Glukoosi on eräs yleisimmistä sokereista. Veren glukoosiarvo on sama asia kuin verensokeri. Tutkimuksella mitataan verensokeri paastotilassa.

Paastosokeriarvo kohoaa esimerkiksi aineenvaihduntasairauksiin kuuluvassa diabeteksessa. Tämä johtuu haiman insuliinintuotannon häiriöstä.

  • Glukoosi eli verensokeri on tärkeää pitää tasaisena säännöllisen ruokailun avulla.
  • Korkea ja matala verensokeri aiheuttavat huonovointisuutta.
  • Verensokeri vaikuttaa tarkkaavaisuuteen, mielialaan ja muistiin.
  • Tärkein keino huolehtia verensokerista on terveellinen ruokavalio.
  • Glukoosi eli verensokeri on tärkeää pitää tasaisena säännöllisen ruokailun avulla.
  • Korkea ja matala verensokeri aiheuttavat huonovointisuutta.
  • Verensokeri vaikuttaa tarkkaavaisuuteen, mielialaan ja muistiin.
  • Tärkein keino huolehtia verensokerista on terveellinen ruokavalio.

Glukoosi on eräs yleisimmistä sokereista. Veren glukoosiarvo on sama asia kuin verensokeri. Tutkimuksella mitataan verensokeri paastotilassa.

Glukoosiarvo kohoaa esimerkiksi aineenvaihduntasairauksiin kuuluvassa diabeteksessa . Tämä johtuu haiman insuliinintuotannon häiriöstä.

Insuliini on hormoni, jonka tarkoitus on säädellä verensokeria eli glukoosia (fP-Gluk, fS-Gluk, S-Gluk).

Korkea verensokeri eli tila, jossa elimistössä on liiallinen määrä glukoosia, voi olla hoitamattomana hengenvaarallinen. Lisäksi se aiheuttaa huonovointisuutta myös diabetesta sairastamattomalle.

Voit lukea diabeteksesta laajasti aihetta käsittelevästä artikkelistamme. Tässä tekstissä keskitymme kertomaan, mitä glukoosi on, millaiset glukoosin viitearvot terveellä ihmisellä ovat, mihin sen poikkeava pitoisuus veressä voi viitata ja kuinka sen pitoisuus veressä tutkitaan.

Mitä on glukoosi?

Glukoosi on käytännössä sokeria. Sitä päätyy elimistöön ravinnon kautta. Esimerkiksi hedelmät, leipä, peruna, sokerilla makeutetut juomat ja makeiset sisältävät paljon sokeria, joka muuttuu ruoansulatuksen yhteydessä elimistössä glukoosiksi. Keho käyttää glukoosia energian lähteenä.

Kun glukoosi siirtyy verenkiertoon, insuliinihormonin on tarkoitus säädellä sen pitoisuutta veressä. Kun haima ei kykene tuottamaan riittävästi insuliinia, verensokeri kohoaa. Kohonnutta verensokeria kutsutaan hyperglykemiaksi.

Terveellä ihmisellä insuliini antaa glukoosille mahdollisuuden päästä lihaksiin, rasvakudokseen ja maksasoluihin, jotta nämä elimet voivat hyödyntää sitä. Myös aivojen hermosolut tarvitsevat glukoosia toimiakseen.

Jos verensokeri laskee liian alas, elimistö ei kykene enää toimimaan kunnolla. Tätä tilaa kutsutaan hypoglykemiaksi. Koska aivot toimivat glukoosin voimalla, verensokeritason romahtaminen johtaa myös tajunnan tason laskuun.

Keho varastoi glukoosin jota se ei tarvitse välittömästi, mutta varasto riittää vain noin yhden päivän tarpeisiin. Varastoitu glukoosi otetaan käyttöön, kun verensokeri laskee muutaman tunnin kuluttua ruokailusta. Tällöin haima lakkaa päästämästä insuliinia, ja alkaa tuottaa glukagoniksi kutsuttua hormonia. Tämän hormonin maksa muuttaa takaisin glukoosiksi.

Varastoitu glukoosi kiertää veressä, kunnes ihminen pystyy jälleen syömään. Maksa kykenee myös tuottamaan glukoosia itsenäisesti aminohapoista, rasvasta ja jäännöstuotteista.

Mistä voin tilata verensokerin mittauksen?

Voit tilata verensokerin mittauksen yksittäisenä testinä Puhdin verkkokaupasta. Testi kuuluu myös seuraaviin testipaketteihin:

Kaikki Puhdin testit voit tilata ilman lääkärin lähetettä.

Glukoosin viitearvot

Glukoosin viitearvoilla tarkoitetaan arvoja, joiden yli tai alle pitoisuus ei saisi mennä.

Plasmassa 4,0 – 6,0 mmol/l
Seerumissa 4,0 – 6,0 mmol/l
Kriittiset arvot <2,2 mmol/l tai >25 mmol/l
Diabeteksen raja 7.0 mmol/l

Mihin glukoosin poikkeava pitoisuus viittaa?

Poikkeava glukoosiarvo voi viitata diabeteksen ohella myös muihin tiloihin.

Korkea glukoosi:

  • Diabetes
  • Korkea kortisoli-, adrenaliini-, kasvuhormoni tai glukakonipitoisuus
  • Tilapäiset syyt, kuten stressi, infektio, leikkaukset, akuutti haimatulehdus eli pankreatiitti, maksavaurio, kallonsisäisen paineen nousu.
  • Krooninen munuaisten vajaatoiminta

Matala glukoosi:

  • Insulinooma, eli hyvin harvinainen haimassa sijaitseva kasvain, joka tuottaa liikaa insuliinia.
  • Insuliinin yliannostus
  • Nälkä
  • Alkoholismi tai alkoholin suurkulutus
  • Aivolisäkkeen ja lisämunuaisten vajaatoiminta
  • Verenmyrkytys eli sepsis
  • Maksan vajaatoiminta, eli tila, jossa yli 80 prosenttia maksasoluista on tuhoutunut.

Tutkimus

Veren glukoosiarvo eli verensokeri tutkitaan

  • Diabeteksen,
  • Hypoglykemian
  • Hyperglykemian diagnosoimisen ja hoitoonohjaksen tarpeen selvittämisen vuoksi.

Tulokset saadaan yleensä yhden arkipäivän kuluessa.

Glukoosi voidaan tutkia myös, mikäli tuntee usein voimakasta väsymyksen, nälän tai heikotuksen tunnetta. Testistä selviää, onko sokeritasapainossa korjaamisen varaa.

Glukoosi voidaan tutkia joko paastoplasmanäytteestä (fP-Gluk) tai satunnaisesta näytteestä (P-Gluk), joka ei vaadi paastoa. Yleensä tarvitaan kuitenkin paastoplasmanäyte.

Kuinka pidän huolta glukoosiarvostani?

Sokeristen ja rasvaisten ruokien syöminen voi kohottaa veren glukoosiarvoa. Tästä seuraa useille ihmisille huonovointisuutta.

Jotta verensokeri pysyisi tasaisena, on noudatettava sopivia ruokailuvälejä. Yleinen suositus on syödä useita pieniä aterioita päivän mittaan niin, että verensokeri ei pääse putoamaan ja nousemaan liikaa.

Myös verensokerin putoaminen, mikä johtuu usein usean tunnin syömättömyydestä, aiheuttaa huonovointisuutta.

Yleisiä ruokailuun liittyviä virheitä ovat aamiaisen tai lounaan väliin jättäminen. Yöllä ihminen on useita tunteja syömättä, ja lounaaseen on liian pitkä aika yöunen jälkeen. Tällöin verensokeri pääsee heti aamusta laskemaan alas ja seurauksena voi olla ärtyisyyttä ja heikotusta.

Lounaan väliin jättäminen puolestaan lisää riskiä syödä päivällisellä liiallisesti tai epäterveellisesti, jolloin matalasta verensokerista siirrytään nopeasti ruokailun johdosta korkeaan. Jatkuessaan tällainen epäsäännöllisyys voi johtaa kakkostyypin diabeteksen kehittymiseen.

Glukoosin lisäksi on tärkeää tarkkailla verenpainetta sekä veren rasva-arvoja. Muutokset näissä kaikissa voivat kertoa elintapamuutosten tarpeesta.

Lähteet

Synlab: Glukoosi (1468 fP-Gluk, 1471 P-Gluk, 1469 fS-Gluk, 1473 S -Gluk)

Terveyskirjasto: Glukoosi

Healthline: Everything You Need to Know About Glucose

Web MD: Blood glucose (blood sugar)

Glukoosi on eräs yleisimmistä sokereista. Veren glukoosiarvo on sama asia kuin verensokeri. Tutkimuksella mitataan verensokeri paastotilassa.

Glukoosiarvo kohoaa esimerkiksi aineenvaihduntasairauksiin kuuluvassa diabeteksessa . Tämä johtuu haiman insuliinintuotannon häiriöstä.

Insuliini on hormoni, jonka tarkoitus on säädellä verensokeria eli glukoosia (fP-Gluk, fS-Gluk, S-Gluk).

Korkea verensokeri eli tila, jossa elimistössä on liiallinen määrä glukoosia, voi olla hoitamattomana hengenvaarallinen. Lisäksi se aiheuttaa huonovointisuutta myös diabetesta sairastamattomalle.

Voit lukea diabeteksesta laajasti aihetta käsittelevästä artikkelistamme. Tässä tekstissä keskitymme kertomaan, mitä glukoosi on, millaiset glukoosin viitearvot terveellä ihmisellä ovat, mihin sen poikkeava pitoisuus veressä voi viitata ja kuinka sen pitoisuus veressä tutkitaan.

Mitä on glukoosi?

Glukoosi on käytännössä sokeria. Sitä päätyy elimistöön ravinnon kautta. Esimerkiksi hedelmät, leipä, peruna, sokerilla makeutetut juomat ja makeiset sisältävät paljon sokeria, joka muuttuu ruoansulatuksen yhteydessä elimistössä glukoosiksi. Keho käyttää glukoosia energian lähteenä.

Kun glukoosi siirtyy verenkiertoon, insuliinihormonin on tarkoitus säädellä sen pitoisuutta veressä. Kun haima ei kykene tuottamaan riittävästi insuliinia, verensokeri kohoaa. Kohonnutta verensokeria kutsutaan hyperglykemiaksi.

Terveellä ihmisellä insuliini antaa glukoosille mahdollisuuden päästä lihaksiin, rasvakudokseen ja maksasoluihin, jotta nämä elimet voivat hyödyntää sitä. Myös aivojen hermosolut tarvitsevat glukoosia toimiakseen.

Jos verensokeri laskee liian alas, elimistö ei kykene enää toimimaan kunnolla. Tätä tilaa kutsutaan hypoglykemiaksi. Koska aivot toimivat glukoosin voimalla, verensokeritason romahtaminen johtaa myös tajunnan tason laskuun.

Keho varastoi glukoosin jota se ei tarvitse välittömästi, mutta varasto riittää vain noin yhden päivän tarpeisiin. Varastoitu glukoosi otetaan käyttöön, kun verensokeri laskee muutaman tunnin kuluttua ruokailusta. Tällöin haima lakkaa päästämästä insuliinia, ja alkaa tuottaa glukagoniksi kutsuttua hormonia. Tämän hormonin maksa muuttaa takaisin glukoosiksi.

Varastoitu glukoosi kiertää veressä, kunnes ihminen pystyy jälleen syömään. Maksa kykenee myös tuottamaan glukoosia itsenäisesti aminohapoista, rasvasta ja jäännöstuotteista.

Mistä voin tilata verensokerin mittauksen?

Voit tilata verensokerin mittauksen yksittäisenä testinä Puhdin verkkokaupasta. Testi kuuluu myös seuraaviin testipaketteihin:

Kaikki Puhdin testit voit tilata ilman lääkärin lähetettä.

Glukoosin viitearvot

Glukoosin viitearvoilla tarkoitetaan arvoja, joiden yli tai alle pitoisuus ei saisi mennä.

Plasmassa 4,0 – 6,0 mmol/l
Seerumissa 4,0 – 6,0 mmol/l
Kriittiset arvot <2,2 mmol/l tai >25 mmol/l
Diabeteksen raja 7.0 mmol/l

Mihin glukoosin poikkeava pitoisuus viittaa?

Poikkeava glukoosiarvo voi viitata diabeteksen ohella myös muihin tiloihin.

Korkea glukoosi:

  • Diabetes
  • Korkea kortisoli-, adrenaliini-, kasvuhormoni tai glukakonipitoisuus
  • Tilapäiset syyt, kuten stressi, infektio, leikkaukset, akuutti haimatulehdus eli pankreatiitti, maksavaurio, kallonsisäisen paineen nousu.
  • Krooninen munuaisten vajaatoiminta

Matala glukoosi:

  • Insulinooma, eli hyvin harvinainen haimassa sijaitseva kasvain, joka tuottaa liikaa insuliinia.
  • Insuliinin yliannostus
  • Nälkä
  • Alkoholismi tai alkoholin suurkulutus
  • Aivolisäkkeen ja lisämunuaisten vajaatoiminta
  • Verenmyrkytys eli sepsis
  • Maksan vajaatoiminta, eli tila, jossa yli 80 prosenttia maksasoluista on tuhoutunut.

Tutkimus

Veren glukoosiarvo eli verensokeri tutkitaan

  • Diabeteksen,
  • Hypoglykemian
  • Hyperglykemian diagnosoimisen ja hoitoonohjaksen tarpeen selvittämisen vuoksi.

Tulokset saadaan yleensä yhden arkipäivän kuluessa.

Glukoosi voidaan tutkia myös, mikäli tuntee usein voimakasta väsymyksen, nälän tai heikotuksen tunnetta. Testistä selviää, onko sokeritasapainossa korjaamisen varaa.

Glukoosi voidaan tutkia joko paastoplasmanäytteestä (fP-Gluk) tai satunnaisesta näytteestä (P-Gluk), joka ei vaadi paastoa. Yleensä tarvitaan kuitenkin paastoplasmanäyte.

Kuinka pidän huolta glukoosiarvostani?

Sokeristen ja rasvaisten ruokien syöminen voi kohottaa veren glukoosiarvoa. Tästä seuraa useille ihmisille huonovointisuutta.

Jotta verensokeri pysyisi tasaisena, on noudatettava sopivia ruokailuvälejä. Yleinen suositus on syödä useita pieniä aterioita päivän mittaan niin, että verensokeri ei pääse putoamaan ja nousemaan liikaa.

Myös verensokerin putoaminen, mikä johtuu usein usean tunnin syömättömyydestä, aiheuttaa huonovointisuutta.

Yleisiä ruokailuun liittyviä virheitä ovat aamiaisen tai lounaan väliin jättäminen. Yöllä ihminen on useita tunteja syömättä, ja lounaaseen on liian pitkä aika yöunen jälkeen. Tällöin verensokeri pääsee heti aamusta laskemaan alas ja seurauksena voi olla ärtyisyyttä ja heikotusta.

Lounaan väliin jättäminen puolestaan lisää riskiä syödä päivällisellä liiallisesti tai epäterveellisesti, jolloin matalasta verensokerista siirrytään nopeasti ruokailun johdosta korkeaan. Jatkuessaan tällainen epäsäännöllisyys voi johtaa kakkostyypin diabeteksen kehittymiseen.

Glukoosin lisäksi on tärkeää tarkkailla verenpainetta sekä veren rasva-arvoja. Muutokset näissä kaikissa voivat kertoa elintapamuutosten tarpeesta.

Lähteet

Synlab: Glukoosi (1468 fP-Gluk, 1471 P-Gluk, 1469 fS-Gluk, 1473 S -Gluk)

Terveyskirjasto: Glukoosi

Healthline: Everything You Need to Know About Glucose

Web MD: Blood glucose (blood sugar)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *