Kivennäisaineiden ja hivenaineiden mittaukset

  • Kaikilla kivennäisaineilla on omat erityistehtävänsä elimistössä.
  • Sekä liian vähäinen tai liiallinen saanti voi olla haitallista elimistölle.
  • Puhdin kautta pääset laboratoriokokeisiin ilman lähetettä.

Mitä ovat mineraalit eli kivennäisaineet?

Saamme ravinnosta lukuisia maaperästä lähtöisin olevia alkuaineita. Mineraaleista osa, noin parikymmentä, on ihmiselle välttämättömiä, niitä tulee siis saada ravinnosta elimistön toimintoja varten. Näitä kutsutaan kivennäisaineiksi.

Kivennäisaineisiin luetaan yleensä:

Osan kohdalla ei ole varmuutta siitä, ovatko ne lopulta ihmiselle välttämättömiä.

Mitä ovat hivenaineet?

Hivenaineet ovat niitä kivennäisaineita, joiden päivittäinen tarve on pieni. Hivenaineisiin lukeutuvat rauta, sinkki, jodi, seleeni, kupari, mangaani, fluori, pii, koboltti, kromi, boori ja molybdeeni.

Mihin kivennäisaineita tarvitaan?

  • Kivennäisaineita tarvitaan kudosten rakenteisiin sekä entsyymien toiminnan ja aineenvaihdunnan ylläpitämiseen.
  • Kaikilla kivennäisaineilla on omat erityistehtävänsä elimistössä.
  • Kivennäisaineiden fysiologisia vaikutuksia ei vielä kaikilta osin tunneta.
  • Sekä liian vähäinen tai liiallinen saanti voi olla haitallista elimistön toiminnoille.

Miten pääsen kivennäisaineiden ja hivenaineiden mittauksiin?

Puhdin kautta pääset kivennäisaineiden mittauksiin (kuten kaikkiin muihinkin tutkimuksiin) ilman lääkärikäyntiä ja lähetettä. Tulokset saat selkeällä tulosraportilla, josta näet, mitkä tulokset ovat viitearvojen sisällä.

Verikoe on tarkin mahdollinen mittari arvojen selvittämiseksi.

👉 Voit selata kaikkia tutkimuksia ja lisätä yksittäisiä testejä tilaukseen mittatilaus-työkalulla. Valitse haun rajaukseksi “Hivenaineet ja mineraalit”.

Yksittäisiä testejä voi lisätä myös valmiisiin Puhdin terveystarkastuksiin ja testipaketteihin.

Kun teet kaikkien haluamiesi tutkimusten tilauksen kerralla, hoituu kaikkien testien näytteenotto kätevästi yhdellä kertaa!

Kivennäisaineiden ja hivenaineiden tutkimukset ilman lähetettä

Kivennäisaineiden ja hivenaineiden tutkimukset:

Magnesiumin, kaliumin ja natriumin mittaukset kuuluvat liikkujien terveystarkastuksiin (liikkuja nainen ja liikkuja mies).

Natriumin ja kaliumin mittaukset kuuluvat 50+ naisen terveystarkastukseen.

Mistä kivennäisaineita saadaan?

Kivennäisaineita saadaan ravinnosta ja juomavedestä. Kivennäisaineiden saannin tarpeessa on suuria eroja.

Makrokivennäisaineet

Makrokivennäisaineiden päivittäinen tarve on noin satojen milligrammojen luokkaa. Näihin kuuluvat kalsiumin ja fosforin lisäksi natrium, kalium ja magnesium.

Kalsium ja fosfori ovat elimistön runsaimpia kivennäisaineita. Kalsiumia on aikuisen kudoksissa noin kilon verran. Fosfori on elimistön toiseksi runsain kivennäisaine, jota tarvitaan kehon normaaliin toimintaan. Elimistössä lähes kaikki fosforit yhdistyvät hapen kanssa muodostaen fosfaattia.

Kalium ja magnesium ovat tärkeitä pääasiassa solunsisäisiä alkuaineita. Natriumilla on merkittävä rooli solunulkoisen nestetilavuuden säätelijänä. Magnesium tukee lihasten ja luuston hyvinvointia. Magnesiumin saantiin kannattaa kiinnittää huomiota, mikäli urheilee paljon tai esimerkiksi nukkuu huonosti.

Hivenaineet eli mikrokivennäisaineet

Raudanpuutetta esiintyy paljon. Raudanpuutos tarkoittaa sitä, että rautaa menetetään enemmän kuin sitä saadaan ravinnosta. Raudanpuuteanemia on maailman yleisin ravintoainepuutos; arviolta 25–40 prosentilla naisista on jossain elämänsä varrella raudanpuuteanemia.

Raudanpuute voi kuitenkin koskea ketä tahansa, myös lapsia ja miehiä, sekä erityisesti myös paljon liikkuvia. Riittävä raudan saanti vaikuttaa jaksamiseen, mielialaan, yleisvointiin ja jopa sydämen terveeseen toimintaan. Raudan menetykseen vaikuttavat esimerkiksi runsaat kuukautiset tai veren menetys.

Sinkki ylläpitää vastustuskykyä ja se vaikuttaa myös esimerkiksi ihon ja hiusten hyvinvointiin. Lukuisat kehon toiminnot tarvitsevat sinkkiä normaaliin toimintaansa. Suomalaisten tärkeimmät sinkinlähteet ovat viljat, liha ja maitotuotteet.

Seleeni on hivenaine, joka toimii elimistössä antioksidanttina. Seleeni on suurissa määrissä se on myrkyllistä. Seleenin puutos puolestaan aiheuttaa sydänlihaksen rappeumaa. Seleeni on jodin ohella tärkeä kilpirauhasen normaalin toiminnan kannalta.

Jodi vaikuttaa erityisesti kilpirauhasen toimintaan. Sekä liian vähäinen että liiallinen jodin saanti vaikuttaa kilpirauhasen normaaliin toimintaan, ja voi aiheuttaa struumaa tai kilpirauhasen vajaa- tai liikatoimintaa. Jodin puute on maailmanlaajuisesti merkittävä ravitsemuksellinen puutos.

Kuparia tarvitaan hermosolujen solukalvojen ja hermoston viestiaineiden muodostamiseen, kolesteroli- ja sokeriaineenvaihduntaan, vastustuskyvyn kehittymiseen, sydämen toimintaan, lämmönsäätelyyn, ihon, hiusten ja silmien väripigmentin muodostukseen ja tukikudosten normaaliin toimintaan.

Kivennäisaineiden tarve ja saanti ruokavaliosta

  • Eri kivennäisaineiden tarpeessa on suuria eroja.
  • Yksittäisten kivennäisaineiden tarpeen ja laboratoriotestien viitearvot löydät kunkin kivennäisaineen omalta sivulta.
  • Tarve vaihtelee myös yksilöllisesti.
  • Makrokivennäisaineiden päivittäinen tarve on satojen milligrammojen luokkaa.
  • Hivenaineiden päivittäinen tarve vaihtelee joistakin kymmenistä mikrogrammoista muutamaan milligrammaan.
  • Useimmiten on tarpeellista tarkastella varsinkin raudan saantia; raudanpuute on hyvin yleistä.

Kaikkia kivennäisaineita tarvitaan ravinnosta sopivia määriä, toisia enemmän ja toisia vähemmän. Liian vähäisestä saannista voi seurata puutosoireita. Liian suuri saanti voi puolestaan johtaa myrkytysoireisiin.

Kivennäisaineiden liialliseen saantiin luetaan erityisesti liiallinen natriumin saanti (runsas suolan käyttö). Tämä vaikuttaa usein korkeaan verenpaineeseen.

Hivenaineista seleenin tarve on pienimpiä. Seleenin saanti voi ylittyä helposti tiettyjä ruokia (esim. parapähkinät) syömällä. Seleenin päivittäisen saannin nouseminen jo yhden milligramman tasolle aiheuttaa myrkytysriskin. Suomessa seleenin saanti on taattu lisäämällä sitä hallitusti lannoitteisiin. Luomuruokaa syövillä saattaa olla riski seleenin puutokseen, mikäli he eivät saa seleeniä ruoasta, jonka kasvatuksessa on käytetty seleenillä rikastettua lannoitetta.

Kalsiumia saadaan usein riittävästi elintarvikkeista. Tärkeää on huomioida myös sen imeytyminen; kalsiumin imeytymistä voikin heikentää esimerkiksi liian matala D-vitamiinitaso. Sekä liian vähäinen D-vitamiinin saanti että pitkäkestoinen liikasaanti voivat olla haitaksi kalsiumin kannalta. Lääkeaineista esimerkiksi kortisonin pitkäaikainen käyttö saattaa aiheuttaa muutoksia elimistön kalsiumtasapainossa, jolloin osteoporoosin riski kasvaa.

Jodin saannista on pyritty huolehtimaan lisäämällä sitä ruokasuolaan. Jodin saannistaan huolehtiva voikin valita mielellään jodioidun ruokasuolan (suolan käyttömäärää ei kuitenkaan tule lisätä jodin saannin lisäämiseksi). Mikäli ruoan valmistuksessa ei käytetä jodioitua suolaa (vaan esimerkiksi ruususuolaa tai vuorisuolaa), olisi hyvä huolehtia riittävästä jodin saannista. Jodiarvo kannattaa tällöin mitata säännöllisesti.

👉 Tutustu kaikkiin tutkimuksiin tästä. Valitse kategoriaksi “Hivenaineet ja mineraalit”. Kaikki mittaukset Puhdin kautta ilman lähetettä.

Lähteet

Aro, A. Duodecim terveyskirjasto. 100 kysymystä ravinnosta. Kivennäisaineet. 15.10.2015

Lindholm, R. Moreeni. Vitamiinikirja – Ruoka vitamiinien ja hivenaineiden lähteenä. 2010

Haglund, B. ym. WSOY Pro. Ihmisen ravitsemus. 2011

Teksti

Kirjoittajan avatar

Puhdin viestinnästä ja palvelun jatkuvasta kehittämisestä vastaava Mirka Tuovinen on valmentaja ja sisällöntuottaja. Mirka on ravitsevan ruoan ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin puolestapuhuja. Erityisosaamista Mirkalla on hyvinvoivasta mielestä, erityisruokavalioista ja työhyvinvoinnista.


Päivitetty: 07.07.2020

Onko sinulla kokemuksia aiheesta, joita haluaisit jakaa?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *