Raudanpuuteanemia on maailman yleisin ravintoainepuutos. Sen tavallisimpia oireita ovat hengästyminen ja voimakas väsymys.

Rautaa tarvitaan hemoglobiinin ja punasolujen rakennukseen. Hemoglobiini on punasolujen proteiini, joka kuljettaa happea elimistön kudoksiin. Jos rautaa ei saada tarpeeksi, hemoglobiini laskee.

Raudanpuuteanemian lisäksi on olemassa myös muita anemiatyyppejä. Nämä eivät johdu raudanpuutteesta, vaan muista tekijöistä. Anemian syy täytyy aina selvittää.

  • Anemiaa aiheuttava raudanpuute on maailman yleisin ravintoainepuutos.
  • Nuorten naisten riski sairastua anemiaan on kaksinkertainen nuoriin miehiin verrattuna.
  • Hemoglobiiniarvo laskee raudanpuuteanemiassa, koska hemoglobiinin ja punasolujen rakennukseen tarvitaan rautaa.
  • Raudanpuuteanemian voi ehkäistä kiinnittämällä huomiota riittävään raudansaantiin.
  • Anemiaa aiheuttava raudanpuute on maailman yleisin ravintoainepuutos.
  • Nuorten naisten riski sairastua anemiaan on kaksinkertainen nuoriin miehiin verrattuna.
  • Hemoglobiiniarvo laskee raudanpuuteanemiassa, koska hemoglobiinin ja punasolujen rakennukseen tarvitaan rautaa.
  • Raudanpuuteanemian voi ehkäistä kiinnittämällä huomiota riittävään raudansaantiin.

Raudanpuuteanemia on maailman yleisin ravintoainepuutos. Sen tavallisimpia oireita ovat hengästyminen ja voimakas väsymys.

Rautaa tarvitaan hemoglobiinin ja punasolujen rakennukseen. Hemoglobiini on punasolujen proteiini, joka kuljettaa happea elimistön kudoksiin. Jos rautaa ei saada tarpeeksi, hemoglobiini laskee.

Raudanpuuteanemia johtuu yleensä raudan saannin kannalta puutteellisesta ruokavaliosta. Erityisesti kasvisruokavalio tulee suunnitella huolella, jotta siitä saadaan tarpeeksi rautaa. Rautaa menetetään verenvuotojen kuten kuukautisten mukana, minkä vuoksi raudanpuuteanemia on erityisen yleistä nuorilla naisilla.

Anemia voidaan todeta yksinkertaisella verikokeella, hemoglobiinimittauksella. Raudanpuute todetaan esimerkiksi raudan määrästä kertovalla ferritiinitestillä.

Raudanpuuteanemian lisäksi on olemassa myös muita anemiatyyppejä. Nämä eivät johdu raudanpuutteesta, vaan muista tekijöistä. Anemian syy täytyy aina selvittää.

 

Raudanpuuteanemian ehkäisy

Omalla toiminnalla voi vähentää raudanpuuteanemian riskiä ja kohottaa samalla omaa vireystilaansa. Raudanpuuteanemiaa ehkäisevä ruokavalio sisältää tarpeeksi rautaa, B12-vitamiinia, folaattia ja C-vitamiinia. Lisäksi terveellinen ruokavalio on monipuolinen ja ruokailurytmi säännöllinen.

Rautaa saa muun muassa seuraavista ruoka-aineista:

  • Veri, maksa ja punainen liha
  • Linssit ja pavut
  • Pinaatti, nokkonen ja rucola
  • Pähkinät (erityisesti cashew-pähkinä) ja manteli
  • Leseet, kuitupitoiset hiutaleet ja suurimot
  • Kurpitsansiemen, hampunsiemen, soijarouhe, kvinoa
  • Pasta ja täysjyväriisi
  • Kananmuna
  • Simpukat , äyriäiset ja kalat
  • Parsakaali, herne, maa-artisokka, mustajuuri
  • Kuivattu basilika ja oregano

 

7 vinkkiä riittävään raudansaantiin:

  1. Rauta imeytyy parhaiten eläinkunnan tuotteista. Rautaa voi kuitenkin saada riittävästi myös kasvikunnan tuotteista.
  2. Rautaa sisältävien ruokien yhteydessä kannattaa nauttia C-vitamiinipitoisia ruokia, kuten kasviksia ja hedelmiä, sillä C-vitamiini edistää raudan imeytymistä. Erityisen paljon C-vitamiinia sisältävät mustaherukat ja appelsiinit.
  3. Eräät ruoka-aineet, kuten maitotuotteiden sisältämä kalsium, tee, kahvi, kaakao ja leseet heikentävät raudan imeytymistä ravinnosta. Voi siis olla järkevää nauttia imeytymistä estävät ruoka-aineet erillään rautapitoisista.
  4. Erityisesti runsaasti liikkuvien ja raskaana olevien tulisi pitää huolta raudan määrästä ruokavaliossaan.
  5. Runsaat kuukautiset voivat aiheuttaa vaikeaakin raudanpuutosta, joten varsinkin kuukautisten aikaan kannattaa suosia rautapitoisia ruokia.
  6. Tulehduskipulääkkeitä (NSAID) on syytä käyttää harkiten sillä ne saattavat aiheuttaa mahalaukun pinnalle verenvuotoa ja johtaa näin raudanpuutteeseen.
  7. Raudan lisäksi kannattaa huolehtia riittävästä B12-vitamiinin ja folaatin saannista. B12-vitamiinia saa eläinperäisistä ruoista, kuten lihasta, kalasta ja kananmunista. Folaatin parhaita lähteitä ovat tuoreet kasvikset, hedelmät ja marjat, pavut, täysjyvävilja ja maksa.

 

Raudanpuuteanemian oireet

Ensimmäinen ja kiusallisin huomattavissa oleva raudanpuuteanemian oire on usein väsymys. Väsymys on sitä voimakkaampaa, mitä hankalampi puutostila on kyseessä.

Raudanpuute kehittyy usein vähitellen ja huomaamatta, joten oireisiin ehtii valitettavasti tottua siten, että omaa tilaa ei välttämättä osaa pitää normaalista poikkeavana.

Raudanpuuteanemian tavallisimpia oireita ovat:

  • väsymys
  • heikotus, huimaus ja kalpeus
  • ihon tai silmänvalkuaisten keltaisuus
  • heikentynyt yleiskunto
  • alttius flunssille
  • hajamielisyys ja keskittymiskyvyn puute
  • päänsärky
  • hermostuneisuus
  • ruokahaluttomuus
  • hengästyminen ja hengenahdistus
  • rintakipu ja sydämen tykytys
  • ihon ja huulten kuivuminen, kynsien halkeilu
  • hiusten haurastuminen ja hiustenlähtö
  • ienten vaaleneminen
  • nopeutunut pulssi

 

Kuka kärsii raudanpuuteanemiasta?

Raudanpuute on maailman yleisin ravintoainepuutos. Jopa kolmasosa maailman väestöstä kärsii anemiasta, mutta kehittyneissä maissa raudanpuutetta esiintyy vain noin 2 – 10 prosentilla väestöstä.

Raudanpuuteanemia on yleisintä hedelmällisessä iässä olevilla naisilla, sylilapsilla ja vanhuksilla. Raskaus, imetys ja runsaat kuukautiset altistavat raudanpuuteanemialle. Myös kovatehoinen kestävyyslajien harrastaminen lisää sen riskiä.

Nuorten naisten riski sairastua anemiaan on kuukautisten vuoksi kaksinkertainen nuoriin miehiin verrattuna. Raudanpuuteanemiaa esiintyy kaikenikäisillä, mutta iäkkäillä ihmisillä se voi aiheuttaa vakavampia oireita.

Raudanpuuteanemian riskiä lisäävät:

  • Yksipuolinen ruokavalio, joka sisältää niukasti rautaa, B-12-vitamiinia ja folaattia. Vaikka kasvisruokavalio voi olla hyvin monipuolinen, se muuttuu vitamiinien ja raudan kannalta yksipuoliseksi ellei mitään eläinkunnan tuotteita eikä B12-vitamiinilisää käytetä ja jos ei syödä rautapitoisia kasviksia, kuten pinaattia.
  • Kuukautiset.
  • Raskaus.
  • Krooniset sairaudet.
  • Suolistosairaudet, kuten Crohnin tauti ja keliakia häiritsevät ravinteiden imeytymistä ja voivat aiheuttaa anemiaa.
  • Ikä. Yli 65-vuotiailla on kohonnut riski raudanpuutteeseen.
  • Kovatehoinen ja runsas liikunta.
  • Runsas alkoholin käyttö
  • Muut tekijät: tietyt infektiot, verisairaudet ja autoimmuunisairaudet sekä tietyt lääkkeet voivat vaikuttaa punasolujen tuotantoon.

 

Erilaiset anemiat

Kun anemia todetaan, sen syy täytyy aina selvittää. Kaikki anemiat eivät johdu raudanpuutteesta, vaan anemiaa aiheuttavat monet asiat.

 

Raudanpuuteanemia

Raudanpuuteanemia on yleisin anemiatyyppi, ja maailmanlaajuisesti se selittää puolet kaikista anemiatapauksista.

Raudanpuuteanemiassa veren punasolujen hemoglobiinipitoisuus on alentunut.
Hemoglobiinin pääasiallinen tehtävä on kuljettaa kehon sisällä happea. Myös ferritiiniä eli raudan varastoijaproteiinia on kehossa liian vähän.

Raudanpuute voi johtua raudan kannalta riittämättömästä ravinnosta tai verenvuodosta, kuten runsaasta kuukautisvuodosta. Kuukautisvuodon mukana menetetään rautaa. Lisäksi raudanpuuteanemiaan voivat johtaa ruoan imeytymiseen vaikuttavat tilat, kuten keliakia.

 

Anemia ja vitamiininpuutokset

B12-vitamiinin puutostila puutostila voi johtaa yhteen anemiaan tyyppiin, megaloblastiseen anemiaan.

Elimistö tarvitsee B12-vitamiinia ja folaattia punasolujen ja hemoglobiinin muodostumisessa. Niiden puute johtaa anemiaan.

B12-vitamiinin puutetta tavataan pääasiassa ikääntyneillä. Yhdellä kymmenestä yli 65-vuotiaasta suomalaisesta on todettu B12-vitamiinin puute. Nuorilla B12-vitamiinin puute on harvinaisempi. Kasvisruokavaliota noudattavan on hyvä ottaa B12-vitamiinia sisältävää ravintolisää, sillä tätä vitamiinia voidaan saada vain eläinperäisistä tuotteista.

Pernisiöösissä anemiassa on kyse B12-vitamiinin imeytymättömyydestä.

B12-vitamiinin puutoksen yleisimpiä oireita ovat ajatteluun ja muistamiseen liittyvät kognitiiviset oireet, lihasheikkous ja tunto-oireet.

Foolihapon eli folaatin, B9-vitamiinin, puutteen voi välttää noudattamalla monipuolista ruokavaliota ja välttämällä liikaa alkoholin käyttöä.

B12-vitamiinin ja foolihapon pitoisuudet omassa elimistössä on mahdollista testata verikokeella.

 

Muut anemiat

Anemia voi johtua myös muista syistä, kuin vitamiinin tai raudan puutteellisesta saannista.

  • Hemoglobinopatiassa henkilöllä on geenivirhe, jonka vuoksi hemoglobiini eli verenpuna on epämuodostunutta. Sirppisoluanemia on esimerkki geenivirheestä johtuvasta anemiasta.
  • Sideroblastisessa anemiassa luuydin ei tuota tarpeeksi terveitä punasoluja. Tässä anemian tyypissä elimistössä on kyllä rautaa, mutta se ei pysty yhdistymään hemoglobiiniin. Tällainen anemia on Suomessa hyvin harvinainen.
  • Normosyyttisessä anemiassa punasoluja on määrällisesti liian vähän. Tällainen anemia johtuu yleensä runsaasta verenvuodosta tai pitkäaikaisesta sairaudesta.
  • Hemolyyttisessä anemiassa punasolut hajoavat nopeasti eikä uusia synny samalla tahdilla.
  • Aplastisessa anemiassa eli luuydinkadossa luuydin ei tuota tarpeeksi kaikkia kolmea solulajia: punasoluja, valkosoluja ja verihiutaleita.

 

Anemian testaus

Anemia todetaan verikokeilla. Verikokeilla voidaan myös selvittää, millainen anemia on kyseessä, eli mistä anemia johtuu.

Ferritiinin mittaus (S-Ferrit, P-Ferrit) on ensisijainen tutkimus, kun mahdollista raudanpuutetta selvitetään. Hemoglobiini on anemian toteamisessa käytettävä testi.

Ferritiinitestillä voidaan määrittää raudanpuuteanemia lähes varmalla todennäköisyydellä. Ferritiini on elimistön raudan varastoija, joka kuljettaa raudan veren mukana sinne, missä sitä tarvitaan. Myös raudanpuuteanemian kehittyminen voidaan todeta ferritiinitestillä, jolloin se voidaan ennaltaehkäistä.

Raudanpuuteanemiassa verinäyte voi poiketa normaaliarvoista seuraavien testien kohdalla:

Raudanpuuteanemian mahdollisuus kannattaa selvittää verikokeilla, mikäli kärsii anemian oireista, kuten väsymyksestä, kalpeudesta ja aiempaa nopeammasta hengästymisestä.

Iäkkäiden henkilöiden kannattaa testata hemoglobiinitasonsa säännöllisesti, vaikka raudanpuuteanemian oireita ei olisikaan.

 

Normaali hemoglobiini

Hemoglobiini eli verenpuna laskee anemiassa.

Naisilla on keskimäärin alhaisempi hemoglobiini kuin miehillä.

Naisilla normaalina hemoglobiinina pidetään 117 – 155 g/l.

Miehillä normaalina hemoglobiinina pidetään 134 – 167 g/l.

Maailman terveysjärjestön WHO:n käyttämät hemoglobiinin viitearvot poikkeavat hieman suomalaisista rajoista. 

 

Hemoglobiini raskauden aikana

Raudanpuuteanemia ja raudanpuute raskauden aikana ovat hyvin tavallisia.

Kun raskaana olevan naisen hemoglobiiniarvot laskevat alle 110 g/l, puhutaan raskausajan anemiasta. Lievä anemia ei aiheuta ongelmia sikiölle, vaan haitallisena  pidetään alle 80 g/l hemoglobiinitasoa.

Punasolujen kokonaismäärä elimistössä ei yleensä todellisuudessa laske, vaan hemoglobiinin lasku johtuu veren laimenemisesta. Kokonaisuudessaan elimistössä kiertävän veren määrä lisääntyy noin 40 % raskauden aikana.

Jopa 10 – 20 %:lla odottajista hemoglobiiniarvo on raskauden lopulla alle 110 g/l. Äidin lievä anemia ei kuitenkaan yleensä aiheuta ongelmia sikiölle.

 

Raskausanemian syyt

Punasolujen tuotanto lisääntyy raskauden aikana, joten elimistö tarvitsee lisää rautaa. Erityisesti loppuraskaudessa äidin tulee saada rautaa myös sikiön puolesta. Raudan puute on yleisin syy raskausajan anemiaan.

Raudan ohella myös foolihapon puute aiheuttaa anemiaa raskausaikana. Foolihapon puutetta aiheuttaa yleensä yksipuolinen ruokavalio.

Naisen hemoglobiiniarvoja seurataan raskauden aikana säännöllisesti neuvolassa.

 

Lapsen ja nuoren anemia

Monipuolista ruokavaliota noudattavilla lapsilla ja nuorilla raudanpuuteanemia on harvinainen. Raudanpuute on silti yleisin lasten ja nuorten anemian syy.

Raudanpuute voi johtua esimerkiksi kuukautisvuodosta ja ruokavaliosta, kuten aikuisillakin.

 

Lasten ja nuorten normaali hemoglobiini

Lasten ja nuorten hemoglobiinin normaaliarvot poikkeavat aikuisten arvoista.

Vastasyntynyt 135 -240 g/l
2 – 3 kk 110-120 g/l
Kouluikäinen 130-140 g/l

Keskimääräiset hemoglobiinitasot lapsilla ja nuorilla:

Ikä Viitearvo Yksikkö
Vastasyntynyt 165 g/l
1 kk 139 g/l
2 kk 112 g/l
3-6 kk 115 g/l
6 kk – 2 v 120 g/l
2-6 v 125 g/l
6-12 v 135 g/l
12-18 v, pojat 145 g/l
12-18v, tytöt 140 g/l

Oireet

Suurin osa anemiaa sairastavista lapsista ja nuorista on oireettomia, ja alhainen hemoglobiini havaitaan tyypillisesti sattumalöydöksenä verikokeissa. Koska anemia kehittyy hitaasti, hemoglobiini voi olla hyvinkin alhainen ilman, että oireita on huomattu. Pitkäänkin jatkunut alhainen hemoglobiini aiheuttaa usein vain lieviä oireita, kuten väsymystä ja kalpeutta.

Väsynyt, kalpea tai voimaton lapsi on aina syytä viedä tutkimuksiin.

Hoito

Mikäli anemia johtuu raudanpuutteesta, hoidoksi riittää raudan antaminen tabletteina tai liuoksena. Turhan takia rautaa ei kuitenkaan kannata lapselle antaa, sillä se saattaa aiheuttaa muun muassa vatsavaivoja.

 

Lähteet

Aplastic Anemia & MDS International Foundation, viitattu 12.6.2018

Caudill JS, Imran H, Porcher JC, Steensma DP (2008). “Congenital sideroblastic anemia associated with germline polymorphisms reducing expression of FECH”, viitattu 12.6.2018

Fineli , rauta

Hemoglobin (Low and High Range Causes), viitattu 12.6.2018

Hemoglobinopathies and Thalassemia, viitattu 12.6.2018

Juvonen E , Savolainen E-R. Hankinnaiset hemolyyttiset anemiat. Kirjassa: Ruutu T, Rajamäki A, Lassila R, Porkka K, toim. Veritaudit. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2007, s. 198–216.

Kerry E. Drury, BA; Matt Schaeffer, BS; Jonathan I. Silverberg, MD, PhD, MPH: Association Between Atopic Disease and Anemia in US Children. Ja­ma Pe­diatrics 2015;DOI:10.1001

Pernicious Anemia and Vitamin B-12 Deficiency, viitattu 12.6.2018

Short, Matthew and Domagalski, Jason: Iron Deficiency Anemia: Evaluation and Management. Am Fam Physician. 2013 Jan 15;87(2):98-104

Rajatie, Jukka: Lasten anemia. Duodecim 2002; 118:997-1002

Rämet M, Parkkila S, Harila-Saari A. Rauta-aineenvaihdunta ja raudanpuuteanemia. Kirjassa: Porkka K, Lassila R, Remes K, Savolainen E-R. (toim.). Veritaudit. Kustannus Oy Duodecim 2015; s. 169–81.

Wang, Mary: Iron deficiency and other types of anemia in infants and children. Am Fam Physician. 2016 Feb 15;93(4):270-278

What are Normal Hemoglobine Values, viitattu 12.6.2018

https://www.emedicinehealth.com/anemia/article_em.htm , viitattu 11.6.2018

Raudanpuuteanemia on maailman yleisin ravintoainepuutos. Sen tavallisimpia oireita ovat hengästyminen ja voimakas väsymys.

Rautaa tarvitaan hemoglobiinin ja punasolujen rakennukseen. Hemoglobiini on punasolujen proteiini, joka kuljettaa happea elimistön kudoksiin. Jos rautaa ei saada tarpeeksi, hemoglobiini laskee.

Raudanpuuteanemia johtuu yleensä raudan saannin kannalta puutteellisesta ruokavaliosta. Erityisesti kasvisruokavalio tulee suunnitella huolella, jotta siitä saadaan tarpeeksi rautaa. Rautaa menetetään verenvuotojen kuten kuukautisten mukana, minkä vuoksi raudanpuuteanemia on erityisen yleistä nuorilla naisilla.

Anemia voidaan todeta yksinkertaisella verikokeella, hemoglobiinimittauksella. Raudanpuute todetaan esimerkiksi raudan määrästä kertovalla ferritiinitestillä.

Raudanpuuteanemian lisäksi on olemassa myös muita anemiatyyppejä. Nämä eivät johdu raudanpuutteesta, vaan muista tekijöistä. Anemian syy täytyy aina selvittää.

 

Raudanpuuteanemian ehkäisy

Omalla toiminnalla voi vähentää raudanpuuteanemian riskiä ja kohottaa samalla omaa vireystilaansa. Raudanpuuteanemiaa ehkäisevä ruokavalio sisältää tarpeeksi rautaa, B12-vitamiinia, folaattia ja C-vitamiinia. Lisäksi terveellinen ruokavalio on monipuolinen ja ruokailurytmi säännöllinen.

Rautaa saa muun muassa seuraavista ruoka-aineista:

  • Veri, maksa ja punainen liha
  • Linssit ja pavut
  • Pinaatti, nokkonen ja rucola
  • Pähkinät (erityisesti cashew-pähkinä) ja manteli
  • Leseet, kuitupitoiset hiutaleet ja suurimot
  • Kurpitsansiemen, hampunsiemen, soijarouhe, kvinoa
  • Pasta ja täysjyväriisi
  • Kananmuna
  • Simpukat , äyriäiset ja kalat
  • Parsakaali, herne, maa-artisokka, mustajuuri
  • Kuivattu basilika ja oregano

 

7 vinkkiä riittävään raudansaantiin:

  1. Rauta imeytyy parhaiten eläinkunnan tuotteista. Rautaa voi kuitenkin saada riittävästi myös kasvikunnan tuotteista.
  2. Rautaa sisältävien ruokien yhteydessä kannattaa nauttia C-vitamiinipitoisia ruokia, kuten kasviksia ja hedelmiä, sillä C-vitamiini edistää raudan imeytymistä. Erityisen paljon C-vitamiinia sisältävät mustaherukat ja appelsiinit.
  3. Eräät ruoka-aineet, kuten maitotuotteiden sisältämä kalsium, tee, kahvi, kaakao ja leseet heikentävät raudan imeytymistä ravinnosta. Voi siis olla järkevää nauttia imeytymistä estävät ruoka-aineet erillään rautapitoisista.
  4. Erityisesti runsaasti liikkuvien ja raskaana olevien tulisi pitää huolta raudan määrästä ruokavaliossaan.
  5. Runsaat kuukautiset voivat aiheuttaa vaikeaakin raudanpuutosta, joten varsinkin kuukautisten aikaan kannattaa suosia rautapitoisia ruokia.
  6. Tulehduskipulääkkeitä (NSAID) on syytä käyttää harkiten sillä ne saattavat aiheuttaa mahalaukun pinnalle verenvuotoa ja johtaa näin raudanpuutteeseen.
  7. Raudan lisäksi kannattaa huolehtia riittävästä B12-vitamiinin ja folaatin saannista. B12-vitamiinia saa eläinperäisistä ruoista, kuten lihasta, kalasta ja kananmunista. Folaatin parhaita lähteitä ovat tuoreet kasvikset, hedelmät ja marjat, pavut, täysjyvävilja ja maksa.

 

Raudanpuuteanemian oireet

Ensimmäinen ja kiusallisin huomattavissa oleva raudanpuuteanemian oire on usein väsymys. Väsymys on sitä voimakkaampaa, mitä hankalampi puutostila on kyseessä.

Raudanpuute kehittyy usein vähitellen ja huomaamatta, joten oireisiin ehtii valitettavasti tottua siten, että omaa tilaa ei välttämättä osaa pitää normaalista poikkeavana.

Raudanpuuteanemian tavallisimpia oireita ovat:

  • väsymys
  • heikotus, huimaus ja kalpeus
  • ihon tai silmänvalkuaisten keltaisuus
  • heikentynyt yleiskunto
  • alttius flunssille
  • hajamielisyys ja keskittymiskyvyn puute
  • päänsärky
  • hermostuneisuus
  • ruokahaluttomuus
  • hengästyminen ja hengenahdistus
  • rintakipu ja sydämen tykytys
  • ihon ja huulten kuivuminen, kynsien halkeilu
  • hiusten haurastuminen ja hiustenlähtö
  • ienten vaaleneminen
  • nopeutunut pulssi

 

Kuka kärsii raudanpuuteanemiasta?

Raudanpuute on maailman yleisin ravintoainepuutos. Jopa kolmasosa maailman väestöstä kärsii anemiasta, mutta kehittyneissä maissa raudanpuutetta esiintyy vain noin 2 – 10 prosentilla väestöstä.

Raudanpuuteanemia on yleisintä hedelmällisessä iässä olevilla naisilla, sylilapsilla ja vanhuksilla. Raskaus, imetys ja runsaat kuukautiset altistavat raudanpuuteanemialle. Myös kovatehoinen kestävyyslajien harrastaminen lisää sen riskiä.

Nuorten naisten riski sairastua anemiaan on kuukautisten vuoksi kaksinkertainen nuoriin miehiin verrattuna. Raudanpuuteanemiaa esiintyy kaikenikäisillä, mutta iäkkäillä ihmisillä se voi aiheuttaa vakavampia oireita.

Raudanpuuteanemian riskiä lisäävät:

  • Yksipuolinen ruokavalio, joka sisältää niukasti rautaa, B-12-vitamiinia ja folaattia. Vaikka kasvisruokavalio voi olla hyvin monipuolinen, se muuttuu vitamiinien ja raudan kannalta yksipuoliseksi ellei mitään eläinkunnan tuotteita eikä B12-vitamiinilisää käytetä ja jos ei syödä rautapitoisia kasviksia, kuten pinaattia.
  • Kuukautiset.
  • Raskaus.
  • Krooniset sairaudet.
  • Suolistosairaudet, kuten Crohnin tauti ja keliakia häiritsevät ravinteiden imeytymistä ja voivat aiheuttaa anemiaa.
  • Ikä. Yli 65-vuotiailla on kohonnut riski raudanpuutteeseen.
  • Kovatehoinen ja runsas liikunta.
  • Runsas alkoholin käyttö
  • Muut tekijät: tietyt infektiot, verisairaudet ja autoimmuunisairaudet sekä tietyt lääkkeet voivat vaikuttaa punasolujen tuotantoon.

 

Erilaiset anemiat

Kun anemia todetaan, sen syy täytyy aina selvittää. Kaikki anemiat eivät johdu raudanpuutteesta, vaan anemiaa aiheuttavat monet asiat.

 

Raudanpuuteanemia

Raudanpuuteanemia on yleisin anemiatyyppi, ja maailmanlaajuisesti se selittää puolet kaikista anemiatapauksista.

Raudanpuuteanemiassa veren punasolujen hemoglobiinipitoisuus on alentunut.
Hemoglobiinin pääasiallinen tehtävä on kuljettaa kehon sisällä happea. Myös ferritiiniä eli raudan varastoijaproteiinia on kehossa liian vähän.

Raudanpuute voi johtua raudan kannalta riittämättömästä ravinnosta tai verenvuodosta, kuten runsaasta kuukautisvuodosta. Kuukautisvuodon mukana menetetään rautaa. Lisäksi raudanpuuteanemiaan voivat johtaa ruoan imeytymiseen vaikuttavat tilat, kuten keliakia.

 

Anemia ja vitamiininpuutokset

B12-vitamiinin puutostila puutostila voi johtaa yhteen anemiaan tyyppiin, megaloblastiseen anemiaan.

Elimistö tarvitsee B12-vitamiinia ja folaattia punasolujen ja hemoglobiinin muodostumisessa. Niiden puute johtaa anemiaan.

B12-vitamiinin puutetta tavataan pääasiassa ikääntyneillä. Yhdellä kymmenestä yli 65-vuotiaasta suomalaisesta on todettu B12-vitamiinin puute. Nuorilla B12-vitamiinin puute on harvinaisempi. Kasvisruokavaliota noudattavan on hyvä ottaa B12-vitamiinia sisältävää ravintolisää, sillä tätä vitamiinia voidaan saada vain eläinperäisistä tuotteista.

Pernisiöösissä anemiassa on kyse B12-vitamiinin imeytymättömyydestä.

B12-vitamiinin puutoksen yleisimpiä oireita ovat ajatteluun ja muistamiseen liittyvät kognitiiviset oireet, lihasheikkous ja tunto-oireet.

Foolihapon eli folaatin, B9-vitamiinin, puutteen voi välttää noudattamalla monipuolista ruokavaliota ja välttämällä liikaa alkoholin käyttöä.

B12-vitamiinin ja foolihapon pitoisuudet omassa elimistössä on mahdollista testata verikokeella.

 

Muut anemiat

Anemia voi johtua myös muista syistä, kuin vitamiinin tai raudan puutteellisesta saannista.

  • Hemoglobinopatiassa henkilöllä on geenivirhe, jonka vuoksi hemoglobiini eli verenpuna on epämuodostunutta. Sirppisoluanemia on esimerkki geenivirheestä johtuvasta anemiasta.
  • Sideroblastisessa anemiassa luuydin ei tuota tarpeeksi terveitä punasoluja. Tässä anemian tyypissä elimistössä on kyllä rautaa, mutta se ei pysty yhdistymään hemoglobiiniin. Tällainen anemia on Suomessa hyvin harvinainen.
  • Normosyyttisessä anemiassa punasoluja on määrällisesti liian vähän. Tällainen anemia johtuu yleensä runsaasta verenvuodosta tai pitkäaikaisesta sairaudesta.
  • Hemolyyttisessä anemiassa punasolut hajoavat nopeasti eikä uusia synny samalla tahdilla.
  • Aplastisessa anemiassa eli luuydinkadossa luuydin ei tuota tarpeeksi kaikkia kolmea solulajia: punasoluja, valkosoluja ja verihiutaleita.

 

Anemian testaus

Anemia todetaan verikokeilla. Verikokeilla voidaan myös selvittää, millainen anemia on kyseessä, eli mistä anemia johtuu.

Ferritiinin mittaus (S-Ferrit, P-Ferrit) on ensisijainen tutkimus, kun mahdollista raudanpuutetta selvitetään. Hemoglobiini on anemian toteamisessa käytettävä testi.

Ferritiinitestillä voidaan määrittää raudanpuuteanemia lähes varmalla todennäköisyydellä. Ferritiini on elimistön raudan varastoija, joka kuljettaa raudan veren mukana sinne, missä sitä tarvitaan. Myös raudanpuuteanemian kehittyminen voidaan todeta ferritiinitestillä, jolloin se voidaan ennaltaehkäistä.

Raudanpuuteanemiassa verinäyte voi poiketa normaaliarvoista seuraavien testien kohdalla:

Raudanpuuteanemian mahdollisuus kannattaa selvittää verikokeilla, mikäli kärsii anemian oireista, kuten väsymyksestä, kalpeudesta ja aiempaa nopeammasta hengästymisestä.

Iäkkäiden henkilöiden kannattaa testata hemoglobiinitasonsa säännöllisesti, vaikka raudanpuuteanemian oireita ei olisikaan.

 

Normaali hemoglobiini

Hemoglobiini eli verenpuna laskee anemiassa.

Naisilla on keskimäärin alhaisempi hemoglobiini kuin miehillä.

Naisilla normaalina hemoglobiinina pidetään 117 – 155 g/l.

Miehillä normaalina hemoglobiinina pidetään 134 – 167 g/l.

Maailman terveysjärjestön WHO:n käyttämät hemoglobiinin viitearvot poikkeavat hieman suomalaisista rajoista. 

 

Hemoglobiini raskauden aikana

Raudanpuuteanemia ja raudanpuute raskauden aikana ovat hyvin tavallisia.

Kun raskaana olevan naisen hemoglobiiniarvot laskevat alle 110 g/l, puhutaan raskausajan anemiasta. Lievä anemia ei aiheuta ongelmia sikiölle, vaan haitallisena  pidetään alle 80 g/l hemoglobiinitasoa.

Punasolujen kokonaismäärä elimistössä ei yleensä todellisuudessa laske, vaan hemoglobiinin lasku johtuu veren laimenemisesta. Kokonaisuudessaan elimistössä kiertävän veren määrä lisääntyy noin 40 % raskauden aikana.

Jopa 10 – 20 %:lla odottajista hemoglobiiniarvo on raskauden lopulla alle 110 g/l. Äidin lievä anemia ei kuitenkaan yleensä aiheuta ongelmia sikiölle.

 

Raskausanemian syyt

Punasolujen tuotanto lisääntyy raskauden aikana, joten elimistö tarvitsee lisää rautaa. Erityisesti loppuraskaudessa äidin tulee saada rautaa myös sikiön puolesta. Raudan puute on yleisin syy raskausajan anemiaan.

Raudan ohella myös foolihapon puute aiheuttaa anemiaa raskausaikana. Foolihapon puutetta aiheuttaa yleensä yksipuolinen ruokavalio.

Naisen hemoglobiiniarvoja seurataan raskauden aikana säännöllisesti neuvolassa.

 

Lapsen ja nuoren anemia

Monipuolista ruokavaliota noudattavilla lapsilla ja nuorilla raudanpuuteanemia on harvinainen. Raudanpuute on silti yleisin lasten ja nuorten anemian syy.

Raudanpuute voi johtua esimerkiksi kuukautisvuodosta ja ruokavaliosta, kuten aikuisillakin.

 

Lasten ja nuorten normaali hemoglobiini

Lasten ja nuorten hemoglobiinin normaaliarvot poikkeavat aikuisten arvoista.

Vastasyntynyt 135 -240 g/l
2 – 3 kk 110-120 g/l
Kouluikäinen 130-140 g/l

Keskimääräiset hemoglobiinitasot lapsilla ja nuorilla:

Ikä Viitearvo Yksikkö
Vastasyntynyt 165 g/l
1 kk 139 g/l
2 kk 112 g/l
3-6 kk 115 g/l
6 kk – 2 v 120 g/l
2-6 v 125 g/l
6-12 v 135 g/l
12-18 v, pojat 145 g/l
12-18v, tytöt 140 g/l

Oireet

Suurin osa anemiaa sairastavista lapsista ja nuorista on oireettomia, ja alhainen hemoglobiini havaitaan tyypillisesti sattumalöydöksenä verikokeissa. Koska anemia kehittyy hitaasti, hemoglobiini voi olla hyvinkin alhainen ilman, että oireita on huomattu. Pitkäänkin jatkunut alhainen hemoglobiini aiheuttaa usein vain lieviä oireita, kuten väsymystä ja kalpeutta.

Väsynyt, kalpea tai voimaton lapsi on aina syytä viedä tutkimuksiin.

Hoito

Mikäli anemia johtuu raudanpuutteesta, hoidoksi riittää raudan antaminen tabletteina tai liuoksena. Turhan takia rautaa ei kuitenkaan kannata lapselle antaa, sillä se saattaa aiheuttaa muun muassa vatsavaivoja.

 

Lähteet

Aplastic Anemia & MDS International Foundation, viitattu 12.6.2018

Caudill JS, Imran H, Porcher JC, Steensma DP (2008). “Congenital sideroblastic anemia associated with germline polymorphisms reducing expression of FECH”, viitattu 12.6.2018

Fineli , rauta

Hemoglobin (Low and High Range Causes), viitattu 12.6.2018

Hemoglobinopathies and Thalassemia, viitattu 12.6.2018

Juvonen E , Savolainen E-R. Hankinnaiset hemolyyttiset anemiat. Kirjassa: Ruutu T, Rajamäki A, Lassila R, Porkka K, toim. Veritaudit. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2007, s. 198–216.

Kerry E. Drury, BA; Matt Schaeffer, BS; Jonathan I. Silverberg, MD, PhD, MPH: Association Between Atopic Disease and Anemia in US Children. Ja­ma Pe­diatrics 2015;DOI:10.1001

Pernicious Anemia and Vitamin B-12 Deficiency, viitattu 12.6.2018

Short, Matthew and Domagalski, Jason: Iron Deficiency Anemia: Evaluation and Management. Am Fam Physician. 2013 Jan 15;87(2):98-104

Rajatie, Jukka: Lasten anemia. Duodecim 2002; 118:997-1002

Rämet M, Parkkila S, Harila-Saari A. Rauta-aineenvaihdunta ja raudanpuuteanemia. Kirjassa: Porkka K, Lassila R, Remes K, Savolainen E-R. (toim.). Veritaudit. Kustannus Oy Duodecim 2015; s. 169–81.

Wang, Mary: Iron deficiency and other types of anemia in infants and children. Am Fam Physician. 2016 Feb 15;93(4):270-278

What are Normal Hemoglobine Values, viitattu 12.6.2018

https://www.emedicinehealth.com/anemia/article_em.htm , viitattu 11.6.2018

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *