Hemoglobiini eli verenpuna muodostaa kolmanneksen kaikista kehon punasoluista. Sen tärkein tehtävä on hapen kuljettaminen elimistössä esimerkiksi lihaksiin ja sydämeen.

  • Hemoglobiini aiheuttaa veren punaisen värin.
  • Hemoglobiini tutkitaan aina perusverenkuvan yhteydessä.
  • Hemoglobiiniarvosta voidaan päätellä, saako henkilö tarpeeksi rautaa.
  • Hemoglobiinista voidaan huolehtia riittävän rautapitoisella ruokavaliolla.
  • Hemoglobiini aiheuttaa veren punaisen värin.
  • Hemoglobiini tutkitaan aina perusverenkuvan yhteydessä.
  • Hemoglobiiniarvosta voidaan päätellä, saako henkilö tarpeeksi rautaa.
  • Hemoglobiinista voidaan huolehtia riittävän rautapitoisella ruokavaliolla.

Hemoglobiini (Hb) testataan, kun selvitetään, onko henkilöllä anemia. Esimerkiksi raudanpuuteanemia näkyy esimerkiksi kalpeutena ja väsymyksenä.

Hemoglobiini eli verenpuna muodostaa kolmanneksen kaikista kehon punasoluista. Sen tärkein tehtävä on hapen kuljettaminen elimistössä esimerkiksi lihaksiin ja sydämeen.

Mitä hemoglobiini on?

Hemoglobiinin ansiosta veri saa punaisen värinsä. Se on proteiini, joka kantaa happea keuhkoista kudoksiin ja hiilidioksidia takaisin keuhkoihin.

Lisäksi hemoglobiini pitää yllä punasolujen muotoa. Jos punasolu ei ole oikean muotoinen, se ei välttämättä toimi.

Pidä yllä normaalia hemoglobiinia

Yleisintä anemiaa, eli raudanpuuteanemiaa voidaan ehkäistä tarpeeksi rautaa sisältävällä ruokavaliolla. Runsaasti rautaa on esimerkiksi pinaatissa, palkokasveissa ja liharuoissa. Myös kasvissyöjät voivat saada ravinnon kautta tarpeeksi rautaa.

Rautaa voidaan ottaa myös lääkkeenä, jos raudanpuute johtuu runsaasta veren menettämisestä, kuten kuukautisista. Lisäksi turhaa tulehduskipulääkkeiden käyttöä kannattaa välttää, jotta ne eivät aiheuttaisi vatsaan verenvuotoa haavaumia. Lääkitykseen liittyvistä asioista tulee keskustella lääkärin kanssa.

Ruokavalion osalta kannattaa riittävän raudansaannin ohella varmistaa myös riittävä B12-vitamiinin ja folaatin saanti. Erityisesti kasvissyöjät voivat kärsiä B12-vitamiinin puutteesta.

Hemoglobiinin viitearvot

Hemoglobiini on yksilöllinen ominaisuus, joka vaihtelee elämänvaiheen mukaan. Naisilla on keskimäärin alhaisempi hemoglobiini kuin miehillä. Hemoglobiinin pitoisuus ilmoitetaan Suomessa yksikössä grammaa per litra (g/l).

Naisilla normaalina hemoglobiinina pidetään 117 – 155 g/l.

Miehillä normaalina hemoglobiinina pidetään 134 – 167 g/l.

Lapsilla hemoglobiiniarvot vaihtelevat iän mukaan seuraavasti:

Ikä Viitearvo Yksikkö
<3 vrk 150 – 220 g/l
3 – 6 vrk 143 – 207 g/l
7 – 20 vrk 120 – 206 g/l
21 – 30 vrk 95 – 180 g/l
31 – 60 vrk 95 – 160 g/l
2 – 3 kk 95 – 130 g/l
4kk – 1 vuotta 100 – 141 g/l
2 – 9 vuotta 110 – 149 g/l
Tytöt 10 – 12 vuotta 118 – 148 g/l
Pojat 10 – 12 vuotta 110 – 152 g/l
Tytöt 13 – 14 vuotta 118 – 148 g/l
Pojat 13 – 14 vuotta 119 – 164 g/l
Naiset > 14 vuotta 117 – 155 g/l
Miehet > 14 vuotta 134 – 167 g/l

Maailman terveysjärjestö WHO:n käyttämät viitearvot poikkeavat jonkin verran Suomen vastaavista.

Alhainen hemoglobiini

Jos hemoglobiiniarvo on alle normaalin, tilaa kutsutaan anemiaksi. Anemia eli verenvähyys aiheuttaa yleensä väsymystä, ruumiillisen suorituskyvyn heikkenemistä, huimauksen tunteita ja hengenahdistusta.

Joskus anemia voi olla syynä myös flunssa-alttiudelle. Oireet ovat sitä voimakkaamat, mitä vaikeampi anemia on. Anemian tarkempi syy tulee aina selvittää lisätutkimuksilla.

Tavallisin anemian syy on raudan puute. Se aiheutuu yleensä pitkään jatkuneesta veren menetyksestä runsaiden kuukautisten tai suolistovuodon yhteydessä. Muita mahdollisia syitä anemialle ovat mm. krooninen tulehdus, munuaissairaus, B12-vitamiinin tai folaatin puute tai punasolujen kiihtynyt hajoaminen.

Korkea hemoglobiini

Korkeat hemoglobiiniarvot voivat johtua:

  • Tupakoinnista
  • Hypovolemiasta (tila, jossa elimistössä kiertävän veren määrä on vähentynyt),
  • Polysytemiasta (tila, jossa veren punasolujen määrä tilavuusyksikköä kohti on lisääntynyt)
  • Kroonisesta hapenpuutteesta
  • EPO-hormonista

Hemoglobiini voi ylittää viitearvot silloin, kun elimistön hapensaanti on pitkään tavallista vähäisempää. Tällöin hemoglobiinin määrän suureneminen on reaktio liian vähäiseen hapen saantiin.  Tästä syystä vuoristossa asuvilla on keskimäärin suurempi hemoglobiiniarvo kuin muilla.

Kroonisessa keuhkosairaudessa hapen kuljetus vereen häiriintyy, ja hemoglobiiniarvo voi suurentua. Tupakoitsijoilla tupakansavusta saatu häkä eli hiilimonoksidi vähentää veren normaalia hapettumista.

Milloin hemoglobiini tutkitaan?

Hemoglobiinin tutkiminen on yleisimpiä terveydenhuollossa tehtäviä verikokeita. Se tutkitaan aina mm. perusverenkuvan yhteydessä. Raskauden aikana hemoglobiiniarvoja seurataan neuvolassa.

Oma hemoglobiiniarvo on aina syytä tarkistaa, mikäli epäilee anemiaa.

Lähteet

Duodecim Terveyskirjasto: Hemoglobiini. Viitattu 19.6.2018

MedicineNet: Hemoglobin (Low and High Range Causes). Viitattu 19.6.2018

PubMed Health: Hemoglobin. Viitattu 19.6.2018

Haemoglobin concentrations for the diagnosis of anaemia and assessment of severity. World Health Organization. Viitattu 17.9.2018

Hemoglobiini (Hb) testataan, kun selvitetään, onko henkilöllä anemia. Esimerkiksi raudanpuuteanemia näkyy esimerkiksi kalpeutena ja väsymyksenä.

Hemoglobiini eli verenpuna muodostaa kolmanneksen kaikista kehon punasoluista. Sen tärkein tehtävä on hapen kuljettaminen elimistössä esimerkiksi lihaksiin ja sydämeen.

Mitä hemoglobiini on?

Hemoglobiinin ansiosta veri saa punaisen värinsä. Se on proteiini, joka kantaa happea keuhkoista kudoksiin ja hiilidioksidia takaisin keuhkoihin.

Lisäksi hemoglobiini pitää yllä punasolujen muotoa. Jos punasolu ei ole oikean muotoinen, se ei välttämättä toimi.

Pidä yllä normaalia hemoglobiinia

Yleisintä anemiaa, eli raudanpuuteanemiaa voidaan ehkäistä tarpeeksi rautaa sisältävällä ruokavaliolla. Runsaasti rautaa on esimerkiksi pinaatissa, palkokasveissa ja liharuoissa. Myös kasvissyöjät voivat saada ravinnon kautta tarpeeksi rautaa.

Rautaa voidaan ottaa myös lääkkeenä, jos raudanpuute johtuu runsaasta veren menettämisestä, kuten kuukautisista. Lisäksi turhaa tulehduskipulääkkeiden käyttöä kannattaa välttää, jotta ne eivät aiheuttaisi vatsaan verenvuotoa haavaumia. Lääkitykseen liittyvistä asioista tulee keskustella lääkärin kanssa.

Ruokavalion osalta kannattaa riittävän raudansaannin ohella varmistaa myös riittävä B12-vitamiinin ja folaatin saanti. Erityisesti kasvissyöjät voivat kärsiä B12-vitamiinin puutteesta.

Hemoglobiinin viitearvot

Hemoglobiini on yksilöllinen ominaisuus, joka vaihtelee elämänvaiheen mukaan. Naisilla on keskimäärin alhaisempi hemoglobiini kuin miehillä. Hemoglobiinin pitoisuus ilmoitetaan Suomessa yksikössä grammaa per litra (g/l).

Naisilla normaalina hemoglobiinina pidetään 117 – 155 g/l.

Miehillä normaalina hemoglobiinina pidetään 134 – 167 g/l.

Lapsilla hemoglobiiniarvot vaihtelevat iän mukaan seuraavasti:

Ikä Viitearvo Yksikkö
<3 vrk 150 – 220 g/l
3 – 6 vrk 143 – 207 g/l
7 – 20 vrk 120 – 206 g/l
21 – 30 vrk 95 – 180 g/l
31 – 60 vrk 95 – 160 g/l
2 – 3 kk 95 – 130 g/l
4kk – 1 vuotta 100 – 141 g/l
2 – 9 vuotta 110 – 149 g/l
Tytöt 10 – 12 vuotta 118 – 148 g/l
Pojat 10 – 12 vuotta 110 – 152 g/l
Tytöt 13 – 14 vuotta 118 – 148 g/l
Pojat 13 – 14 vuotta 119 – 164 g/l
Naiset > 14 vuotta 117 – 155 g/l
Miehet > 14 vuotta 134 – 167 g/l

Maailman terveysjärjestö WHO:n käyttämät viitearvot poikkeavat jonkin verran Suomen vastaavista.

Alhainen hemoglobiini

Jos hemoglobiiniarvo on alle normaalin, tilaa kutsutaan anemiaksi. Anemia eli verenvähyys aiheuttaa yleensä väsymystä, ruumiillisen suorituskyvyn heikkenemistä, huimauksen tunteita ja hengenahdistusta.

Joskus anemia voi olla syynä myös flunssa-alttiudelle. Oireet ovat sitä voimakkaamat, mitä vaikeampi anemia on. Anemian tarkempi syy tulee aina selvittää lisätutkimuksilla.

Tavallisin anemian syy on raudan puute. Se aiheutuu yleensä pitkään jatkuneesta veren menetyksestä runsaiden kuukautisten tai suolistovuodon yhteydessä. Muita mahdollisia syitä anemialle ovat mm. krooninen tulehdus, munuaissairaus, B12-vitamiinin tai folaatin puute tai punasolujen kiihtynyt hajoaminen.

Korkea hemoglobiini

Korkeat hemoglobiiniarvot voivat johtua:

  • Tupakoinnista
  • Hypovolemiasta (tila, jossa elimistössä kiertävän veren määrä on vähentynyt),
  • Polysytemiasta (tila, jossa veren punasolujen määrä tilavuusyksikköä kohti on lisääntynyt)
  • Kroonisesta hapenpuutteesta
  • EPO-hormonista

Hemoglobiini voi ylittää viitearvot silloin, kun elimistön hapensaanti on pitkään tavallista vähäisempää. Tällöin hemoglobiinin määrän suureneminen on reaktio liian vähäiseen hapen saantiin.  Tästä syystä vuoristossa asuvilla on keskimäärin suurempi hemoglobiiniarvo kuin muilla.

Kroonisessa keuhkosairaudessa hapen kuljetus vereen häiriintyy, ja hemoglobiiniarvo voi suurentua. Tupakoitsijoilla tupakansavusta saatu häkä eli hiilimonoksidi vähentää veren normaalia hapettumista.

Milloin hemoglobiini tutkitaan?

Hemoglobiinin tutkiminen on yleisimpiä terveydenhuollossa tehtäviä verikokeita. Se tutkitaan aina mm. perusverenkuvan yhteydessä. Raskauden aikana hemoglobiiniarvoja seurataan neuvolassa.

Oma hemoglobiiniarvo on aina syytä tarkistaa, mikäli epäilee anemiaa.

Lähteet

Duodecim Terveyskirjasto: Hemoglobiini. Viitattu 19.6.2018

MedicineNet: Hemoglobin (Low and High Range Causes). Viitattu 19.6.2018

PubMed Health: Hemoglobin. Viitattu 19.6.2018

Haemoglobin concentrations for the diagnosis of anaemia and assessment of severity. World Health Organization. Viitattu 17.9.2018

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *