Verinäytteestä saatava lasko on arvo, jota käytetään usein erilaisten tautien aktiivisuuden osoittamiseen. Laskoarvo kohoaa etenkin bakteeri-infektioissa, mutta myös sidekudossairauksissa, kudosvaurioissa ja joissain syövissä.

  • Lasko on yksi vanhimmista ja tunnetuimmista laboratoriokokeista.
  • Verinäytteestä saatava lasko on arvo, jota käytetään usein erilaisten tautien aktiivisuuden osoittamiseen.
  • Iän myötä lasko nousee tavallisesti hieman ja naisilla laskoarvo on korkeampi kuin miehillä.
  • Lasko on yksi vanhimmista ja tunnetuimmista laboratoriokokeista.
  • Verinäytteestä saatava lasko on arvo, jota käytetään usein erilaisten tautien aktiivisuuden osoittamiseen.
  • Iän myötä lasko nousee tavallisesti hieman ja naisilla laskoarvo on korkeampi kuin miehillä.

Lasko eli senkka on yksi vanhimmista ja tunnetuimmista laboratoriokokeista. Vuonna 1917 ruotsalainen tutkija Fåhreus havaitsi, että putkeen imetty veri kerrostuu seistessään. Tämä ilmiö oli suureksi avuksi sen ajan lääkäreille, sillä sen avulla lääkärit kykenivät mittaamaan tulehdusreaktiota laboratoriotestillä.

Tässä artikkelissa kerromme, miksi laskon mittaaminen on edelleen tärkeä laboratoriotutkimus ja miten tutkimus tänä päivänä tehdään. Lisäksi kerromme laskoon liittyvistä viitearvoista.

Mikä on lasko?

Verinäytteestä saatava lasko on arvo, jota käytetään usein erilaisten tautien aktiivisuuden osoittamiseen. Laskoarvo kohoaa etenkin bakteeri-infektioissa, mutta myös sidekudossairauksissa, kudosvaurioissa ja joissain syövissä. Iän myötä lasko nousee tavallisesti hieman ja naisilla laskoarvo on korkeampi kuin miehillä. Lisäksi raskauden aikana lasko voi kohota.

Lasko ei ole kovin käyttökelpoinen tutkimus äkillisesti puhjenneissa tulehdussairauksissa, koska lasko suurenee melko hitaasti useiden päivien kuluessa. Tämänkaltaisissa tilanteissa käyttökelpoisempi tutkimus on nopeasti reagoiva CRP. Tosin kroonisessa tulehduksessa CRP-arvo saattaa olla normaali, mutta lasko kohonnut lähelle sataa.

Lasko onkin hyödyllinen tutkimus monien pitkäaikaisten tulehdussairauksien, kuten nivel- tai lihasreuman hoidon seurannassa. Esimerkiksi nivelreumassa kohonnut laskoarvo merkitsee käynnissä olevaa nivelkalvon tulehtumista.

Mistä voin tilata lasko-kokeen?

Voit tilata lasko-kokeen yksittäisenä testinä Puhdin verkkokaupasta.

Voit tilata kaikki Puhdin testit ilman lääkärin lähetettä.

Miten lasko tutkitaan?

Lasko tutkitaan kyynärtaipeesta otettavasta verinäytteestä. Tunnistat tutkimuksen koodista B-La. Näytteestä saatava arvo on lasko ja laskon yksikkö ilmoitetaan millimetriä tunnissa (mm/h).

Veri koostuu plasmasta ja verisoluista, joista valtaosa on punasoluja. Tulehduksen aikana vereen ilmaantuu proteiineja, jotka aiheuttavat sen, että punasolut liimautuvat toisiinsa. Reaktiossa on mukana myös hyytymiseen osallistuva fibrinogeeniproteiini. Toisiinsa liimautuneet punasolut muodostavat suurempia kappaleita ja kokkaroituvat näytteenottoputkessa. Kokkaroitunut solumassa valuu putkessa alaspäin.

Vuosikymmenten ajan laskon tutkimiseen käytettiin pitkiä lasisia putkia. Veri imettiin putkeen, johon oli sekoitettu hyytymisenestoainetta eli sitraattia. Lasiputket, joiden kyljissä oli millimetriasteikko, laitettiin pystyasentoon telineeseen odottamaan. Telineessä punasolut erosivat hiljalleen plasmasta ja laskeutuivat alaspäin. Tunnin kuluttua katsottiin, kuinka monta millimetriä punasolut olivat laskeneet. Terveillä ihmisillä punasolut laskeutuivat hitaasti, kun taas tulehdussairauksista kärsivien punasolut laskeutuivat nopeammin.

Tänä päivänä laskon mittaus onnistuu vaivattomasti. Verinäyte otetaan tavallista pidempään näyteastiaan, jossa on sitraattia valmiina. Näyte asetetaan laitteeseen, joka lukee tuloksen jo 30 minuutin kuluttua. Aikaa on lyhennetty vastauksen nopeuttamiseksi, mutta tulos kerrotaan kahdella, sillä laskon yksikkö on edelleen millimetriä tunnissa.

Viitearvot

Lasko saattaa reagoida herkästi myös vaarattomiin tiloihin, minkä vuoksi kohonneisiin laskoarvoihin suhtaudutaan rauhallisesti. Näissä tilanteissa kohonnut laskoarvo merkitsee vain harvoin hoitoa vaativaa sairautta.

Anemiassa laskon arvo voi virheellisesti kohota liian suureksi, koska anemialle ominainen alhainen hemoglobiini häiritsee menetelmää, jolla lasko mitataan.

Kaikki 0-16 v 1 – 15 mm/h
Miehet 17-29 v alle 10 mm/h
Naiset 17-29 v alle 20 mm/h
Miehet 30-39 v alle 15 mm/h
Naiset 30-39 v alle 25 mm/h
Miehet 40-49 v alle 20 mm/h
Naiset 40-49 v alle 25 mm/h
Miehet 50-59 v alle 25 mm/h
Naiset 50-59 v alle 30 mm/h
Miehet 60-69 v alle 25 mm/h
Naiset 60-69 v alle 35 mm/h
Miehet 70-79 v alle 30 mm/h
Naiset 70-79 v alle 40 mm/h
Miehet alkaen 80 v alle 35 mm/h
Naiset alkaen 80 v alle 45 mm/h

Lähteet

Synlab: Lasko (2203 B -La)

Potilaan lääkärilehti: Lasko, eli senkka, auttaa taudin seurannassa

Terveyskirjasto: Senkan tarina

Lasko (B-La)

Lasko eli senkka on yksi vanhimmista ja tunnetuimmista laboratoriokokeista. Vuonna 1917 ruotsalainen tutkija Fåhreus havaitsi, että putkeen imetty veri kerrostuu seistessään. Tämä ilmiö oli suureksi avuksi sen ajan lääkäreille, sillä sen avulla lääkärit kykenivät mittaamaan tulehdusreaktiota laboratoriotestillä.

Tässä artikkelissa kerromme, miksi laskon mittaaminen on edelleen tärkeä laboratoriotutkimus ja miten tutkimus tänä päivänä tehdään. Lisäksi kerromme laskoon liittyvistä viitearvoista.

Mikä on lasko?

Verinäytteestä saatava lasko on arvo, jota käytetään usein erilaisten tautien aktiivisuuden osoittamiseen. Laskoarvo kohoaa etenkin bakteeri-infektioissa, mutta myös sidekudossairauksissa, kudosvaurioissa ja joissain syövissä. Iän myötä lasko nousee tavallisesti hieman ja naisilla laskoarvo on korkeampi kuin miehillä. Lisäksi raskauden aikana lasko voi kohota.

Lasko ei ole kovin käyttökelpoinen tutkimus äkillisesti puhjenneissa tulehdussairauksissa, koska lasko suurenee melko hitaasti useiden päivien kuluessa. Tämänkaltaisissa tilanteissa käyttökelpoisempi tutkimus on nopeasti reagoiva CRP. Tosin kroonisessa tulehduksessa CRP-arvo saattaa olla normaali, mutta lasko kohonnut lähelle sataa.

Lasko onkin hyödyllinen tutkimus monien pitkäaikaisten tulehdussairauksien, kuten nivel- tai lihasreuman hoidon seurannassa. Esimerkiksi nivelreumassa kohonnut laskoarvo merkitsee käynnissä olevaa nivelkalvon tulehtumista.

Mistä voin tilata lasko-kokeen?

Voit tilata lasko-kokeen yksittäisenä testinä Puhdin verkkokaupasta.

Voit tilata kaikki Puhdin testit ilman lääkärin lähetettä.

Miten lasko tutkitaan?

Lasko tutkitaan kyynärtaipeesta otettavasta verinäytteestä. Tunnistat tutkimuksen koodista B-La. Näytteestä saatava arvo on lasko ja laskon yksikkö ilmoitetaan millimetriä tunnissa (mm/h).

Veri koostuu plasmasta ja verisoluista, joista valtaosa on punasoluja. Tulehduksen aikana vereen ilmaantuu proteiineja, jotka aiheuttavat sen, että punasolut liimautuvat toisiinsa. Reaktiossa on mukana myös hyytymiseen osallistuva fibrinogeeniproteiini. Toisiinsa liimautuneet punasolut muodostavat suurempia kappaleita ja kokkaroituvat näytteenottoputkessa. Kokkaroitunut solumassa valuu putkessa alaspäin.

Vuosikymmenten ajan laskon tutkimiseen käytettiin pitkiä lasisia putkia. Veri imettiin putkeen, johon oli sekoitettu hyytymisenestoainetta eli sitraattia. Lasiputket, joiden kyljissä oli millimetriasteikko, laitettiin pystyasentoon telineeseen odottamaan. Telineessä punasolut erosivat hiljalleen plasmasta ja laskeutuivat alaspäin. Tunnin kuluttua katsottiin, kuinka monta millimetriä punasolut olivat laskeneet. Terveillä ihmisillä punasolut laskeutuivat hitaasti, kun taas tulehdussairauksista kärsivien punasolut laskeutuivat nopeammin.

Tänä päivänä laskon mittaus onnistuu vaivattomasti. Verinäyte otetaan tavallista pidempään näyteastiaan, jossa on sitraattia valmiina. Näyte asetetaan laitteeseen, joka lukee tuloksen jo 30 minuutin kuluttua. Aikaa on lyhennetty vastauksen nopeuttamiseksi, mutta tulos kerrotaan kahdella, sillä laskon yksikkö on edelleen millimetriä tunnissa.

Viitearvot

Lasko saattaa reagoida herkästi myös vaarattomiin tiloihin, minkä vuoksi kohonneisiin laskoarvoihin suhtaudutaan rauhallisesti. Näissä tilanteissa kohonnut laskoarvo merkitsee vain harvoin hoitoa vaativaa sairautta.

Anemiassa laskon arvo voi virheellisesti kohota liian suureksi, koska anemialle ominainen alhainen hemoglobiini häiritsee menetelmää, jolla lasko mitataan.

Kaikki 0-16 v 1 – 15 mm/h
Miehet 17-29 v alle 10 mm/h
Naiset 17-29 v alle 20 mm/h
Miehet 30-39 v alle 15 mm/h
Naiset 30-39 v alle 25 mm/h
Miehet 40-49 v alle 20 mm/h
Naiset 40-49 v alle 25 mm/h
Miehet 50-59 v alle 25 mm/h
Naiset 50-59 v alle 30 mm/h
Miehet 60-69 v alle 25 mm/h
Naiset 60-69 v alle 35 mm/h
Miehet 70-79 v alle 30 mm/h
Naiset 70-79 v alle 40 mm/h
Miehet alkaen 80 v alle 35 mm/h
Naiset alkaen 80 v alle 45 mm/h

Lähteet

Synlab: Lasko (2203 B -La)

Potilaan lääkärilehti: Lasko, eli senkka, auttaa taudin seurannassa

Terveyskirjasto: Senkan tarina

Lasko (B-La)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *