Diabetes eli sokeritauti tarkoittaa ryhmää erilaisia aineenvaihduntasairauksia, joissa verensokeri (veren glukoosipitoisuus) on pitkäaikaisesti kohonnut.

Kohonneeseen verensokeriin liittyy haiman insuliinintuotannon häiriö. Diabeteksen päätyypit ovat tyypin 1 diabetes, tyypin 2 diabetes ja raskausdiabetes.

  • Diabetes on verensokeria kohottava aineenvaihduntasairaus.
  • Tyypin 2 diabetes syntyy usein elintapojen seurauksena.
  • Oman diabetesriskin seuraamisella voidaan välttää sairastuminen.
  • Ruokavaliolla on tärkeä rooli diabeteksen hoidossa ja ehkäisyssä.
  • Diabetes on verensokeria kohottava aineenvaihduntasairaus.
  • Tyypin 2 diabetes syntyy usein elintapojen seurauksena.
  • Oman diabetesriskin seuraamisella voidaan välttää sairastuminen.
  • Ruokavaliolla on tärkeä rooli diabeteksen hoidossa ja ehkäisyssä.

Diabetes eli sokeritauti tarkoittaa ryhmää erilaisia aineenvaihduntasairauksia, joissa verensokeri (veren glukoosipitoisuus) on pitkäaikaisesti kohonnut.

Kohonneeseen verensokeriin liittyy haiman insuliinintuotannon häiriö. Diabeteksen päätyypit ovat tyypin 1 diabetes, tyypin 2 diabetes ja raskausdiabetes.

Diabetesta sairastaa noin 500 000 suomalaista. Heistä enemmistö sairastaa tyypin 2 diabetesta.  Suuri enemmistö on yli 65-vuotiaita. Alle 20-vuotiaista suomalaisista hieman yli 600 ihmistä sairastuu vuosittain tyypin 1 diabetekseen.

Diabeteksen hoito vaatii yleensä normaalia tiukemman ruokavalion ja huolellisen itsehoidon noudattamista. Tällä pyritään ehkäisemään komplikaatioita, kuten diabeettista silmäsairautta.

Artikkelista löydät asiatietoa diabeteksen ehkäisystä, eri tyypeistä, siihen liittyvistä lisäsairauksista ja suositeltavasta ruokavaliosta.

 

Tyypin 1 diabetes

Tyypin 1 diabetes diagnosoidaan yleensä lapsilla ja nuorilla aikuisilla. 5 % diabetekseen sairastuneista sairastaa tätä tyyppiä.

Tyypin 1 diabeteksessa haima ei tuota riittävästi insuliinia. Tämän vuoksi verensokeri kohoaa.

Insuliini on hormoni, jota keho tarvitsee saadakseen glukoosin verenkierrosta kehon soluihin. Kehon on tarkoitus muuttaa glukoosi energiaksi. Diabeteshoidolla ja elintapojen muutoksilla voidaan kuitenkin parantaa elämänlaatua paljon.

 

Tyypin 2 diabetes

Tyypin 2 diabetes on tyypin 1 diabetesta yleisempi sairaus. Se johtuu verensokerin eli glukoosin pitoisuuden nousemisesta liian korkeaksi.

Kakkostyypin diabetes on pääasiallisesti elintapasairaus, jonka riskiin vaikuttavat lihavuus, epäterveellinen ruokavalio ja vähäinen liikunnallinen aktiivisuus

Tätä diabetestyyppiä hoidetaan insuliinihoidolla, muulla lääkehoidolla, säännöllisillä tarkastuksilla ja elämäntapamuutoksilla.

Raskausdiabetes ja diabetes raskauden aikana

 

Raskaana oleva nainen tarvitsee tavallista enemmän glukoosia lapsen ravitsemiseen. Näin ollen keho tarvitsee myös lisää insuliinia. Joidenkin naisten haima ei kykene tuottamaan tarpeeksi insuliinia elimistön tarpeisiin, mistä johtuu verensokerin kohoaminen.

Raskauden aikana ilmenevää heikentynyttä sokerinsietoa kutsutaan raskausdiabetekseksi. Se diagnosoidaan yleensä 24. ja 28. raskausviikon välillä. Kuten tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksessa, verensokeri nousee liian korkeaksi. Kyseessä ei kuitenkaan ole varsinainen diabetes, ja raskausaikainen heikentynyt sokerinsieto todetaankin paljon alhaisemmalla sokeriarvolla kuin esimerkiksi tyypin 2 diabetes.

Useimmilla naisilla diabetes loppuu lapsen synnyttyä. Raskausdiabetekseen liittyy kuitenkin suurentunut riski sairastua kakkostyypin diabetekseen. Riskiä lisäävät ylipaino ja geenitekijät.

Raskauden aikana kannattaa huolehtia erityisen tarkasti verensokeristaan, oli kyseessä raskauden aikana syntynyt diabetes tai jo olemassa oleva sairaus.

Raskausdiabeteksen oireet ovat pääosin samoja kuin muissakin diabetestyypeissä.

Raskausdiabetes voi hoitamattomana johtaa komplikaatioihin, kuten ennenaikaiseen synnytykseen ja keskenmenoon.

 

Diabeteksen oireet

Diabetekseen sairastuneella voi mennä vuosia ymmärtää oireidensa olevan normaalista poikkeavia. Moni voikin sairastaa diabetesta vuosia tietämättään.Olo heikkenee sairauden edetessä, mutta omaa kehon tilaa voi silti erehtyä pitämään normaalina, koska oireisiin syntyy tottumus.

Diabeteksen ehkäisyn kannalta on tärkeää kiinnittää huomiota muutoksiin omassa kehossa varsinkin, jos perinnöllinen alttius on olemassa.

Diabeteksen oireita:

  • Kova jano ja nälkä
  • Tiheä virtsaaminen
  • Painonlasku tai -nousu
  • Väsymys
  • Ärtyisyys
  • Hitaasti paranevat haavat
  • Pahoinvointi
  • Ihosairaudet
  • Ihon tummuminen kehon taitosalueilla, kuten kainaloissa ja polvitaipeissa
  • Hengityksen makea tai asetonimainen tuoksu
  • Käsien ja jalkojen puutuminen tai pistely

Diabeteksen oireet naisilla

Jotkut diabeteksen oireet ovat tyypillisiä vain naisille tai vain miehille, vaikka pääoireet ovatkin sukupuolille yhteisiä. Tämä johtuu muun muassa anatomisista eroista.

  • Emättimen kutina ja särky samoin kuin emättimen ja suun tulehdukset, sienitulehdukset, suun alueen punaisuus ja haavat, nielemis- ja syömisvaikeudet, turvonneet ikenet ja posket
  • Seksuaaliset toimintahäiriöt: haluttomuus, kipu, emättimen kuivuus, vuoto-ongelmat, orgasmivaikeus
  • Monirakkulaiset munasarjat: Yleinen seuraus naisen diabeteksesta. Voi aiheuttaa hedelmättömyyttä, epäsäännöllistä kuukautisvuotoa, aknea, ohenevia hiuksia ja ylimääräistä karvankasvua kasvoihin ja kehoon.
  • Virtsatieinfektiot
  • Munuaistulehdukset diabeteksen lisäsairauksina ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä. Munuaistulehdus laskee naisen estrogeenitasoja.
  • Masennus on diabetesta sairastavilla naisilla kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä.
  • Hyvän kolesterolin määrän putoaminen, mikä nostaa riskiä sairastua sydänsairauksiin.

Diabeteksen oireet miehillä

  • Voiman väheneminen ja lihasten menettäminen: Selittämätön lihasmassan menetys voi olla merkki korkeasta verensokeritasosta ja diabeteksesta. Jos verensokeri pysyy korkealla tasolla pitkiä aikoja päivän aikana, keho alkaa muuttaa rasva- ja lihasvarastojaan energiaksi.
  • Hiivasienitulehdukset voivat olla merkki diabeteksesta. Keho yrittää hankkiutua eroon ylimääräisestä sokerista virtsan avulla. Hiivasienitulehduksen oireita ovat turvotus, punaisuus ja kutina peniksen päässä tai sen ympärillä, epämiellyttävä tuoksu, rahkamainen aine iholla ja arkuus seksin aikana.
  • Erektio-ongelmat voivat olla merkki  diagnosoimattomasta diabeteksesta. Korkea verensokeri aiheuttaa vahinkoja peniksen hermoihin. Erektio-ongelmalla tarkoitetaan kyvyttömyyttä saavuttaa tai ylläpitää erektiota onnistuneesti seksin aikana.

Esidiabetes ja diabetesriski

Esidiabetes on diabeteksen “esidiagnoosi.” Sitä voi ajatella varoittavana merkkinä.

Esidiabeteksessa verensokeri on normaalia korkeampi, mutta ei riittävän korkea merkitäkseen varsinaista diabetesta. Kyseessä on ikään kuin viimeinen varoitus ja kehotus muuttaa elintapoja.

Esidiabeteksen oireet

  • Tavallista voimakkaampi nälän tunne
  • Painon lasku lisääntyneestä syömisestä huolimatta
  • Tavallista voimakkaampi janoisuus
  • Tihentynyt virtsaaminen
  • Tavallista voimakkaampi väsymys

Esidiabetes voi olla myös kokonaan oireeton.

Riskitekijät

Diabeteksen riskitekijät ovat yhteisiä myös esidiabetekselle, koska esidiabetes todetaan usein ennen varsinaista sairautta.

Esidiabetesvaiheessa moniin riskitekijöihin on mahdollista vielä vaikuttaa.

  • Paino: Diabeteksen ja esidiabeteksen riskiä nostaa ylipaino, eli painoindeksi yli 25. Vatsan alueen rasva on sairauden kannalta vaarallisinta. Kehon ylimääräiset rasvasolut edesauttavat insuliiniresistenssin kehittymisessä.
  • Vähäinen fyysinen aktiivisuus on usein yhteydessä ylipainoon.
  • Perinnöllisyys: diabetes kulkee helposti suvussa.
  • Ikä: Sairastumisriski kasvaa iän myötä.
  • Raskausdiabetes: Raskausdiabetes kertoo suurentuneesta riskistä sairastua diabetekseen myöhemmin.
  • Muut terveysongelmat, kuten korkea kolesteroli ja korkea verenpaine ennustavat suurempaa mahdollisuutta sairastua myös diabetekseen.

Diabeteksen toteaminen

Diabetes todetaan verikokeen avulla. Kokeessa mitataan veren glukoosipitoisuus (fP-Gluk) ja pitkäaikainen sokeriarvo (B-HbA1c). Lääkäri mittaa usein verensokerin ylipainoiselta henkilöltä, jonka painoindeksi on yli 25, ja joka kuuluu myös ainakin yhteen muuhun riskiryhmään esimerkiksi iän puolesta.

Verensokeri mitataan yleensä myös riskiryhmään kuulumattomilta, normaalipainoisilta henkilöiltä ennen 45 ikävuotta. Tällä keinolla tutkitaan esidiabeteksen kehittymisen mahdollisuutta. Esidiabetes voi johtaa tyypin 2 diabetekseen myöhemmällä iällä.

Diagnoosi tehdään kahden verinäytteen perusteella:

  • Paastosokeritesti (fP-Gluk):  Et saa syödä mitään 8-12 tuntiin ennen tätä verinäytettä. Tämän vuoksi näyte annetaan yleensä aamulla yöunen jälkeen. Syöminen ennen verinäytettä muuttaa glukoosiarvoja. Normaalina verensokerina pidetään tässä kokeessa lukemaa 6.00 mmol/l. Kohonnutta paastosokeria merkitsee tulos väliltä 6,1–6,9 mmol/l. Diabeteksen alaraja on 7mmol/l.
  • Sokerirasitustesti (B-HbA1c ): Sokerirasitustestissä tehdään ensin paastosokeritesti. Tämän jälkeen potilas juo 75mg glukoosia, ja uusi verinäyte otetaan kahden tunnin kuluttua. Normaalin verensokerin yläraja sokerirasitustestissä on 7,8mmol/l. Jos verensokeri on välillä 7,8–11,0 mmol/l, merkitsee se heikentynyttä sokerinsietoa. Diabeteksen alarajana on sokeriarvo 11.1mmol/l.

Diabeteksen hoito

Diabeteksen hoidossa pyritään saamaan verensokeri tarpeeksi lähelle lukemaa, jota voidaan pitää normaalina. Ruokavalio, liikunta, stressi ja sairaudet vaikuttavat verensokeriin insuliininerityksen lisäksi.

Verensokeria voidaan alentaa diabeteslääkkeillä. Insuliinin lisäksi on olemassa muitakin erilaisia pistoksia ja tabletteja. Tyypin 1 diabeteksessa insuliinia on käytettävä alusta saakka, kun taas varhaisvaiheessa todetussa tyypin 2 diabeteksessa voidaan jopa selvitä ilman mitään lääkehoitoa. Tämä vaatii kuitenkin laihduttamisen, ruokavaliohoidon ja liikunnan lisäämisen kautta saavutettua verensokerin palautumista hallituksi.

Potilaan on seurattava omaa verensokeriaan päivittäin. Jos verensokeriarvo on aamulla tai ennen aterioita yli 6mmol/l tai HbA1c on yli 42mmol/mol, tarvitaan suun kautta käytettäviä lääkkeitä. Yleensä ajan kuluessa tarvitaan useita yhtä aikaa käytettäviä lääkkeitä ja usein myös insuliinia.

Hoidon vaikutuksia seurataan omalla verensokerin mittauksella, kudossokerin mittauksella ja sokerihemoglobiinilla. Suositusten mukainen sokerihemoglobiiniarvo on alle 53mmol/mol.

Diabeteksen hoidossa kiinnitetään verensokerin lisäksi huomiota myös sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn. Tämä tapahtuu erityisesti kiinnittämällä huomiota ruokavalion ja sydänterveyteen. Valtimotautien vaara on diabetesta sairastavilla suurentunut, joten verenpaineen ja veren kolesterolin tavoitearvot ovat heillä muita matalammat. Tyypin 2 diabetesta sairastavat ja pidempään tyypin 1 diabetesta sairastavat henkilöt tarvitsevat usein lääkehoitoa myös verenpaineen ja kolesterolin hoitoon.

Kuinka voin välttää diabeteksen?

Perinnöllinen ykköstyypin diabetes ei aina ole vältettävissä. Se on kuitenkin paljon kakkostyypin diabetesta harvinaisempi.

Kakkostyypin diabetes liittyy voimakkaasti elintapoihin, joten elintapojen muokkaaminen on tehokkain keino myös vastustaa sen syntymistä.

  • Diabeteksen ehkäisy alkaa oman sairastumisriskin arvioinnilla. Itseltään kannattaa kysyä, vastaako oma ruokavalio suosituksia, ovatko paino ja liikuntatottumukset kunnossa, onko alkoholinkäyttö maltillisen rajoissa ja onko ruokailurytmi säännöllinen.
  • Kakkostyypin diabetesta edeltää usein metabolinen oireyhtymä. Tässä vaiheessa on vielä mahdollista korjata tilanne elämäntapamuutoksilla.
  • Veren rasva-arvojen, verenpaineen ja verensokerin säännöllinen mittaaminen kertoo, onko elintapoja syytä korjata.
  • Rasvaisen, suolaisen ja sokeripitoisen ruoan syöminen kohottaa verensokeria ja verenpainetta.
  • Näihin vaikuttavat myös tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö. Maltillinen alkoholinkäyttö ei välttämättä ole haitallista.

Ravintosuositukset

Ruokavalio on tärkeässä roolissa diabeteksen hoidossa ja ehkäisyssä. Sen avulla voidaan saavuttaa ja ylläpitää tervettä aineenvaihduntaa. Lisäksi ruokavaliolla pyritään:

  • Ehkäisemään verenkiertohäiriöitä
  • Saavuttamaan verenkierron kannalta turvalliset verenpainetasot
  • Ehkäisemään ja hoitamaan diabeteksen aiheuttamia komplikaatioita.
  • Ehkäisemään ja hoitamaan ylipainoa, sydän- ja verenkiertosairauksia ja munuaissairauksia.

Valkoista sokeria ja  nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja kannattaa välttää niin diabeteksen hoidossa kuin ehkäisyssäkin. Ravinnon hiilihydraattien tulisi olla peräisin pääasiassa täysjyvätuotteista, hedelmistä, vihanneksista ja vähärasvaisista maitotuotteista, koska ne sisältävät hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja. Matalan glykeemisen indeksin ruokia kannattaa suosia.

Diabeetikon tulee noudattaa alkoholinkäytön riskirajoja tiukasti. Rajoista luistaminen voi johtaa niin hyperglykemiaan kuin hypoglykemiaankin.

Ruoan glykeemisen indeksin voi selvittää tarkkailemalla sen sisältämän sokerin, hiilihydraattien ja tärkkelyksen laatua sekä valmistusprosessia. Kattava lista eri ruokien glykeemisestä indeksistä löytyy täältä. 

Muun muassa seuraavat terveelliset ruoat ja ravintoaineet ylläpitävät terveyttä diabetesta sairastaessa sekä myös ehkäistäessä:

  • Rasvainen kala, kuten lohi
  • Vihreälehtiset vihannekset
  • Kaneli
  • Kananmunat
  • Chian siemenet
  • Kurkuma
  • Kreikkalainen jugurtti
  • Pähkinät
  • Parsakaali
  • Oliiviöljy
  • Pellavansiemenet
  • Omenaviinietikka
  • Mansikat
  • Valkosipuli
  • Kurpitsa
  • Täysjyvätuotteet, kuten leipä ja pasta
  • Makeutusaineet sokerin sijaan, esimerkiksi sukraloosi.
  • Vähärasvaiset tuotteet

Lisäsairaudet

Diabetekseen voi liittyä äkillisesti ilmeneviä ja pitkäaikaisia komplikaatioita eli lisäsairauksia. Näitä ovat:

  • Hypoglykemia eli alhainen verensokeri. Voi johtua esimerkiksi ruokailun viivyttämisestä tai pois jättämisestä, liian pienestä annoskoosta ja liiasta kuntoilusta. Se on hoidettavissa syömällä jotain sokeria sisältävää, kuten suklaata tai mehua.
  • Hyperglykemia eli liian korkea verensokeri. Voi johtua esimerkiksi korkean glykeemisen indeksin ruokien syömisestä.
  • Ketoasidoosi eli happomyrkytys.
  • Retinopatia eli diabeettinen silmätulehdus.
  • Neuropatia eli hermosairaus.
  • Nefropatia eli munuaissairaus.
  • Valtimosairaudet, kuten sydänveritulppa, aivoverenkierohäiriöt ja jalkojen verenkiertohäiriöt.

Hypoglykemia eli alhainen verensokeri

Hypoglykemia eli alhainen verensokeri on tila, jossa verensokeri laskee liian alas. Se voi liittyä diabetekseen, tai esiintyä silloin, kun syömisestä on kuulunut liian kauan aikaa.

Verensokeria mitataan glukoosin ja pitkäaikaisen sokerin mittauksilla. Usein alhainen verensokeri kuitenkin liittyy juuri tilapäiseen verensokerin putoamiseen, jolloin verensokeri on hyödyllisempi testi.

Hypoglykemiaan voi syömättömyyden lisäksi johtaa myös insuliinihoito, jos insuliinia käytetään liikaa. Tällöin verensokeri voi laskea vaarallisen alas.

On olemassa reaktiivista ja ei-reaktiivista hypoglykemiaa. Reaktiivinen hypoglykemia esiintyy, kun syömisestä on kulunut muutama tunti. Insuliinin liikatuotanto aiheuttaa tässä tapauksessa hypoglykemian. Reaktiivinen hypoglykemia merkitsee kohonnutta riskiä diabeteksen kehittymiseen.

Ei-reaktiivinen hypoglykemia ei välttämättä liity syömiseen. Joskus se voi liittyä toteamattomaan sairauteen tai lääkitykseen. Runsas alkoholinkäyttö, maksa- ja munuaissairaudet, raskaus ja syömishäiriöt kuten anoreksia voivat aiheuttaa tällaista hypoglykemiaa.

Hypoglykemian oireet

Jokainen reagoi verensokerin laskuun eri tavalla. Seuraavat oireet ovat kuitenkin yleisiä:

  • Tajunnan hämärtyminen
  • Päänsärky
  • Äärimmäinen nälän tunne
  • Keskittymiskyvyttömyys
  • Hikoilu
  • Tärinä
  • Näköongelmat
  • Muutokset käytöksessä

Alhainen verensokeri voi esiintyä myös ilman mitään oireita. Tällaisille henkilöille säännöllinen syöminen on erityisen tärkeää.

Hypoglykemian hoito

  • Alhainen verensokeri kehittyy usein yhteydessä sairaustiloihin tai ylipainoon. Huolehdi siis terveydestäsi ja pyri normaalipainoon.
  • Perinnöllisyys voi vaikuttaa alhaiseen verensokeriin. Tarkasta, onko suvussasi diabetesta.
  • Noudata terveellistä ruokavaliota, johon kuuluvat hitaasti imeytyvät hiilihydraatit, täysjyvä, riittävä määrä proteiinia, hyviä rasvoja ja vain maltillisesti sokeripitoisia tuotteita.
  • Pidä ruokailurytmi säännöllisenä. Pieni ateria 2 – 3 tunnin välein pitää verensokerin tasaisena, jos verensokerin lasku liittyy ruokailuun.
  • Pidä aina mukanasi pientä välipalaa, jos olosi heikkenee pitkien ruokailuvälien vuoksi.
  • Selvitä syy, minkä vuoksi verensokerisi laskee.
  • Akuuttia hypoglykemiaa voidaan hoitaa sokeripitoisella juomalla, hedelmällä tai vaikka suklaalla. Verensokerin laskeminen liian alas voi johtaa jopa tajuttomuuteen.

Hyperglykemia eli korkea verensokeri

Hyperglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokeri eli glukoosi nousee liian ylös. Diabetes on yleisin korkean verensokerin aiheuttaja. Verensokeria tarkkaillaan myös testaamalla veren pitkäaikainen sokeri.

Verensokeria voidaan pitää korkeana, kun glukoosi on ennen aamiaista 7 mmol/l. Normaali verensokeri on alle 6 mmol/l.

Terveessä kehossa insuliini hillitsee verensokerin nousemista liian korkealle. Jos haima on vaurioitunut, voi siitä aiheutua verensokerin nouseminen ilman varsinaista diabetesta.

Alkoholi voi vaurioittaa haimaa ja voi aiheuttaa diabeteksen. Lisäksi monet alkoholijuomat ovat itsessään hyvin sokeripitoisia, mikä nostaa verensokeria entisestään.

Hyperglykemian oireet

  • Janon tunne
  • Lisääntynyt virtsaamisen tarve
  • Huonovointisuus
  • Väsymys
  • Päänsärky
  • Näköhäiriöt
  • Nälän tunne
  • Keskittymisvaikeudet
  • Vaarallisen korkea verensokeri voi johtaa happomyrkytykseen tai joskus diabeettiseen koomaan.

Hyperglykemian hoito

Korkeaa verensokeria hoidetaan pääasiassa insuliinilla. Verensokerin nousuun voidaan vaikuttaa kuitenkin myös elintavoilla.

  • Vältä liiallista alkoholin juomista, sillä se vaurioittaa verensokeriin vaikuttavia sisäelimiä.
  • Vältä rasvaisen, suolaisen ja sokeripitoisen ruoan syömistä. Diabeetikon kannattaa turvautua voimakassokeriseen ruokaan vain, jos kärsii hypoglykemiasta eli alhaisesta verensokerista. Pidä paino normaalina, sillä varsinkin yli 15 kilon ylipaino nostaa verensokeria.
  • Jos kohonnut verensokeri johtuu lääkeaineesta, lääkeaineen käyttö kannattaa toistaiseksi lopettaa ja keskustella lääkärin kanssa. Kohoamista voivat aiheuttaa esimerkiksi beetasalpaajat ja estrogeenihoidot.
  • Verensokerin kohoamiseen kannattaa reagoida ajoissa. Se voi olla merkki esidiabeteksesta, joka ennustaa varsinaisen diabeteksen puhkeamista.

Lähteet:

Endocrineweb: Prediabetes: How to prevent prediabetes from becoming type 2 diabetes

American Diabetes Association: Type 1 Diabetes;Nutrition Principles and Recommendations in Diabetes

American Pregnancy Association: Diabetes During Pregnancy

Medicine Net: 10 Diabetes Symptoms in Women;Hyperglycemia (high blood sugar) definition and facts

NHS.uk: What is type 2 diabetes?

Web MD: Early Symptoms of Diabetes

Diabetes.co.uk: Diabetes Symptoms in Men

Healthline: The 16 Best Foods to Control Diabetes;Can You Have Hypoglycemia Without Having Diabetes?

Kaloritaulukko.fi: Glykeeminen indeksi

Päihdelinkki.fi: Miten alkoholia kannattaa käyttää

Terveyskirjasto.fi: Diabetes (”sokeritauti”)

Diabetes eli sokeritauti tarkoittaa ryhmää erilaisia aineenvaihduntasairauksia, joissa verensokeri (veren glukoosipitoisuus) on pitkäaikaisesti kohonnut.

Kohonneeseen verensokeriin liittyy haiman insuliinintuotannon häiriö. Diabeteksen päätyypit ovat tyypin 1 diabetes, tyypin 2 diabetes ja raskausdiabetes.

Diabetesta sairastaa noin 500 000 suomalaista. Heistä enemmistö sairastaa tyypin 2 diabetesta.  Suuri enemmistö on yli 65-vuotiaita. Alle 20-vuotiaista suomalaisista hieman yli 600 ihmistä sairastuu vuosittain tyypin 1 diabetekseen.

Diabeteksen hoito vaatii yleensä normaalia tiukemman ruokavalion ja huolellisen itsehoidon noudattamista. Tällä pyritään ehkäisemään komplikaatioita, kuten diabeettista silmäsairautta.

Artikkelista löydät asiatietoa diabeteksen ehkäisystä, eri tyypeistä, siihen liittyvistä lisäsairauksista ja suositeltavasta ruokavaliosta.

 

Tyypin 1 diabetes

Tyypin 1 diabetes diagnosoidaan yleensä lapsilla ja nuorilla aikuisilla. 5 % diabetekseen sairastuneista sairastaa tätä tyyppiä.

Tyypin 1 diabeteksessa haima ei tuota riittävästi insuliinia. Tämän vuoksi verensokeri kohoaa.

Insuliini on hormoni, jota keho tarvitsee saadakseen glukoosin verenkierrosta kehon soluihin. Kehon on tarkoitus muuttaa glukoosi energiaksi. Diabeteshoidolla ja elintapojen muutoksilla voidaan kuitenkin parantaa elämänlaatua paljon.

 

Tyypin 2 diabetes

Tyypin 2 diabetes on tyypin 1 diabetesta yleisempi sairaus. Se johtuu verensokerin eli glukoosin pitoisuuden nousemisesta liian korkeaksi.

Kakkostyypin diabetes on pääasiallisesti elintapasairaus, jonka riskiin vaikuttavat lihavuus, epäterveellinen ruokavalio ja vähäinen liikunnallinen aktiivisuus

Tätä diabetestyyppiä hoidetaan insuliinihoidolla, muulla lääkehoidolla, säännöllisillä tarkastuksilla ja elämäntapamuutoksilla.

Raskausdiabetes ja diabetes raskauden aikana

 

Raskaana oleva nainen tarvitsee tavallista enemmän glukoosia lapsen ravitsemiseen. Näin ollen keho tarvitsee myös lisää insuliinia. Joidenkin naisten haima ei kykene tuottamaan tarpeeksi insuliinia elimistön tarpeisiin, mistä johtuu verensokerin kohoaminen.

Raskauden aikana ilmenevää heikentynyttä sokerinsietoa kutsutaan raskausdiabetekseksi. Se diagnosoidaan yleensä 24. ja 28. raskausviikon välillä. Kuten tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksessa, verensokeri nousee liian korkeaksi. Kyseessä ei kuitenkaan ole varsinainen diabetes, ja raskausaikainen heikentynyt sokerinsieto todetaankin paljon alhaisemmalla sokeriarvolla kuin esimerkiksi tyypin 2 diabetes.

Useimmilla naisilla diabetes loppuu lapsen synnyttyä. Raskausdiabetekseen liittyy kuitenkin suurentunut riski sairastua kakkostyypin diabetekseen. Riskiä lisäävät ylipaino ja geenitekijät.

Raskauden aikana kannattaa huolehtia erityisen tarkasti verensokeristaan, oli kyseessä raskauden aikana syntynyt diabetes tai jo olemassa oleva sairaus.

Raskausdiabeteksen oireet ovat pääosin samoja kuin muissakin diabetestyypeissä.

Raskausdiabetes voi hoitamattomana johtaa komplikaatioihin, kuten ennenaikaiseen synnytykseen ja keskenmenoon.

 

Diabeteksen oireet

Diabetekseen sairastuneella voi mennä vuosia ymmärtää oireidensa olevan normaalista poikkeavia. Moni voikin sairastaa diabetesta vuosia tietämättään.Olo heikkenee sairauden edetessä, mutta omaa kehon tilaa voi silti erehtyä pitämään normaalina, koska oireisiin syntyy tottumus.

Diabeteksen ehkäisyn kannalta on tärkeää kiinnittää huomiota muutoksiin omassa kehossa varsinkin, jos perinnöllinen alttius on olemassa.

Diabeteksen oireita:

  • Kova jano ja nälkä
  • Tiheä virtsaaminen
  • Painonlasku tai -nousu
  • Väsymys
  • Ärtyisyys
  • Hitaasti paranevat haavat
  • Pahoinvointi
  • Ihosairaudet
  • Ihon tummuminen kehon taitosalueilla, kuten kainaloissa ja polvitaipeissa
  • Hengityksen makea tai asetonimainen tuoksu
  • Käsien ja jalkojen puutuminen tai pistely

Diabeteksen oireet naisilla

Jotkut diabeteksen oireet ovat tyypillisiä vain naisille tai vain miehille, vaikka pääoireet ovatkin sukupuolille yhteisiä. Tämä johtuu muun muassa anatomisista eroista.

  • Emättimen kutina ja särky samoin kuin emättimen ja suun tulehdukset, sienitulehdukset, suun alueen punaisuus ja haavat, nielemis- ja syömisvaikeudet, turvonneet ikenet ja posket
  • Seksuaaliset toimintahäiriöt: haluttomuus, kipu, emättimen kuivuus, vuoto-ongelmat, orgasmivaikeus
  • Monirakkulaiset munasarjat: Yleinen seuraus naisen diabeteksesta. Voi aiheuttaa hedelmättömyyttä, epäsäännöllistä kuukautisvuotoa, aknea, ohenevia hiuksia ja ylimääräistä karvankasvua kasvoihin ja kehoon.
  • Virtsatieinfektiot
  • Munuaistulehdukset diabeteksen lisäsairauksina ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä. Munuaistulehdus laskee naisen estrogeenitasoja.
  • Masennus on diabetesta sairastavilla naisilla kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä.
  • Hyvän kolesterolin määrän putoaminen, mikä nostaa riskiä sairastua sydänsairauksiin.

Diabeteksen oireet miehillä

  • Voiman väheneminen ja lihasten menettäminen: Selittämätön lihasmassan menetys voi olla merkki korkeasta verensokeritasosta ja diabeteksesta. Jos verensokeri pysyy korkealla tasolla pitkiä aikoja päivän aikana, keho alkaa muuttaa rasva- ja lihasvarastojaan energiaksi.
  • Hiivasienitulehdukset voivat olla merkki diabeteksesta. Keho yrittää hankkiutua eroon ylimääräisestä sokerista virtsan avulla. Hiivasienitulehduksen oireita ovat turvotus, punaisuus ja kutina peniksen päässä tai sen ympärillä, epämiellyttävä tuoksu, rahkamainen aine iholla ja arkuus seksin aikana.
  • Erektio-ongelmat voivat olla merkki  diagnosoimattomasta diabeteksesta. Korkea verensokeri aiheuttaa vahinkoja peniksen hermoihin. Erektio-ongelmalla tarkoitetaan kyvyttömyyttä saavuttaa tai ylläpitää erektiota onnistuneesti seksin aikana.

Esidiabetes ja diabetesriski

Esidiabetes on diabeteksen “esidiagnoosi.” Sitä voi ajatella varoittavana merkkinä.

Esidiabeteksessa verensokeri on normaalia korkeampi, mutta ei riittävän korkea merkitäkseen varsinaista diabetesta. Kyseessä on ikään kuin viimeinen varoitus ja kehotus muuttaa elintapoja.

Esidiabeteksen oireet

  • Tavallista voimakkaampi nälän tunne
  • Painon lasku lisääntyneestä syömisestä huolimatta
  • Tavallista voimakkaampi janoisuus
  • Tihentynyt virtsaaminen
  • Tavallista voimakkaampi väsymys

Esidiabetes voi olla myös kokonaan oireeton.

Riskitekijät

Diabeteksen riskitekijät ovat yhteisiä myös esidiabetekselle, koska esidiabetes todetaan usein ennen varsinaista sairautta.

Esidiabetesvaiheessa moniin riskitekijöihin on mahdollista vielä vaikuttaa.

  • Paino: Diabeteksen ja esidiabeteksen riskiä nostaa ylipaino, eli painoindeksi yli 25. Vatsan alueen rasva on sairauden kannalta vaarallisinta. Kehon ylimääräiset rasvasolut edesauttavat insuliiniresistenssin kehittymisessä.
  • Vähäinen fyysinen aktiivisuus on usein yhteydessä ylipainoon.
  • Perinnöllisyys: diabetes kulkee helposti suvussa.
  • Ikä: Sairastumisriski kasvaa iän myötä.
  • Raskausdiabetes: Raskausdiabetes kertoo suurentuneesta riskistä sairastua diabetekseen myöhemmin.
  • Muut terveysongelmat, kuten korkea kolesteroli ja korkea verenpaine ennustavat suurempaa mahdollisuutta sairastua myös diabetekseen.

Diabeteksen toteaminen

Diabetes todetaan verikokeen avulla. Kokeessa mitataan veren glukoosipitoisuus (fP-Gluk) ja pitkäaikainen sokeriarvo (B-HbA1c). Lääkäri mittaa usein verensokerin ylipainoiselta henkilöltä, jonka painoindeksi on yli 25, ja joka kuuluu myös ainakin yhteen muuhun riskiryhmään esimerkiksi iän puolesta.

Verensokeri mitataan yleensä myös riskiryhmään kuulumattomilta, normaalipainoisilta henkilöiltä ennen 45 ikävuotta. Tällä keinolla tutkitaan esidiabeteksen kehittymisen mahdollisuutta. Esidiabetes voi johtaa tyypin 2 diabetekseen myöhemmällä iällä.

Diagnoosi tehdään kahden verinäytteen perusteella:

  • Paastosokeritesti (fP-Gluk):  Et saa syödä mitään 8-12 tuntiin ennen tätä verinäytettä. Tämän vuoksi näyte annetaan yleensä aamulla yöunen jälkeen. Syöminen ennen verinäytettä muuttaa glukoosiarvoja. Normaalina verensokerina pidetään tässä kokeessa lukemaa 6.00 mmol/l. Kohonnutta paastosokeria merkitsee tulos väliltä 6,1–6,9 mmol/l. Diabeteksen alaraja on 7mmol/l.
  • Sokerirasitustesti (B-HbA1c ): Sokerirasitustestissä tehdään ensin paastosokeritesti. Tämän jälkeen potilas juo 75mg glukoosia, ja uusi verinäyte otetaan kahden tunnin kuluttua. Normaalin verensokerin yläraja sokerirasitustestissä on 7,8mmol/l. Jos verensokeri on välillä 7,8–11,0 mmol/l, merkitsee se heikentynyttä sokerinsietoa. Diabeteksen alarajana on sokeriarvo 11.1mmol/l.

Diabeteksen hoito

Diabeteksen hoidossa pyritään saamaan verensokeri tarpeeksi lähelle lukemaa, jota voidaan pitää normaalina. Ruokavalio, liikunta, stressi ja sairaudet vaikuttavat verensokeriin insuliininerityksen lisäksi.

Verensokeria voidaan alentaa diabeteslääkkeillä. Insuliinin lisäksi on olemassa muitakin erilaisia pistoksia ja tabletteja. Tyypin 1 diabeteksessa insuliinia on käytettävä alusta saakka, kun taas varhaisvaiheessa todetussa tyypin 2 diabeteksessa voidaan jopa selvitä ilman mitään lääkehoitoa. Tämä vaatii kuitenkin laihduttamisen, ruokavaliohoidon ja liikunnan lisäämisen kautta saavutettua verensokerin palautumista hallituksi.

Potilaan on seurattava omaa verensokeriaan päivittäin. Jos verensokeriarvo on aamulla tai ennen aterioita yli 6mmol/l tai HbA1c on yli 42mmol/mol, tarvitaan suun kautta käytettäviä lääkkeitä. Yleensä ajan kuluessa tarvitaan useita yhtä aikaa käytettäviä lääkkeitä ja usein myös insuliinia.

Hoidon vaikutuksia seurataan omalla verensokerin mittauksella, kudossokerin mittauksella ja sokerihemoglobiinilla. Suositusten mukainen sokerihemoglobiiniarvo on alle 53mmol/mol.

Diabeteksen hoidossa kiinnitetään verensokerin lisäksi huomiota myös sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn. Tämä tapahtuu erityisesti kiinnittämällä huomiota ruokavalion ja sydänterveyteen. Valtimotautien vaara on diabetesta sairastavilla suurentunut, joten verenpaineen ja veren kolesterolin tavoitearvot ovat heillä muita matalammat. Tyypin 2 diabetesta sairastavat ja pidempään tyypin 1 diabetesta sairastavat henkilöt tarvitsevat usein lääkehoitoa myös verenpaineen ja kolesterolin hoitoon.

Kuinka voin välttää diabeteksen?

Perinnöllinen ykköstyypin diabetes ei aina ole vältettävissä. Se on kuitenkin paljon kakkostyypin diabetesta harvinaisempi.

Kakkostyypin diabetes liittyy voimakkaasti elintapoihin, joten elintapojen muokkaaminen on tehokkain keino myös vastustaa sen syntymistä.

  • Diabeteksen ehkäisy alkaa oman sairastumisriskin arvioinnilla. Itseltään kannattaa kysyä, vastaako oma ruokavalio suosituksia, ovatko paino ja liikuntatottumukset kunnossa, onko alkoholinkäyttö maltillisen rajoissa ja onko ruokailurytmi säännöllinen.
  • Kakkostyypin diabetesta edeltää usein metabolinen oireyhtymä. Tässä vaiheessa on vielä mahdollista korjata tilanne elämäntapamuutoksilla.
  • Veren rasva-arvojen, verenpaineen ja verensokerin säännöllinen mittaaminen kertoo, onko elintapoja syytä korjata.
  • Rasvaisen, suolaisen ja sokeripitoisen ruoan syöminen kohottaa verensokeria ja verenpainetta.
  • Näihin vaikuttavat myös tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö. Maltillinen alkoholinkäyttö ei välttämättä ole haitallista.

Ravintosuositukset

Ruokavalio on tärkeässä roolissa diabeteksen hoidossa ja ehkäisyssä. Sen avulla voidaan saavuttaa ja ylläpitää tervettä aineenvaihduntaa. Lisäksi ruokavaliolla pyritään:

  • Ehkäisemään verenkiertohäiriöitä
  • Saavuttamaan verenkierron kannalta turvalliset verenpainetasot
  • Ehkäisemään ja hoitamaan diabeteksen aiheuttamia komplikaatioita.
  • Ehkäisemään ja hoitamaan ylipainoa, sydän- ja verenkiertosairauksia ja munuaissairauksia.

Valkoista sokeria ja  nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja kannattaa välttää niin diabeteksen hoidossa kuin ehkäisyssäkin. Ravinnon hiilihydraattien tulisi olla peräisin pääasiassa täysjyvätuotteista, hedelmistä, vihanneksista ja vähärasvaisista maitotuotteista, koska ne sisältävät hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja. Matalan glykeemisen indeksin ruokia kannattaa suosia.

Diabeetikon tulee noudattaa alkoholinkäytön riskirajoja tiukasti. Rajoista luistaminen voi johtaa niin hyperglykemiaan kuin hypoglykemiaankin.

Ruoan glykeemisen indeksin voi selvittää tarkkailemalla sen sisältämän sokerin, hiilihydraattien ja tärkkelyksen laatua sekä valmistusprosessia. Kattava lista eri ruokien glykeemisestä indeksistä löytyy täältä. 

Muun muassa seuraavat terveelliset ruoat ja ravintoaineet ylläpitävät terveyttä diabetesta sairastaessa sekä myös ehkäistäessä:

  • Rasvainen kala, kuten lohi
  • Vihreälehtiset vihannekset
  • Kaneli
  • Kananmunat
  • Chian siemenet
  • Kurkuma
  • Kreikkalainen jugurtti
  • Pähkinät
  • Parsakaali
  • Oliiviöljy
  • Pellavansiemenet
  • Omenaviinietikka
  • Mansikat
  • Valkosipuli
  • Kurpitsa
  • Täysjyvätuotteet, kuten leipä ja pasta
  • Makeutusaineet sokerin sijaan, esimerkiksi sukraloosi.
  • Vähärasvaiset tuotteet

Lisäsairaudet

Diabetekseen voi liittyä äkillisesti ilmeneviä ja pitkäaikaisia komplikaatioita eli lisäsairauksia. Näitä ovat:

  • Hypoglykemia eli alhainen verensokeri. Voi johtua esimerkiksi ruokailun viivyttämisestä tai pois jättämisestä, liian pienestä annoskoosta ja liiasta kuntoilusta. Se on hoidettavissa syömällä jotain sokeria sisältävää, kuten suklaata tai mehua.
  • Hyperglykemia eli liian korkea verensokeri. Voi johtua esimerkiksi korkean glykeemisen indeksin ruokien syömisestä.
  • Ketoasidoosi eli happomyrkytys.
  • Retinopatia eli diabeettinen silmätulehdus.
  • Neuropatia eli hermosairaus.
  • Nefropatia eli munuaissairaus.
  • Valtimosairaudet, kuten sydänveritulppa, aivoverenkierohäiriöt ja jalkojen verenkiertohäiriöt.

Hypoglykemia eli alhainen verensokeri

Hypoglykemia eli alhainen verensokeri on tila, jossa verensokeri laskee liian alas. Se voi liittyä diabetekseen, tai esiintyä silloin, kun syömisestä on kuulunut liian kauan aikaa.

Verensokeria mitataan glukoosin ja pitkäaikaisen sokerin mittauksilla. Usein alhainen verensokeri kuitenkin liittyy juuri tilapäiseen verensokerin putoamiseen, jolloin verensokeri on hyödyllisempi testi.

Hypoglykemiaan voi syömättömyyden lisäksi johtaa myös insuliinihoito, jos insuliinia käytetään liikaa. Tällöin verensokeri voi laskea vaarallisen alas.

On olemassa reaktiivista ja ei-reaktiivista hypoglykemiaa. Reaktiivinen hypoglykemia esiintyy, kun syömisestä on kulunut muutama tunti. Insuliinin liikatuotanto aiheuttaa tässä tapauksessa hypoglykemian. Reaktiivinen hypoglykemia merkitsee kohonnutta riskiä diabeteksen kehittymiseen.

Ei-reaktiivinen hypoglykemia ei välttämättä liity syömiseen. Joskus se voi liittyä toteamattomaan sairauteen tai lääkitykseen. Runsas alkoholinkäyttö, maksa- ja munuaissairaudet, raskaus ja syömishäiriöt kuten anoreksia voivat aiheuttaa tällaista hypoglykemiaa.

Hypoglykemian oireet

Jokainen reagoi verensokerin laskuun eri tavalla. Seuraavat oireet ovat kuitenkin yleisiä:

  • Tajunnan hämärtyminen
  • Päänsärky
  • Äärimmäinen nälän tunne
  • Keskittymiskyvyttömyys
  • Hikoilu
  • Tärinä
  • Näköongelmat
  • Muutokset käytöksessä

Alhainen verensokeri voi esiintyä myös ilman mitään oireita. Tällaisille henkilöille säännöllinen syöminen on erityisen tärkeää.

Hypoglykemian hoito

  • Alhainen verensokeri kehittyy usein yhteydessä sairaustiloihin tai ylipainoon. Huolehdi siis terveydestäsi ja pyri normaalipainoon.
  • Perinnöllisyys voi vaikuttaa alhaiseen verensokeriin. Tarkasta, onko suvussasi diabetesta.
  • Noudata terveellistä ruokavaliota, johon kuuluvat hitaasti imeytyvät hiilihydraatit, täysjyvä, riittävä määrä proteiinia, hyviä rasvoja ja vain maltillisesti sokeripitoisia tuotteita.
  • Pidä ruokailurytmi säännöllisenä. Pieni ateria 2 – 3 tunnin välein pitää verensokerin tasaisena, jos verensokerin lasku liittyy ruokailuun.
  • Pidä aina mukanasi pientä välipalaa, jos olosi heikkenee pitkien ruokailuvälien vuoksi.
  • Selvitä syy, minkä vuoksi verensokerisi laskee.
  • Akuuttia hypoglykemiaa voidaan hoitaa sokeripitoisella juomalla, hedelmällä tai vaikka suklaalla. Verensokerin laskeminen liian alas voi johtaa jopa tajuttomuuteen.

Hyperglykemia eli korkea verensokeri

Hyperglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokeri eli glukoosi nousee liian ylös. Diabetes on yleisin korkean verensokerin aiheuttaja. Verensokeria tarkkaillaan myös testaamalla veren pitkäaikainen sokeri.

Verensokeria voidaan pitää korkeana, kun glukoosi on ennen aamiaista 7 mmol/l. Normaali verensokeri on alle 6 mmol/l.

Terveessä kehossa insuliini hillitsee verensokerin nousemista liian korkealle. Jos haima on vaurioitunut, voi siitä aiheutua verensokerin nouseminen ilman varsinaista diabetesta.

Alkoholi voi vaurioittaa haimaa ja voi aiheuttaa diabeteksen. Lisäksi monet alkoholijuomat ovat itsessään hyvin sokeripitoisia, mikä nostaa verensokeria entisestään.

Hyperglykemian oireet

  • Janon tunne
  • Lisääntynyt virtsaamisen tarve
  • Huonovointisuus
  • Väsymys
  • Päänsärky
  • Näköhäiriöt
  • Nälän tunne
  • Keskittymisvaikeudet
  • Vaarallisen korkea verensokeri voi johtaa happomyrkytykseen tai joskus diabeettiseen koomaan.

Hyperglykemian hoito

Korkeaa verensokeria hoidetaan pääasiassa insuliinilla. Verensokerin nousuun voidaan vaikuttaa kuitenkin myös elintavoilla.

  • Vältä liiallista alkoholin juomista, sillä se vaurioittaa verensokeriin vaikuttavia sisäelimiä.
  • Vältä rasvaisen, suolaisen ja sokeripitoisen ruoan syömistä. Diabeetikon kannattaa turvautua voimakassokeriseen ruokaan vain, jos kärsii hypoglykemiasta eli alhaisesta verensokerista. Pidä paino normaalina, sillä varsinkin yli 15 kilon ylipaino nostaa verensokeria.
  • Jos kohonnut verensokeri johtuu lääkeaineesta, lääkeaineen käyttö kannattaa toistaiseksi lopettaa ja keskustella lääkärin kanssa. Kohoamista voivat aiheuttaa esimerkiksi beetasalpaajat ja estrogeenihoidot.
  • Verensokerin kohoamiseen kannattaa reagoida ajoissa. Se voi olla merkki esidiabeteksesta, joka ennustaa varsinaisen diabeteksen puhkeamista.

Lähteet:

Endocrineweb: Prediabetes: How to prevent prediabetes from becoming type 2 diabetes

American Diabetes Association: Type 1 Diabetes;Nutrition Principles and Recommendations in Diabetes

American Pregnancy Association: Diabetes During Pregnancy

Medicine Net: 10 Diabetes Symptoms in Women;Hyperglycemia (high blood sugar) definition and facts

NHS.uk: What is type 2 diabetes?

Web MD: Early Symptoms of Diabetes

Diabetes.co.uk: Diabetes Symptoms in Men

Healthline: The 16 Best Foods to Control Diabetes;Can You Have Hypoglycemia Without Having Diabetes?

Kaloritaulukko.fi: Glykeeminen indeksi

Päihdelinkki.fi: Miten alkoholia kannattaa käyttää

Terveyskirjasto.fi: Diabetes (”sokeritauti”)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *