Päänsärky lyhyesti

  • Lähes kaikki ovat joskus kokeneet päänsärkyä.
  • Isoon osaan päänsärkyoireita ei löydetä selittävää syytä.
  • Erilaisia päänsärkytyyppejä on olemassa yli sata.
  • Lääkäriin on hyvä hakeutua, jos kyseessä on “uusi” päänsärky tai oireet muuttuvat tai pahenevat aiemmasta.

Päänsärky

Lähes kaikki ihmiset ovat joskus kokeneet päänsärkyä; kyseessä on siis yleinen ja myös yksilöllinen vaiva. Tämän takia myös päänsäryn hoidossa korostuu yksilöllisyys. Päänsärkyä esiintyy naisilla useammin kuin miehillä.

Päänsärky voi johtua useasta eri tekijästä. Sen hoitoon on myös olemassa useita erilaisia täsmähoitoja.

Tärkeää päänsäryn hoidossa on oikea diagnoosi; erilaisia päänsärkytyyppejä on nimittäin olemassa yli sata.

Mistä päänsärky johtuu?

Päänsäryn taustalla on harvoin sairaus. Suurin osa päänsäryistä ei ole vaarallisia, vaikkakin ikäviä ne aina ovatkin. Yleisimmät päänsäryt ovat migreeni ja lihasjännityspäänsärky (tensiosärky). Myös sarjoittaiset päänsäryt ovat yleisiä. Hoidon kannalta tärkeää on erottaa, mistä päänsäryn tyypistä on kyse.

Tensiosärky on usein tasaista, kun migreeni on puolestaan kohtausluonteista. Tensiosärkyyn ei yleensä liity valo- tai ääniarkuutta, pahoinvointia tai rasitusherkkyyttä toisin kuin migreeniin. Kevyt ulkoilu tai liikunta voi auttaa tensiosärkyyn, mutta migreenikohtauksessa apua saa yleensä nimenomaan levosta, hiljaisuudesta ja hämärästä huoneesta.

Tavanomaiset särkylääkkeet auttavat yleensä tensiosärkyyn. Runsas kipulääkkeen käyttö voi kuitenkin johtaa lääkepäänsäryn kehittymiseen. Tällaiselle päänsärylle on tyypillistä, että lääke auttaa kipuun, mutta kipu palaa takaisin aina vain lyhyemmän ajan kuluttua. Näin lääkkeet menettävät tehoaan ja alkavat ylläpitää päänsärkyä.

Hetkellinen, ohimenevä päänsärky voi johtua jännittämisestä, rasituksesta tai unen puutteesta.

Päänsärkyä voi liittyä myös muihin tilanteisiin kuten tulehdus- tai aineenvaihduntasairauksiin.

Päänsärky voi liittyä myös esimerkiksi hampaisiin ja purentaan tai krapulaan.

Päänsärky voi johtua myös muun muassa päähän kohdistuneesta iskusta, verisuonipullistumasta tai verenkiertohäiriöistä.

Vaarallisia päänsäryn aiheuttajia ovat aivoverenvuoto, aivoverisuonten ahtauma, aivokasvain, aivokalvontulehdus ja myrkytystila.

Erilaisia päänsärkyjä

Primäärisiä:

  • migreeni
  • tensiosäryt
  • sarjoittaiset päänsäryt

Sekundaarisia, perussyynä mm.:

  • trauma
  • verenkierrollinen syy
  • ei-verenkierrolliset kallonsisäiset syyt
  • “vieroitussäryt“ (mm. särkylääkkeet, kofeiini, alkoholi)
  • infektiot
  • aineenvaihdunnalliset häiriöt
  • pään tai kaulan/kaularangan muu rakennehäiriö
  • pään alueen hermosäryt (esim. kolmoishermosärky)
  • luokittelemattomat muut särkyoireet

Isoon osaan päänsärkyoireita ei löydetä selittävää syytä.

Päänsärky – Milloin hoitoon?

Lääkäriin on hyvä hakeutua, jos kyseessä on “uusi” päänsärky tai oireet muuttuvat tai pahenevat aiemmasta. Hoitoon tulee hakeutua välittömästi, jos päänsärky alkaa yhtäkkisesti voimakkaana tai siihen liittyy voimakkaita muita oireita. Kaikissa tapauksissa lääkäriin on syytä hakeutua, jos pitkittyvä tai toistuva päänsärky haittaa normaalia arkea ja elämää.

Teksti

Kirjoittajan avatar


Päivitetty: 25.03.2022

Onko sinulla kokemuksia aiheesta, joita haluaisit jakaa?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.