Tästä artikkelista löydät tietoa diabeteksen ehkäisystä, taudin eri tyypeistä, diabetekseen liittyvistä liitännäissairauksista ja suositeltavasta ruokavaliosta. Kerromme myös, kuinka pääset terveystarkastuksiin helposti ja nopeasti ilman lähetettä.

Diabetes eli sokeritauti

  • Diabetes on verensokeria nostava aineenvaihduntasairaus.
  • Tyypin 2 diabeteksen puhkeamiseen voi vaikuttaa elintavoilla.
  • Ruokavaliolla ja liikunnalla on tärkeä rooli diabeteksen hoidossa ja ehkäisyssä.

Mikä on diabetes eli sokeritauti?

Diabetes eli sokeritauti tarkoittaa ryhmää erilaisia aineenvaihduntasairauksia, joissa verensokeri (veren glukoosipitoisuus) on pitkäaikaisesti kohonnut. Kohonneeseen verensokeriin liittyy haiman insuliinintuotannon häiriö tai insuliiniresistenssi, jolloin insuliinin vaikutus kudoksissa on heikentynyt.

Diabeteksen (yleiset) päätyypit ovat:

  • tyypin 1 diabetes
  • tyypin 2 diabetes (aikuisiän diabetes)
  • raskausdiabetes.

On olemassa myös muita diabetestyyppejä.

Diabetesta sairastaa noin 500 000 suomalaista. Heistä enemmistö sairastaa tyypin 2 diabetesta. Suuri enemmistö on yli 65-vuotiaita. Alle 20-vuotiaista suomalaisista hieman yli 600 ihmistä sairastuu vuosittain tyypin 1 diabetekseen.

Diabeteksen hoito vaatii yleensä normaalia tiukemman ruokavalion ja huolellisen itsehoidon noudattamista. Tällä pyritään ehkäisemään komplikaatioita, kuten diabeettista silmäsairautta.

Omia elintapoja voi arvioida kokonaisuutena esimerkiksi Puhti terveystarkastuksella, jolla saat kattavasti tietoa terveydentilastasi.

Diabetes eli sokeritauti on salakavala sairaus

Tyypin 1 diabetes

Tyypin 1 diabetes diagnosoidaan yleensä lapsilla ja nuorilla aikuisilla. 5 % diabetekseen sairastuneista sairastaa tätä tyyppiä. Tyypin 1 diabeteksessa haima ei tuota riittävästi insuliinia. Tämän vuoksi verensokeri kohoaa. Tyypin 1 diabeteksen hoidossa tarvitaan aina pysyvää insuliinihoitoa.

Insuliini on hormoni, jota keho tarvitsee saadakseen glukoosin verenkierrosta kehon soluihin. Kehon on tarkoitus muuttaa glukoosi energiaksi. Diabeteksen hyvä hoitotasapaino vaatii lääkehoidon lisäksi kokonaisvaltaista elimistön hyvinvoinnista huolehtimista.

Tyypin 2 diabetes (aikuisiän diabetes)

Tyypin 2 diabetes on tyypin 1 diabetesta yleisempi sairaus. Se johtuu verensokerin eli glukoosin pitoisuuden nousemisesta liian korkeaksi.

Kakkostyypin diabetes liittyy sekä perinnölliseen alttiuteen että ylipainoon ja epäterveellisiin elintapoihin (epäterveellinen ruokavalio ja vähäinen liikunnallinen aktiivisuus). Elintapojen seurauksena syntynyt matala-asteinen tulehdus voi edesauttaa diabeteksen syntyä.

Tätä diabetestyyppiä hoidetaan ensisijaisesti elämäntapamuutoksilla ja muilla lääkkeillä kuin insuliinilla. Alkava tai hyvin lievä tyypin 2 diabetes on parannettavissa elämäntaparemontilla, jossa keskeistä on painonpudotus. Elämäntapamuutokset voivat myös viivästyttää tyypin 2 diabeteksen puhkeamista tai siirtää lääkehoidon aloituksen tarvetta myöhemmäksi.

Raskausdiabetes (diabetes raskauden aikana)

Raskausdiabetes on diabeteksen muoto, joka todetaan ensimmäistä kertaa raskauden aikana. Se yleensä paranee synnytyksen jälkeen. Raskausdiabeteksen syntyy vaikuttaa erityisesti raskauden loppuvaihetta kohden ilmenevä insuliiniresistenssi, jossa insuliinin vaikutus kudoksiin heikkenee. Ylipaino on merkittävä riskitekijä.

Raskausdiabetes ei yleensä aiheuta oireita. Raskausdiabetes diagnosoidaan yleensä 24. ja 28. raskausviikon välillä tehtävässä sokerirasituskokeessa. Sokerirasituskoe voidaan tehdä myös aikaisemmin, mikäli henkilöllä on diabeteksen riskitekijöitä.

Raskausdiabetesta hoidetaan ensisijaisesti elintavoilla, joka usein riittää normalisoimaan tilan. Lääkehoito aloitetaan vasta jos elintapahoidosta huolimatta verensokeri on koholla.

Raskausdiabetes voi hoitamattomana johtaa komplikaatioihin, kuten sikiön liialliseen kasvuun ja synnytykseen liittyviin ongelmiin.

Raskausdiabetekseen liittyy huomattavasti suurentunut riski sairastua kakkostyypin diabetekseen myöhemmällä iällä. Näin ollen kannattaakin panostaa tavallista enemmän ylipainon välttämiseen ja terveellisiin elintapoihin.

Muut diabetestyypit

Muita diabetestyyppejä ovat:

  • LADA (Latent Autoimmune Diabetes in Adults)
  • sekundaarinen diabetes
  • MODY (Maturity-Onset Diabetes of the Young)
  • mitokondriaalinen diabetes
  • neonataalidiabetes.

Diabetes oireet

Aikuistyypin diabetes voi olla täysin oireeton.

Diabetekseen sairastuneella voi mennä vuosia ymmärtää oireidensa olevan normaalista poikkeavia. Moni voikin sairastaa diabetesta vuosia tietämättään. Olo heikkenee sairauden edetessä, mutta omaa kehon tilaa voi silti erehtyä pitämään normaalina, koska oireisiin tottuu.

Diabeteksen oireita ovat muun muassa:

  • väsymys
  • ärtyisyys
  • erektio-ongelmat
  • toistuvat hiivatulehdukset (myös ihopoimuissa kuten kainaloissa tai rintojen alla)
  • lisääntynyt janon tunne
  • tiheä virtsaaminen ja isot virtsamäärät
  • hengityksen makea tai asetonimainen tuoksu
  • käsien ja jalkojen puutuminen tai pistely.

Diabeteksen ehkäisyn kannalta on tärkeää kiinnittää huomiota muutoksiin omassa kehossa varsinkin, jos perinnöllinen alttius on olemassa.

Mikä on esidiabetes (diabeteksen esiaste)?

Esidiabetes on diabeteksen “esidiagnoosi.” Sitä voi ajatella varoittavana merkkinä. Esidiabeteksessa verensokeri on normaalia korkeampi, mutta ei riittävän korkea merkitäkseen varsinaista diabetesta. Kyseessä on ikään kuin viimeinen varoitus ja kehotus muuttaa elintapoja.

Esidiabetes on yleensä oireeton, mutta väsymystä voi esiintyä.

Mitkä ovat diabeteksen riskitekijöitä?

Diabeteksen riskitekijät ovat yhteisiä myös esidiabetekselle, koska esidiabetes todetaan usein ennen varsinaista sairautta. Esidiabetesvaiheessa moniin riskitekijöihin on mahdollista vielä vaikuttaa.

  • Ylipaino: Diabeteksen ja esidiabeteksen riskiä nostaa ylipaino, eli painoindeksi yli 25. Vatsan alueen rasva on sairauden kannalta vaarallisinta. Kehon ylimääräiset rasvasolut edesauttavat insuliiniresistenssin kehittymisessä.
  • Liikkumattomuus: Vähäinen fyysinen aktiivisuus on usein yhteydessä ylipainoon.
  • Perinnöllisyys: diabetes kulkee usein suvussa, mutta diabetekseen voi sairastua vaikka suvussa ei olisi tautia.
  • Ikä: Sairastumisriski aikuistyypin diabetekseen kasvaa iän myötä.
  • Raskausdiabetes: Raskausdiabetes kertoo suurentuneesta riskistä sairastua diabetekseen myöhemmin elämän aikana.
  • Metabolinen oireyhtymä.
  • Unettomuus ja univaje.
  • Tupakointi.

Aiemmin todettu lievästikin kohonnut verensokeri lisää riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen.

Myös unettomuus altistaa diabetekselle

Unettomuudesta kärsivät voivat sairastua tyypin 2 diabetekseen muita todennäköisemmin.

Diabetologia-lehdessä syyskuussa 2020 julkaistu tutkimus tunnisti 19 diabetekselle altistavaa ja 15 siltä suojaavaa tekijää, joista valtaosa oli hyvin tunnettuja (esimerkiksi lihavuus, korkea verenpaine ja tupakointi). Uutena löydöksenä esiin nousi myös unettomuus. Unettomuudesta kärsivät sairastuivat tyypin 2 diabetekseen 17 prosenttia todennäköisemmin kuin osallistujat, joilla ei ollut unettomuutta.

(Lähteet: Duodecim. Unettomuus saattaa altistaa diabetekselle. 23.9.2020, Yuan, S. & Larsson. S. C. Diabetologia. An atlas on risk factors for type 2 diabetes: a wide-angled Mendelian randomisation study. 8.9.2020)

Kuinka diabetes todetaan?

Diabetes todetaan verikokeiden avulla. Henkilöltä mitataan veren glukoosipitoisuus (fP-Gluk) ja pitkäaikainen sokeriarvo (B-HbA1c), tai tehdään sokerirasituskoe. Verensokeri mitataan usein ylipainoiselta henkilöltä, jonka painoindeksi on yli 25, ja joka kuuluu myös ainakin yhteen muuhun riskiryhmään esimerkiksi iän puolesta.

Verensokeri kannattaa mitata myös riskiryhmään kuulumattomilta, normaalipainoisilta henkilöiltä, jos voinnissa tapahtuu muutoksia. Kohonneen verensokerin oireet voivat olla myös hyvin lieviä, jonka vuoksi verensokeri kannattaa herkästi mitata.

Diabetes diagnoosi

Diabetesdiagnoosissa käytetään seuraavia testejä:

  • Paastosokeritesti (fP-Gluk): Näytteenotto vaatii 8–12 tunnin paastoa. Tämän vuoksi näyte annetaan yleensä aamulla yöunen jälkeen. Syöminen ennen verinäytettä muuttaa glukoosiarvoja. Normaalina verensokerina pidetään tässä kokeessa lukemaa 6.00 mmol/l. Kohonnutta paastosokeria merkitsee tulos väliltä 6,1–6,9 mmol/l. Diabeteksen alaraja on 7 mmol/l.
  • Sokerirasitustesti (fP-Gluk-R1): Sokerirasitustestissä tehdään ensin paastosokeritesti. Tämän jälkeen potilas juo 75 mg glukoosia, ja uusi verinäyte otetaan kahden tunnin kuluttua. Normaalin verensokerin yläraja sokerirasitustestissä on 7,8 mmol/l. Jos verensokeri on välillä 7,8–11,0 mmol/l, merkitsee se heikentynyttä sokerinsietoa. Diabeteksen alarajana on sokeriarvo 11.1 mmol/l.
  • Glykohemoglobiini (HbA1c): Kuvastaa verensokerin pitkäaikaista keskimääräistä pitoisuutta veressä. Normaalisti arvo on 20-42 mmol/mol (4,0-6,0 %). Diabeteksen alarajana on 48 mmol/mol (6,5 %).

Diabeteksen hoito

Diabetesta hoidetaan elämäntapamuutoksilla ja lääkkeillä. Diabeteksen hoito on syytä aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Onnistuneet elämäntapamuutokset esidiabetesvaiheessa voivat siirtää tai estää varsinaisen diabeteksen puhkeamisen kokonaan.

  • Tyypin 1 diabeteksessa insuliinihoito on välttämätön taudin toteamisesta lähtien.
  • Kun aikuistyypin diabetes todetaan, aloitetaan lääkehoito. Onnistuneiden elintapamuutosten vaikutusten näkyessä verensokerissa lääkitystä voidaan usein vähentää.
  • Mikäli tyypin 2 diabetes todetaan varhaisvaiheessa, saatetaan pärjätä pidempään ilman lääkehoitoa, jos elintapamuutokset normalisoivat verensokerin.
  • Diabeteksen hyvä hoito ehkäisee liitännäissairauksien kehittymistä.

Lääkehoito suunnitellaan yksilöllisesti. Diabeteksen hoidossa käytettäviä lääkkeitä on nykyään tarjolla entistä monipuolisemmin. Aikuistyypin diabeteksen hoidossa insuliini ei ole ensisijainen vaihtoehto; yleensä aloitetaan tablettihoidolla. Diabeteksen lääkehoito ei tähtää pelkästään verensokerin laskemiseen, vaan myös muihin tekijöihin kuten painonhallintaan ja liitännäissairauksien ehkäisyyn.

Diabeteksen omahoito on hoidon kulmakivi. Hoidon onnistumista edistää, mikäli henkilö on tietoinen hoidon tavoitteista ja hoitokeinoista. Kun omahoidon tavoitteet ovat selvät henkilölle itselleen, tuntuu hoito järkevältä ja sitä on helpompi noudattaa. Diabeteksen hoidossa tarvitaan pitkäjänteisyyttä, koska pysyvät elintapamuutokset eivät tapahdu hetkessä.

Käytännössä elämäntapamuutoksiin sisältyy:

  • säännöllinen hikiliikunta sekä riittävä määrä hyötyliikuntaa
  • säännöllinen ateriarytmi
  • hyvä ja riittävä uni
  • sopivat annoskoot
  • kuitujen ja kasvisten määrän lisääminen ruokavaliossa
  • nopeiden hiilihydraattien vähentäminen
  • kovien rasvojen korvaaminen pehmeillä rasvoilla
  • suolan käytön vähentäminen
  • alkoholin käytön vähentäminen
  • tupakoinnin lopettaminen.

Elämäntapamuutokseen voi hakea neuvoja esimerkiksi valmennuksista, ohjatusta liikunnasta tai miksei vaikka kokkauskurssilta, jos se helpottaa terveellisiin, uusiin ruoka-aineisiin tutustumista. Myös nettivalmennuksesta voidaan saada arvokasta tietoa, työkaluja sekä tukea muutosten tekemiseen niin ruokavalion kuin liikunnan osalta.

Elämäntapamuutosten tulee olla maltillisia ja riittävän hitaasti eteneviä, jotta muutos on pysyvä. Valmennukseen osallistuminen auttaa usein tekemään realistisen aikataulun ja suunnitelman muutokseen. Kaikkia elämäntapojen osa-alueita ei kannata yrittää muuttaa yhdellä kertaa.

Elämäntapamuutoksissa suurta apua antaa myös sosiaalinen tuki, jota voi hakea niin valmentajasta, ystävän kanssa lenkkeilystä tai vaikkapa puolison kanssa aloitetusta uudesta liikuntaharrastuksesta. Lenkkikaveri auttaa pääsemään ylös sohvalta silloinkin, kun itsellä on motivaatio nollassa. Yhdessä koetut onnistumiset lisäävät motivaatiota ja hyvän olon tunnetta. Sosiaalinen tuki ja erilaiset valmennukset auttavat myös sitoutumaan muutokseen.

Diabeteksen ruokavaliohoito

Ruokavalio on tärkeässä roolissa diabeteksen hoidossa ja ehkäisyssä. Sen avulla voidaan saavuttaa ja ylläpitää tervettä aineenvaihduntaa. Lisäksi ruokavaliolla pyritään:

  • pudottamaan ylipainoa
  • pitämään verensokeri tasaisena ja estämään verensokerin nousu korkealle
  • saavuttamaan hyvät kolesteroli– ja verenpainetasot
  • ehkäisemään ja hoitamaan diabeteksen aiheuttamia komplikaatioita (lisäsairauksia).

Jo pienestäkin painonpudotuksesta on apua. Painonhallinnassa on hyvä pyrkiä pitkäjänteisyyteen ja maltillisuuteen; nopea painonpudotus voi usein kostautua hetken päästä takaisin kertyvinä kiloina – korkojen kera. Ruokavalio, unen parantaminen, stressinhallinta ja liikunnan lisääminen auttavat painonpudotuksessa.

Ravintosuositukset diabeteksen hoidossa

Pikadieetit ja pussikeittokuurit on syytä unohtaa. Diabeteksen hoidossa tarvitaan kokonaisuudessaan terveyttä tukevaa ruokavaliohoitoa liikunnan lisäämisen ohella.

  • Ruokavaliossa oleellista on säännöllinen ateriarytmi (3–5 tunnin välein) sekä annoskokojen pienentäminen, jotka auttavat pitämään verensokeria tasaisempana.
  • Kuitupitoisten ruokien (esim. täysjyvä, runsaskuituiset kasvikset) määrää on hyvä lisätä; joskus myös kuitulisästä (esim. psyllium, leseet) on hyötyä.
  • Ruokavalion energiamäärä rajoitetaan (erityisesti painonpudotuksen kannalta).
  • Nopeiden hiilihydraattien käyttöä rajoitetaan.
  • Hiilihydraattien välttämisellä ei nykytiedon mukaan ole merkitystä diabeteksen hoidossa. Kannattaa kuitenkin huomioida, että liian rasva- ja hiilihydraattipitoiset ruoat nostavat herkästi aterioiden energiamäärää.
  • Ravitsemuksellisesti vähäarvoisia (sokeria ja valkoista viljaa sisältäviä) ruokia ja juomia vältetään.
  • Sokeripitoisten juomien kuten tuoremehujen, virvoitus- sekä energiajuomien käyttöä on syytä rajoittaa minimiin. Vesi on paras ruokajuoma.
  • Kasvisten määrää lisätään. Kasviksia onkin hyvä nauttia pitkin päivää, jopa jokaisella aterialla ja välipalalla. Muista myös marjat, juurekset, palkokasvit ja kuitupitoiset hedelmät.
  • Kovat rasvat (esim. voi) on syytä vaihtaa pehmeisiin rasvoihin (esim. oliiviöljy).
  • Runsasta punaisen lihan ja lihavalmisteiden käyttöä vähennetään.
  • Alkoholin käyttöä rajoitetaan (alkoholia enintään kohtuullisesti).
  • Suolan käyttöä vähennetään.

Välimeren ruokavalio on yksi tapa toteuttaa diabetesta sairastavalle suositeltua ruokavaliota.

Myös kasvisruokavaliota voi kokeilla; se näyttää liittyvän parempaan hoitotasapainoon tyypin 2 diabeetikoilla.

Energiansaanti suhteutetaan kulutukseen. Aterioiden kokoaminen lautasmallin mukaisesti on helppo tapa arvioida sopiva ruokamäärä.

Ravitsemusterapeutin puoleen kannattaa kääntyä erityisesti, mikäli diabeteksen lisäksi on muita ruokavaliohoitoa vaativia sairauksia (esim. keliakia, kihti, kohonnut kolesteroli, vaikea munuaisten vajaatoiminta, vaikea ylipaino).

Mitä diabeetikon kannattaa lisätä ruokavalioon?

  • kaikki kasvikset, vihannekset, juurekset ja marjat
  • runsaskuituiset ruoat (esim. täysjyvä)
  • pähkinät ja siemenet
  • juoksevat kasviöljyt (esim. oliiviöljy)
  • rasvainen kala (esim. lohi), vähärasvaiset kana ja kalkkuna, palkokasvit

Diabetesta sairastavan liikuntasuositukset

Liikuntaa suositellaan kaikille. Harrastaminen kannattaa kuitenkin aloittaa maltilla, omaa kuntoa kuulostellen ja riskit huomioiden, mikäli ei ole tottunut harrastamaan liikuntaa.

Säännöllinen liikunta vähentää insuliiniresistenssiä ja parantaa verensokerin tasapainoa, vaikuttaa edullisesti painonhallintaan, sydän- ja verenkiertoelimistön ja keuhkojen toimintaan, veren rasva-arvoihin ja verenpaineeseen sekä lisää virkeyttä ja hyvinvointia.

Diabetesta sairastavalle sopivat samat yleiset liikuntasuositukset kuin muillekin.

  • Arkinen hyötyliikunta (kävely, rappusten käyttö hissin sijaan yms) on liikunnan kulmakivi.
  • Pitkään istumista tulee välttää ja liikkumista puolestaan lisätä. Istuminen tulisi keskeyttää puolen tunnin välein kevyellä muutaman minuutin liikunnalla.
  • Suuria lihasryhmiä kuormittavaa kestävyysliikuntaa (esim. kävely, pyöräily, uinti, tanssi) suositellaan vähintään 2,5 tuntia viikossa vähintään kolmelle päivälle jaettuna.
  • Lihaskuntoharjoittelua on hyvä tehdä 2–3 päivänä viikossa.
  • Kehonhuoltoa sekä tasapainoa ja notkeutta kehittävää liikuntaa suositellaan kaikille.

Vähäinenkin liikunta on parempi vaihtoehto kuin liikkumattomuus. Huomioi oma kuntotaso aloittaessasi liikuntaa.

Diabetes liitännäissairaudet

Diabetekseen voi liittyä sekä pitkäaikaisia että äkillisiä lisäsairauksia.

Diabeteksen pitkäaikaisia lisäsairauksia:

  • munuaissairaus eli nefropatia
  • silmänpohjamuutokset eli retinopatia
  • sydän- ja verisuonisairaudet
  • valtimosairaudet
  • pienten hermojen vaurioituminen eli diabeettinen neuropatia
  • jalkaongelmat ja haavat
  • hammas- ja suusairaudet.

Lisäsairauksien riskiä nostaa pitkään koholla oleva verensokeri. Riskiä lisäävät erityisesti kohonnut verenpaine ja kolesteroli sekä tupakointi. Elämäntapamuutoksilla voidaan vaikuttaa merkittävästi myös lisäsairauksien kehittymiseen.

Diabeteksen seurantaan kuuluu munuaissairauden, silmänpohjanmuutosten sekä jalkaongelmien seulonta.

Verensokerin ohella myös verenpainetta ja kolesteroliarvoja seurataan säännöllisesti.

Diabeteksen äkillisiä lisäsairauksia:

Diabetes & munuaissairaus (nefropatia)

Yksi diabeteksen merkittävä lisäsairaus on munuaissairaus eli nefropatia. Munuaismuutosten eteneminen voidaan ehkäistä hyvällä diabeteksen ja verenpaineen hoidolla. Munuaisten toimintaa seurataan säännöllisesti verikokeella ja mittaamalla virtsaan erittyvän albumiinin määrä virtsanäytteestä.

Diabetes & silmänpohjamuutokset (retinopatia)

Huono verensokeritasapaino ja pitkään jatkunut diabetes lisää riskiä silmän verkkokalvosairaudelle, eli retinopatialle. Se voi ajan myötä heikentää näköä ja aiheuttaa jopa sokeutta. Retinopatian riskin vuoksi diabetesta sairastavalle tehdään säännöllisesti silmänpohjien tutkimus.

Diabetes & sydän- ja verisuonisairaudet

Diabetekseen liittyy usein kohonnut verenpaine, kohonneet kolesteroliarvot sekä lisääntynyt veren hyytymistaipumus. Ne kiihdyttävät valtimoiden kalkkeutumista ja ahtautumista. Diabeetikon riski saada sydän- tai aivoinfarkti on moninkertainen verrattuna henkilöön, joka ei sairasta diabetesta. Myös alaraajojen verenkiertohäiriön (katkokävely) riski on moninkertainen verrattuna henkilöön, jolla ei ole diabetesta.

Tupakointi lisää riskiä näihin suuresti kaikilla, mutta sitäkin enemmän diabeetikolla.

Sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn kiinnitetään huomioita diabeteksen hoidossa erityisesti ruokavaliolla ja sydänterveyttä edistävillä elintavoilla.

Verenpaineen ja veren kolesterolin tavoitearvot ovat diabetesta sairastavilla matalammat kuin henkilöillä, joilla ei ole diabetesta.

Diabetes & pienten hermojen vaurioituminen (diabeettinen neuropatia)

Ääreishermoston häiriö eli neuropatia on diabeteksen lisäsairaus. Neuropatia ilmenee etenkin alaraajoissa. Se aiheuttaa särkyjä ja heikentää etenkin jalkapohjien tuntoa. Jalkoihin voi syntyä pitkäaikaisia ja vaikeasti hoidettavia haavaumia ja tulehduksia tuntoaistin heikkenemisen vuoksi.

Diabetes & jalkaongelmat ja haavat

Diabeetikolla pienten hermojen vaurioituminen johtaa jalkojen tunnottomuuteen. Myös muita jalkaongelmia ja huonosti paranevia haavoja esiintyy normaalia enemmän. Pahimmillaan huonosti paraneva jalkahaava voi johtaa jalan osan amputaatioon.

Diabetes & hammas- ja suusairaudet

Diabetesta sairastavan on erittäin tärkeää huolehtia myös suun ja hampaiden terveydestä. Suun terveyden tarkastuksessa tulee käydä säännöllisesti: yleensä kerran vuodessa tai hammaslääkärin ohjeen mukaan. Diabetesta sairastavan riski hampaiden kiinnityskudoksen sairaudelle eli parodontiitille on muita suurempi.

Lisäksi on hyvä huomata, että suun tulehdukset nostavat verensokeria ja lisäväät riskiä valtimosairauksille.

Alhainen verensokeri (hypoglykemia) diabetesta sairastavalla

Kun veriplasman glukoosiarvo on alle 4,0 mmol/l, verensokeri on tavallista alhaisempi. Verensokeri laskee alle normaalin, kun elimistössä on liikaa insuliinia tarpeeseen nähden.

Hypoglykemiaa esiintyy erityisesti insuliinihoitoisessa diabeteksessa.

Hypoglykemia voi syntyä seuraavissa tilanteissa:

  • niukka syöminen insuliiniannokseen nähden
  • runsas alkoholimäärä
  • liian suuri insuliiniannos (vahingossa tai muusta syystä)
  • äkillinen sairaus (kuten vatsatauti, muu raju infektio).

Hypoglykemia oireet

Hypoglykemiaan eli matalaan verensokeriin liittyy monenlaisia oireita.

Adrenaliinioireet (“insuliinituntemukset”) alkavat, jos verensokeri alittaa tason 3,3–3,5 mmol/l. Oireita ovat:

  • vapina, käsien tärinä
  • hermostuneisuus
  • sydämentykytys (tiheä pulssi)
  • hikoilu
  • nälän tunne
  • heikotus.

Hermosto-oireet alkavat, kun verensokeri on laskenut tasolle 2,5–2,8 mmol/l. Oireita ovat:

  • väsymys, uupumus
  • keskittymisvaikeus, ajatus ei kulje
  • päänsärky
  • uneliaisuus
  • huimaus, pyörrytys
  • epätavallinen tai riitaisa käytös
  • näön hämärtyminen, näkeminen kahtena
  • pahimmassa tapauksessa kouristuksia ja tajuttomuus (verensokeri on laskenut alle 2 mmol/l).

Oireet väistyvät 10–15 minuutin kuluessa, kun nautitaan nopeasti imeytyvää hiilihydraattia. Hermosto-oireita on vaikeampi havaita kuin ensimmäisenä lueteltuja adrenaliinioireita.

Jos alhaista verensokeria esiintyy toistuvasti, voi elimistö turtua oireisiin tai oireet voivat muuttua. Uudenlaisten oireiden ilmaantuessa tai oireiden hämärtyessä on syytä keskustella lääkärin kanssa hoidosta.

Hypoglykemian itsehoito

Alhaisen verensokerin korjaaminen tulee aloittaa heti, kun ensimmäiset oireet tulevat. Verensokeri tarkistetaan tarvittaessa pikamittauksella. Hoitona on nopeasti imeytyvän hiilihydraatin nauttiminen.

Jos epäilee diabeetikon joutuneen insuliinisokkiiin (tajuttomuustila, joka johtuu hyvin alhaisesta ja pitkään kestäneestä verensokerista), tulee hätäkeskukseen ottaa yhteyttä välittömästi.

Hyperglykemia (korkea verensokeri)

Hyperglykemia tarkoittaa korkeaa verenglukoosia (verensokeria). Tila saattaa johtua insuliinin puutteesta, insuliinin heikentyneestä vaikutuksesta tai molemmista.

Vaikka diabeteksen hoito elintavoilla ja lääkkeillä tuntuisi olevan kunnossa, mutta verensokeri nousee silti liian korkealle, tulee asia ottaa puheeksi lääkärissä. Korkean verensokerin syynä voi olla riittämätön diabeteslääkitys, tai elämäntapamuutos ei olekaan tuottanut toivottuja vaikutuksia. Jatkuvasti liian korkea verensokeri kasvattaa riskiä diabeteksen liitännäissairauksiin.

Hyperglykemia oireet

Hyperglykemia oireita:

  • väsymys, etenkin ruokailun jälkeen
  • jano
  • normaalia tiheämpi virtsaamisen tarve
  • näön hämärtyminen.

Kuinka voin vähentää aikuistyypin diabeteksen riskiä?

Pelkästään elintavat eivät aiheuta aikuistyypin diabetesta, mutta etenkin ylipaino lisää riskiä huomattavasti.

  • Diabeteksen sairastumisen riskiin voi vaikuttaa omilla elintavoilla. Vastaako oma ruokavalio suosituksia, ovatko paino ja liikuntatottumukset kunnossa, onko alkoholinkäyttö maltillisen rajoissa ja onko ruokailurytmi säännöllinen?
  • Selvitä, esiintyykö suvussasi diabetestä eli onko sinulla kohonnut riski sairastua perinnöllisistä syistä.
  • Kakkostyypin diabetesta edeltää usein pitkäaikaisesti koholla ollut verensokeri. Diabetekseen liittyy usein metabolinen oireyhtymä. Esidiabetesvaiheessa on vielä yleensä mahdollista vaikuttaa diabeteksen puhkeamiseen elämäntapamuutoksilla.
  • Veren rasva-arvojen, verenpaineen ja verensokerin säännöllinen mittaus kertoo, onko elintapoja syytä korjata. Puhdin terveystarkastusten avulla voit selvittää muun muassa veren rasva-arvot ja verensokerin.
  • Lopeta tupakointi.

Terveystarkastukset

Puhti-terveystarkastus kertoo kattavasti elimistön tilasta. Testipakettiin kuuluu 30 kehon terveydentilasta kertovaa mittaria (sis. glukoosi). Terveystarkastus sopii elämäntapamuutoksen tueksi ja sen avulla saat selkeän tilan kehon hyvinvoinnista.

Terveystarkastukseen on helppo lisätä yksittäisiä testejä, mikäli niin haluat.

Saatavilla on myös muita testipaketteja, kuten laajat terveystarkastukset sekä miehille että naisille.

Puhdin kautta saat kaikki tutkimukset ilman lääkärin lähetettä. Nopeasti ja helposti. Selkeä tulosraportti.

Testin jälkeen voit tilata erikseen lääkärin etäkonsultaation suoraan Puhdin tulosraportilta, mikäli tarvitset apua tulosten tulkintaan, herää epäilys sairaudesta tai mikäli sinulla on oireita.

Diabetes verikokeet

Teksti

Kirjoittajan avatar

Mirka Tuovinen vastaa Puhdilla palvelun jatkuvasta kehittämisestä ja viestinnästä.

Kirjoittajan avatar

Yleislääketieteen erikoislääkäri


Päivitetty: 03.12.2020

Onko sinulla kokemuksia aiheesta, joita haluaisit jakaa?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *