Tämä artikkeli käsittelee masennusta. Opit, mihin tekijöihin elintavoissa kannattaa kiinnittää huomiota pitääkseen itsestään mahdollisimman hyvää huolta.

Masennus

  • Masennuksen oireet ovat moninaisia ja sen toteaminen voi olla hankalaa.
  • Terveellinen ruokavalio, liikunta ja hyvät elintavat tukevat masennuksen hoitoa.
  • Alkoholin käyttö pahentaa usein masennuksen oireita.

Mikä masennus on?

Masennus on yleinen mielenterveyden häiriö. Masennus vie henkiset ja joskus myös fyysiset voimavarat, mutta tilan kehittymiseen voi myös vaikuttaa elintavoilla. Masennus on hyvin monisyinen ja alttiuteen sairastua vaikuttavat monet tekijät, joihin useisiin voi vaikuttaa.

Usein masennuksella viitataan varsinkin puhekielessä alakuloisuuteen. Masennus tarkoittaa myös varsinaista depressiota, joka on sairaus.

Masennusoireita voi ilmetä myös monissa muissa sairauksissa.

Masennushäiriöihin kuuluvat masennustilat ja toistuvat masennukset, pitkäaikainen masentuneisuus eli dystymia sekä toistuvat lyhyet masennusjaksot.

Masennuksen kaltaisia oireita voi esiintyä esimerkiksi seuraavissa sairauksissa:

Masennusoireita voi tulla myös lääkkeiden haittavaikutuksena tai seurauksena pitkäaikaisesta päihteiden käytöstä.

Varsinaisissa masennustiloissa keskeinen oire on masentunut mieliala tai selvästi vähentynyt mielenkiinto tai mielihyvä. Tämä vaivaa henkilöä suurimman osan päivää ja sitä kestää vähintään kahden viikon ajan.

Diagnosointia ajatellen masennukseen tulee liittyä useita samankaltaisia muita oireita, eikä pelkkä alentunut mieliala tai mielenkiinnon puute ole varsinainen masennus.

On hyvä huomata, että surumielisyys ja alakuloisuus ovat myös osa normaalia elämää. Hetkellinen surumielisyys tai alakuloisuus reaktioina elämäntapahtumiin ei ole masennusta. Masennustilassa oireet kestävät yhtäjaksoisesti pitkään, jopa vuosia.

Lievän masennuksen ja surumielisyyden tai alakuloisuuden välinen raja on kuin veteen piirretty viiva; lievän depression ja elämään normaalisti kuuluvan alakuloisuuden erottaminen toisistaan ei ole helppoa.

Masennuksen syyt – Mistä masennus johtuu?

Masennus johtuu monesta tekijästä. Masennuksen alttiuteen vaikuttavat muun muassa:

  • biologinen alttius
  • synnynnäinen temperamentti
  • kokemusten muovaama persoonallisuus
  • hauras itsetunto
  • negatiiviset ajatusmallit
  • pitkään tukahdutetut tunteet (suru)
  • traumaattiset kokemukset.

Masennuksen laukaisevia tekijöitä ovat esimerkiksi elämäntapahtumat, pettymykset ja menetykset. Taustalta löytyy usein tällainen elämässä vastaan tullut tapahtuma, mutta kyse on myös biologiasta. Aina ei tiedetä, minkä vuoksi ihminen masentuu.

Masennustilat ovat usein luonteeltaan aivojen toiminnan häiriöitä.

Masennuksen yleisyys

Masennustilat ovat yleisiä. Masennus on yleisempää naisilla kuin miehillä. Masennus saattaa myös uusiutua.

Nuorilla ja iäkkäillä masennus saatetaan sekoittaa helposti muihin tiloihin. Nuorilla se sekoitetaan helposti käytöshäiriöihin ja vanhuksilla dementiaan. Masentuneisuus sekoitetaan helposti myös muihin tiloihin, ja virheellisiä diagnooseja voi syntyä ilman kunnollista tutkimusta.

Mitkä ovat yleisiä masennuksen oireita?

Sairautena masennus on oireyhtymä, jossa fysiologiset, psykologiset sekä sosiaaliset tekijät vaikuttavat samanaikaisesti. Voidaan puhua kokonaisvaltaisesta tilasta.

Yleisiä masennukseen liittyviä oireita ja haittoja ovat:

  • alakuloinen mieliala
  • alavireisyys
  • itkuisuus
  • mielenkiinnon puute
  • mielihyvän kokemisen vaikeus
  • painon lasku tai nousu
  • unettomuus tai lisääntynyt unen tarve
  • lähes päivittäinen väsymys tai voimattomuus
  • liikkeiden ja mielen hidastuminen tai kiihtyneisyys
  • arvottomuuden, alemmuuden tai kohtuuttomat syyllisyyden tunteet
  • vaikeudet ajatella, keskittyä tai tehdä päätöksiä
  • itseinho, itsensä rankaiseminen ja itsetuhoinen käytös
  • kokemus omasta pahuudesta
  • ahdistuneisuus
  • tuskaisuus
  • ärtyneisyys
  • kiukkuisuus
  • elämänhalun väheneminen
  • tunnetilan muutokset
  • toimintakyvyn muutokset
  • seksuaalisen mielihyvän katoaminen
  • muiden syyllistäminen
  • ummetus
  • kasvojen ilmeettömyys
  • ruokahalun muutokset
  • huimaus
  • pitkittynyt stressi
  • hormonaaliset häiriöt
  • motorinen hidastuminen tai kiihtyneisyys
  • kuolemaan liittyvät mielikuvat tai itsemurha-ajatukset
  • lisääntynyt alkoholin ja muiden päihteiden käyttö.

Varsinaisessa masennuksessa oireet ovat pitkäkestoisia, ja ajoittaiset yksittäiset oireet eivät vielä viittaa masennustilaan.

Masennuksen oireiden vakavuudella ja luonteella on merkitystä erityisesti hoidon suunnittelussa.

Masennusoireet saattavat johtua myös sydän- tai aivoinfarktista, pahanlaatuisesta kasvaimesta tai neurologisesta sairaudesta.

Kuinka masennus vaikuttaa toimintakykyyn?

Masennus heikentää ajattelua, lähimuistia, loogista päättelykykyä, päätöksentekokykyä ja kokonaisuuksien hahmottamista. Masentunut ihminen saattaa kokea hyvin voimakasta väsymystä. Oppiminen ja työnteko voi muuttua vaikeaksi, ellei mahdottomaksi. Masennuksen edetessä voimat eivät välttämättä riitä edes arjen normaaleihin askareisiin, saati työhön. Henkilö voi olla pahimmassa tapauksessa täysin toimintakyvytön.

Mitkä tekijät altistavat masennukselle?

  • Masennukselle altistavat varhaisen vuorovaikutuksen ongelmat sekä opitut negatiiviset ajatusmallit
  • Perinnölliset tekijät
  • Päihteiden käyttö
  • Pitkään jatkunut kipu

Voiko masennusta ehkäistä?

Usein masennuksen kehittymiseen voi vaikuttaa. Tietyt tekijät voivat olla myös masennukselta suojaavia tekijöitä. Auttavia tekijöitä masennuksen ehkäisyssä ovat hyvät suhteet läheisiin ja sosiaalinen tuki, sopiva määrä liikuntaa, riittävä uni, tupakoinnin, humalahakuisen juomisen ja alkoholin liikakäytön välttäminen sekä terveellinen, monipuolinen ruokavalio.

Monipuolisesta ruokavaliosta on hyvä huolehtia

Omaan jaksamiseen voi vaikuttaa ravitsemuksella ja ruokavalion valinnoilla. Masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa kiinnitetäänkin nykyään entistä enemmän huomiota elintapoihin. Kokonaisuudessaan monipuolinen ja ravitseva ruokavalio on yksi terveyden ja hyvinvoinnin kulmakivistä.

Raudanpuute

Raudanpuute on yleinen tila, joka voi johtua siitä, ettei rautaa saada riittävästi ruokavaliosta, sitä menetetään liikaa tai se ei imeydy ruokavaliosta hyvin. Tietyt raudanpuutteen oireet voivat muistuttaa masennuksen oireita, ja tilaan liittyy usein alavireisyyttä ja väsymystä. Raudanpuutetta tutkiessa tehdään muun muassa ferritiinin mittaus.

Mitkä tekijät suojaavat masennukselta?

Tietyt tekijät suojaavat masennukselta. Siksi toiset sairastuvat masennukseen herkemmin kuin toiset. Osaan näistä tekijöistä voi vaikuttaa itse, osaan ei.

Esimerkiksi genetiikkaan ei voi vaikuttaa, mutta elintapoihin voi. Sosiaaliseen ympäristöön puolestaan voi yrittää vaikuttaa.

Pidä huolta voimaannuttavista sosiaalisista kontakteista, terveellisestä ruokailusta ja ruokailurytmistä, riittävästä määrästä liikuntaa sekä unihygieniasta.

Onko masennus perinnöllistä?

Perinnölliset tekijät vaikuttavat masennukseen sairastumisen riskiin. Perinnöllinen alttius on merkittävä taustatekijä erityisesti vaikeissa ja toistuvissa masennuksissa.

Siihen voi kuitenkin oleellisesti itse vaikuttaa, sairastuuko vai ei – perinnöllisestä alttiudesta huolimatta. Genetiikasta riippumatta myös elämäntapahtumat vaikuttavat masennuksen sairastumisriskiin.

Erilaiset masennustilat

Masennustiloja voidaan erotella oirekuvan perusteella eri alatyyppejä. Oireiden mukaan erotellaan lievät, keskivaikeat, vakava-asteiset ja psykoottiset masennustilat.

Masennustiloista voidaan erottaa myös melankoliset, epätyypilliset depressiot sekä ja talvikuukausina ilmenevä kaamosmasennus. Ei myöskään pidä unohtaa synnytyksen jälkeistä masennusta.

Mikä on lievä masennus?

Lievässä depressiossa oireet haittaavat vain hieman ammatillista tai sosiaalista toimintaa tai ihmissuhteita.

Mikä on keskivaikea masennus?

Keskivaikea masennus alentaa huomattavasti työ- ja toimintakykyä. Henkilö tarvitsee usein sairaslomaa toipuakseen.

Vaikea masennus (vakava-asteiset masennustilat)

Vaikeassa masennuksessa oireita on runsaasti ja ne haittaavat merkittävästi toimintakykyä tai henkilön ihmissuhteita. Vakavasta masennustilasta kärsivä on selvästi työkyvytön ja tarvitsee tiivistä tukea, usein myös sairaalahoitoa.

Mitä tarkoittaa psykoottinen masennus?

Psykoottisissa masennustiloissa ilmenee masennuksen sävyttämiä harhaluuloja tai syyttäviä kuuloharhoja, joiden sisältö koostuu depressiivisistä aiheista.

Psykoottisesta masennustilasta kärsivä on selvästi työkyvytön ja tarvitsee tiivistä tukea, usein myös sairaalahoitoa.

Pitkäaikainen masentuneisuus (dystymia)

Pitkäaikainen masentuneisuus (dystymia) on psykiatrinen sairaustila tai oireyhtymä, johon liittyy masennustilaa lievempiä masennuksen oireita, mutta tila jatkuu vähintään kaksi vuotta. Toisin sanoen se on pitkäaikainen, lieväasteinen masennuksen muoto.

Mieliala on maassa lähes yhtäjaksoisesti ainakin kahden vuoden ajan ja sen aikana normaalin mielialan jaksot kestävät korkeintaan muutaman viikon ajan. Tila on psyykkisesti kuluttava, ja se heikentää elämänlaatua sekä toimintakykyä.

Mikä on melankolinen masennus?

Melankolinen masennus (melankoliset, “synkkämieliset” masennustilat) on tila, jolle on ominaista mielihyvän menettäminen lähes kaikissa toiminnoissa ja tilapäisenkin iloreaktion puuttuminen lähes kokonaan.

Epätyypillinen masennus

Epätyypillinen masennus on sairaus, joka eroaa selkeästi muista masennustiloista. Epätyypillisessä masennuksessa mieliala on vahvasti reaktiivinen. Myönteinen asia parantaa näin ollen mielialaa ohimenevästi.

Sairaudelle tyypillistä on väsymys, liikaunisuus, liikasyöminen ja painon nousu, psykomotorinen levottomuus, ahdistuneisuus tai ärtyneisyys, mielialan reagoivuus ärsykkeisiin, kontaktien ja ärsykkeiden jano sekä yliherkkyys hylätyksi tulemisen kokemuksille. Oireet korostuvat erityisesti yksin ollessa. Ruokahalu, paino ja unen määrä ovat selvästi lisääntyneet.

Mikä on synnytyksen jälkeinen masennus?

Synnytyksen jälkeinen masennus on masennustila, joka alkaa kuukauden tai parin kuluessa synnytyksestä. Synnytyksen jälkeiseen masennukseen liittyy muita synnytykseen ja äitiyteen liittyviä psykologisia ja hormonaalisia syitä.

Osalla masennuksen synty ei liity mitenkään äidiksi tulemiseen, vaan masennus on aiemmin koetun mielialahäiriön uudelleen puhkeamista. Myös tuore adoptioäiti tai adoptioisä voi masentua, kun pitkä ja harras odotus vaihtuu arkitodellisuudeksi.

Synnytyksen jälkeen esiintyy normaalisti herkistymistä, mutta oireet häviävät usein parissa viikossa. Noin 10–15 prosentille synnyttäneistä äideistä kehittyy kuitenkin synnytyksen jälkeinen masennustila, joka on oireiltaan vakavampi ja pitkäkestoinen.

Synnytyksen jälkeisessä masennuksessa voi ilmetä muita masennuksen oireita, sekä voimakasta ahdistuneisuutta, itkuisuutta ja paniikkikohtauksia. Äiti ei välttämättä tunne kiinnostusta vauvaan. Hänellä voi olla voimakasta syyllisyyden tunnetta ja pakonomaisia pelkoja. Äiti voi kärsiä myös nukahtamisvaikeuksista.

Lääkärin puoleen kannattaa hakeutua, mikäli oireet jatkuvat pitkäkestoisesti ja kehittyvät selkeästi masennustilaksi. Psykoterapeuttiset hoitomuodot ovat suositeltavia erityisesti silloin, kun äidin elämäntilanteessa ilmenee masennukselle altistavia ongelmia.

Synnytyksen jälkeisen masennustilan oireet lievittyvät yleensä 2–6 kuukauden kuluessa, mutta oireita voi esiintyä jopa vuoden päästä synnytyksestä.

Kannattaa myös huomioida, että raskaus sekä synnytys kuluttavat naisen rautavarastoja. Raudanpuutteeseen ja raudanpuuteanemiaan liittyy usein vetämätön olo, väsymystä, heikentynyt yleiskunto ja alakuloinen mieli. Raudanpuutteen ja anemian mahdollisuus on helppo selvittää verikokeella.

Mikä on kaamosmasennus (talvimasennus)?

Kaamosmasennus on talvimasennusta, joka ilmenee pimeinä kuukausina. Sen hoidossa kirkasvalohoito on yhtä tehokas kuin masennuslääke.

Kaamosmasennuksessa esiintyy muillekin masennuksille tyypillisiä oireita: surullisuus, alentunut mieliala, ahdistuneisuus, ärtyneisyys, mielihyvän ja mielenkiinnon kokemisen menettäminen sekä arvottomuuden, syyllisyyden ja toivottomuuden tunteet.

Kaamosmasennukseen liittyviä oireita ovat talvikuukausina ilmenevä väsymys ja energiattomuus, liikasyönti, painonnousu, ahdistuneisuus ja sosiaalinen eristäytyneisyys. Talvimasennukseen liittyy usein myös unentarpeen lisääntymistä, fyysisen aktiivisuuden vähenemistä, väsymystä ja seksuaalisten halujen katoaminen.

Tavanomaisesta masennustilasta poiketen kaamosmasennuksen oireet voimistuvat iltapäivisin. Kaamosmasennus voimistuu yleensä iän myötä.

Kaamosmasennus toistuu vuosittain samaan aikaan talvisin; oireet kestävät noin lokakuusta helmi-maaliskuulle. Kesällä oireita ei esiinny.

Lievempää kaamosmasennuksen tilaa kutsutaan kaamosrasitukseksi. Esimerkkinä kaamosrasituksesta on talvikuukausina ilmenevä makeannälkä, lihominen, väsymys ja liikaunisuus.

Myös säännöllistä kuntoilua ja ulkoilua erityisesti valoisaan aikaan suositellaan kaamosmasennuksen hoitoon.

Masennuksen itsehoito

Masennusta voidaan yrittää hoitaa ja ehkäistä myös elintavoilla. Tietyissä tilanteissa tarvitaan kuitenkin myös muuta hoitoa, jolloin on hyvä kääntyä lääkärin puoleen. Oireiden kanssa ei tule jäädä yksin. Tärkeää on välttää sosiaalista eristäytymistä ja huolehtia ihmissuhteista. Läheisten ja ystävien tuki on erittäin tärkeää.

Myös passivoitumista kannattaa pyrkiä välttämään. Päivärutiineista ja harrastuksista kiinni pitäminen on myös tärkeää masennuksen hoidossa.

Kaikki ulkoilu ja sopiva määrä liikuntaa on hyvästä. Säännöllisen liikunnan on osoitettu olevan lääkehoidon ja psykoterapioiden veroinen keino varsinkin lievien depressioiden hoidossa.

Uneen panostaminen ja unettomuuden hoito kuuluu oleellisena osana masennuksen hoitoon. Unettomuudesta kärsivän on tärkeää selvittää, onko pitkään jatkuneessa unettomuudessa syynä jokin muu tekijä kuin masennus.

Levon tärkeyttä ei tule vähätellä; masentunut saattaa tarvita myös enemmän unta kuin normaalissa tilanteessa oleva henkilö.

Masennustiloihin ja alttiuteen masennukselle voidaan vaikuttaa erilaisin psykologisin keinoin varsinkin pitkällä aikajänteellä. Esimerkiksi pessimistinen tapa suhtautua itseen on opittu tapa, josta voi vapautua.

Myös depressiivisistä ajatuksista ja uskomuksista on mahdollista vapautua. Usein tarvitaan myös tunteiden ilmaisun ja itsetunnon harjoituksia.

Surematon suru voi olla masennuksen taustalla, jolloin luonnollisestikin auttaa asian ja surun tunteminen ja käsittely. 

Milloin hoitoon?

Masennustilan pitkittyessä kannattaa hakeutua lääkärin, psykiatrin tai psykoterapeutin puoleen. Mikäli masennustilaan liittyy itsemurha-ajatuksia tai voimakasta ahdistuneisuutta, hoitoon tulee hakeutua välittömästi.

Mistä apua kriisitilanteessa?

Ota yhteyttä esimerkiksi Mielenterveysseuran kriisipuhelimeen.

Teksti

Kirjoittajan avatar


Päivitetty: 20.08.2021

Onko sinulla kokemuksia aiheesta, joita haluaisit jakaa?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *