisen elimistössä muutamia päiviä.

Vaikuttavatko sukupuolitaudit hedelmällisyyteen?

Sukupuolitaudit voivat alentaa hedelmällisyyttä. Naisen hoitamaton sukupuolitauti voi aiheuttaa riskin myös sikiölle muun muassa aiheuttamalla synnytyksen ennenaikaisen käynnistymisen.

Klamydia on erityisen haitallinen hedelmällisyydelle. Se on yleisin sisäsynnytinelintulehdusten (PID) aiheuttaja. Tulehdus voi vaurioittaa munanjohtimia ja niiden toimintaa sekä altistaa kohdunulkoisille raskauksille.

Klamydianäyte kannattaa tarkistaa lapsettomuustutkimuksiin hakeutumisen yhteydessä.

Kuinka krooniset taudit vaikuttavat hedelmällisyyteen?

Perussairaudet ja niiden lääkitys voivat vaikuttaa hedelmällisyyteen. Jos naisella on jokin perussairaus, kuten diabetes, epilepsia tai tulehduksellinen suolistotauti, on tärkeää keskustella raskaustoiveista jo ennen raskauden yrittämistä. Tällöin voidaan varmistaa perussairauden hoidossa käytettävien lääkkeiden turvallisuus raskauden aikana.

Miehen perussairaudet ja niiden lääkitys voivat aiheuttaa muutoksia siemennesteeseen ja sitä kautta riskejä kehittyvälle sikiölle. Myös perussairauksista kärsivän miehen tulisi keskustella lääkärin kanssa ennen raskauden yrittämistä.

Mitkä tekijät vaikuttavat naisen hedelmällisyyteen?

Naisen hedelmällisyys on vahvasti sidoksissa ikään. Hedelmällinen ikä alkaa kuukautisten alkamisesta ja päättyy menopaussiin. Hedelmällisen iän aikana naisen munasolut vähenevät jatkuvasti, ja hedelmällisyys alkaa laskea selvimmin jo 30 vuoden iässä.

Hedelmällisyys on kuitenkin monimutkainen kokonaisuus, johon vaikuttavat useat eri tekijät. Ovulaation tapahtuminen on edellytys raskaudelle, ja ovulaatiohäiriöt ovatkin tavallisimpia lapsettomuuden syitä.

Kuinka naisen ikä vaikuttaa hedelmällisyyteen ja raskaaksi tulemiseen?

Ikä on naisilla tärkein hedelmällisyyteen vaikuttava yksittäinen tekijä. Raskaudelle välttämättömien munasolujen määrä vähenee iän myötä. Kuukautisten alkaessa naisilla on keskimäärin 400 000 munasolua ja vaihdevuosiin mennessä munasolujen määrä on laskenut noin tuhanteen.

Naisen hedelmällisin ikä tulla raskaaksi on 18-25 vuotta. Hedelmällisyys alkaa laskea selvemmin jo 30 vuoden iässä. 35-vuotiaan mahdollisuudet tulla raskaaksi ovat jo merkittävästi aikaisempaa pienemmät. Raskaaksi tulo on kuitenkin mahdollista aina vaihdevuosiin saakka.

Vuoden yrittämisen aikana 30-34-vuotiaista naisista keskimäärin 63 prosenttia tulee raskaaksi, kun 40-vuotiaista naisista keskimäärin enää vain kolmannes.

Hedelmällisyyden lasku on hyvin yksilöllistä, ja joillain naisilla se saattaa alkaa jopa kymmenen vuotta aiemmin kuin toisilla.

Kuukautiskierto ja ovulaatio

Kuukautiskierto jaetaan hormonaalisesti kahteen vaiheeseen: munarakkulan kypsymiseen ja keltarauhasen toimintaan. Kuukautiskiertoon vaikuttavat aivoissa sijaitseva hypotalamus, aivolisäke ja munasarjat.

Kuukautiskierron alussa follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) vaikutus saa munarakkulan kasvamaan. Kun munarakkula on kypsä, se puhkeaa ja munasolu irtoaa. Tapahtumaa kutsutaan ovulaatioksi.

Ovulaatio on edellytys raskauden alkamiselle. Munasolu on hedelmöityskelpoinen noin 24 tunnin ajan ovulaatiosta. Ovulaation käynnistää luteinisoivan hormonin (LH) nopea nousu. Ovulaatiotestit havaitsevat ovulaation nimenomaan luteinisoivan hormonin huipun perusteella.

Luteinisoiva hormoni tukee munarakkulan paikalle kehittyvän keltarauhasen toimintaa. Keltarauhashormoni kypsyttää kohdun limakalvoa mahdollista raskautta varten. Jos munasolu ei hedelmöity, keltarauhanen surkastuu ja kuukautisvuoto alkaa. Jos munasolu hedelmöittyy, alkion kehitys voi alkaa.

Siittiöt säilyvät naisen elimistössä hedelmöittymiskykyisinä yhdestä neljään päivään, joten jotta munasolu voi hedelmöittyä, yhdynnän tulisi tapahtua viimeistään ovulaatiopäivänä tai joitakin päiviä ennen sitä.

Mitkä ovat naisesta johtuvat lapsettomuuden syyt?

Naisesta johtuvat lapsettomuuden syyt voidaan jakaa viiteen luokkaan:

  • munarakkulan kypsymishäiriöt
  • munajohdinvauriot
  • endometrioosi
  • kohtuviat
  • seksuaalihäiriöt.

Munarakkulan kypsymishäiriöt eli ovulaatiohäiriöt ovat lapsettomuuden tavallisimpia syitä. Niistä johtuu noin 30-40 % naisen lapsettomuudesta. Ovulaatiohäiriöt ilmenevät yleensä kuukautisten epäsäännöllisyytenä tai kuukautisten puuttumisena.

Mahdollisia syitä munarakkulan kypsymishäiriölle ovat:

Munajohdinvauriot aiheuttavat noin 10-20 % naisen lapsettomuudesta. Munajohtimia ympäröivät kiinnikkeet voivat haitata munasolun kulkua munanjohtimessa tai munanjohtimet voivat olla kokonaan tukossa. Yleisin syy munanjohtimen tukokselle on tulehduksen jälkitila. Kiinnikkeitä voivat aiheuttaa myös lantion alueen leikkaukset tai endometrioosi.

Endometrioosi eli kohdun limakalvon sirottumatauti aiheuttaa noin 10-20 % naisen lapsettomuudesta. Se heikentää hedelmällisyyttä monella mekanismilla, joita kaikkia ei tunneta.

Kohtuperäiset viat ovat melko harvinaisia lapsettomuuden syitä. Lapsettomuutta voivat aiheuttaa isot myoomat (erityisesti jos ne kasvavat kohtuontelon sisälle), isot kohdun limakalvon polyypit, kohdun synnynnäiset epämuodostumat ja kohdun adenomyoosi eli sairaus, jossa kohdun limakalvon rauhasista muodostuneita ulokkeita kasvaa kohdun lihassyiden väliin.

Joskus raskauden alkamisen voivat estää myös aikaisemmin tehdyt toistuvat kaavinnat.

Harvinaisimpia lapsettomuuden syitä ovat seksuaalielämän häiriöt, kuten emätinkouristus. Raskauden todennäköisyys vähenee huomattavasti, mikäli yhdyntöjä on harvemmin kuin kerran viikossa.

Mitkä tekijät vaikuttavat miehen hedelmällisyyteen?

Miehen hedelmällisyys on valtaosin kiinni sperman laadusta. Lapsettomuustutkimusten yhteydessä noin 30-50 prosentilla miehistä havaitaan heikentynyt sperman laatu. Usein se ei kuitenkaan ole ainoa lapsettomuuden syy.

Ikä ei vaikuta miehillä hedelmällisyyteen yhtä radikaalisti kuin naisilla, mutta myös miesten hedelmällisyyden on havaittu laskevan 35 ikävuoden jälkeen.

Miehen sperman laadun heikentymistä selittävät mm.

  • laskeutumattomat kivekset
  • kivestulehduksen jälkitila
  • kiveskohjut
  • kivekseen kohdistunut äkillinen vamma tai pidempiaikainen puristus
  • kromosomihäiriöt
  • lisäkivesten tai siemenjohdinten tukokset
  • siittiövasta-aineet
  • siittiöiden rakennepoikkeavuudet.

Joissain tapauksissa myös seksuaaliset vaikeudet, kuten ejakulaatiohäiriöt ja impotenssi, saattavat olla lapsettomuuden taustalla.

Milloin kannattaa hakeutua lapsettomuustutkimuksiin?

Lapsettomuustutkimuksiin voi hakeutua, kun raskaus ei vuoden säännöllisen yrittämisen jälkeen ole alkanut. Tutkimuksiin voi hakeutua jo aiemmin, jos lapsettomuuden lisäksi on gynekologisia ongelmia, perussairauksia tai jos nainen on yli 38-vuotias.

Lapsettomuuden syitä voidaan alkaa selvittää verikokeilla, joista voidaan tutkia mm. perusverenkuva ja kilpirauhasen toimintakokeet. Edellä mainittujen tutkimusten lisäksi voidaan tarvittaessa tehdä muita peruslaboratoriotutkimuksia, kuten verensokerin ja maksa-arvojen tutkimukset. Puhdin kautta pääset näihin verikokeisiin ilman lääkärin lähetettä. Verikokeiden tulokset voi helposti ottaa mukaan lääkäriin.

Lääkärin vastaanotolla lapsettomuustutkimukset aloitetaan lääkärin tekemällä yleistutkimuksella, jossa mitataan naisen pituus, paino ja verenpaine sekä arvioidaan karvoituksen ja rintojen kehitystä. Naiselta voidaan gynekologisen tutkimuksen yhteydessä ottaa papa- ja klamydianäyte. Mieheltä tutkitaan siemennesteen laatu.

Jatkotutkimukset tehdään yleensä naistentautien poliklinikalla tai lapsettomuusklinikalla.

Puhdin tutkimuspaketit kertovat elimistön terveydestä

Naisen hormonitasapaino -testipaketti auttaa selvittämään kattavasti elimistösi hormonitasapainon. Hormonitoiminta vaikuttaa muun muassa kuukautisiin, jaksamiseen, mielialaan, painonhallintaan, uneen, hikoiluun, ruoansulatukseen, vastustuskykyyn ja aineenvaihduntaan.

Hormonitasapainon tutkimus soveltuu sinulle myös, kun haluat tarkastella kehosi hormonitoimintaa esimerkiksi vaihdevuosien tai kuukautisten häiriöiden yhteydessä. Tutkimustuloksia arvioidessa on hyvä tietää oma kuukautiskierron sykli.

Paketissa on mukana kilpirauhasen- ja lisäkilpirauhasen tilasta kertovat TSH, T4V, T3V sekä parathormoni, rautavarastoja mittaava ferritiini, tulehduksista kertova herkkä CRP, jaksamiseenkin vaikuttava D-vitamiini, stressihormoni kortisoli, progesteroni eli keltarauhashormoni, FSH eli follikkelia stimuloiva hormoni, LH luteinisoiva hormoni sekä estrogeeneihin kuuluva E2 Estradioli, joka on tärkein naissukuhormoni.

Puhdin raskautta suunnittelevan tutkimus on suunniteltu raskausaikaan valmistautumiseen. Täydellisen verenkuvan, rasva-arvojen ja tulehdustilaa mittaavien arvojen lisäksi testeissä mukana on kilpirauhasen toimintaa mittaavat testit, koska kilpirauhasen vajaatoiminta voi oireilla hedelmällisyyden heikkenemisenä.

Raskautta suunnittelevan verikoepaketti sisältää myös rautavarastoja mittaavan ferritiinin ja tärkeimmät vitamiinit kuten D, B12 ja folaatti, joka on erityisen tärkeä raskaana oleville naisille. Folaatti eli B9-vitamiini on erityisen tärkeä raskautta suunnitteleville ja raskaana oleville naisille, sillä vähäinen folaatinsaanti alkuraskaudessa lisää riskiä siihen, ettei kehittyvän sikiön hermostoputki sulkeudu.

Saatavilla on myös kilpirauhasen laaja tutkimuspaketti. Kilpirauhasen laaja tutkimus sisältää neljä testiä: tyreotropiini (S -TSH), vapaa tyroksiini (S-T4-V), vapaa trijodityroniini (S -T3-V) ja S -TPOAb. Näiden avulla saadaan kattava kuva kilpirauhasen toiminnasta.

Lähteet

Anttila L. Elämäntapojen vaikutus hedelmällisyyteen. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2008;124(21):2438–42

Härkki P, Heikkinen A-M, Setälä M. Endometrioosin nykyhoito. Duodecim 2011;127:1837–47

Mayo Clinic. Female infertility. Viitattu 19.6.2018

Seikkula J, Niinimäki M, Suvitie P. Kohdun adenomyoosi – diagnostinen ja hoidollinen haaste. Duodecim 2016;132(9):836-43

Seppälä Markku, Koistinen Hannu, Koistinen Riitta, Chiu Philip CN ja SB Yeung William: Hedelmöityksen hienosäätöä. Duodecim. 2007;123(14):1670-1

Tiitinen A, Unkila-Kallio L. Lapsettomuus. Kirjassa: Ylikorkala O, Tapanainen J (toim.). Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim 2011, s. 175–193.

Teksti

Kirjoittajan avatar

Sofia on toiminut Puhdin sisällöntuottajana hyvinvointiin, jaksamiseen ja terveyteen liittyvissä aiheissa.

Kirjoittajan avatar

Puhdin viestinnästä ja palvelun jatkuvasta kehittämisestä vastaava Mirka Tuovinen on valmentaja ja sisällöntuottaja. Mirka on ravitsevan ruoan ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin puolestapuhuja. Erityisosaamista Mirkalla on hyvinvoivasta mielestä, erityisruokavalioista ja työhyvinvoinnista.


Päivitetty: 29.09.2020

Onko sinulla kokemuksia aiheesta, joita haluaisit jakaa?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *