Uniapnea lyhyesti

  • Uniapnealla tarkoitetaan unenaikaisia hengityshäiriöitä ja -katkoksia.
  • Hoitamaton uniapnea altistaa muille sairauksille.
  • Uniapnean hoidossa tärkeää on ennaltaehkäisy.

Mikä uniapnea on?

Uniapnealla tarkoitetaan unenaikaisia hengityshäiriöitä ja -katkoksia. Nämä katkot aiheuttavat nukkumisen aikaisia havahtumisia, jotka voivat toistua jopa satoja kertoja yössä. Unen laatu kärsii eikä uni ole palauttavaa. Hoitamattomana uniapnea rasittaa kehoa ja altistaa muille sairauksille.

Mihin uniapnea vaikuttaa?

Häiriöiden ja hengityskatkosten vuoksi uni muuttuu rikkonaiseksi ja unen laatu heikkenee. Havahtumisten vuoksi univaihe keskeytyy ja muuttuu. Mikäli katkoja ja havahtumisia on useita kertoja yön aikana, uni ei ole virkistävää. Tästä johtuen uniapnea vaikuttaa myös päiväaikaiseen jaksamiseen.

Päiväväsymys alentaa vireystilaa ja keskittymiskykyä. Väsymys vaikuttaa myös arjen jaksamiseen ja elämänlaatuun. Väsymys vaikuttaa myös esimerkiksi ärtyneisyyteen ja muistihäiriöitä voi esiintyä. Lisäksi väsymys voi johtaa päiväaikaiseen nukahteluun.

Uniapnea myös aiheuttaa veren happisaturaation laskua ja aktivoi autonomisen hermoston. Verenkiertoelimistö kuormittuu ja hapettumisen häiriö voi aiheuttaa aineenvaihdunnan häiriöitä, verenpaineen nousua sekä matala-asteista tulehdusta. Sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa.

Uniapnean oireet

Uniapnean oireita ovat muun muassa katkonainen kuorsaus, hengityskatkot, päiväväsymys, suun kuivuminen ja karhea kurkku aamulla. Kaikki henkilöt, jotka kuorsaavat, eivät kuitenkaan sairasta uniapneaa.

Lisäksi uniapnean oireisiin voi kuulua monenlaisia elintoimintojen häiriöitä, kuten yöhikoilua, lisääntynyttä yöllistä virtsaamistarvetta tai yöllisiä rytmihäiriötä.

Runsas alkoholin tai rauhoittavien lääkkeiden käyttö lisää uniapnean oireita.

Mikäli epäilet sairautta tai sinulla on oireita, hakeudu lääkäriin. Oireet voivat liittyä myös johonkin muuhun tilaan tai sairauteen.

Uniapnean perinnöllisyys ja riskitekijät

  • Ylipaino on merkittävä uniapnean riskitekijä. 50–70 % uniapneasta kärsivistä on ylipainoisia.
  • Uniapnea on yleisempää miehillä kuin naisilla.
  • Myös ikä lisää alttiutta sairastua uniapneaan. Naisilla vaihdevuosi-ikä lisää riskiä.
  • Perinnölliset tekijät, kuten ylähengitysteiden rakenteet, kasvojen luiden tai pehmytkudoksen rakenne ja hengityksen neuraalinen säätely, voivat altistaa uniapnealle.

Ylipainon ohella muita uniapnean syitä ovatkin rakenteelliset tekijät, kuten ahdas nenä tai nielu tai purennan poikkeavuudet. Myös lyhyt ja paksu kaula tai kookkaat nielurisat saattavat lisätä kuorsausta ja hengityskatkoksia.

Uniapnean hoito

Uniapnean hoidossa tärkeää on ennaltaehkäisy. Laihduttaminen, ylipainon välttäminen, tupakoinnin lopettaminen, alkoholin käytön vähentäminen ja keskushermostoa lamaavien lääkkeiden välttäminen vähentävät uniapnean riskiä ja usein lievittävät jo todetun uniapnean vaikeusastetta.

Hengityskatkoksia voi vähentää nukkumisasentoa vaihtamalla, jos uniapneaa esiintyy erityisesti selällään nukkuessa.

Kuorsausta vähentävän nukkumisasennon löytäminen voi auttaa.

Tupakointi lisää hengitysteiden limakalvojen turvotusta, ja siksi tupakoimattomuus ehkäisee uniapneaa.

Tarvittaessa uniapneaa hoidetaan ylipainehengityshoitolaitteella (CPAP) tai hammaskiskolla. Lääkäri arvioi tilanteen aina yksilöllisesti.

Hoitamaton uniapnea

Hoitamaton uniapnea on riski esimerkiksi auto-onnettomuuksille ja työtapaturmille. Hoitamaton uniapnea, johon liittyy selvä vireystilan häiriö, on este ammattikuljettajana toimimiselle.

Väsyneenä ajamista tulee välttää aina, mutta erityistä huomiota tähän on kiinnitettävä, jos on uniapnea ja herkkä nukahtamistaipumus.

Teksti

Kirjoittajan avatar


Päivitetty: 01.09.2022

Onko sinulla kokemuksia aiheesta, joita haluaisit jakaa?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.