Hemoglobiini eli verenpuna muodostaa kolmanneksen kaikista kehon punasoluista. Sen tärkein tehtävä on hapen kuljettaminen elimistössä esimerkiksi lihaksiin ja sydämeen.

Tässä artikkelissa tutustumme hemoglobiiniin, sen määritykseen, viitearvoihin sekä merkitykseen elimistön toiminnassa.

Hemoglobiini lyhyesti

  • Hemoglobiini aiheuttaa veren punaisen värin.
  • Hemoglobiini tutkitaan aina perusverenkuvan yhteydessä.
  • Hemoglobiiniarvosta voidaan päätellä, saako henkilö tarpeeksi rautaa.
  • Hemoglobiinista voidaan huolehtia riittävän rautapitoisella ruokavaliolla.

Mitä hemoglobiini on?

Hemoblogiini on rautapitoinen happea sitova proteiini, joka kantaa happea keuhkoista kudoksiin ja hiilidioksidia takaisin keuhkoihin. Lisäksi hemoglobiini pitää yllä punasolujen muotoa. Hemoglobiinin ansiosta veri saa punaisen värinsä. Sen tärkein tehtävä on hapen kuljettaminen elimistössä esimerkiksi lihaksiin ja sydämeen.

Hemoglobiini (Hb) testataan, kun selvitetään, onko henkilöllä anemia. Raudanpuuteanemia näkyy esimerkiksi kalpeutena ja väsymyksenä. Muita raudanpuutteen oireita ovat hiustenlähtö, voimattomuus ja heikkous, huimaus, jatkuvat päänsäryt, hermostuneisuus tai hengitysvaikeudet.

Raudanpuutetta epäiltäessä on hyvä selvittää myös ferritiini (ensisijainen raudanpuutteen osoittaja) ja tulehdustila, joka vaikuttaa ferritiiniarvoon.

Hemoglobiinin viitearvot

Hemoglobiinin viitearvot ovat miehellä ja naisella eri. Hemoglobiinin pitoisuus ilmoitetaan Suomessa yksikössä grammaa per litra (g/l).

Mitkä ovat hemoglobiinin viitearvot naisilla?

Naisilla hemoglobiinin viitearvot ovat 117 – 155 g/l. Naisilla on keskimäärin alhaisempi hemoglobiini kuin miehillä. Arvo vaihtelee elämäntilanteen mukaan. Hemoglobiini on yksilöllinen ominaisuus, joka vaihtelee elämänvaiheen mukaan.

Mitkä ovat hemoglobiinin viitearvot miehillä?

Miehillä hemoglobiinin viitearvot ovat 134 – 167 g/l. Yleisesti ottaen miehillä on korkeampi hemoglobiini kuin naisilla.

Mitkä ovat hemoglobiinin viitearvot lapsella?

Hemoglobiinin viitearvot lapsille on esitetty alla olevassa taulukossa. Lapsilla hemoglobiiniarvot vaihtelevat iän mukaan:

IkäViitearvoYksikkö
<3 vrk150 – 220g/l
3 – 6 vrk143 – 207g/l
7 – 20 vrk120 – 206g/l
21 – 30 vrk95 – 180g/l
31 – 60 vrk95 – 160g/l
2 – 3 kk95 – 130g/l
4kk – 1 vuotta100 – 141g/l
2 – 9 vuotta110 – 149g/l
Tytöt 10 – 12 vuotta118 – 148g/l
Pojat 10 – 12 vuotta110 – 152g/l
Tytöt 13 – 14 vuotta118 – 148g/l
Pojat 13 – 14 vuotta119 – 164g/l
Naiset > 14 vuotta117 – 155g/l
Miehet > 14 vuotta134 – 167g/l

Alhainen hemoglobiini

Matala hemoglobiini voi liittyä anemiaan.

Mitkä ovat alhaisen hemoglobiinin oireet?

Anemiassa veren hemoglobiiniarvo on normaalia alhaisempi. Alhainen hemoglobiini voi merkitä anemiaa ja se voi aiheuttaa esimerkiksi väsymysoireilua. Anemia eli verenvähyys aiheuttaa yleensä yleistä väsymystä, ruumiillisen suorituskyvyn heikkenemistä, vetämättönmyyttä, huimauksen tunteita ja hengenahdistusta.

Oireet ovat sitä voimakkaamat, mitä vaikeampi anemia on. Joskus anemia voi olla syynä myös flunssa-alttiudelle.

Ferritiinin mittaus on ensisijainen tutkimus, josta mahdollinen raudanpuuteanemia selviää. Lisäksi rautapitoisuutta ja anemiaa voidaan selvittää hemoglobiinin mittauksella.

Raudanpuutteen tutkimuspaketti 49€ – ilman lääkärin lähetettä >> (sisältää mm. sekä hemoglobiinin että ferritiinin)

Mistä alhainen hemoglobiini johtuu?

Anemiasta voidaan puhua, kun veren hemoglobiinipitoisuus laskee liian matalaksi. Tämä huonontaa hapen kuljetusta elimistössä. Raudanpuuteanemia on yleisin anemian muoto. Raudanpuuteanemian osoittamiseksi mitataan elimistön rautavarastoja, eli veren ferritiinipitoisuus (S-Ferrit).

Anemian tarkempi syy tulee aina selvittää. Tavallisin anemian syy on raudan puute. Se aiheutuu yleensä pitkään jatkuneesta veren menetyksestä runsaiden kuukautisten tai suolistovuodon yhteydessä. Hedelmällisessä iässä olevalla naisella raudanpuute johtuu yleisimmin runsaasta kuukautisvuodosta.

Muita mahdollisia syitä anemialle ovat muun muassa krooninen tulehdus, munuaissairaus, B12-vitamiinin tai folaatin puute tai punasolujen kiihtynyt hajoaminen.

Hemoglobiinin nostaminen

Yleisintä anemiaa, eli raudanpuuteanemiaa voidaan ehkäistä tarpeeksi rautaa sisältävällä ruokavaliolla. Runsaasti rautaa on esimerkiksi pinaatissa, palkokasveissa ja liharuoissa. Myös kasvissyöjät ja vegaanit voivat saada ravinnon kautta tarpeeksi rautaa.

Rautaa voidaan ottaa myös rautalisänä, jos raudanpuute johtuu runsaasta veren menettämisestä, kuten runsaista kuukautisista, tai raudan tarve on lisääntynyt esimerkiksi raskauden vuoksi.

Anemiassa tarvitaan aina hoitomuotona rautalisää. Ruokavalio on hyvä korjata samalla aikaa. Rautapitoisten ruokien lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota raudan imeytymiseen vaikuttaviin tekijöihin.

Turhaa tulehduskipulääkkeiden käyttöä kannattaa välttää, jotta ne eivät aiheuttaisi vatsaan verenvuotoa haavaumia. Lääkitykseen liittyvistä asioista tulee keskustella lääkärin kanssa.

Ruokavalion osalta kannattaa riittävän raudansaannin ohella varmistaa myös riittävä B12-vitamiinin ja folaatin saanti. Erityisesti vegaanit ja iäkkäät voivat kärsiä B12-vitamiinin puutteesta. Folaatin alhainen määrä on yleistä suomalaisilla.

Mikäli haluat tietää kaiken mahdollisen oman elimistön rauta-arvoista, kannattaa tutustua laajaan raudanpuutteen ja anemian tutkimuspakettiin. Mukana on ferritiini, seerumin rauta, transferriini, transferriinin rautakyllästeisyys, B12-vitamiini, folaatti, herkkä CRP, hemoglobiini ja punasoluindeksit (täydellinen verenkuva).

Korkea hemoglobiini

Hemoglobiiniarvo voi joissain tapauksissa olla myös turhan korkea.

Mistä korkea hemoglobiini johtuu?

Korkeat hemoglobiiniarvot voivat johtua:

  • Tupakoinnista
  • Hypovolemiasta (tila, jossa elimistössä kiertävän veren määrä on vähentynyt),
  • Polysytemiasta (tila, jossa veren punasolujen määrä tilavuusyksikköä kohti on lisääntynyt)
  • Kroonisesta hapenpuutteesta
  • EPO-hormonista.

Hemoglobiini voi ylittää viitearvot silloin, kun elimistön hapensaanti on pitkään tavallista vähäisempää. Tällöin hemoglobiinin määrän suureneminen on reaktio liian vähäiseen hapen saantiin. Tästä syystä vuoristossa asuvilla on keskimäärin suurempi hemoglobiiniarvo kuin muilla.

Kroonisessa keuhkosairaudessa hapen kuljetus vereen häiriintyy, ja hemoglobiiniarvo voi suurentua.

Tupakoitsijoilla tupakansavusta saatu häkä eli hiilimonoksidi vähentää veren normaalia hapettumista.

Myös ylipainoon liittyy korkeampi hemoglobiinipitoisuus.

Urheilijan hemoglobiini

Rauta on tärkeää urheilijalle ja sen saantiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Paljon liikkuvilla ja tavoitteellisesti urheilevilla voi esiintyä normaalia enemmän raudanpuutetta. Hemoglobiini kuljettaa happea lihaksille.

Tavoitteellisesti treenaavan urheilijan kannattaisi mittauttaa hemoglobiini ja elimistön terveydentila vähintään muutaman kerran vuodessa. Hemoglobiini yksistään ei kuitenkaan kerro kaikkea myöskään urheilijan rautatilaneesta. Hemoglobiini laskee vasta, kun raudanpuutos on jo edennyt.

Viitearvoissa oleva hemoglobiini on vain yksi mittari, mutta raudanpuute ilman anemiaa ei kuitenkaan näy siinä. Tämän vuoksi tulisi mitata vähintään myös ferritiiniarvo. Ferritiiniarvoa kannattaa seurata säännöllisesti riittävän raudansaannin takaamiseksi.

Hemoglobiini voi siis toisinsanoen olla normaali, vaikka urheilijalla olisi raudanpuutetta. Tarvittaessa tällöin tukeudutaan rautalisään, mutta myös ruokavaliota on hyvä tarkistaa.

Alhainen hemoglobiini vanhuksella

Hemoglobiinipitoisuus vaihtelee iän mukaan. Naisen hemoglobiinipitoisuus voi olla alhaisempi kuin miehen. Vanhuutta kohden mentäessä miesten hemoglobiinitasot hiljalleen laskevat, naisten puolestaan nousevat. Kumpikaan muutos ei kuitenkaan ole pelkän iän vuoksi merkittävä.

Vanhuksilla ruokavalio voi usein olla puutteellinen. Iäkkäillä voi esiintyä raudanpuuteanemiaa, jolloin hemoglobiini on tästä syystä alhainen.

Iäkkään henkilön on hyvä kiinnittää raudan lisäksi huomiota myös esimerkiksi proteiinin, B12-vitamiinin ja folaatin riittävään saantiin.

Milloin hemoglobiini tutkitaan?

Hemoglobiini tutkitaan aina muun muassa perusverenkuvan yhteydessä. Hemoglobiinin tutkiminen on yleisimpiä verikokeita.

Oma hemoglobiiniarvo on aina syytä tarkistaa, mikäli epäilee raudanpuutetta ja anemiaa. Puhdin kautta tutkimuksiin pääsee suoraan ilman lääkärin lähetettä.

Tilaa laaja raudanpuutteen ja anemian tutkimuspaketti 139€ >> (sis. ferritiini, hemoglobiini, crp, fe-rauta, B12-vitamiini, folaatti, transferriini ja transferriinin rautakyllästeisyys)

Tilaa raudanpuutteen tutkimuspaketti 49€ >> (sis. ferritiini, hemoglobiini ja crp)

Lähteet

Barrell, A. What’s to know about hemoglobin levels?

Davis, C. MedicineNet. Hemoglobin (Low and High Range Causes). Viitattu 19.6.2018

Eskelinen, S. Duodecim Terveyskirjasto. Hemoglobiini. Viitattu 19.6.2018

Farmasialehti. Raudanpuute monen vaivan taustalla. 25.10.2018.

Nall, R. Hemoglobin Levels: What’s Considered Normal?

Salonen, J. Duodecim Terveyskirjasto. Raudanpuuteanemia 6.3.2019

Potilaan lääkärilehti. Hemog­lo­bii­niarvo (B-Hb) kertoo hapen­saan­nis­tasi. 20.8.2015.

Maailman terveysjärjestö WHO World Health Organization. Haemoglobin concentrations for the diagnosis of anaemia and assessment of severity. Viitattu 17.9.2018

Teksti

Kirjoittajan avatar

Sofia on toiminut Puhdin sisällöntuottajana hyvinvointiin, jaksamiseen ja terveyteen liittyvissä aiheissa.

Kirjoittajan avatar

Puhdin viestinnästä ja palvelun jatkuvasta kehittämisestä vastaava Mirka Tuovinen on valmentaja ja sisällöntuottaja. Mirka on ravitsevan ruoan ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin puolestapuhuja. Erityisosaamista Mirkalla on hyvinvoivasta mielestä, erityisruokavalioista ja työhyvinvoinnista.


Päivitetty: 07.07.2020

Onko sinulla kokemuksia aiheesta, joita haluaisit jakaa?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *