Tämä artikkeli käsittelee masennusta. Opit, kuinka masennusta voidaan ehkäistä elintavoilla ja mihin tekijöihin ravitsemuksessa kannattaa kiinnittää huomiota. Käsittelemme myös masennuksen oireita ja tiloja sekä sairauksia, joihin masennus helposti sekoitetaan.

Opit myös, kuinka pääset vitamiinien ja veriarvojen testeihin, mikäli epäilet, että masennuksen oireiden taustalla onkin jokin puutos ravitsemuksessa.

Masennus

  • Masennuksen oireet ovat moninaisia ja sen toteaminen voi olla hankalaa. Masennus saatetaan sekoittaa johonkin toiseen tilaan tai sairauteen, jonka vuoksi huolellinen tutkimus on tärkeää.
  • Terveellinen ruokavalio voi ehkäistä masennusoireita.
  • Masennuksen taustalla voi olla esimerkiksi raudanpuutteesta johtuva väsymys, unihäiriö, D-vitamiinin, folaatin tai B12-vitamiinin puutos tai alhainen testosteroni miehellä.
  • Myös kilpirauhasen toimintahäiriöön voi liittyä masennuksen kaltaisia oireita.

Mikä masennus on?

Masennus on yleisin mielenterveyden häiriö Suomessa. Masennus on jopa kaksi kertaa yleisempää naisilla kuin miehillä. Nykytutkimuksen valossa ja suositusten mukaan masennukseen voi vaikuttaa myös terveellisen ruokavalion ja ravitsemuksen avulla.

Masennus vie henkiset ja joskus myös fyysiset voimavarat, mutta tilan kehittymiseen voi myös vaikuttaa elintavoilla. Masennus on hyvin monisyinen ja alttiuteen sairastua vaikuttavat monet tekijät, joihin useisiin voi vaikuttaa.

Usein masennus sanalla viitataan alakuloisuuteen. Masennus sana tarkoittaa myös varsinaista depressiota, masennustiloja. Psykiatriassa ja lääketieteessä masennuksella tarkoitetaan oiretta. Depressiolla voidaan viitata joko masennukseen tai masennustilaan.

Masennusoireita voi ilmetä myös monissa muissa sairauksissa.

Masennushäiriöihin kuuluvat masennustilat ja toistuvat masennukset, pitkäaikainen masennus eli dystymia sekä toistuvat lyhyet masennusjaksot.

Masennusoireiden taustalla voi olla myös jokin somaattinen sairaus, kuten esimerkiksi:

Masennusoireita voi tulla myös lääkkeiden haittavaikutuksena tai seurauksena pitkäaikaisesta päihteiden käytöstä.

Varsinaisissa masennustiloissa keskeinen oire on masentunut mieliala tai selvästi vähentynyt mielenkiinto tai mielihyvä. Tämä vaivaa henkilöä suurimman osan päivää ja sitä kestää vähintään kahden viikon ajan.

Diagnosointia ajatellen masennukseen tulee liittyä useita samankaltaisia muita oireita, eikä pelkkä alentunut mieliala tai mielenkiinnon puute ole varsinainen masennus.

On hyvä huomata, että surumielisyys ja alakuloisuus ovat joskus myös osa normaalia elämää. Hetkellinen surumielisyys tai alakuloisuus reaktioina elämäntapahtumiin ei ole masennusta. Masennustilassa oireet kestävät yhtäjaksoisesti pitkään, jopa vuosia.

Lievän masennuksen ja surumielisyyden tai alakuloisuuden välinen raja on kuin veteen piirretty viiva; lievän depression ja elämään normaalisti kuuluvan alakuloisuuden erottaminen toisistaan ei ole helppoa.

Masennuksen syyt – Mistä masennus johtuu?

Masennus johtuu monesta tekijästä. Masennuksen alttiuteen vaikuttavat muun muassa:

  • biologinen alttius
  • synnynnäinen temperamentti
  • kokemusten muovaama persoonallisuus
  • hauras itsetunto
  • negatiiviset ajatusmallit
  • pitkään tukahdutetut tunteet (suru)
  • traumaattiset kokemukset.

Masennuksen laukaisevia tekijöitä ovat esimerkiksi elämäntapahtumat, pettymykset ja menetykset. Taustalta löytyy usein tällainen elämässä vastaan tullut tapahtuma, mutta kyse on myös biologiasta.

Masennustilat ovat usein luonteeltaan myös aivojen toiminnan häiriöitä.

Masennuksen diagnosointi

Masennus on huonosti diagnosoitu kansantauti. Noin puolet masennusta sairastavista on vailla diagnoosia. Toisaalta diagnosoiduista vain kolmasosalla on oikea hoito.

Masennus saatetaan sekoittaa muihin sairauksiin tai oireisiin

Masennusoire on hyvin yleistä myös monissa muissa sairauksissa ja tiloissa.

Masennuksella voi olla yhteys esimerkiksi seuraaviin tiloihin ja sairauksiin:

Puhdin kautta pääset laboratoriokokeisiin ilman lääkärikäyntiä ja lähetettä, ja voit mitata tässä mainitut arvot helposti. Saat tulokset selkeälle raportille, josta näet, ovatko arvosi viitearvojen sisällä!

Masennus ja ravintoaineiden puutokset: Masennus pois ruokavaliolla!

Esimerkiksi raudanpuutteen yhteydessä esiintyy alakuloisuutta ja vetämätöntä oloa, jolloin tilanne tulisi selvittää tarkemmin. Raudanpuutteen oireet ovat monella tavalla samankaltaisia kuin masennuksen oireet.

Väsynyt olo ja mielenkiinnon häviäminen voimien huvetessa voi liittyä raudanpuutteen ohella myös esimerkiksi D-vitamiiniin tai muihin ravitsemuksellisiin tekijöihin.

D-vitamiinin puutos on suomalaisilla yleistä ja siihen liittyy usein väsähtänyt ja vetämätön olo.

Folaatin (B9-vitamiini) puute voi olla masennuksen taustalla.

B12-vitamiinin puutos on myös yhteydessä masennuksen oireisiin.

Muut syyt

Miehillä yleinen syy alakuloiseen oloon voi olla alhainen testosteroni. Tässäkin tapauksessa molemmat tilat, testosteronivaje ja masentuneisuus kulkevat yleensä käsi kädessä; kokonaisvaltainen tila on usein monen tekijän summa. Testosteronivajeen yleisin syy on ylipaino.

Masennuksen taustalla voi olla myös kilpirauhasen vajaatoiminta, joka saa usein kehon toimimaan kuin hidastettuna. Vajaatoiminta voi aiheuttaa esimerkiksi voimakasta väsymystä, painonnousua, masennusoireita, alakuloisuutta ja palelua.

Masennuksen yleisyys

Masennustilat ovat hyvin yleisiä; lievistä masennustiloista kärsii noin 10–15 %, vakavista masennustiloista noin 5 % ja psykoottisista depressioista vajaa 1 % aikuisväestöstä.

Jopa viidesosa väestöstä sairastuu masennukseen jossain vaiheessa elämää. Masennus on yleisempää naisilla kuin miehillä. Masennus uusiutuu usein.

Nuorilla ja iäkkäillä masennus saatetaan sekoittaa helposti muihin tiloihin. Nuorilla se sekoitetaan helposti käytöshäiriöihin ja vanhuksilla dementiaan.

Masentuneisuus sekoitetaan helposti myös muihin tiloihin, ja virheellisiä diagnooseja voi syntyä ilman kunnollista tutkimusta.

Mitkä ovat yleisiä masennuksen oireita?

Sairautena masennus on oireyhtymä, jossa fysiologiset, psykologiset sekä sosiaaliset tekijät vaikuttavat samanaikaisesti. Voidaan puhua kokonaisvaltaisesta tilasta.

Yleisiä masennukseen liittyviä oireita ja haittoja ovat:

  • alakuloinen mieliala
  • alavireisyys
  • itkuisuus
  • mielenkiinnon puute
  • mielihyvän kokemisen vaikeus
  • painon lasku tai nousu
  • unettomuus tai lisääntynyt unen tarve
  • lähes päivittäinen väsymys tai voimattomuus
  • liikkeiden ja mielen hidastuminen tai kiihtyneisyys
  • arvottomuuden, alemmuuden tai kohtuuttomat syyllisyyden tunteet
  • vaikeudet ajatella, keskittyä tai tehdä päätöksiä
  • itseinho, itsensä rankaiseminen ja itsetuhoinen käytös
  • kokemus omasta pahuudesta
  • ahdistuneisuus
  • tuskaisuus
  • ärtyneisyys
  • kiukkuisuus
  • elämänhalun väheneminen
  • tunnetilan muutokset
  • toimintakyvyn muutokset
  • seksuaalisen mielihyvän katoaminen
  • muiden syyllistäminen
  • ummetus
  • kasvojen ilmeettömyys
  • ruokahalun muutokset
  • huimaus
  • pitkittynyt stressi
  • hormonaaliset häiriöt
  • motorinen hidastuminen tai kiihtyneisyys
  • kuolemaan liittyvät mielikuvat tai itsemurha-ajatukset
  • lisääntynyt alkoholin ja muiden päihteiden käyttö.

Varsinaisessa masennuksessa oireet ovat pitkäkestoisia, ja ajoittaiset yksittäiset oireet eivät vielä viittaa masennustilaan.

Masennuksen oireiden vakavuudella ja luonteella on merkitystä erityisesti hoidon suunnittelussa.

Masennusoireet saattavat johtua myös sydän- tai aivoinfarktista, pahanlaatuisesta kasvaimesta tai neurologisesta sairaudesta.

Masennus ja sydänsairaudet

Masennus altistaa sydänsairauksille ympäri maailmaa. Masentuneet sairastuvat muita todennäköisemmin sydän- ja verisuonitauteihin ja myös menehtyvät nuorempina. Syytä tähän ei tunneta, mutta yksi selitys voi olla molempiin sairauksiin liittyvä tulehdustila.

Kuinka masennus vaikuttaa toimintakykyyn?

Masennus heikentää ajattelua, lähimuistia, loogista päättelykykyä, päätöksentekokykyä ja kokonaisuuksien hahmottamista. Masentunut ihminen saattaa kokea hyvin voimakasta väsymystä.

Väsymys ja alakuloisuus voivat toisaalta johtua myös muista tiloista, jotka on helppo sekoittaa masennukseen.

Oppiminen ja työnteko voi muuttua vaikeaksi, ellei mahdottomasti. Masennuksen edetessä voimat eivät välttämättä riitä edes arjen normaaleihin askareisiin, saati työhön. Henkilö voi olla pahimmassa tapauksessa täysin toimintakyvytön.

Mitkä tekijät altistavat masennukselle?

Masennukselle altistavat varhaisen vuorovaikutuksen ongelmat sekä opitut negatiiviset ajatusmallit.

Päihteiden käyttö ja tietyt lääkkeet (esimerkiksi digoksiini, ehkäisytabletit, hormonikorvaushoito ja kortisoni) voivat altistaa masennukselle.

Pitkäaikaiset somaattiset sairaudet ja kipu voivat altistaa masennukselle.

Vähäisestä luonnonvalosta johtuva D-vitamiinin puute altistaa mielialan madaltumiselle.

Käänteisenä reaktiona keväällä auringon määrän lisääntyessä, tingitään helposti nukkumisesta. Näin unen määrä vähenee, mikä altistaa väsymyksen kautta alakulolle ja masentuneisuudelle.

Myös geneettinen alttius sekä tietyt sairaudet (kuten keliakia ja MS-tauti) voivat altistaa masennukselle.

Voiko masennusta ehkäistä?

Usein masennuksen kehittymiseen voi vaikuttaa. Auttavia tekijöitä masennuksen ehkäisyssä ovat hyvät suhteet läheisiin ja sosiaalinen tuki, sopiva määrä liikuntaa, riittävä uni, tupakoinnin, humalahakuisen juomisen ja alkoholin liikakäytön välttäminen sekä terveellinen, monipuolinen ruokavalio.

Ruokavalio ja masennus (ravinnon vaikutus masennukseen)

Mielialaan ja jaksamiseen voi oleellisesti vaikuttaa ravitsemuksella ja ruokavalion valinnoilla. Masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa kiinnitetäänkin nykyään entistä enemmän huomiota elintapoihin.

Kiinnitä huomiota ainakin seuraaviin:

Masennus ja raudanpuute

Raudanpuute on yleinen tila, joka voi johtua siitä, ettei rautaa saada riittävästi ruokavaliosta, sitä menetetään liikaa tai se ei imeydy ruokavaliosta hyvin. Tietyt raudanpuutteen oireet voivat muistuttaa masennuksen oireita, ja tilaan liittyy usein alavireisyyttä ja väsymystä. Raudanpuutetta tutkiessa tehdään muun muassa ferritiinin mittaus.

Masennus ja D-vitamiini

D-vitamiinia saadaan auringonvalon lisäksi muun muassa rasvaisesta kalasta. Kuitenkin D-vitamiinin puutetta esiintyy paljon suomalaisilla, joten sitä suositellaan nautittavan lisäravinteena. D-vitamiinin saannin riittävyyden voi testata mittaamalla säännöllisesti oman D-vitamiinitason.

Masennus ja folaatti (B9-vitamiini)

Folaatin puutos on yleistä suomalaisilla. Folaatin saanti pystytään turvaamaan ruokavalion muutoksilla. Folaatista voi olla hyötyä jopa masennuksen hoidossa. Myös folaatti voidaan tutkia verikokeella.

B12-vitamiini ja masennus

Myös B12-vitamiini voi vaikuttaa masennukseen. B12-vitamiinia saadaan vain eläinperäisistä ruoista, ja varsinkin vegaanit ja ikääntyneet ovat riskiryhmässä sen puutokselle. Vegaanille ravintolisä on välttämätön. B12-vitamiinin tutkimus tehdään helposti verikokeella.

Masennus ja omega 3 -rasvahapot

Myös erityisesti kalan nauttiminen omega 3 -rasvojen vuoksi voi olla hyödyllistä, mutta ravintolisien kohdalla näyttö on puutteellista. Epäselvyyttä on näiden rasvojen käyttömääristä ja vaikutuksista masennuksen hoidossa. Myös muut omega 3 -rasvojen lähteet ravinnosta (esimerkiksi pellavansiemenet kalan ohella) ovat todennäköisesti hyödyllisiä. Monipuolinen omega 3 -rasvoja sisältävä ruokavalio on muutoinkin terveyden kannalta edullinen.

Masennuksen kannalta tärkeää on kokonaisuutena terveellinen ruokavalio

Kokonaisuudessaan monipuolinen ruokavalio on myös hyvinvoivan mielen yksi kulmakivistä. Kokonaisuutena terveellinen ruokavalio on todennäköisesti hyödyllinen sekä masennuksen ehkäisyssä että hoidossa.

Mitkä tekijät suojaavat masennukselta?

Tietyt tekijät suojaavat masennukselta. Siksi toiset sairastuvat masennukseen herkemmin kuin toiset. Osaan näistä tekijöistä voi vaikuttaa itse, osaan ei.

Esimerkiksi genetiikkaan ei voi vaikuttaa, mutta elintavoilla voi vaikuttaa tietyn tekijän aktivoitumisen. Sosiaaliseen ympäristöön puolestaan voi vaikuttaa.

Pidä huolta voimaannuttavista sosiaalisista kontakteista, terveellisestä ruokailusta ja ruokailurytmistä, riittävästä määrästä liikuntaa sekä unihygieniasta.

Onko masennus perinnöllistä?

Perinnölliset tekijät vaikuttavat masennukseen sairastumisen riskiin. Perinnöllinen alttius on merkittävä taustatekijä erityisesti vaikeissa ja toistuvissa masennuksissa.

Siihen voi kuitenkin oleellisesti itse vaikuttaa, sairastuuko vai ei – perinnöllisestä alttiudesta huolimatta. Genetiikasta riippumatta myös elämäntapahtumat vaikuttavat masennuksen sairastumisriskiin.

Erilaiset masennustilat

Masennustiloja voidaan erotella oirekuvan perusteella eri alatyyppejä. Oireiden mukaan erotellaan lievät, keskitasoiset, vakava-asteiset ja psykoottiset masennustilat.

Masennustiloista voidaan erottaa myös melankoliset, epätyypilliset depressiot sekä ja talvikuukausina ilmenevä kaamosmasennus. Ei myöskään pidä unohtaa synnytyksen jälkeistä masennusta.

Mikä on lievä masennus?

Lievässä depressiossa oireet haittaavat vain hieman ammatillista tai sosiaalista toimintaa tai ihmissuhteita.

Mikä on keskivaikea masennus?

Keskivaikea masennus alentaa huomattavasti työ- ja toimintakykyä. Henkilö tarvitsee usein sairaslomaa toipuakseen.

Vaikea masennus (vakava-asteiset masennustilat)

Vaikeassa masennuksessa oireita on runsaasti ja ne haittaavat merkittävästi toimintakykyä tai henkilön ihmissuhteita. Vakavasta masennustilasta kärsivä on selvästi työkyvytön ja tarvitsee tiivistä tukea, usein myös sairaalahoitoa.

Mitä tarkoittaa psykoottinen masennus?

Psykoottisissa masennustiloissa ilmenee masennuksen sävyttämiä harhaluuloja tai syyttäviä kuuloharhoja, joiden sisältö koostuu depressiivisistä aiheista.

Psykoottisesta masennustilasta kärsivä on selvästi työkyvytön ja tarvitsee tiivistä tukea, usein myös sairaalahoitoa.

Pitkäaikainen masennus (dystymia)

Pitkäaikainen masentuneisuus (dystymia) on psykiatrinen sairaustila tai oireyhtymä, johon liittyy masennustilaa lievempiä masennuksen oireita, mutta tila jatkuu vähintään kaksi vuotta. Toisin sanoen se on pitkäaikainen, lieväasteinen masennuksen muoto.

Mieliala on maassa lähes yhtäjaksoisesti ainakin kahden vuoden ajan ja sen aikana normaalin mielialan jaksot kestävät korkeintaan muutaman viikon ajan. Tila on psyykkisesti kuluttava, ja se heikentää elämänlaatua sekä toimintakykyä.

Vuosittain noin 3 % ja elämänsä aikana noin 6 % aikuisista kärsii pitkäaikaisesta masentuneisuudesta. Kahdella kolmasosalla pitkäaikaisesta masentuneisuudesta kärsivistä tila muuttuu vakavaksi masennukseksi.

Mikä on melankolinen masennus?

Melankolinen masennus (melankoliset, “synkkämieliset” masennustilat) on tila, jolle on ominaista mielihyvän menettäminen lähes kaikissa toiminnoissa ja tilapäisenkin iloreaktion puuttuminen lähes kokonaan.

Epätyypillinen masennus

Epätyypillinen masennus on sairaus, joka eroaa selkeästi muista masennustiloista. Epätyypillisessä masennuksessa mieliala on vahvasti reaktiivinen. Myönteinen asia parantaa näin ollen mielialaa ohimenevästi.

Sairaudelle tyypillistä on väsymys, liikaunisuus, liikasyöminen ja painon nousu, psykomotorinen levottomuus, ahdistuneisuus tai ärtyneisyys, mielialan reagoivuus ärsykkeisiin, kontaktien ja ärsykkeiden jano sekä yliherkkyys hylätyksi tulemisen kokemuksille. Oireet korostuvat erityisesti yksin ollessa. Ruokahalu, paino ja unen määrä ovat selvästi lisääntyneet.

Mikä on synnytyksen jälkeinen masennus?

Synnytyksen jälkeinen masennus on masennustila, joka alkaa kuukauden tai parin kuluessa synnytyksestä. Synnytyksen jälkeiseen masennukseen liittyy muita synnytykseen ja äitiyteen liittyviä psykologisia ja hormonaalisia syitä.

Osalla masennuksen synty ei liity mitenkään äidiksi tulemiseen, vaan masennus on aiemmin koetun mielialahäiriön uudelleen puhkeamista. Myös tuore adoptioäiti tai adoptioisä voi masentua, kun pitkä ja harras odotus vaihtuu arkitodellisuudeksi.

Synnytyksen jälkeen esiintyy normaalisti herkistymistä, mutta oireet häviävät usein parissa viikossa. Noin 10–15 prosentille synnyttäneistä äideistä kehittyy kuitenkin synnytyksen jälkeinen masennustila, joka on oireiltaan vakavampi ja pitkäkestoinen.

Synnytyksen jälkeisessä masennuksessa voi ilmetä muita masennuksen oireita, sekä voimakasta ahdistuneisuutta, itkuisuutta ja paniikkikohtauksia. Äiti ei välttämättä tunne kiinnostusta vauvaan. Hänellä voi olla voimakasta syyllisyyden tunnetta ja pakonomaisia pelkoja. Äiti voi kärsiä myös nukahtamisvaikeuksista.

Lääkärin puoleen kannattaa hakeutua, mikäli oireet jatkuvat pitkäkestoisesti ja kehittyvät selkeästi masennustilaksi. Psykoterapeuttiset hoitomuodot ovat suositeltavia erityisesti silloin, kun äidin elämäntilanteessa ilmenee masennukselle altistavia ongelmia.

Synnytyksen jälkeisen masennustilan oireet lievittyvät yleensä 2–6 kuukauden kuluessa, mutta oireita voi esiintyä jopa vuoden päästä synnytyksestä.

Kannattaa myös huomioida, että raskaus sekä synnytys kuluttavat naisen rautavarastoja. Raudanpuutteeseen ja raudanpuuteanemiaan liittyy usein vetämätön olo, väsymystä, heikentynyt yleiskunto ja alakuloinen mieli.

Raudanpuutteen mahdollisuus on helppo selvittää verikokeella. Ferritiini on ensisijainen raudanpuutteen mittari. Hemoglobiini puolestaan paljastaa anemian.

Mikä on kaamosmasennus (talvimasennus)?

Kaamosmasennus on talvimasennusta, joka ilmenee pimeinä kuukausina. Sen hoidossa kirkasvalohoito on yhtä tehokas kuin masennuslääke.

Kaamosmasennuksessa esiintyy muillekin masennuksille tyypillisiä oireita, kuten surullisuus, alentunut mieliala, ahdistuneisuus, ärtyneisyys, mielihyvän ja mielenkiinnon kokemisen menettäminen sekä arvottomuuden, syyllisyyden ja toivottomuuden tunteet.

Kaamosmasennukseen liittyviä oireita ovat talvikuukausina ilmenevä väsymys ja energiattomuus, liikasyönti, painonnousu, ahdistuneisuus ja sosiaalinen eristäytyneisyys. Talvimasennukseen liittyy usein myös unentarpeen lisääntymistä, fyysisen aktiivisuuden vähenemistä, väsymystä ja seksuaalisten halujen katoaminen.

Tavanomaisesta masennustilasta poiketen kaamosmasennuksen oireet voimistuvat iltapäivisin. Kaamosmasennus voimistuu yleensä iän myötä.

Kaamosmasennus toistuu vuosittain samaan aikaan talvisin; oireet kestävät noin lokakuusta helmi-maaliskuulle. Kesällä oireita ei esiinny.

Lievempää kaamosmasennuksen tilaa kutsutaan kaamosrasitukseksi. Esimerkkinä kaamosrasituksesta on talvikuukausina ilmenevä makeannälkä, lihominen, väsymys ja liikaunisuus.

Myös säännöllistä kuntoilua ja ulkoilua erityisesti valoisaan aikaan suositellaan kaamosmasennuksen hoitoon!

On myös hyvä huomioida, että masennuksen ja D-vitamiinin puutteen välillä on nähtävästi yhteys. D-vitamiinia saadaan lähinnä auringon valosta ja pimeydestä johtuen sen puute on yleistä suomalaisilla. D-vitamiinin puutoksen oireita ovat alakuloisuuden lisäksi myös esimerkiksi väsymys ja jaksamaton olo. Puhdin kautta pääset D-vitamiinin tutkimukseen helposti ja nopeasti ilman lähetettä.

Masennuksen itsehoito

Masennusta voi hoitaa ja ehkäistä myös elintavoilla. Tietyissä tilanteissa tarvitaan kuitenkin myös muuta hoitoa, jolloin on hyvä kääntyä lääkärin puoleen. Oireiden kanssa ei tule jäädä yksin. Tärkeää on välttää sosiaalista eristäytymistä ja huolehtia ihmissuhteista. Läheisten ja ystävien tuki on erittäin tärkeää.

Myös passivoitumista kannattaa pyrkiä välttämään. Päivärutiineista ja harrastuksista kiinni pitäminen on myös tärkeää masennuksen hoidossa.

Kaikki ulkoilu ja sopiva määrä liikuntaa on hyvästä. Säännöllisen liikunnan on osoitettu olevan lääkehoidon ja psykoterapioiden veroinen keino varsinkin lievien depressioiden hoidossa.

Uneen panostaminen ja unettomuuden hoito kuuluu oleellisena osana masennuksen hoitoon. Unettomuudesta kärsivän on tärkeää selvittää, onko pitkään jatkuneessa unettomuudessa syynä jokin muu tekijä kuin masennus.

Levon tärkeyttä ei tule vähätellä; masentunut saattaa tarvita myös enemmän unta kuin normaalissa tilanteessa oleva henkilö.

Masennustiloihin ja alttiuteen masennukselle voidaan vaikuttaa erilaisin psykologisin keinoin varsinkin pitkällä aikajänteellä. Esimerkiksi pessimistinen tapa suhtautua itseen on opittu tapa, josta voi vapautua.

Myös depressiivisistä ajatuksista ja uskomuksista on mahdollista vapautua. Usein tarvitaan myös tunteiden ilmaisun ja itsetunnon harjoituksia.

Usein surematon suru on masennuksen taustalla, jolloin luonnollisestikin auttaa asian ja surun tunteminen ja käsittely.

Milloin hoitoon?

Masennustilan pitkittyessä kannattaa hakeutua lääkärin, psykiatrin tai psykoterapeutin puoleen. Mikäli masennustilaan liittyy itsemurha-ajatuksia tai voimakasta ahdistuneisuutta, hoitoon tulee hakeutua välittömästi.

Mistä apua kriisitilanteessa?

Ota yhteyttä Mielenterveysseuran kriisipuhelimeen.

Lapsen masennus

Myös lapsi voi masentua. Masennusta voi ilmetä kaikilla vauvasta murrosikäiseen. Lasten masennus on yleisempää kuin yleensä luullaan. Lapsi voi ilmaista alakuloisuuttaan monin tavoin. Lapsen masennukselle on tyypillistä surumielisyys ja alakuloisuus. Lapsen masennus ilmenee esimerkiksi tunneilmaisuina tai vetäytyneisyytenä.

Lapsi voi olla alakuloinen, surumielinen, omissa oloissaan, vihainen, aggressiivinen, veltto, vetäytynyt omaan huoneeseensa, haluton syömään tai haluton harrastuksia kohtaan, suuttunut, eivätkä kaveritkaan kiinnosta.

Lapsen masennuksen ilmenemiseen vaikuttaa hänen persoonallisuutensa ja se, miten lapsi kokee hänen reaktioiden vastaanoton perheessä. Ottavatko perheen aikuiset vastaan hänen tunteensa ja surullisuutensa, annetaanko niiden näkyä, tuleeko lapsi kuulluksi?

Kaikissa tapauksissa lapsen alakuloisuutta ei pysty näkemään ulkoapäin. Edes lapsen omat vanhemmat eivät näe lapsen sisäistä maailmaa, vaan vain ulkoiset merkit. Masennusta voi olla vaikea havaita, jos lapsi ei käyttäydy aikuisten odottamalla tavalla surun kohdatessa.

Perheenjäsenen menetys on tunnettu lapsen masennukselle altistava tekijä. Lapsen masennusta voivat aiheuttaa esimerkiksi läheisen kuolema tai vanhempien ero. Läheisen menetys on lapselle erittäin rankka kokemus, joka ei “mene ohi” ajan kanssa, vaikka näin usein on ajateltu.

Usein masennuksesta kärsivällä lapsella on myös jokin toinen mielen häiriö samanaikaisesti. Lapsuusiän masennusta sairastaneet henkilöt kärsivät masennuksesta ja mielenterveyden ongelmista usein myös aikuisiällä; masennuksella on taipumus uusiutua. Lapsen masennuksen hoidossa käytetään pääasiassa psykoterapeuttisia hoitomenetelmiä.

Lähteet

Broberg, A., Almqvist, K. & Tjus, T. Kliininen lapsipsykologia. Edita. 2005.

Heikkinen-Peltonen, R., Innamaa, M. ja Virta, M. Mieli ja terveys. 2019. Edita

Hermanson, E. Duodecim. Synnyttäneen äidin herkistyminen ja masennus. 1.7.2012

Huttunen, M. Lääkärikirja Duodecim. Synnytyksen jälkeinen masennus. 30.11.2018

Huttunen, M. Lääkärikirja Duodecim. Pitkäaikainen masentuneisuus (dystymia). 30.11.2018

Huttunen, M. Lääkärikirja Duodecim. Kaamosmasennus. 30.11.2018

Huttunen, M. Lääkärikirja Duodecim. Masennus, masentuneisuus, masennusoire ja masennustila. 30.11.2018

Huttunen, M. Lääkärikirja Duodecim. Masennus. 30.11.2018

Huttunen, M. Lääkärikirja Duodecim. Mitä on masennus?. 24.9.2017

Huttunen, M. Lääkärikirja Duodecim. Masennustilat eli depressiot. 30.11.2018

Huttunen, M. Lääkärikirja Duodecim. Lasten ja nuorten masennus ja mielialahäiriöt. 30.11.2018.

Lönnqvist, J., Heikkinen, M., Henriksson, M., Marttunen, M. & Partonen, T. (toim.). Psykiatria. Duodecim. 2011.

Lääkärikirja Duodecim. Käyvän hoidon potilasversiot. Miten hoitaa depressiota? 28.01.2020

Rajan, S. ym. JAMA Psychiatry. Association of Symptoms of Depression With Cardiovascular Disease and Mortality in Low-, Middle-, and High-Income Countries. 10.6.2020

Recchia, D. ym. European Journal of Nutrition volume 59, 1031–1041(2020). Associations between long-term adherence to healthy diet and recurrent depressive symptoms in Whitehall II Study. 13.4.2020

Seppälä, J. ym. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. Masennus ja ruokavalio. 2014; 130(9):902-9

Tamminen, T. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. Lapsen masennus. 2010;126(6):627-33.

Toivio, T. & Nordling, E. Mielenterveyden psykologia. Edita. 3. painos. 2013.

Teksti

Kirjoittajan avatar

Puhdin viestinnästä ja palvelun jatkuvasta kehittämisestä vastaava Mirka Tuovinen on valmentaja ja sisällöntuottaja. Mirka on ravitsevan ruoan ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin puolestapuhuja. Erityisosaamista Mirkalla on hyvinvoivasta mielestä, erityisruokavalioista ja työhyvinvoinnista.


Päivitetty: 24.10.2020

Onko sinulla kokemuksia aiheesta, joita haluaisit jakaa?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *