Folaatti on erityisen tärkeä raskautta suunnitteleville ja raskaana oleville naisille, sillä vähäinen folaatinsaanti alkuraskaudessa lisää riskiä siihen, ettei kehittyvän sikiön hermostoputki sulkeudu.

  • Folaattia tarvitaan muun muassa punasolujen muodostukseen, aivojen aineenvaihduntaan, DNA:n toimintaan ja suolahapon syntymiseen vatsassa.
  • Suomalaiset saavat ravinnostaan keskimäärin liian vähän folaattia.
  • Folaatilla on merkittävä vaikutus sikiön hyvinvointiin.
  • Folaatin hyviä lähteitä ovat tuoreet kasvikset, hedelmät ja marjat, pavut, täysjyvävilja ja maksa.
  • Folaattia tarvitaan muun muassa punasolujen muodostukseen, aivojen aineenvaihduntaan, DNA:n toimintaan ja suolahapon syntymiseen vatsassa.
  • Suomalaiset saavat ravinnostaan keskimäärin liian vähän folaattia.
  • Folaatilla on merkittävä vaikutus sikiön hyvinvointiin.
  • Folaatin hyviä lähteitä ovat tuoreet kasvikset, hedelmät ja marjat, pavut, täysjyvävilja ja maksa.

Folaatti on B-ryhmän vesiliukoinen vitamiini (B9), jolla on tärkeä tehtävä hiiliatomin kuljettajana elimistössä. Sen synteettistä muotoa kutsutaan foolihapoksi.

Folaatti on erityisen tärkeä raskautta suunnitteleville ja raskaana oleville naisille, sillä vähäinen folaatinsaanti alkuraskaudessa lisää riskiä siihen, ettei kehittyvän sikiön hermostoputki sulkeudu.

Suomalaiset saavat keskimäärin liian vähän folaattia ruokavaliostaan.

Tässä artikkelissa kerromme folaatin merkityksestä elimistölle, folaatin saantisuosituksista, folaattiarvojen testaamisesta sekä folaattiarvojen vaikutuksesta terveydentilaan.

Folaatin merkitys elimistössä

Folaatti on ihmiselle välttämätöntä. Sitä tarvitaan muun muassa punasolujen muodostukseen, aivojen aineenvaihduntaan, DNA:n toimintaan ja suolahapon syntymiseen vatsassa. Elimistön folaattivarastot sijaitsevat maksassa.

Puuttellisen folaatinsaannin on todettu aiheuttavan riskin sikiön hermostovaurioihin ja sillä on mahdollisesti vaikutusta myös eräiden syöpien syntyyn. Joidenkin tutkimusten mukaan foolihappolisä näyttäisi edistävän valtimoiden sisäseinämän endoteelin toimintaa, mikä vähentää valtimonkovettumataudin ja aivohalvauksen riskiä.

Ihminen ei itse pysty muodostamaan folaattia ja siksi sitä täytyy saada ravinnosta.

Folaatin saantisuositukset ja lähteet

Folaatin saantisuositus on miehille ja menopaussin ohittaneille naisille 300 µg/vrk ja hedelmällisessä iässä oleville naisille 400 µg/vrk. Raskaana oleville ja imettäville saantisuositus on 500 µg/vrk.

Suomalaiset saavat ravinnostaan keskimäärin liian vähän folaattia. Erityisesti naiset saavat suosituksiin nähden niukasti folaattia. Kaikille raskautta suunnitteleville ja raskaana oleville naisille suositellaankin foolihappolisää.

Folaatin hyviä lähteitä ovat tuoreet kasvikset, hedelmät ja marjat, pavut, täysjyvävilja ja maksa. Folaatti on nopeasti hajoava ja lämpöherkkä, joten se hajoaa ruoan pitkäaikaisen keittämisen aikana. Folaatin lähteitä kannattaa tästä syystä nauttia mahdollisuuksien mukaan raakana.

Riittämätön B12-vitamiinin saanti heikentää foolihapon imeytymistä. B12-vitamiinia saa ainoastaan eläinkunnan tuotteista, joten erityisesti vegaanien ja kasvissyöjien tulisi kiinnittää huomiota B12-vitamiinin saantiin.

Milloin folaatin määrä kannattaa testata?

Folaattiarvoista (fE-Folaat) voidaan tutkia folaatin puutosta. Riskiryhmiä folaatin puutokselle ovat:

  • raskaana olevat ja imettävät
  • imeytymishäiriöistä (esim. keliakia) kärsivät
  • yksipuolista ja niukasti kasviksia sisältävää ravintoa syövät
  • alkoholistit
  • eräiden lääkkeiden (esim. metotreksaatti ja aspiriini) käyttäjät

Lisäksi folaattiarvoja tutkitaan megaloblastisen anemian diagnosoimiseksi ja imeytymishäiriöiden selvittämiseksi.

Verinäyte otetaan yleensä aamulla paaston jälkeen.

Mistä voin tilata folaattitestin?

Voit tilata folaatin mittauksen Puhdin verkkokaupasta. Testi kuuluu myös seuraaviin paketteihin:

Kaikki Puhdin testit ovat tilattavissa ilman lääkärin lähetettä.

Viitearvot

Verinäytteestä tehtävän folaattitutkimuksen (fE-Folaat) viitearvo on 634-1792 nmol/l.

Folaattiarvojen tulkinta

Folaatin riittämätön saanti heikentää solunjakautumistoimintoja. Siksi puutos ilmenee ensimmäisenä nopeasti jakaantuvissa soluissa, kuten limakalvoilla, ruoansulatuskanavassa ja punasoluissa.

Folaatin puutosoireita ovat:

  • megaloblastinen anemia
  • ruuansulatuskanavan solujen vaurioitumisesta johtuva ravintoaineiden imeytymisen heikkeneminen
  • immuunipuolustuksen heikkeneminen
  • ihomuutokset
  • lihasheikkous
  • kasvun hidastuminen
  • hermosto-oireet.

Folaatilla on merkittävä vaikutus sikiön hyvinvointiin. Folaatin puute voi aiheuttaa häiriöitä kehittyvän sikiön hermostoputken sulkeutumiseen. Tämä voi pahimmillaan johtaa vakaviin epämuodostumiin. Folaattia tarvitaan heti raskauden alusta lähtien, mistä syystä foolihappovalmisteiden käytön aloittamista suositellaan jo raskauden suunnitteluvaiheessa.

Mahdollisia syitä matalalle folaattiarvolle ovat:

  • Folaatin riittämätön saanti ruokavaliosta
  • Lisääntynyt tarve (esim. raskaus, imetys, tuberkuloosi, pahanlaatuiset kasvaimet, leukemia)
  • Heikentynyt imeytyminen (esim. keliakia, Chrohnin tauti, ohutsuolisektio)
  • Antibakteerihoidon tai kemoterapian seurauksena suolen muuttunut mikrofloora
  • Eräät lääkeaineet (esim. esim. fenytoiini, primidoni, metformiini, sulfasaltsiini, triamtereeni
  • Alkoholismi

LÄHTEET

Huslab: Folaatti, seerumista. Viitattu 29.6.2018

MedicineNet: Folic Acid. Viitattu 29.6.2018

Medscape: Meta-Analysis Suggests Folic Acid Reduces Risk for Initial Stroke. Viitattu 29.6.2018

Synlab: Folaatti. Viitattu 29.6.2018.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Terveytta ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Viitattu 27.5.2017

Folaatti on B-ryhmän vesiliukoinen vitamiini (B9), jolla on tärkeä tehtävä hiiliatomin kuljettajana elimistössä. Sen synteettistä muotoa kutsutaan foolihapoksi.

Folaatti on erityisen tärkeä raskautta suunnitteleville ja raskaana oleville naisille, sillä vähäinen folaatinsaanti alkuraskaudessa lisää riskiä siihen, ettei kehittyvän sikiön hermostoputki sulkeudu.

Suomalaiset saavat keskimäärin liian vähän folaattia ruokavaliostaan.

Tässä artikkelissa kerromme folaatin merkityksestä elimistölle, folaatin saantisuosituksista, folaattiarvojen testaamisesta sekä folaattiarvojen vaikutuksesta terveydentilaan.

Folaatin merkitys elimistössä

Folaatti on ihmiselle välttämätöntä. Sitä tarvitaan muun muassa punasolujen muodostukseen, aivojen aineenvaihduntaan, DNA:n toimintaan ja suolahapon syntymiseen vatsassa. Elimistön folaattivarastot sijaitsevat maksassa.

Puuttellisen folaatinsaannin on todettu aiheuttavan riskin sikiön hermostovaurioihin ja sillä on mahdollisesti vaikutusta myös eräiden syöpien syntyyn. Joidenkin tutkimusten mukaan foolihappolisä näyttäisi edistävän valtimoiden sisäseinämän endoteelin toimintaa, mikä vähentää valtimonkovettumataudin ja aivohalvauksen riskiä.

Ihminen ei itse pysty muodostamaan folaattia ja siksi sitä täytyy saada ravinnosta.

Folaatin saantisuositukset ja lähteet

Folaatin saantisuositus on miehille ja menopaussin ohittaneille naisille 300 µg/vrk ja hedelmällisessä iässä oleville naisille 400 µg/vrk. Raskaana oleville ja imettäville saantisuositus on 500 µg/vrk.

Suomalaiset saavat ravinnostaan keskimäärin liian vähän folaattia. Erityisesti naiset saavat suosituksiin nähden niukasti folaattia. Kaikille raskautta suunnitteleville ja raskaana oleville naisille suositellaankin foolihappolisää.

Folaatin hyviä lähteitä ovat tuoreet kasvikset, hedelmät ja marjat, pavut, täysjyvävilja ja maksa. Folaatti on nopeasti hajoava ja lämpöherkkä, joten se hajoaa ruoan pitkäaikaisen keittämisen aikana. Folaatin lähteitä kannattaa tästä syystä nauttia mahdollisuuksien mukaan raakana.

Riittämätön B12-vitamiinin saanti heikentää foolihapon imeytymistä. B12-vitamiinia saa ainoastaan eläinkunnan tuotteista, joten erityisesti vegaanien ja kasvissyöjien tulisi kiinnittää huomiota B12-vitamiinin saantiin.

Milloin folaatin määrä kannattaa testata?

Folaattiarvoista (fE-Folaat) voidaan tutkia folaatin puutosta. Riskiryhmiä folaatin puutokselle ovat:

  • raskaana olevat ja imettävät
  • imeytymishäiriöistä (esim. keliakia) kärsivät
  • yksipuolista ja niukasti kasviksia sisältävää ravintoa syövät
  • alkoholistit
  • eräiden lääkkeiden (esim. metotreksaatti ja aspiriini) käyttäjät

Lisäksi folaattiarvoja tutkitaan megaloblastisen anemian diagnosoimiseksi ja imeytymishäiriöiden selvittämiseksi.

Verinäyte otetaan yleensä aamulla paaston jälkeen.

Mistä voin tilata folaattitestin?

Voit tilata folaatin mittauksen Puhdin verkkokaupasta. Testi kuuluu myös seuraaviin paketteihin:

Kaikki Puhdin testit ovat tilattavissa ilman lääkärin lähetettä.

Viitearvot

Verinäytteestä tehtävän folaattitutkimuksen (fE-Folaat) viitearvo on 634-1792 nmol/l.

Folaattiarvojen tulkinta

Folaatin riittämätön saanti heikentää solunjakautumistoimintoja. Siksi puutos ilmenee ensimmäisenä nopeasti jakaantuvissa soluissa, kuten limakalvoilla, ruoansulatuskanavassa ja punasoluissa.

Folaatin puutosoireita ovat:

  • megaloblastinen anemia
  • ruuansulatuskanavan solujen vaurioitumisesta johtuva ravintoaineiden imeytymisen heikkeneminen
  • immuunipuolustuksen heikkeneminen
  • ihomuutokset
  • lihasheikkous
  • kasvun hidastuminen
  • hermosto-oireet.

Folaatilla on merkittävä vaikutus sikiön hyvinvointiin. Folaatin puute voi aiheuttaa häiriöitä kehittyvän sikiön hermostoputken sulkeutumiseen. Tämä voi pahimmillaan johtaa vakaviin epämuodostumiin. Folaattia tarvitaan heti raskauden alusta lähtien, mistä syystä foolihappovalmisteiden käytön aloittamista suositellaan jo raskauden suunnitteluvaiheessa.

Mahdollisia syitä matalalle folaattiarvolle ovat:

  • Folaatin riittämätön saanti ruokavaliosta
  • Lisääntynyt tarve (esim. raskaus, imetys, tuberkuloosi, pahanlaatuiset kasvaimet, leukemia)
  • Heikentynyt imeytyminen (esim. keliakia, Chrohnin tauti, ohutsuolisektio)
  • Antibakteerihoidon tai kemoterapian seurauksena suolen muuttunut mikrofloora
  • Eräät lääkeaineet (esim. esim. fenytoiini, primidoni, metformiini, sulfasaltsiini, triamtereeni
  • Alkoholismi

LÄHTEET

Huslab: Folaatti, seerumista. Viitattu 29.6.2018

MedicineNet: Folic Acid. Viitattu 29.6.2018

Medscape: Meta-Analysis Suggests Folic Acid Reduces Risk for Initial Stroke. Viitattu 29.6.2018

Synlab: Folaatti. Viitattu 29.6.2018.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Terveytta ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Viitattu 27.5.2017

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *