Jälkikasvun saaminen kuuluu monen ihmisen elämän suurimpiin haaveisiin. Raskaaksi tuleminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Moni pari joutuu pettymään, kun raskaus ei yrittämisestä huolimatta ota alkaakseen. Tässä artikkelissa kerromme keinoja, joilla omaan hedelmällisyyteen voi yrittää vaikuttaa.

Hedelmällisyys ja raskaaksi tuleminen

  • Raskautta toivovan kannattaa lopettaa alkoholin käyttö sekä tupakointi.
  • Naisen hedelmällisyys on vahvasti sidoksissa ikään.
  • Miehen hedelmällisyys on valtaosin kiinni sperman laadusta.
  • Jo pienetkin alkoholimäärät heikentävät miehen siittiöntuotantoa.
  • Jos lapsettomuus ja oma hedelmällisyys huolettavat, älä jää asian kanssa yksin.

Hedelmällisyys

Lapsettomuus voi johtua joko miehen tai naisen alentuneesta hedelmällisyydestä. Lapsettomuustutkimuksissa neljännes lapsettomuudesta aiheutuu naisen alentuneesta hedelmällisyydestä, neljännes miehen ja neljännes molempien. Lopuissa neljäsosassa tapauksista lapsettomuuden syy jää epäselväksi.

Kun raskaus ei vuoden säännöllisen yrittämisen jälkeen ole alkanut, puhutaan tahattomasta lapsettomuudesta.

Lasta toivovan ei kannata jäädä yksin. Lapsettomuustutkimuksilla ja -hoidoilla voidaan auttaa suurinta osaa lapsettomuudesta kärsivistä. Myös omilla elintavoilla on usein vaikutusta sekä miehen että naisen hedelmällisyydelle, vaikka aina tilanteeseen ei pysty itse vaikuttamaan.

Miten hedelmällisyyteen voi vaikuttaa?

Hedelmällisyys muodostuu usean eri tekijän summana, ja osaan niistä voi vaikuttaa myös itse. Raskautta toivovan kannattaa pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan. Monipuolinen ruokavalio, säännöllinen liikunta, riittävä lepo, stressin välttäminen ja päihteiden käytön lopettaminen luovat hyvän pohjan hedelmöittymiselle ja hyvin sujuvalle raskaudelle.

Hedelmällisyyttä edesauttavat muun muassa:

Miten ruokavalio vaikuttaa raskaaksi tulemiseen ja hedelmällisyyteen?

Hedelmällisyyttä ei voi parantaa millään yksittäisellä ruoka-aineella. Tavallinen ja monipuolinen ruokavalio riittää. Liian runsasta kahvin juontia (yli kolme kupillista päivässä) kannattaa kuitenkin välttää.

Kannattaa huomata, että raskautta suunnitteleville naisille suositellaan foolihappolisää. Se ei paranna hedelmällisyyttä, mutta vähentää sikiön epämuodostuman riskiä. (Lue myös artikkeli raskausajan ruokavaliosta.)

Miten paino ja painonhallinta vaikuttavat raskaaksi tulemiseen?

  • Raskautta toivovan kannattaa yrittää pysyä normaalipainossa, sillä sekä yli- että alipaino vaikeuttavat raskaaksi tulemista.
  • Normaali painoindeksi on noin 19-25, mutta esimerkiksi urheilijoiden kohdalla painoindeksi ei välttämättä ole suuren lihasmassan vuoksi paras mahdollinen mittari.
  • Ylipaino on haitaksi sekä miehen että naisen hedelmällisyydelle. Naisilla ylipainoon liittyy usein ovulaatiohäiriöitä. Ylipaino lisää myös keskenmenoriskiä ja muiden raskaudenaikaisten komplikaatioiden riskejä.
  • Ylipainoisella jo 5-10 prosentin painon lasku tuo terveyshyötyjä ja parantaa mahdollisuutta tulla raskaaksi. Pienistäkin terveysteoista on siis jo hyötyä.
  • Alipainoisella naisella raskauden alkaminen kestää keskimäärin neljä kertaa kauemmin kuin normaalipainoisella.
  • Liian rankka urheileminen tai liian alhainen rasvaprosentti alentavat hedelmällisyyttä.

Syömishäiriö ja hedelmällisyys

Myös syömishäiriö tai syömishäiriötausta voivat heikentää hedelmällisyyttä. Syömishäiriöstä kärsivillä naisilla on enemmän kuukautishäiriöitä ja keskenmenoja. Syömishäiriöt saattavat altistaa myös monille raskaudenaikaisille ongelmille.

Alkoholi ja hedelmällisyys

Alkoholin käytön lopettamista tai vähentämistä suositellaan kaikille raskautta suunnitteleville. Jo pienetkin alkoholimäärät heikentävät miehen siittiöntuotantoa. Alkoholista on haittaa myös sikiölle. Raskauden aikana alkoholin käyttö tulee lopettaa, jo heti raskauden alkumetreiltä lähtien.

Mikä on turvallisen alkoholin käytön raja raskauden aikana?

Koska turvallista rajaa alkoholinkäytölle raskaudessa ei tunneta, alkoholinkäyttö on hyvä lopettaa jo raskautta suunniteltaessa.

Tupakointi ja hedelmällisyys

Tupakointi voi vaikeuttaa raskaaksi tuloa merkittävästi. Tupakointi heikentää munasolujen ja siittiöiden laatua ja kohdun verenkiertoa. Tupakointi myös kaksinkertaistaa keskenmenoriskin ja voi aiheuttaa sikiölle merkittäviä terveyshaittoja.

Miten aiemmin käytetty hormonaalinen ehkäisy vaikuttaa raskaaksi tulemiseen?

Aikaisemmin käytetty hormonaalinen ehkäisy ei vaikuta raskaaksi tulemisen todennäköisyyteen. Jossain määrin aikaisempi hormonaalisen ehkäisyn käyttäminen saattaa jopa tukea hedelmällisyyttä, sillä hormonivalmisteet estävät endometrioosin kasvua ja vaikeuttavat infektioiden etenemistä emättimestä kohdun limakalvoille ja munanjohtimiin.

Miten kuukautiskierto ja ovulaatio vaikuttavat raskaaksi tulemiseen?

Nainen voi tulla raskaaksi ovulaation kohdilla. Raskaus on todennäköisintä, jos yhdyntöjä on kuukautiskierron puolivälissä tai muutamia päiviä ennen arvioitua ovulaatiota. Tälle voi varata erityistä aikaa yhdessä, mutta toisaalta liika stressaaminen ja suorittaminen aikataulun perässä eivät edistä raskaaksi tulemista.

Jos naisen kuukautiskierto on hyvin epäsäännöllinen, voi olla hyvä tietää ovulaation tapahtumahetki. Ovulaatiotestejä voi ostaa apteekista, mutta yleensä nainen voi tietää oman ovulaationsa ajankohdan myös itse. Tähän voi liittyä esimerkiksi tunnepitoisempia päiviä tai itkuisuutta. Osa naisista myös tuntee ovulaation alavatsalla esimerkiksi pieninä kipuina tai tuntemuksina.

Kuukautiskiertoa ja arvioitua ovulaation ajoitusta on nykyään helppoa seurata myös esimerkiksi erilaisilla käynnykkäsovelluksilla. Sovellukset näyttävät usein arvion päivistä, jolloin raskaaksi tuleminen on todennäköisintä. Kuukautiskierron seuraaminen kuukausittain auttaa arvioimaan ovulaation kohdan myös seuraavassa kierrossa.

Siittiöt säilyvät hedelmöityskykyisinä naisen elimistössä jopa useita päiviä (noin 3–4 vuorokautta hedelmöityskykyisinä). Hedelmöitys voi tapahtua kuitenkin jopa 5–6 päivää ennen ovulaatiota olleista yhdynnöistä. Yhdyntä kannattaa ajoittaa viimeistään ovulaatiopäivään tai siitä seuraavaan päivään. Munasolu on hedelmöityskelpoinen noin vuorokauden ajan ovulaation jälkeen.

Vaikuttavatko sukupuolitaudit hedelmällisyyteen?

Sukupuolitaudit voivat alentaa hedelmällisyyttä. Naisen hoitamaton sukupuolitauti voi aiheuttaa riskin myös sikiölle muun muassa aiheuttamalla synnytyksen ennenaikaisen käynnistymisen.

Klamydia on erityisen haitallinen hedelmällisyydelle. Se on yleisin sisäsynnytinelintulehdusten (PID) aiheuttaja. Tulehdus voi vaurioittaa munanjohtimia ja niiden toimintaa sekä altistaa kohdunulkoisille raskauksille.

Klamydianäyte kannattaa tarkistaa lapsettomuustutkimuksien yhteydessä. Puhdin kautta voit hakeutua myös seksitautitesteihin ilman lääkärikäyntiä ja lähetettä.

Krooniset taudit ja hedelmällisyys

Perussairaudet ja niiden lääkitys voivat vaikuttaa hedelmällisyyteen. Jos naisella on jokin perussairaus, kuten diabetes, epilepsia tai tulehduksellinen suolistotauti, on hyvä keskustella raskaustoiveista lääkärin kanssa jo ennen raskauden yrittämistä. Tällöin voidaan varmistaa perussairauden hoidossa käytettävien lääkkeiden turvallisuus raskauden aikana.

Miehen perussairaudet ja niiden lääkitys voivat aiheuttaa muutoksia siemennesteeseen ja sitä kautta riskejä kehittyvälle sikiölle. Myös perussairauksista kärsivän miehen tulisi keskustella lääkärin kanssa ennen raskauden yrittämistä.

Miten stressi vaikuttaa hedelmällisyyteen?

Pitkittynyt stressi saattaa vaikuttaa lisääntymisterveyteen. Naisilla stressi voi häiritä kuukautiskierron säätelyä ja miehillä heikentää sperman laatua. Vaikka stressi voi heikentää naisen hedelmällisyyttä, ei se nykykäsityksen mukaan aiheuta naiselle pysyvää lapsettomuutta.

Naisen hedelmällisyys

Naisen hedelmällisyys on vahvasti sidoksissa ikään. Hedelmällinen ikä alkaa kuukautisten alkamisesta ja päättyy menopaussiin. Hedelmällisen iän aikana naisen munasolut vähenevät jatkuvasti, ja hedelmällisyys alkaa laskea selvimmin jo 30 vuoden iässä.

Naisen hedelmällisyys on kuitenkin monimutkainen kokonaisuus, johon vaikuttavat useat eri tekijät. Ovulaation tapahtuminen on edellytys raskaudelle, ja ovulaatiohäiriöt ovatkin tavallisimpia lapsettomuuden syitä naisilla.

Kuinka naisen ikä vaikuttaa hedelmällisyyteen ja raskaaksi tulemiseen?

Ikä on naisilla tärkein hedelmällisyyteen vaikuttava yksittäinen tekijä. Raskaudelle välttämättömien munasolujen määrä vähenee iän myötä. Kuukautisten alkaessa naisilla on keskimäärin 400 000 munasolua ja vaihdevuosiin mennessä munasolujen määrä on laskenut noin tuhanteen.

Naisen hedelmällisin ikä tulla raskaaksi on 18-25 vuotta. Hedelmällisyys alkaa laskea selvemmin jo 30 vuoden iässä. 35-vuotiaan mahdollisuudet tulla raskaaksi ovat jo merkittävästi aikaisempaa pienemmät. Raskaaksi tulo on kuitenkin mahdollista aina vaihdevuosiin saakka.

Vuoden yrittämisen aikana 30-34-vuotiaista naisista keskimäärin 63 prosenttia tulee raskaaksi, kun 40-vuotiaista naisista keskimäärin enää vain kolmannes.

Hedelmällisyyden lasku on hyvin yksilöllistä, ja joillain naisilla se saattaa alkaa jopa kymmenen vuotta aiemmin kuin toisilla. Luovutettuja munasoluja voidaan käyttää hedelmöityshoidossa, jos toistetuissa lapsettomuushoidoissa lapsettomuuden on todettu johtuvan munasoluista tai mikäli munasarjojen toiminta on loppunut ennenaikaisesti.

Kuukautiskierto ja ovulaatio

Kuukautiskierto jaetaan hormonaalisesti kahteen vaiheeseen: munarakkulan kypsymiseen ja keltarauhasen toimintaan. Kuukautiskiertoon vaikuttavat aivoissa sijaitseva hypotalamus, aivolisäke ja munasarjat.

Kuukautiskierron alussa follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) vaikutus saa munarakkulan kasvamaan. Kun munarakkula on kypsä, se puhkeaa ja munasolu irtoaa. Tapahtumaa kutsutaan ovulaatioksi.

Ovulaatio on edellytys raskauden alkamiselle. Munasolu on hedelmöityskelpoinen noin 24 tunnin ajan ovulaatiosta. Ovulaation käynnistää luteinisoivan hormonin (LH) nopea nousu. Ovulaatiotestit havaitsevat ovulaation nimenomaan luteinisoivan hormonin huipun perusteella.

Luteinisoiva hormoni tukee munarakkulan paikalle kehittyvän keltarauhasen toimintaa. Keltarauhashormoni kypsyttää kohdun limakalvoa mahdollista raskautta varten. Jos munasolu ei hedelmöity, keltarauhanen surkastuu ja kuukautisvuoto alkaa. Jos munasolu hedelmöittyy, alkion kehitys voi alkaa.

Siittiöt säilyvät naisen elimistössä hedelmöittymiskykyisinä yhdestä neljään päivään, joten jotta munasolu voi hedelmöittyä, yhdynnän tulisi tapahtua viimeistään ovulaatiopäivänä tai muutamia päiviä ennen ovulaatiota.

Mitkä ovat naisesta johtuvat lapsettomuuden syyt?

Naisesta johtuvat lapsettomuuden syyt voidaan jakaa viiteen luokkaan:

  1. munarakkulan kypsymishäiriöt
  2. munajohdinvauriot
  3. endometrioosi
  4. kohtuviat
  5. seksuaalihäiriöt.

Munarakkulan kypsymishäiriöt eli ovulaatiohäiriöt ovat lapsettomuuden tavallisimpia syitä. Niistä johtuu noin 30-40 % naisen lapsettomuudesta. Ovulaatiohäiriöt ilmenevät yleensä kuukautisten epäsäännöllisyytenä tai kuukautisten puuttumisena.

Mahdollisia syitä munarakkulan kypsymishäiriölle ovat:

Munajohdinvauriot aiheuttavat noin 10-20 % naisen lapsettomuudesta. Munajohtimia ympäröivät kiinnikkeet voivat haitata munasolun kulkua munanjohtimessa tai munanjohtimet voivat olla kokonaan tukossa. Yleisin syy munanjohtimen tukokselle on tulehduksen jälkitila. Kiinnikkeitä voivat aiheuttaa myös lantion alueen leikkaukset tai endometrioosi.

Endometrioosi eli kohdun limakalvon sirottumatauti aiheuttaa noin 10-20 % naisen lapsettomuudesta. Se heikentää hedelmällisyyttä monella mekanismilla, joita kaikkia ei tunneta.

Kohtuperäiset viat ovat melko harvinaisia lapsettomuuden syitä. Lapsettomuutta voivat aiheuttaa isot myoomat (erityisesti jos ne kasvavat kohtuontelon sisälle), isot kohdun limakalvon polyypit, kohdun synnynnäiset epämuodostumat ja kohdun adenomyoosi eli sairaus, jossa kohdun limakalvon rauhasista muodostuneita ulokkeita kasvaa kohdun lihassyiden väliin.

Joskus raskauden alkamisen voivat estää myös aikaisemmin tehdyt toistuvat kaavinnat.

Harvinaisimpia lapsettomuuden syitä ovat seksuaalielämän häiriöt, kuten emätinkouristus. Raskauden todennäköisyys vähenee huomattavasti, mikäli yhdyntöjä on harvemmin kuin kerran viikossa.

Miehen hedelmällisyys

Miehen hedelmällisyys on valtaosin kiinni sperman laadusta. Lapsettomuustutkimusten yhteydessä noin 30-50 prosentilla miehistä havaitaan heikentynyt sperman laatu. Usein se ei kuitenkaan ole ainoa lapsettomuuden syy.

Ikä ei vaikuta miehillä hedelmällisyyteen yhtä radikaalisti kuin naisilla, mutta myös miesten hedelmällisyyden on havaittu laskevan 35 ikävuoden jälkeen.

Miehen sperman laadun heikentymistä selittävät muun muassa:

  • laskeutumattomat kivekset
  • kivestulehduksen jälkitila
  • kiveskohjut
  • kivekseen kohdistunut äkillinen vamma tai pidempiaikainen puristus
  • kromosomihäiriöt
  • lisäkivesten tai siemenjohdinten tukokset
  • siittiövasta-aineet
  • siittiöiden rakennepoikkeavuudet.

Joissain tapauksissa myös seksuaaliset vaikeudet, kuten ejakulaatiohäiriöt ja impotenssi, saattavat olla lapsettomuuden taustalla.

Jos miehellä ei ole omaa siittiötuotantoa tai se on voimakkaasti häiriintynyt, voidaan hedelmöityshoidossa käyttää luovutettuja siittiöitä.

Milloin kannattaa hakeutua lapsettomuustutkimuksiin ja -hoitoihin?

Lapsettomuuslääkärille voi hakeutua, kun raskaus ei ole alkanut. Lapsettomuuslääkärin ensikäynnillä kartoitetaan tilanne sekä tehdään tutkimus- ja hoitosuunnitelma. Tutkimuksiin voi hakeutua jo aiemmin, jos lapsettomuuden lisäksi on gynekologisia ongelmia, perussairauksia tai jos nainen on yli 38-vuotias.

Voit hakeutua myös hedelmällisyysneuvontaan, kun haluat tietää yleisesti hedelmällisyydestäsi, vaikket välttämättä juuri nyt haluaisikaan tulla raskaaksi tai olet vasta suunnittelemassa lapsen hankintaa ja haluat tarkemman kuvan tilanteestasi.

Vastaanotolle ja tutkimuksiin voi tulla yksin tai kumppanin kanssa.

Lapsettomuuden syitä voidaan alkaa selvittää laboratoriokokeilla, joista voidaan tutkia mm. perusverenkuva ja kilpirauhasen toimintakokeet. Edellä mainittujen tutkimusten lisäksi voidaan tarvittaessa tehdä muita peruslaboratoriotutkimuksia, kuten verensokerin, rauta-arvojen ja maksa-arvojen tutkimukset sekä hormonitutkimuksia, kuten AMH.

Lääkärin vastaanotolla lapsettomuustutkimukset aloitetaan lääkärin tekemällä yleistutkimuksella, jossa mitataan naisen pituus, paino ja verenpaine sekä arvioidaan karvoituksen ja rintojen kehitystä. Naiselta voidaan gynekologisen tutkimuksen yhteydessä ottaa papa- ja klamydianäyte.

Mieheltä tutkitaan siemennesteen laatu.

Tarvittaessa tehdään jatkotutkimuksia.

Laboratoriopaketti raskausaikaan valmistautumiseen

Puhdin raskautta suunnittelevan tutkimus on suunniteltu raskausaikaan valmistautumiseen. Täydellisen verenkuvan, rasva-arvojen, verensokerin ja tulehdustilan lisäksi testeissä mukana on muun muassa kilpirauhasen toimintaa mittaavat testit, koska kilpirauhasen toiminta voi vaikuttaa hedelmällisyyteen.

Raskautta suunnittelevan verikoepaketti sisältää myös rautavarastoja mittaavan ferritiinin ja tärkeimmät vitamiinit kuten D, B12 ja folaatti, joka on erityisen tärkeä raskaana oleville naisille. Folaatti eli B9-vitamiini on tärkeä raskautta suunnitteleville ja raskaana oleville naisille, sillä vähäinen folaatinsaanti alkuraskaudessa lisää riskiä siihen, ettei kehittyvän sikiön hermostoputki sulkeudu.

Testin jälkeen voit tilata erikseen lääkärin etäkonsultaation suoraan Puhdin tulosraportilta, mikäli haluat keskustella terveydestäsi.

Felicitas Mehiläisen lapsettomuuslääkärit ja -hoitajat auttavat hedelmällisyyteen liittyvissä kysymyksissä mielellään. Jos olet käynyt tutkimuksissa Puhdin kautta ilman lääkärikäyntiä ja lähetettä, voit varata tutkimusten jälkeen tarvittaessa ajan Mehiläisen ajanvarauksesta haluamallesi lääkärille.

Teksti

Kirjoittajan avatar


Päivitetty: 15.08.2022

Onko sinulla kokemuksia aiheesta, joita haluaisit jakaa?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.