Alkoholi on kiistelty aihe. Toisaalta kohtuullisen alkoholinkulutuksen uskotaan parantavan terveyttä ja suojelevan tietyiltä sairauksilta, toisaalta sen liikakäyttö vaarantaa terveyden.

  • Alkoholi lamaa keskushermostoa.
  • Alkoholinkäytössä tulee noudattaa kohtuukäytön rajoja.
  • Alkoholilla on lähinnä negatiivisia terveysvaikutuksia, mutta kohtuullisen käytön uskotaan joidenkin tutkimusten mukaan olevan terveydelle hyväksi.
  • Alkoholi vaikuttaa hermostoon kokonaisvaltaisesti.
  • Alkoholi lamaa keskushermostoa.
  • Alkoholinkäytössä tulee noudattaa kohtuukäytön rajoja.
  • Alkoholilla on lähinnä negatiivisia terveysvaikutuksia, mutta kohtuullisen käytön uskotaan joidenkin tutkimusten mukaan olevan terveydelle hyväksi.
  • Alkoholi vaikuttaa hermostoon kokonaisvaltaisesti.

Alkoholi on kiistelty aihe. Toisaalta kohtuullisen alkoholinkulutuksen uskotaan parantavan terveyttä ja suojelevan tietyiltä sairauksilta, toisaalta sen liikakäyttö vaarantaa terveyden.

Tässä artikkelissa kerromme, millaisia hyviä ja huonoja terveysvaikutuksia alkoholilla on.

Mitä alkoholi on?

Alkoholi on Suomessa laillinen päihdyttävä aine. Sitä on esimerkiksi siidereissä, viineissä ja oluissa.

Kun tarkoitetaan tätä juomalla nautittavaa päihdettä, puhutaan yleensä etanolista eli etyylialkoholista, joka syntyy käymisprosessin seurauksena.

Etyylialkoholin lisäksi on olemassa muitakin alkoholeja, kuten sokerialkoholeja.

Miten alkoholi vaikuttaa?

Alkoholi vaikuttaa pääasiassa keskushermostoa lamaavasti. Se vaikuttaa GABA– ja glutamyyttivälittäjäaineiden toimintaan aivoissa. Se myös vaikuttaa kokonaisvaltaisesti hermoston toimintaan.

Alkoholipäihtymys ilmenee mielialan muutoksena ja estojen vähenemisenä. Kun alkoholia nautitaan paljon, seurauksena voi olla puheen sammaltaminen ja erittäin suurilla annoksilla jopa tajunnan menettäminen, “sammuminen.”

Joihinkin ihmisiin alkoholi vaikuttaa aggressiivisuuden ja arvaamattomuuden lisääntymisellä. Jatkuvan runsaan käytön seurauksena voi olla luonteen muutoksia, harkintakyvyn hämärtymistä ja muita ongelmia. Tällainen kuitenkin koskee lähinnä alkoholin riskikäyttöä.

Ruoansulatus ja kudokset

Liiallinen alkoholinkäyttö voi muuttaa haiman tuottamien ruoansulatusentsyymien toimintaa. Tästä voi seurata pitkällä tähtäimellä haimatulehdus. Lisäksi alkoholi vaikuttaa suoliston toimintaan.

Jatkuva liikakäyttö voi aiheuttaa esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymään liitettyjä oireita. Näitä ovat:

Lisäksi alkoholi vaikuttaa useimpien vitamiinien imeytymiseen.

Maksa

Maksa on elin, joka poistaa haitallisia aineita elimistöstä. Sen tehtäviin kuuluu myös alkoholin polttaminen. Pitkään jatkuva alkoholinkäyttö häiritsee polttamisprosessia. Se myös lisää riskiä sairastua maksasairauksiin ja maksatulehduksiin sekä rasvamaksaan.

Alkoholin vuoksi arpeutunutta maksaa kutsutaan kirroottiseksi maksaksi. Kun maksa on arpeutunut, se ei kykene tehokkaasti poistamaan elimistöstä myrkyllisiä aineita. Maksakirroosiin voi johtaa myös ylipaino, jota liiallinen alkoholinkäyttö usein aiheuttaa.

Verensokeri

Haima tuottaa insuliinia kehon käyttöön. Insuliini auttaa pitämään glukoosin eli verensokerin normaalina.

Jos alkoholi häiritsee haiman ja maksan normaaleja toimintoja, verensokeri pääsee helposti laskemaan liian alas. Tästä voi seurata hypoglykemia.

Alkoholi voi myös estää haimaa tuottamasta insuliinia, jolloin seurauksena on diabetekseen liitetty korkea verensokeri, hyperglykemia.

Alhaisesta ja korkeasta verensokerista seuraa monia oireita. Diabeetikoiden ja alhaisesta verensokerista kärsivien tulee välttää suurten alkoholimäärien nauttimista.

Keskushermosto

Alkoholi lamaa keskushermostoa. Liiasta juomisesta seuraava sammaltava puhe on hyvä osoitus tästä.

Alkoholi vähentää aivojen ja kehon välistä viestinvälitystä. Tästä seuraa ongelmia koordinaatiokyvyssä. Tasapaino voi heikentyä. Tämän vuoksi ajaminen alkoholin vaikutuksen alaisena on kiellettyä.

Koska alkoholi vaurioittaa keskushermostoa, liiasta juomisesta seuraa puutumisen tunnetta ja pistelyä käsissä ja jaloissa.

Alkoholi hankaloittaa myös pitkäaikaisten muistojen syntymistä. Se vaikeuttaa selkeää ajattelua ja rationaalisten päätösten tekemistä. Ajan kuluessa myös tunne-elämästä ja kontrollista vastaavat aivoalueet voivat vaurioitua.

Krooninen ja runsas alkoholinkäyttö voi johtaa Wernicke-Korsakoffin syndroomaan, joka vaikuttaa muistamiseen. Tiamiinin eli B1-vitamiinin puutos edesauttaa oireyhtymän syntymistä, mutta sitä voidaan toisaalta myös hoitaa tiamiinilla.

Runsaasti alkoholia käyttävän täytyy kiinnittää tiamiinin lisäksi huomiota myös B12– ja B6-vitamiinien saantiin, sillä alkoholi voi vaikuttaa näiden imeytymiseen ja pitoisuuteen ravinnossa.

Mieliala

Alkoholi laskee mielialaa. Se saattaa vähentää aivojen serotoniinivarastoja. Serotoniini on  välittäjäaine, jonka pitoisuudella oletetaan olevan yhteys mielialaan ja masennukseen. Masennusta tutkitaan toki muistakin näkökulmista kuin ainoastaan serotoniinin kautta, ja sen kehittymiseen vaikuttavat serotoniinin lisäksi muutkin asiat.

Alkoholin kemiallinen vaikutus on varsinkin päihtymystilan jälkeen omiaan laskemaan mielialaa. Tämä johtaa pitkällä tähtäimellä masennuksen kehittymiseen ja lyhyessä käytössä mielialan laskuun juomista seuraavana päivänä.

Mielialan laskuun vaikuttaa paitsi alkoholin kemiallinen vaikutus, myös se, että alkoholi vaikuttaa voimakkaasti uneen ja aloitekykyyn. Päihtymyksen aikana saatetaan myös tehdä asioita, joita kadutaan, mikä aiheuttaa mielialan laskua.

Riippuvuus

Joillekin runsaasti alkoholia kuluttaville ihmisille kehittyy alkoholiriippuvuus. Riippuvuus voi olla psyykkistä, fyysistä tai sosiaalista.

Vieroitusoireet ovat osoitus alkoholiriippuvuudesta. Myös krapulan oireet ovat vieroitusoireita, mutta riippuvaisilla vieroitusoireet ovat vakavia. Mitä vakavampia vieroitusoireet ovat, sitä todennäköisemmin tarvitaan lääketieteellistä apua juomisen lopettamiseen.

Alkoholivieroitusoireita ovat:

  • Ahdistuneisuus
  • Hermostuneisuus
  • Huonovointisuus
  • Korkea verenpaine
  • Vapina
  • Epäsäännöllinen syke
  • Voimakas hikoilu
  • Hallusinaatiot ja muut deliriumin oireet

Verenkiertojärjestelmä

Alkoholi vaikuttaa sydämeen ja keuhkoihin. Runsaasti juovilla on suurempi riski sairastua sydänsairauksiin kuin juomattomilla. Naisilla riski on miehiä suurempi.

Alkoholi voi aiheuttaa esimerkiksi:

  • Korkeaa verenpainetta
  • Epäsäännöllistä sykettä
  • Vaikeuksia kuljettaa verta kehon eri osiin
  • Halvauksia
  • Sydänkohtauksia
  • Sydänsairauksia
  • Anemiaa, koska vitamiinit ja mineraalit eivät pääse imeytymään. Anemian tärkein oire on väsymys.
  • Masennusta

Seksuaaliterveys ja hedelmällisyys

Vaikka alkoholi poistaa estoja, se heikentää seksuaaliterveyttä. Runsaasti juovilla miehillä esiintyy erektio-ongelmia. Alkoholi myös hankaloittaa sukuhormonien muodostumista ja laskee libidoa.

Runsaasti juovilla naisilla kuukautiset voivat loppua. Naisilla hedelmättömyyden riski onkin miehiä suurempi. Edes kohtuullista alkoholinkäyttöä raskauden aikana ei suositella, koska alkoholi voi aiheuttaa ennenaikaisen synnytyksen tai keskenmenon sekä monia sikiöongelmia.

Jos äiti juo alkoholia raskauden aikana, syntymättömälle lapselle voi kehittyä FASD-syndrooma (fetal alcohol syndrome disorder). Tila aiheuttaa lapselle oppimisvaikeuksia, pitkäaikaisia terveyshaittoja, tunne-elämän ongelmia ja fyysisiä poikkeavuuksia.

Luut ja lihakset

Pitkäaikainen alkoholinkäyttö heikentää luita. Tämän vuoksi alkoholinkäytön yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota ravintoaineisiin, jotka parantavat luiden terveyttä. Näitä ovat esimerkiksi A-vitamiini, D-vitamiini, kalsium ja Omega 3.

Alkoholi lisää luunmurtumien todennäköisyyttä ja hidastaa luiden paranemista. Lihaksissa se näkyy lihasheikkoutena ja kramppeina.

Vastustuskyky

Runsas juominen alentaa vastustuskykyä. Keho ei kykene sen vuoksi taistelemaan tehokkaasti tartuntoja ja viruksia vastaan. Lisäksi alkoholi nostaa useiden syöpätyyppien riskiä.

Painonhallinta

Alkoholi sisältää runsaasti kaloreita. Eniten kaloreita on sokeroiduissa juomissa, mutta itse alkoholikin on ravintoköyhää ja tiheää kaloreiltaan.

Runsas juominen voi johtaa ylipainoon. Tässä tapauksessa muu syöminen saattaa olla täysin kunnossa, mutta liikaa kaloreita saadaan juuri alkoholista. Ainoa tapa pudottaa painoa voi näin ollen olla juomisen lopettaminen.

Toisaalta alkoholinkäyttö voi varsinkin ongelmakäyttäjillä johtaa alipainoon ja aliravitsemukseen, jos normaaliin syömiseen ei juomisen yhteydessä kiinnitetä huomiota.

Uni ja vireystila

Alkoholi häiritsee unta ja runsas käyttö voi johtaa unettomuuteen. Kostean illan jälkeen saattaa tuntua siltä, ettei olisi nukkunut lainkaan, vaikka olisi nukkunut riittävän määrän tunteja.

Vaikka pieni määrä alkoholia illalla saattaa joidenkin ihmisten kohdalla parantaa unta, tämä vaikutus kumoutuu, koska juoma saattaa herättää yön mittaan. Vaikka kuitenkin nukkuisi aamuun saakka, jo pieni alkoholimäärä heikentää unen laatua ja vähentää syvän unen vaihetta.

 

Mitä positiivisia terveysvaikutuksia alkoholilla on?

Alkoholilla uskotaan olevan mahdollisesti joitain positiivisia terveysvaikutuksia. Tutkimustulokset ovat kuitenkin epävarmoja sillä ei voida olla varmoja siitä, johtuvatko positiiviset vaikutukset alkoholista vai yleisesti terveistä elämäntavoista.

Positiiviset terveysvaikutukset koskevat ainoastaan alkoholin kohtuullista kulutusta. Liiallisella käytöllä ei todennäköisesti ole mitään terveyshyötyjä.

  • Kohtuukäyttäjät saattavat sairastua juomattomia harvemmin sydän- ja verisuonisairauksiin.
  • Kohtuullinen alkoholinkulutus saattaa laskea diabeteksen riskiä. Toisaalta alkoholi sisältää runsaasti kaloreita ja nostaa painoa. Ylipaino on merkittävä diabeteksen riskitekijä.
  • Kohtuullinen alkoholinkäyttö nostaa seurallisuutta ja saattaa johtaa positiivisiin sosiaalisiin vaikutuksiin. Toisaalta liiallinen juominen voi muuttaa ihmisen aggressiiviseksi ja epäsosiaaliseksi, joten tämäkin hyöty on epäselvä.

 

Mitä on kohtuullinen alkoholinkäyttö?

Kohtuullinen alkoholinkäyttö on sellaista käyttöä, jossa haittojen todennäköisyys on pieni. Henkilön tulee siis pysyä sellaisissa käytön rajoissa, jotka eivät todennäköisesti vahingoita hänen terveyttään.

Riskirajat määritellään keskiarvon mukaan, eli ne koskevat keskikokoista, tervettä aikuista henkilöä. Alaikäiselle ei ole olemassa turvallista alkoholinkäytön riskirajaa, sillä alkoholi heikentää voimakkaasti kognitiivisten ja fyysisten toimintojen kehittymistä kasvavassa iässä.

Pienikokoisen, terveydeltään heikentyneen ja ikääntyneen henkilön riskirajat ovat huomattavasti pienemmät.

Suomessa alkoholinkäytön korkeimmat riskirajat perusterveelle ja keskikokoiselle henkilölle ovat seuraavat:

 

Vuorokaudessa Viikossa
Miehet 3 annosta 23-24 annosta
Naiset 2 annosta 12-16 annosta

Nämä rajat koskevat korkeinta riskitasoa, eli kyse ei ole siitä määrästä, jonka voi turvallisesti juoda. Matalan riskin eli kohtuullisen alkoholinkäytön rajat ovat huomattavasti alempana.

 

Kiinnitä erityistä huomiota alkoholinkäyttöösi, jos:

  • Suvussasi esiintyy alkoholiriippuvuutta. Alkoholiriippuvuus on perinnöllinen sairaus.
  • Sinulla on diabetes, jokin sydän- ja verisuonitauti, maksasairaus tai alttius näihin. Tämän varalta kannattaa testata verensokeriarvot, sydänkohtausriski sekä maksa-arvot. 
  • Sinulla on vajetta jonkin vitamiinin tai mineraalin saannissa. Myös tämä voidaan testata verikokeella.
  • Olet ylipainoinen tai pienikokoinen.
  • Sinulla on korkea kolesteroli tai verenpaine.
  • Sinulla on matala hemoglobiini. Alkoholi laskee sitä entisestään.
  • Sinulla on masennusta tai alttius sairastua siihen.
  • Koet usein väsymystä. Alkoholi heikentää vireystilaa.
  • Olet raskaana tai suunnittelet raskautta. Raskauden aikana alkoholinkäyttöä ei suositella lainkaan.
  • Sinulla on stressiä. Alkoholi lievittää oireita tilapäisesti, mutta nostaa stressihormonien tasoa pitkällä tähtäimellä.
  • Sinulla on kilpirauhasen liika– tai vajaatoiminta. Joskus alkoholi saattaa pahentaa näiden oireita.

Lähteet:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Mitä alkoholin – ja oluen – suotuisista terveysvaikutuksista tiedetään?

Healthline: The Effects of Alcohol on Your Body

Päihdelinkki: Juomisen riskirajat

 

Alkoholi on kiistelty aihe. Toisaalta kohtuullisen alkoholinkulutuksen uskotaan parantavan terveyttä ja suojelevan tietyiltä sairauksilta, toisaalta sen liikakäyttö vaarantaa terveyden.

Tässä artikkelissa kerromme, millaisia hyviä ja huonoja terveysvaikutuksia alkoholilla on.

Mitä alkoholi on?

Alkoholi on Suomessa laillinen päihdyttävä aine. Sitä on esimerkiksi siidereissä, viineissä ja oluissa.

Kun tarkoitetaan tätä juomalla nautittavaa päihdettä, puhutaan yleensä etanolista eli etyylialkoholista, joka syntyy käymisprosessin seurauksena.

Etyylialkoholin lisäksi on olemassa muitakin alkoholeja, kuten sokerialkoholeja.

Miten alkoholi vaikuttaa?

Alkoholi vaikuttaa pääasiassa keskushermostoa lamaavasti. Se vaikuttaa GABA– ja glutamyyttivälittäjäaineiden toimintaan aivoissa. Se myös vaikuttaa kokonaisvaltaisesti hermoston toimintaan.

Alkoholipäihtymys ilmenee mielialan muutoksena ja estojen vähenemisenä. Kun alkoholia nautitaan paljon, seurauksena voi olla puheen sammaltaminen ja erittäin suurilla annoksilla jopa tajunnan menettäminen, “sammuminen.”

Joihinkin ihmisiin alkoholi vaikuttaa aggressiivisuuden ja arvaamattomuuden lisääntymisellä. Jatkuvan runsaan käytön seurauksena voi olla luonteen muutoksia, harkintakyvyn hämärtymistä ja muita ongelmia. Tällainen kuitenkin koskee lähinnä alkoholin riskikäyttöä.

Ruoansulatus ja kudokset

Liiallinen alkoholinkäyttö voi muuttaa haiman tuottamien ruoansulatusentsyymien toimintaa. Tästä voi seurata pitkällä tähtäimellä haimatulehdus. Lisäksi alkoholi vaikuttaa suoliston toimintaan.

Jatkuva liikakäyttö voi aiheuttaa esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymään liitettyjä oireita. Näitä ovat:

Lisäksi alkoholi vaikuttaa useimpien vitamiinien imeytymiseen.

Maksa

Maksa on elin, joka poistaa haitallisia aineita elimistöstä. Sen tehtäviin kuuluu myös alkoholin polttaminen. Pitkään jatkuva alkoholinkäyttö häiritsee polttamisprosessia. Se myös lisää riskiä sairastua maksasairauksiin ja maksatulehduksiin sekä rasvamaksaan.

Alkoholin vuoksi arpeutunutta maksaa kutsutaan kirroottiseksi maksaksi. Kun maksa on arpeutunut, se ei kykene tehokkaasti poistamaan elimistöstä myrkyllisiä aineita. Maksakirroosiin voi johtaa myös ylipaino, jota liiallinen alkoholinkäyttö usein aiheuttaa.

Verensokeri

Haima tuottaa insuliinia kehon käyttöön. Insuliini auttaa pitämään glukoosin eli verensokerin normaalina.

Jos alkoholi häiritsee haiman ja maksan normaaleja toimintoja, verensokeri pääsee helposti laskemaan liian alas. Tästä voi seurata hypoglykemia.

Alkoholi voi myös estää haimaa tuottamasta insuliinia, jolloin seurauksena on diabetekseen liitetty korkea verensokeri, hyperglykemia.

Alhaisesta ja korkeasta verensokerista seuraa monia oireita. Diabeetikoiden ja alhaisesta verensokerista kärsivien tulee välttää suurten alkoholimäärien nauttimista.

Keskushermosto

Alkoholi lamaa keskushermostoa. Liiasta juomisesta seuraava sammaltava puhe on hyvä osoitus tästä.

Alkoholi vähentää aivojen ja kehon välistä viestinvälitystä. Tästä seuraa ongelmia koordinaatiokyvyssä. Tasapaino voi heikentyä. Tämän vuoksi ajaminen alkoholin vaikutuksen alaisena on kiellettyä.

Koska alkoholi vaurioittaa keskushermostoa, liiasta juomisesta seuraa puutumisen tunnetta ja pistelyä käsissä ja jaloissa.

Alkoholi hankaloittaa myös pitkäaikaisten muistojen syntymistä. Se vaikeuttaa selkeää ajattelua ja rationaalisten päätösten tekemistä. Ajan kuluessa myös tunne-elämästä ja kontrollista vastaavat aivoalueet voivat vaurioitua.

Krooninen ja runsas alkoholinkäyttö voi johtaa Wernicke-Korsakoffin syndroomaan, joka vaikuttaa muistamiseen. Tiamiinin eli B1-vitamiinin puutos edesauttaa oireyhtymän syntymistä, mutta sitä voidaan toisaalta myös hoitaa tiamiinilla.

Runsaasti alkoholia käyttävän täytyy kiinnittää tiamiinin lisäksi huomiota myös B12– ja B6-vitamiinien saantiin, sillä alkoholi voi vaikuttaa näiden imeytymiseen ja pitoisuuteen ravinnossa.

Mieliala

Alkoholi laskee mielialaa. Se saattaa vähentää aivojen serotoniinivarastoja. Serotoniini on  välittäjäaine, jonka pitoisuudella oletetaan olevan yhteys mielialaan ja masennukseen. Masennusta tutkitaan toki muistakin näkökulmista kuin ainoastaan serotoniinin kautta, ja sen kehittymiseen vaikuttavat serotoniinin lisäksi muutkin asiat.

Alkoholin kemiallinen vaikutus on varsinkin päihtymystilan jälkeen omiaan laskemaan mielialaa. Tämä johtaa pitkällä tähtäimellä masennuksen kehittymiseen ja lyhyessä käytössä mielialan laskuun juomista seuraavana päivänä.

Mielialan laskuun vaikuttaa paitsi alkoholin kemiallinen vaikutus, myös se, että alkoholi vaikuttaa voimakkaasti uneen ja aloitekykyyn. Päihtymyksen aikana saatetaan myös tehdä asioita, joita kadutaan, mikä aiheuttaa mielialan laskua.

Riippuvuus

Joillekin runsaasti alkoholia kuluttaville ihmisille kehittyy alkoholiriippuvuus. Riippuvuus voi olla psyykkistä, fyysistä tai sosiaalista.

Vieroitusoireet ovat osoitus alkoholiriippuvuudesta. Myös krapulan oireet ovat vieroitusoireita, mutta riippuvaisilla vieroitusoireet ovat vakavia. Mitä vakavampia vieroitusoireet ovat, sitä todennäköisemmin tarvitaan lääketieteellistä apua juomisen lopettamiseen.

Alkoholivieroitusoireita ovat:

  • Ahdistuneisuus
  • Hermostuneisuus
  • Huonovointisuus
  • Korkea verenpaine
  • Vapina
  • Epäsäännöllinen syke
  • Voimakas hikoilu
  • Hallusinaatiot ja muut deliriumin oireet

Verenkiertojärjestelmä

Alkoholi vaikuttaa sydämeen ja keuhkoihin. Runsaasti juovilla on suurempi riski sairastua sydänsairauksiin kuin juomattomilla. Naisilla riski on miehiä suurempi.

Alkoholi voi aiheuttaa esimerkiksi:

  • Korkeaa verenpainetta
  • Epäsäännöllistä sykettä
  • Vaikeuksia kuljettaa verta kehon eri osiin
  • Halvauksia
  • Sydänkohtauksia
  • Sydänsairauksia
  • Anemiaa, koska vitamiinit ja mineraalit eivät pääse imeytymään. Anemian tärkein oire on väsymys.
  • Masennusta

Seksuaaliterveys ja hedelmällisyys

Vaikka alkoholi poistaa estoja, se heikentää seksuaaliterveyttä. Runsaasti juovilla miehillä esiintyy erektio-ongelmia. Alkoholi myös hankaloittaa sukuhormonien muodostumista ja laskee libidoa.

Runsaasti juovilla naisilla kuukautiset voivat loppua. Naisilla hedelmättömyyden riski onkin miehiä suurempi. Edes kohtuullista alkoholinkäyttöä raskauden aikana ei suositella, koska alkoholi voi aiheuttaa ennenaikaisen synnytyksen tai keskenmenon sekä monia sikiöongelmia.

Jos äiti juo alkoholia raskauden aikana, syntymättömälle lapselle voi kehittyä FASD-syndrooma (fetal alcohol syndrome disorder). Tila aiheuttaa lapselle oppimisvaikeuksia, pitkäaikaisia terveyshaittoja, tunne-elämän ongelmia ja fyysisiä poikkeavuuksia.

Luut ja lihakset

Pitkäaikainen alkoholinkäyttö heikentää luita. Tämän vuoksi alkoholinkäytön yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota ravintoaineisiin, jotka parantavat luiden terveyttä. Näitä ovat esimerkiksi A-vitamiini, D-vitamiini, kalsium ja Omega 3.

Alkoholi lisää luunmurtumien todennäköisyyttä ja hidastaa luiden paranemista. Lihaksissa se näkyy lihasheikkoutena ja kramppeina.

Vastustuskyky

Runsas juominen alentaa vastustuskykyä. Keho ei kykene sen vuoksi taistelemaan tehokkaasti tartuntoja ja viruksia vastaan. Lisäksi alkoholi nostaa useiden syöpätyyppien riskiä.

Painonhallinta

Alkoholi sisältää runsaasti kaloreita. Eniten kaloreita on sokeroiduissa juomissa, mutta itse alkoholikin on ravintoköyhää ja tiheää kaloreiltaan.

Runsas juominen voi johtaa ylipainoon. Tässä tapauksessa muu syöminen saattaa olla täysin kunnossa, mutta liikaa kaloreita saadaan juuri alkoholista. Ainoa tapa pudottaa painoa voi näin ollen olla juomisen lopettaminen.

Toisaalta alkoholinkäyttö voi varsinkin ongelmakäyttäjillä johtaa alipainoon ja aliravitsemukseen, jos normaaliin syömiseen ei juomisen yhteydessä kiinnitetä huomiota.

Uni ja vireystila

Alkoholi häiritsee unta ja runsas käyttö voi johtaa unettomuuteen. Kostean illan jälkeen saattaa tuntua siltä, ettei olisi nukkunut lainkaan, vaikka olisi nukkunut riittävän määrän tunteja.

Vaikka pieni määrä alkoholia illalla saattaa joidenkin ihmisten kohdalla parantaa unta, tämä vaikutus kumoutuu, koska juoma saattaa herättää yön mittaan. Vaikka kuitenkin nukkuisi aamuun saakka, jo pieni alkoholimäärä heikentää unen laatua ja vähentää syvän unen vaihetta.

 

Mitä positiivisia terveysvaikutuksia alkoholilla on?

Alkoholilla uskotaan olevan mahdollisesti joitain positiivisia terveysvaikutuksia. Tutkimustulokset ovat kuitenkin epävarmoja sillä ei voida olla varmoja siitä, johtuvatko positiiviset vaikutukset alkoholista vai yleisesti terveistä elämäntavoista.

Positiiviset terveysvaikutukset koskevat ainoastaan alkoholin kohtuullista kulutusta. Liiallisella käytöllä ei todennäköisesti ole mitään terveyshyötyjä.

  • Kohtuukäyttäjät saattavat sairastua juomattomia harvemmin sydän- ja verisuonisairauksiin.
  • Kohtuullinen alkoholinkulutus saattaa laskea diabeteksen riskiä. Toisaalta alkoholi sisältää runsaasti kaloreita ja nostaa painoa. Ylipaino on merkittävä diabeteksen riskitekijä.
  • Kohtuullinen alkoholinkäyttö nostaa seurallisuutta ja saattaa johtaa positiivisiin sosiaalisiin vaikutuksiin. Toisaalta liiallinen juominen voi muuttaa ihmisen aggressiiviseksi ja epäsosiaaliseksi, joten tämäkin hyöty on epäselvä.

 

Mitä on kohtuullinen alkoholinkäyttö?

Kohtuullinen alkoholinkäyttö on sellaista käyttöä, jossa haittojen todennäköisyys on pieni. Henkilön tulee siis pysyä sellaisissa käytön rajoissa, jotka eivät todennäköisesti vahingoita hänen terveyttään.

Riskirajat määritellään keskiarvon mukaan, eli ne koskevat keskikokoista, tervettä aikuista henkilöä. Alaikäiselle ei ole olemassa turvallista alkoholinkäytön riskirajaa, sillä alkoholi heikentää voimakkaasti kognitiivisten ja fyysisten toimintojen kehittymistä kasvavassa iässä.

Pienikokoisen, terveydeltään heikentyneen ja ikääntyneen henkilön riskirajat ovat huomattavasti pienemmät.

Suomessa alkoholinkäytön korkeimmat riskirajat perusterveelle ja keskikokoiselle henkilölle ovat seuraavat:

 

Vuorokaudessa Viikossa
Miehet 3 annosta 23-24 annosta
Naiset 2 annosta 12-16 annosta

Nämä rajat koskevat korkeinta riskitasoa, eli kyse ei ole siitä määrästä, jonka voi turvallisesti juoda. Matalan riskin eli kohtuullisen alkoholinkäytön rajat ovat huomattavasti alempana.

 

Kiinnitä erityistä huomiota alkoholinkäyttöösi, jos:

  • Suvussasi esiintyy alkoholiriippuvuutta. Alkoholiriippuvuus on perinnöllinen sairaus.
  • Sinulla on diabetes, jokin sydän- ja verisuonitauti, maksasairaus tai alttius näihin. Tämän varalta kannattaa testata verensokeriarvot, sydänkohtausriski sekä maksa-arvot. 
  • Sinulla on vajetta jonkin vitamiinin tai mineraalin saannissa. Myös tämä voidaan testata verikokeella.
  • Olet ylipainoinen tai pienikokoinen.
  • Sinulla on korkea kolesteroli tai verenpaine.
  • Sinulla on matala hemoglobiini. Alkoholi laskee sitä entisestään.
  • Sinulla on masennusta tai alttius sairastua siihen.
  • Koet usein väsymystä. Alkoholi heikentää vireystilaa.
  • Olet raskaana tai suunnittelet raskautta. Raskauden aikana alkoholinkäyttöä ei suositella lainkaan.
  • Sinulla on stressiä. Alkoholi lievittää oireita tilapäisesti, mutta nostaa stressihormonien tasoa pitkällä tähtäimellä.
  • Sinulla on kilpirauhasen liika– tai vajaatoiminta. Joskus alkoholi saattaa pahentaa näiden oireita.

Lähteet:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Mitä alkoholin – ja oluen – suotuisista terveysvaikutuksista tiedetään?

Healthline: The Effects of Alcohol on Your Body

Päihdelinkki: Juomisen riskirajat

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *