Jälkikasvun saaminen kuuluu monen ihmisen elämän suurimpiin haaveisiin. Raskaaksi tuleminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Moni pari joutuu pettymään, kun raskaus ei yrittämisestä huolimatta ota alkaakseen.

  • Raskautta toivovan kannattaa yrittää pysyä normaalipainossa.
  • Jo pienetkin alkoholimäärät heikentävät miehen siittiöntuotantoa.
  • Naisen hedelmällisyys on vahvasti sidoksissa ikään.
  • Miehen hedelmällisyys on valtaosin kiinni sperman laadusta.
  • Raskautta toivovan kannattaa yrittää pysyä normaalipainossa.
  • Jo pienetkin alkoholimäärät heikentävät miehen siittiöntuotantoa.
  • Naisen hedelmällisyys on vahvasti sidoksissa ikään.
  • Miehen hedelmällisyys on valtaosin kiinni sperman laadusta.

Jälkikasvun saaminen kuuluu monen ihmisen elämän suurimpiin haaveisiin. Raskaaksi tuleminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Moni pari joutuu pettymään, kun raskaus ei yrittämisestä huolimatta ota alkaakseen.

Kun raskaus ei vuoden säännöllisen yrittämisen jälkeen ole alkanut, puhutaan tahattomasta lapsettomuudesta. Siitä kärsii Suomessa noin 15 prosenttia pareista jossain elämänsä vaiheessa.

Lapsettomuus voi johtua joko miehen tai naisen alentuneesta hedelmällisyydestä. Lapsettomuustutkimuksissa neljännes lapsettomuudesta aiheutuu naisen alentuneesta hedelmällisyydestä, neljännes miehen ja neljännes molempien. Lopuissa neljäsosassa tapauksista lapsettomuuden syy jää epäselväksi.

Lasta toivovan pariskunnan ei kannata jäädä yksin ongelmiensa kanssa. Lapsettomuustutkimuksilla ja -hoidoilla voidaan auttaa suurinta osaa lapsettomuudesta kärsivistä pariskunnista. Myös omilla elintavoilla on vaikutusta sekä miehen että naisen hedelmällisyydelle.

Tässä artikkelissa kerromme keinoja, joilla voit itse vaikuttaa hedelmällisyyteesi. Lisäksi käymme läpi hedelmällisyyteen ja lapsettomuuteen vaikuttavia tekijöitä.

Miten hedelmällisyyteen voi vaikuttaa?

Hedelmällisyys muodostuu usean eri tekijän summana, ja osaan niistä voi vaikuttaa myös itse.

Raskautta toivovan kannattaa pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan. Monipuolinen ruokavalio, säännöllinen liikunta, riittävä lepo, stressin välttäminen ja päihteiden käytön lopettaminen luovat hyvän pohjan hedelmöittymiselle ja hyvin sujuvalle raskaudelle.

Hedelmällisyyttä edesauttavat muun muassa:

  • Normaalipainoisuus
  • Monipuolinen ruokavalio
  • Stressin vähentäminen
  • Tupakoimattomuus
  • Päihteiden käytön lopettaminen
  • Gynekologisten tulehdusten, erityisesti klamydiainfektioiden, ehkäisy ja hoito
  • Mahdollisten perussairauksien hyvä hoitotasapaino

Ruokavalio

Hedelmällisyyttä ei voi parantaa millään yksittäisellä ruoka-aineella. Tavallinen ja monipuolinen ruokavalio riittää. Liian runsasta kahvin juontia (yli kolme kupillista päivässä) kannattaa kuitenkin välttää.

Raskautta suunnitteleville naisille suositellaan foolihappolisää. Se ei itsessään paranna hedelmällisyyttä, mutta vähentää sikiön epämuodostuman riskiä. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota riittävään D-vitamiinin saantiin.

Painonhallinta

Raskautta toivovan kannattaa yrittää pysyä normaalipainossa, sillä sekä yli- että alipaino vaikeuttavat raskaaksi tulemista. Normaali painoindeksi on 19-25.

Ylipaino on haitaksi sekä miehen että naisen hedelmällisyydelle. Naisilla ylipainoon liittyy usein ovulaatiohäiriöitä. Ylipaino lisää myös keskenmenoriskiä ja muiden  raskaudenaikaisten komplikaatioiden riskejä. Ylipainoisella jo 5-10 prosentin painon lasku tuo terveyshyötyjä ja parantaa mahdollisuutta tulla raskaaksi.

Alipainoisella naisella raskauden alkaminen kestää keskimäärin neljä kertaa kauemmin kuin normaalipainoisella. Liian rankka urheileminen ja alhainen rasvaprosentti alentavat hedelmällisyyttä. Myös syömishäiriö tai syömishäiriötausta heikentävät hedelmällisyyttä. Syömishäiriöstä kärsivillä naisilla on enemmän kuukautishäiriöitä ja keskenmenoja. Syömishäiriöt saattavat altistaa myös monille raskaudenaikaisille ongelmille.

Alkoholi

Alkoholin käytön lopettamista tai vähentämistä suositellaan kaikille raskautta suunnitteleville. Jo pienetkin alkoholimäärät heikentävät miehen siittiöntuotantoa. Alkoholista voi olla haittaa myös sikiölle. Nainen voi saada tiedon raskaudestaan vasta muutaman viikon päästä raskauden alettua. Koska turvallista rajaa alkoholinkäytölle raskaudessa ei tunneta, alkoholinkäyttö on hyvä lopettaa jo raskautta suunniteltaessa.

Tupakointi

Tupakointi voi vaikeuttaa raskaaksi tuloa merkittävästi. Se heikentää munasolujen ja siittiöiden laatua ja kohdun verenkiertoa. Tupakointi myös kaksinkertaistaa keskenmenoriskin ja voi aiheuttaa sikiölle merkittäviä terveyshaittoja.

Aikaisemman ehkäisyn vaikutus

Aikaisemmin käytetty hormonaalinen ehkäisy ei vaikuta raskaaksi tulemisen todennäköisyyteen. Jossain määrin aikaisempi hormonaalisen ehkäisyn käyttäminen saattaa jopa tukea hedelmällisyyttä, sillä hormonivalmisteet estävät endometrioosin kasvua ja vaikeuttavat infektioiden etenemistä emättimestä kohdun limakalvoille ja munanjohtimiin.

Yhdynnät

Yhdyntöjä ei tarvitse raskaustoiveiden vuoksi ajoittaa erityisen tarkasti. Raskaus on todennäköisintä, jos yhdyntöjä on kuukautiskierron puolivälissä noin kahden-kolmen päivän välein.

Jos naisen kuukautiskierto on hyvin epäsäännöllinen, voi olla hyvä tietää ovulaation tapahtumahetki. Ovulaatiotestejä voi ostaa apteekista. Yhdyntä tulisi ajoittaa viimeistään ovulaatiopäivään. Siittiöt säilyvät hedelmöityskykyisinä naisen elimistössä muutamia päiviä.

Sukupuolitaudit

Sukupuolitaudit voivat alentaa hedelmällisyyttä. Naisen hoitamaton sukupuolitauti voi aiheuttaa riskin myös sikiölle mm. aiheuttamalla synnytyksen ennenaikaisen käynnistymisen.

Klamydia on erityisen haitallinen hedelmällisyydelle. Se on yleisin sisäsynnytinelintulehdusten (PID) aiheuttaja. Tulehdus voi vaurioittaa munanjohtimia ja niiden toimintaa sekä altistaa kohdunulkoisille raskauksille.

Klamydianäyte kannattaa tarkistaa lapsettomuustutkimuksiin hakeutumisen yhteydessä.

Krooniset taudit

Perussairaudet ja niiden lääkitys voivat vaikuttaa hedelmällisyyteen. Jos naisella on jokin perussairaus, kuten diabetes, epilepsia tai tulehduksellinen suolistotauti, on tärkeää keskustella raskaustoiveista jo ennen raskauden yrittämistä. Tällöin voidaan varmistaa perussairauden hoidossa käytettävien lääkkeiden turvallisuus raskauden aikana.

Miehen perussairaudet ja niiden lääkitys voivat aiheuttaa muutoksia siemennesteeseen ja sitä kautta riskejä kehittyvälle sikiölle. Myös perussairauksista kärsivän miehen tulisi keskustella lääkärin kanssa ennen raskauden yrittämistä.

Naisen hedelmällisyys

Naisen hedelmällisyys on vahvasti sidoksissa ikään. Hedelmällinen ikä alkaa kuukautisten alkamisesta ja päättyy menopaussiin. Hedelmällisen iän aikana naisen munasolut vähenevät jatkuvasti, ja hedelmällisyys alkaa laskea selvimmin jo 30 vuoden iässä.

Hedelmällisyys on kuitenkin monimutkainen kokonaisuus, johon vaikuttavat useat eri tekijät. Ovulaation tapahtuminen on  edellytys raskaudelle, ja ovulaatiohäiriöt ovatkin tavallisimpia lapsettomuuden syitä.

Hedelmällisyys ja ikä

Ikä on naisilla tärkein hedelmällisyyteen vaikuttava yksittäinen tekijä. Raskaudelle välttämättömien munasolujen määrä vähenee iän myötä. Kuukautisten alkaessa naisilla on keskimäärin 400 000 munasolua ja vaihdevuosiin mennessä munasolujen määrä on laskenut noin tuhanteen.

Naisen hedelmällisin ikä tulla raskaaksi on 18-25 vuotta. Hedelmällisyys alkaa laskea selvemmin jo 30 vuoden iässä, ja 35-vuotiaan mahdollisuudet tulla raskaaksi ovat jo merkittävästi aikaisempaa pienemmät. Raskaaksi tulo on kuitenkin mahdollista aina vaihdevuosiin saakka.

Vuoden yrittämisen aikana 30-34-vuotiaista naisista keskimäärin 63 prosenttia tulee raskaaksi, kun 40-vuotiaista naisista keskimäärin enää vain kolmannes.

Hedelmällisyyden lasku on hyvin yksilöllistä, ja joillain naisilla se saattaa alkaa jopa kymmenen vuotta aiemmin kuin toisilla.

Kuukautiskierto ja ovulaatio

Kuukautiskierto jaetaan hormonaalisesti kahteen vaiheeseen: munarakkulan kypsymiseen ja keltarauhasen toimintaan. Kuukautiskiertoon vaikuttavat aivoissa sijaitseva hypotalamus, aivolisäke ja munasarjat.

Kuukautiskierron alussa follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) vaikutus saa munarakkulan kasvamaan. Kun munarakkula on kypsä, se puhkeaa ja munasolu irtoaa. Tapahtumaa kutsutaan ovulaatioksi. Ovulaatio on edellytys raskauden alkamiselle. Munasolu on hedelmöityskelpoinen noin 24 tunnin ajan ovulaatiosta.

Ovulaation käynnistää luteinisoivan hormonin (LH) nopea nousu. Ovulaatiotestit havaitsevat ovulaation nimenomaan luteinisoivan hormonin huipun perusteella.

Luteinisoiva hormoni tukee munarakkulan paikalle kehittyvän keltarauhasen toimintaa. Keltarauhashormoni kypsyttää kohdun limakalvoa mahdollista raskautta varten. Jos munasolu ei hedelmöity, keltarauhanen surkastuu ja kuukautisvuoto alkaa. Jos munasolu hedelmöittyy, alkion kehitys voi alkaa.

Siittiöt säilyvät naisen elimistössä hedelmöittymiskykyisinä yhdestä neljään päivään, joten jotta munasolu voi hedelmöittyä, yhdynnän tulisi tapahtua viimeistään ovulaatiopäivänä tai joitakin päiviä ennen sitä.

Lapsettomuuden syyt

Naisesta johtuvat lapsettomuuden syyt voidaan jakaa viiteen luokkaan:

  • munarakkulan kypsymishäiriöt
  • munajohdinvauriot
  • endometrioosi
  • kohtuviat
  • seksuaalihäiriöt

Munarakkulan kypsymishäiriöt eli ovulaatiohäiriöt ovat lapsettomuuden tavallisimpia syitä.  Niistä johtuu noin 30-40 % naisen lapsettomuudesta. Ovulaatiohäiriöt ilmenevät yleensä kuukautisten epäsäännöllisyytenä tai kuukautisten puuttumisena. Mahdollisia syitä munarakkulan kypsymishäiriölle ovat:

  • Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä
  • Hyperprolaktinemia (aivolisäkkeen sairaus)
  • Kilpirauhasen vajaatoiminta
  • Munasarjojen toiminnan ennenaikainen hiipuminen
  • Aivolisäkehormonien puutos
  • Liiallinen liikunta
  • Fyysinen tai psyykkinen stressi
  • Syömishäiriö
  • Ali- tai ylipaino

Munajohdinvauriot aiheuttavat noin 10-20 % naisen lapsettomuudesta. Munajohtimia ympäröivät kiinnikkeet voivat haitata munasolun kulkua munanjohtimessa tai munanjohtimet voivat olla kokonaan tukossa. Yleisin syy munanjohtimen tukokselle on tulehduksen jälkitila. Kiinnikkeitä voivat aiheuttaa myös lantion alueen leikkaukset tai endometrioosi.

Endometrioosi eli kohdun limakalvon sirottumatauti aiheuttaa noin 10-20 % naisen lapsettomuudesta. Se heikentää hedelmällisyyttä monella mekanismilla, joita kaikkia ei tunneta.

Kohtuperäiset viat ovat melko harvinaisia lapsettomuuden syitä. Lapsettomuutta voivat aiheuttaa isot myoomat (erityisesti jos ne kasvavat kohtuontelon sisälle), isot kohdun limakalvon polyypit, kohdun synnynnäiset epämuodostumat ja kohdun adenomyoosi eli sairaus, jossa kohdun limakalvon rauhasista muodostuneita ulokkeita kasvaa kohdun lihassyiden väliin. Joskus raskauden alkamisen voivat estää myös aikaisemmin tehdyt toistuvat kaavinnat.

Harvinaisimpia lapsettomuuden syitä ovat seksuaalielämän häiriöt, kuten emätinkouristus. Raskauden todennäköisyys vähenee huomattavasti, mikäli yhdyntöjä on harvemmin kuin kerran viikossa.

Miehen hedelmällisyys

Miehen hedelmällisyys on valtaosin kiinni sperman laadusta. Lapsettomuustutkimusten yhteydessä noin 30-50 prosentilla miehistä havaitaan heikentynyt sperman laatu. Usein se ei kuitenkaan ole ainoa lapsettomuuden syy.

Ikä ei vaikuta miehillä hedelmällisyyteen yhtä radikaalisti kuin naisilla, mutta myös miesten hedelmällisyyden on havaittu laskevan 35 ikävuoden jälkeen.

Miehen sperman laadun heikentymistä selittävät mm.

  • laskeutumattomat kivekset
  • kivestulehduksen jälkitila
  • kiveskohjut
  • kivekseen kohdistunut äkillinen vamma tai pidempiaikainen puristus
  • kromosomihäiriöt
  • lisäkivesten tai siemenjohdinten tukokset
  • siittiövasta-aineet
  • siittiöiden rakennepoikkeavuudet

Joissain tapauksissa myös seksuaaliset vaikeudet, kuten ejakulaatiohäiriöt ja impotenssi, saattavat olla lapsettomuuden taustalla.

Milloin tutkimuksiin?

Lapsettomuustutkimuksiin voi hakeutua, kun raskaus ei vuoden säännöllisen yrittämisen jälkeen ole alkanut. Tutkimuksiin voi hakeutua jo aiemmin, jos lapsettomuuden lisäksi on gynekologisia ongelmia, perussairauksia tai jos nainen on yli 38-vuotias.

Lapsettomuuden syitä voidaan alkaa selvittää verikokeilla, joista voidaan tutkia perusverenkuva ja kilpirauhasen toimintakokeet.

Lääkärin vastaanotolla lapsettomuustutkimukset aloitetaan lääkärin tekemällä yleistutkimuksella, jossa mitataan naisen pituus, paino ja verenpaine sekä arvioidaan karvoituksen ja rintojen kehitystä. Edellä mainittujen veritutkimusten lisäksi voidaan tarvittaessa tehdä muita peruslaboratoriotutkimuksia, kuten verensokerin ja maksa-arvojen tutkimus.

Naiselta voidaan gynekologisen tutkimuksen yhteydessä ottaa papa- ja klamydianäyte. Mieheltä tutkitaan siemennesteen laatu.

Jatkotutkimukset tehdään yleensä naistentautien poliklinikalla tai lapsettomuusklinikalla.

Lähteet

Anttila L. Elämäntapojen vaikutus hedelmällisyyteen. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2008;124(21):2438–42 

Härkki P, Heikkinen A-M, Setälä M. Endometrioosin nykyhoito. Duodecim 2011;127:1837–47

Mayo Clinic: Female infertility. Viitattu 19.6.2018

Seikkula J, Niinimäki M, Suvitie P. Kohdun adenomyoosi – diagnostinen ja hoidollinen haaste. Duodecim 2016;132(9):836-43

Seppälä Markku, Koistinen Hannu, Koistinen Riitta, Chiu Philip CN ja SB Yeung William: Hedelmöityksen hienosäätöä. Duodecim. 2007;123(14):1670-1 

Tiitinen A, Unkila-Kallio L. Lapsettomuus. Kirjassa: Ylikorkala O, Tapanainen J (toim.). Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim 2011, s. 175–193.

Jälkikasvun saaminen kuuluu monen ihmisen elämän suurimpiin haaveisiin. Raskaaksi tuleminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Moni pari joutuu pettymään, kun raskaus ei yrittämisestä huolimatta ota alkaakseen.

Kun raskaus ei vuoden säännöllisen yrittämisen jälkeen ole alkanut, puhutaan tahattomasta lapsettomuudesta. Siitä kärsii Suomessa noin 15 prosenttia pareista jossain elämänsä vaiheessa.

Lapsettomuus voi johtua joko miehen tai naisen alentuneesta hedelmällisyydestä. Lapsettomuustutkimuksissa neljännes lapsettomuudesta aiheutuu naisen alentuneesta hedelmällisyydestä, neljännes miehen ja neljännes molempien. Lopuissa neljäsosassa tapauksista lapsettomuuden syy jää epäselväksi.

Lasta toivovan pariskunnan ei kannata jäädä yksin ongelmiensa kanssa. Lapsettomuustutkimuksilla ja -hoidoilla voidaan auttaa suurinta osaa lapsettomuudesta kärsivistä pariskunnista. Myös omilla elintavoilla on vaikutusta sekä miehen että naisen hedelmällisyydelle.

Tässä artikkelissa kerromme keinoja, joilla voit itse vaikuttaa hedelmällisyyteesi. Lisäksi käymme läpi hedelmällisyyteen ja lapsettomuuteen vaikuttavia tekijöitä.

Miten hedelmällisyyteen voi vaikuttaa?

Hedelmällisyys muodostuu usean eri tekijän summana, ja osaan niistä voi vaikuttaa myös itse.

Raskautta toivovan kannattaa pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan. Monipuolinen ruokavalio, säännöllinen liikunta, riittävä lepo, stressin välttäminen ja päihteiden käytön lopettaminen luovat hyvän pohjan hedelmöittymiselle ja hyvin sujuvalle raskaudelle.

Hedelmällisyyttä edesauttavat muun muassa:

  • Normaalipainoisuus
  • Monipuolinen ruokavalio
  • Stressin vähentäminen
  • Tupakoimattomuus
  • Päihteiden käytön lopettaminen
  • Gynekologisten tulehdusten, erityisesti klamydiainfektioiden, ehkäisy ja hoito
  • Mahdollisten perussairauksien hyvä hoitotasapaino

Ruokavalio

Hedelmällisyyttä ei voi parantaa millään yksittäisellä ruoka-aineella. Tavallinen ja monipuolinen ruokavalio riittää. Liian runsasta kahvin juontia (yli kolme kupillista päivässä) kannattaa kuitenkin välttää.

Raskautta suunnitteleville naisille suositellaan foolihappolisää. Se ei itsessään paranna hedelmällisyyttä, mutta vähentää sikiön epämuodostuman riskiä. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota riittävään D-vitamiinin saantiin.

Painonhallinta

Raskautta toivovan kannattaa yrittää pysyä normaalipainossa, sillä sekä yli- että alipaino vaikeuttavat raskaaksi tulemista. Normaali painoindeksi on 19-25.

Ylipaino on haitaksi sekä miehen että naisen hedelmällisyydelle. Naisilla ylipainoon liittyy usein ovulaatiohäiriöitä. Ylipaino lisää myös keskenmenoriskiä ja muiden  raskaudenaikaisten komplikaatioiden riskejä. Ylipainoisella jo 5-10 prosentin painon lasku tuo terveyshyötyjä ja parantaa mahdollisuutta tulla raskaaksi.

Alipainoisella naisella raskauden alkaminen kestää keskimäärin neljä kertaa kauemmin kuin normaalipainoisella. Liian rankka urheileminen ja alhainen rasvaprosentti alentavat hedelmällisyyttä. Myös syömishäiriö tai syömishäiriötausta heikentävät hedelmällisyyttä. Syömishäiriöstä kärsivillä naisilla on enemmän kuukautishäiriöitä ja keskenmenoja. Syömishäiriöt saattavat altistaa myös monille raskaudenaikaisille ongelmille.

Alkoholi

Alkoholin käytön lopettamista tai vähentämistä suositellaan kaikille raskautta suunnitteleville. Jo pienetkin alkoholimäärät heikentävät miehen siittiöntuotantoa. Alkoholista voi olla haittaa myös sikiölle. Nainen voi saada tiedon raskaudestaan vasta muutaman viikon päästä raskauden alettua. Koska turvallista rajaa alkoholinkäytölle raskaudessa ei tunneta, alkoholinkäyttö on hyvä lopettaa jo raskautta suunniteltaessa.

Tupakointi

Tupakointi voi vaikeuttaa raskaaksi tuloa merkittävästi. Se heikentää munasolujen ja siittiöiden laatua ja kohdun verenkiertoa. Tupakointi myös kaksinkertaistaa keskenmenoriskin ja voi aiheuttaa sikiölle merkittäviä terveyshaittoja.

Aikaisemman ehkäisyn vaikutus

Aikaisemmin käytetty hormonaalinen ehkäisy ei vaikuta raskaaksi tulemisen todennäköisyyteen. Jossain määrin aikaisempi hormonaalisen ehkäisyn käyttäminen saattaa jopa tukea hedelmällisyyttä, sillä hormonivalmisteet estävät endometrioosin kasvua ja vaikeuttavat infektioiden etenemistä emättimestä kohdun limakalvoille ja munanjohtimiin.

Yhdynnät

Yhdyntöjä ei tarvitse raskaustoiveiden vuoksi ajoittaa erityisen tarkasti. Raskaus on todennäköisintä, jos yhdyntöjä on kuukautiskierron puolivälissä noin kahden-kolmen päivän välein.

Jos naisen kuukautiskierto on hyvin epäsäännöllinen, voi olla hyvä tietää ovulaation tapahtumahetki. Ovulaatiotestejä voi ostaa apteekista. Yhdyntä tulisi ajoittaa viimeistään ovulaatiopäivään. Siittiöt säilyvät hedelmöityskykyisinä naisen elimistössä muutamia päiviä.

Sukupuolitaudit

Sukupuolitaudit voivat alentaa hedelmällisyyttä. Naisen hoitamaton sukupuolitauti voi aiheuttaa riskin myös sikiölle mm. aiheuttamalla synnytyksen ennenaikaisen käynnistymisen.

Klamydia on erityisen haitallinen hedelmällisyydelle. Se on yleisin sisäsynnytinelintulehdusten (PID) aiheuttaja. Tulehdus voi vaurioittaa munanjohtimia ja niiden toimintaa sekä altistaa kohdunulkoisille raskauksille.

Klamydianäyte kannattaa tarkistaa lapsettomuustutkimuksiin hakeutumisen yhteydessä.

Krooniset taudit

Perussairaudet ja niiden lääkitys voivat vaikuttaa hedelmällisyyteen. Jos naisella on jokin perussairaus, kuten diabetes, epilepsia tai tulehduksellinen suolistotauti, on tärkeää keskustella raskaustoiveista jo ennen raskauden yrittämistä. Tällöin voidaan varmistaa perussairauden hoidossa käytettävien lääkkeiden turvallisuus raskauden aikana.

Miehen perussairaudet ja niiden lääkitys voivat aiheuttaa muutoksia siemennesteeseen ja sitä kautta riskejä kehittyvälle sikiölle. Myös perussairauksista kärsivän miehen tulisi keskustella lääkärin kanssa ennen raskauden yrittämistä.

Naisen hedelmällisyys

Naisen hedelmällisyys on vahvasti sidoksissa ikään. Hedelmällinen ikä alkaa kuukautisten alkamisesta ja päättyy menopaussiin. Hedelmällisen iän aikana naisen munasolut vähenevät jatkuvasti, ja hedelmällisyys alkaa laskea selvimmin jo 30 vuoden iässä.

Hedelmällisyys on kuitenkin monimutkainen kokonaisuus, johon vaikuttavat useat eri tekijät. Ovulaation tapahtuminen on  edellytys raskaudelle, ja ovulaatiohäiriöt ovatkin tavallisimpia lapsettomuuden syitä.

Hedelmällisyys ja ikä

Ikä on naisilla tärkein hedelmällisyyteen vaikuttava yksittäinen tekijä. Raskaudelle välttämättömien munasolujen määrä vähenee iän myötä. Kuukautisten alkaessa naisilla on keskimäärin 400 000 munasolua ja vaihdevuosiin mennessä munasolujen määrä on laskenut noin tuhanteen.

Naisen hedelmällisin ikä tulla raskaaksi on 18-25 vuotta. Hedelmällisyys alkaa laskea selvemmin jo 30 vuoden iässä, ja 35-vuotiaan mahdollisuudet tulla raskaaksi ovat jo merkittävästi aikaisempaa pienemmät. Raskaaksi tulo on kuitenkin mahdollista aina vaihdevuosiin saakka.

Vuoden yrittämisen aikana 30-34-vuotiaista naisista keskimäärin 63 prosenttia tulee raskaaksi, kun 40-vuotiaista naisista keskimäärin enää vain kolmannes.

Hedelmällisyyden lasku on hyvin yksilöllistä, ja joillain naisilla se saattaa alkaa jopa kymmenen vuotta aiemmin kuin toisilla.

Kuukautiskierto ja ovulaatio

Kuukautiskierto jaetaan hormonaalisesti kahteen vaiheeseen: munarakkulan kypsymiseen ja keltarauhasen toimintaan. Kuukautiskiertoon vaikuttavat aivoissa sijaitseva hypotalamus, aivolisäke ja munasarjat.

Kuukautiskierron alussa follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) vaikutus saa munarakkulan kasvamaan. Kun munarakkula on kypsä, se puhkeaa ja munasolu irtoaa. Tapahtumaa kutsutaan ovulaatioksi. Ovulaatio on edellytys raskauden alkamiselle. Munasolu on hedelmöityskelpoinen noin 24 tunnin ajan ovulaatiosta.

Ovulaation käynnistää luteinisoivan hormonin (LH) nopea nousu. Ovulaatiotestit havaitsevat ovulaation nimenomaan luteinisoivan hormonin huipun perusteella.

Luteinisoiva hormoni tukee munarakkulan paikalle kehittyvän keltarauhasen toimintaa. Keltarauhashormoni kypsyttää kohdun limakalvoa mahdollista raskautta varten. Jos munasolu ei hedelmöity, keltarauhanen surkastuu ja kuukautisvuoto alkaa. Jos munasolu hedelmöittyy, alkion kehitys voi alkaa.

Siittiöt säilyvät naisen elimistössä hedelmöittymiskykyisinä yhdestä neljään päivään, joten jotta munasolu voi hedelmöittyä, yhdynnän tulisi tapahtua viimeistään ovulaatiopäivänä tai joitakin päiviä ennen sitä.

Lapsettomuuden syyt

Naisesta johtuvat lapsettomuuden syyt voidaan jakaa viiteen luokkaan:

  • munarakkulan kypsymishäiriöt
  • munajohdinvauriot
  • endometrioosi
  • kohtuviat
  • seksuaalihäiriöt

Munarakkulan kypsymishäiriöt eli ovulaatiohäiriöt ovat lapsettomuuden tavallisimpia syitä.  Niistä johtuu noin 30-40 % naisen lapsettomuudesta. Ovulaatiohäiriöt ilmenevät yleensä kuukautisten epäsäännöllisyytenä tai kuukautisten puuttumisena. Mahdollisia syitä munarakkulan kypsymishäiriölle ovat:

  • Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä
  • Hyperprolaktinemia (aivolisäkkeen sairaus)
  • Kilpirauhasen vajaatoiminta
  • Munasarjojen toiminnan ennenaikainen hiipuminen
  • Aivolisäkehormonien puutos
  • Liiallinen liikunta
  • Fyysinen tai psyykkinen stressi
  • Syömishäiriö
  • Ali- tai ylipaino

Munajohdinvauriot aiheuttavat noin 10-20 % naisen lapsettomuudesta. Munajohtimia ympäröivät kiinnikkeet voivat haitata munasolun kulkua munanjohtimessa tai munanjohtimet voivat olla kokonaan tukossa. Yleisin syy munanjohtimen tukokselle on tulehduksen jälkitila. Kiinnikkeitä voivat aiheuttaa myös lantion alueen leikkaukset tai endometrioosi.

Endometrioosi eli kohdun limakalvon sirottumatauti aiheuttaa noin 10-20 % naisen lapsettomuudesta. Se heikentää hedelmällisyyttä monella mekanismilla, joita kaikkia ei tunneta.

Kohtuperäiset viat ovat melko harvinaisia lapsettomuuden syitä. Lapsettomuutta voivat aiheuttaa isot myoomat (erityisesti jos ne kasvavat kohtuontelon sisälle), isot kohdun limakalvon polyypit, kohdun synnynnäiset epämuodostumat ja kohdun adenomyoosi eli sairaus, jossa kohdun limakalvon rauhasista muodostuneita ulokkeita kasvaa kohdun lihassyiden väliin. Joskus raskauden alkamisen voivat estää myös aikaisemmin tehdyt toistuvat kaavinnat.

Harvinaisimpia lapsettomuuden syitä ovat seksuaalielämän häiriöt, kuten emätinkouristus. Raskauden todennäköisyys vähenee huomattavasti, mikäli yhdyntöjä on harvemmin kuin kerran viikossa.

Miehen hedelmällisyys

Miehen hedelmällisyys on valtaosin kiinni sperman laadusta. Lapsettomuustutkimusten yhteydessä noin 30-50 prosentilla miehistä havaitaan heikentynyt sperman laatu. Usein se ei kuitenkaan ole ainoa lapsettomuuden syy.

Ikä ei vaikuta miehillä hedelmällisyyteen yhtä radikaalisti kuin naisilla, mutta myös miesten hedelmällisyyden on havaittu laskevan 35 ikävuoden jälkeen.

Miehen sperman laadun heikentymistä selittävät mm.

  • laskeutumattomat kivekset
  • kivestulehduksen jälkitila
  • kiveskohjut
  • kivekseen kohdistunut äkillinen vamma tai pidempiaikainen puristus
  • kromosomihäiriöt
  • lisäkivesten tai siemenjohdinten tukokset
  • siittiövasta-aineet
  • siittiöiden rakennepoikkeavuudet

Joissain tapauksissa myös seksuaaliset vaikeudet, kuten ejakulaatiohäiriöt ja impotenssi, saattavat olla lapsettomuuden taustalla.

Milloin tutkimuksiin?

Lapsettomuustutkimuksiin voi hakeutua, kun raskaus ei vuoden säännöllisen yrittämisen jälkeen ole alkanut. Tutkimuksiin voi hakeutua jo aiemmin, jos lapsettomuuden lisäksi on gynekologisia ongelmia, perussairauksia tai jos nainen on yli 38-vuotias.

Lapsettomuuden syitä voidaan alkaa selvittää verikokeilla, joista voidaan tutkia perusverenkuva ja kilpirauhasen toimintakokeet.

Lääkärin vastaanotolla lapsettomuustutkimukset aloitetaan lääkärin tekemällä yleistutkimuksella, jossa mitataan naisen pituus, paino ja verenpaine sekä arvioidaan karvoituksen ja rintojen kehitystä. Edellä mainittujen veritutkimusten lisäksi voidaan tarvittaessa tehdä muita peruslaboratoriotutkimuksia, kuten verensokerin ja maksa-arvojen tutkimus.

Naiselta voidaan gynekologisen tutkimuksen yhteydessä ottaa papa- ja klamydianäyte. Mieheltä tutkitaan siemennesteen laatu.

Jatkotutkimukset tehdään yleensä naistentautien poliklinikalla tai lapsettomuusklinikalla.

Lähteet

Anttila L. Elämäntapojen vaikutus hedelmällisyyteen. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2008;124(21):2438–42 

Härkki P, Heikkinen A-M, Setälä M. Endometrioosin nykyhoito. Duodecim 2011;127:1837–47

Mayo Clinic: Female infertility. Viitattu 19.6.2018

Seikkula J, Niinimäki M, Suvitie P. Kohdun adenomyoosi – diagnostinen ja hoidollinen haaste. Duodecim 2016;132(9):836-43

Seppälä Markku, Koistinen Hannu, Koistinen Riitta, Chiu Philip CN ja SB Yeung William: Hedelmöityksen hienosäätöä. Duodecim. 2007;123(14):1670-1 

Tiitinen A, Unkila-Kallio L. Lapsettomuus. Kirjassa: Ylikorkala O, Tapanainen J (toim.). Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim 2011, s. 175–193.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *