Kalsium on luustomme tärkein rakennusaine. Arviolta 99 prosenttia kalsiumin kokonaismäärästä on luukudoksissa. Se on välttämätön myös monissa aineenvaihdunnan reaktiossa ja lisäksi se osallistuu lihas- ja hermosolujen toiminnan säätelyyn sekä veren hyytymisprosessiin.

  • Kalsium on luustomme tärkein rakennusaine.
  • Kalsiumin puute aiheuttaa luuston heikentymistä ja haurastumista.
  • Suomalaisten kalsiumista lähes kaksi kolmasosaa nautitaan maitovalmisteiden ja niitä sisältävien tuotteiden kautta.
  • Vaikka kaikkien luut huokoistuvat ikääntyessä, on osteoporoosi naisilla selvästi yleisempi kuin miehillä.
  • Kalsium on luustomme tärkein rakennusaine.
  • Kalsiumin puute aiheuttaa luuston heikentymistä ja haurastumista.
  • Suomalaisten kalsiumista lähes kaksi kolmasosaa nautitaan maitovalmisteiden ja niitä sisältävien tuotteiden kautta.
  • Vaikka kaikkien luut huokoistuvat ikääntyessä, on osteoporoosi naisilla selvästi yleisempi kuin miehillä.

Kalsium on luustomme tärkein rakennusaine. Arviolta 99 prosenttia kalsiumin kokonaismäärästä on luukudoksissa. Se on välttämätön myös monissa aineenvaihdunnan reaktiossa ja lisäksi se osallistuu lihas- ja hermosolujen toiminnan säätelyyn sekä veren hyytymisprosessiin.

Tässä artikkelissa kerromme, miksi kalsium on välttämätöntä ihmiselle, mistä korkeat tai matalat kalsiumarvot voivat kertoa sekä lisäksi kerromme miten ravinnon kautta voi nauttia kalsiumia.

Kalsiumin merkitys elimistössä

Kalsiumia esiintyy veressä kolmessa eri muodossa: sidottuna albumiiniin, yhdisteenä bikarbonaatin, sitraatin ja fosfaatin kanssa sekä vapaina ioneina. Kalsiumin aineenvaihduntaa säätelevät lisäkilpirauhashormoni eli parathormoni, D-vitamiini ja kalsitoniini.

Yhdessä D-vitamiinin kanssa ne huolehtivat lujan luuston rakentumisesta. D-vitamiini parantaa myös kalsiumin imeytymistä. Tärkeimmät D-vitamiinin lähteet ovat kala ja auringon UV-säteet. Elimistö muodostaa D3-vitamiinia ihon altistuessa auringon UV-säteille.

Pieni osa kalsiumista osallistuu solujen sisäiseen viestintäjärjestelmään, jolla on keskeinen merkitys esimerkiksi monien hormonien vaikutukselle. Solunulkoisessa tilassa elimistö säätelee veren kalsiumpitoisuutta tarkasti, koska muutokset pitoisuudessa aiheuttavat häiriöitä hermoston ja lihasten toimintaan. Jos elimistö ei saa riittävästi kalsiumia ravinnon kautta, sitä irrotetaan luustosta, jossa sitä on aina saatavilla verenkiertoon. Kalsiumin puute aiheuttaa luuston heikentymistä ja haurastumista.

Kalsiumin lähteet ja saantisuositukset

Kalsiumin tarve vaihtelee eri ikäkausina. Lapsilla kasvu ja kehittyminen suurentaa kalsiumin tarvetta ja silloin kalsiumia hyödynnetään ravinnosta runsaasti. Aikuisella vain noin kymmenesosa ravinnosta saatavasta kalsiumista imeytyy.

Raskauden aikana kalsiumia kuluu sikiön tarpeisiin ja imetyksen aikana maidon tuottamiseen.

Ihmisen ikääntyessä kalsiumin imeytyminen heikkenee. Elimistö irrottaa puuttuvan kalsiumin luustosta lisäämällä lisäkilpirauhashormonin eli parathormonin eritystä. Tämä on yksi tekijä, joka altistaa osteoporoosille, josta kerromme lisää hieman edempänä.

Ikä mg/vrk
alle 6 kk äidinmaito tai äidinmaitokorvike
6-11 kk 540
1-5 v 600
6-9 v 700
10-18 v 900
aikuiset 800
raskaana olevat ja imettävät äidit 900

Suomalaisten kalsiumista lähes kaksi kolmasosaa nautitaan maitovalmisteiden ja niitä sisältävien tuotteiden kautta. Kalsium imeytyy ruuasta paremmin kuin tablettina nautittuna ja siksi sen saannista on tärkeä huolehtia eri aterioilla.

Maitotuotteiden lisäksi kalsiumia saadaan muun muassa seuraavista ruoka-aineista:

  • kaura-, pähkinä-, soija- tai riisipohjaiset juomat ja jugurtit
  • mehut ja kivennäisvedet, joihin on lisätty kalsiumia
  • kala
  • tofu
  • soijarouhe
  • tahini
  • mantelit
  • valkoiset pavut
  • kaalikasvit, kuten esimerkiksi parsakaali ja lehtikaali
  • tummanvihreät lehtivihannekset
  • appelsiini
  • mustaherukka

Mistä voin tilata kalsiumtutkimuksen?

Voit tilata fS-Ca-tutkimuksen Puhdin verkkokaupasta. Kaikki Puhdin testit ovat tilattavissa ilman lääkärin lähetettä.

Miksi kalsiumarvo tutkitaan?

Kalsiumin määrityksellä voidaan tutkia, onko veren kalsiumpitoisuus liian alhainen tai korkea.

Veren kalsiumpitoisuutta tutkitaan verinäytteestä myös sellaisten tautien diagnosoimiseen, jotka voivat vaikuttaa luustoon, hampaisiin, sydämeen, hermostoon tai munuaisiin. Lisäksi veren kalsiumpitoisuutta voidaan mitata, jos henkilöllä epäillään lisäkilpirauhasen tai kilpirauhasen liikatoimintaa.

Tunnistat tutkimuksen koodista fS-Ca.

Viitearvot

mmol/l = millimoolia litrassa

Lapset 6 vko – 18 kk 2.22 – 2.82 mmol/l
Lapset 19 kk – 5 v 2,15 – 2,70 mmol/l
Lapset 6 – 10 v 2.05 – 2.70 mmol/l
Lapset 11 – 16 v 2,15 – 2,70 mmol/l
Aikuiset 2,15 – 2,51 mmol/l

 

Korkea kalsiumarvo

Korkeaa veren kalsiumpitoisuutta kutsutaan hyperkalsemiaksi. Tavallisesti sen aiheuttaa lisäkilpirauhashormonin liikatoiminta, jolloin luusta siirtyy liikaa kalsiumia vereen. Toinen hyperkalsemian aiheuttaja voi olla luustoon levinnyt syöpä, jossa kalsiumia siirtyy luusta vereen.

Lisäksi korkeaa kalsiumarvoa voivat aiheuttaa muun muassa:

Matala kalsiumarvo

Matalaa veren kalsiumpitoisuutta kutsutaan hypokalsemiaksi, joka johtuu parathormonin puutteesta. Hypokalsemiaan voi myös johtaa merkittävästi vähentynyt D-vitamiinin saanti, jota voi ilmetä esimerkiksi keliakian yhteydessä.

Lisäksi matalaa kalsiumpitoisuutta voivat aiheuttaa muun muassa:

  • Kilpirauhasen kasvain
  • Imeytymishäiriö, jolloin kalsium ja D-vitamiini eivät imeydy kunnolla.
  • Munuaisten vajaatoiminta
  • D-vitamiinin puute, joka yleensä johtuu munuaisten vajaatoiminnasta.
  • Akuutti haimatulehdus eli pankreatiitti

Osteoporoosi

Kolmeenkymmeneen ikävuoteen asti luuta syntyy enemmän kuin sitä hajoaa, joten luun lujuus lisääntyy. Sen jälkeen luut huokoistuvat, koska luuta hajoaa enemmän kuin syntyy. Jos luut huokoistuvat niin paljon, että luu murtuu vähäisestäkin vammasta, puhutaan osteoporoosista.

Vaikka kaikkien luut huokoistuvat ikääntyessä, on osteoporoosi naisilla selvästi yleisempi kuin miehillä. Huokoistuminen kiihtyy erityisesti vaihdevuosien jälkeen, koska estrogeenin eli naishormonin vajaus kiihdyttää kalsiumin katoa luista.

Perinnölliset tekijät vaikuttavat siihen, että toisilla luun tiheys kasvaa nuorena suuremmaksi tai myöhemmällä iällä se hajoaa nopeammin kuin muilla. Myös henkilöillä, joilla on aikaisemmin ollut luunmurtumia, todetaan usein myöhemmällä iällä osteoporoosia. Aikaisempi luunmurtuma ei ole varsinaisesti riski osteoporoosiin, mutta se voi kieliä luun lujuuden heikentymisestä.

Lisäksi on paljon muita tekijöitä, jotka lisäävät osteoporoosin riskiä. Näitä ovat muun muassa:

  • Vähäinen kalsiumin ja D-vitamiinin saanti
  • Liiallinen laihuus ja anoreksia
  • Vähäinen liikunta
  • Tupakointi
  • Pitkäaikainen suun kautta nautittu kortisonilääkitys
  • Kalsiumaineenvaihduntaan vaikuttavat sairaudet, kuten esimerkiksi keliakia ja lisäkilpirauhashormonin eli parathormonin liikatuotanto.

Osteoporoosidiagnoosin jälkeen on huolehdittava riittävän kalsiumin, D-vitamiinin ja liikunnan saannista. Lääkehoito aloitetaan aina, jos henkilöllä todetaan osteoporoosiin liittyvä murtuma. Tavallisesti osteoporoosin lääkehoitona käytetään bisfosfonaattilääkettä, joita nautitaan suun kautta kerran viikossa tai kerran kuukaudessa. Bisfosfonaattilääkkeet estävät luun hajoamista ja voivat jopa lisätä luun mineraalipitoisuutta.

Suonensisäisesti voidaan käyttää tsoledronihappoa, jota annetaan vain kerran vuodessa.

Osteoporoosin hoito on pitkäaikainen ja sen avulla pyritään vähentämään luunmurtumien vaaraa.

 

Lähteet

Medicalnewstoday: Calcium: Health benefits, foods, and deficiency.

Calcichew.fi

Synlab: Kalsium.

Eskelinen Seija, Kalsium. Duodecim 2016; 003.063.

Aro Antti, Kalsium. Duodecim 2015; 002.011.

Mustajoki Pertti, Osteoporoosi. Duodecim 2017; 004.315.

Kalsiumin saantisuositukset: Terveyttä ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014, Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014. 

Kalsium on luustomme tärkein rakennusaine. Arviolta 99 prosenttia kalsiumin kokonaismäärästä on luukudoksissa. Se on välttämätön myös monissa aineenvaihdunnan reaktiossa ja lisäksi se osallistuu lihas- ja hermosolujen toiminnan säätelyyn sekä veren hyytymisprosessiin.

Tässä artikkelissa kerromme, miksi kalsium on välttämätöntä ihmiselle, mistä korkeat tai matalat kalsiumarvot voivat kertoa sekä lisäksi kerromme miten ravinnon kautta voi nauttia kalsiumia.

Kalsiumin merkitys elimistössä

Kalsiumia esiintyy veressä kolmessa eri muodossa: sidottuna albumiiniin, yhdisteenä bikarbonaatin, sitraatin ja fosfaatin kanssa sekä vapaina ioneina. Kalsiumin aineenvaihduntaa säätelevät lisäkilpirauhashormoni eli parathormoni, D-vitamiini ja kalsitoniini.

Yhdessä D-vitamiinin kanssa ne huolehtivat lujan luuston rakentumisesta. D-vitamiini parantaa myös kalsiumin imeytymistä. Tärkeimmät D-vitamiinin lähteet ovat kala ja auringon UV-säteet. Elimistö muodostaa D3-vitamiinia ihon altistuessa auringon UV-säteille.

Pieni osa kalsiumista osallistuu solujen sisäiseen viestintäjärjestelmään, jolla on keskeinen merkitys esimerkiksi monien hormonien vaikutukselle. Solunulkoisessa tilassa elimistö säätelee veren kalsiumpitoisuutta tarkasti, koska muutokset pitoisuudessa aiheuttavat häiriöitä hermoston ja lihasten toimintaan. Jos elimistö ei saa riittävästi kalsiumia ravinnon kautta, sitä irrotetaan luustosta, jossa sitä on aina saatavilla verenkiertoon. Kalsiumin puute aiheuttaa luuston heikentymistä ja haurastumista.

Kalsiumin lähteet ja saantisuositukset

Kalsiumin tarve vaihtelee eri ikäkausina. Lapsilla kasvu ja kehittyminen suurentaa kalsiumin tarvetta ja silloin kalsiumia hyödynnetään ravinnosta runsaasti. Aikuisella vain noin kymmenesosa ravinnosta saatavasta kalsiumista imeytyy.

Raskauden aikana kalsiumia kuluu sikiön tarpeisiin ja imetyksen aikana maidon tuottamiseen.

Ihmisen ikääntyessä kalsiumin imeytyminen heikkenee. Elimistö irrottaa puuttuvan kalsiumin luustosta lisäämällä lisäkilpirauhashormonin eli parathormonin eritystä. Tämä on yksi tekijä, joka altistaa osteoporoosille, josta kerromme lisää hieman edempänä.

Ikä mg/vrk
alle 6 kk äidinmaito tai äidinmaitokorvike
6-11 kk 540
1-5 v 600
6-9 v 700
10-18 v 900
aikuiset 800
raskaana olevat ja imettävät äidit 900

Suomalaisten kalsiumista lähes kaksi kolmasosaa nautitaan maitovalmisteiden ja niitä sisältävien tuotteiden kautta. Kalsium imeytyy ruuasta paremmin kuin tablettina nautittuna ja siksi sen saannista on tärkeä huolehtia eri aterioilla.

Maitotuotteiden lisäksi kalsiumia saadaan muun muassa seuraavista ruoka-aineista:

  • kaura-, pähkinä-, soija- tai riisipohjaiset juomat ja jugurtit
  • mehut ja kivennäisvedet, joihin on lisätty kalsiumia
  • kala
  • tofu
  • soijarouhe
  • tahini
  • mantelit
  • valkoiset pavut
  • kaalikasvit, kuten esimerkiksi parsakaali ja lehtikaali
  • tummanvihreät lehtivihannekset
  • appelsiini
  • mustaherukka

Mistä voin tilata kalsiumtutkimuksen?

Voit tilata fS-Ca-tutkimuksen Puhdin verkkokaupasta. Kaikki Puhdin testit ovat tilattavissa ilman lääkärin lähetettä.

Miksi kalsiumarvo tutkitaan?

Kalsiumin määrityksellä voidaan tutkia, onko veren kalsiumpitoisuus liian alhainen tai korkea.

Veren kalsiumpitoisuutta tutkitaan verinäytteestä myös sellaisten tautien diagnosoimiseen, jotka voivat vaikuttaa luustoon, hampaisiin, sydämeen, hermostoon tai munuaisiin. Lisäksi veren kalsiumpitoisuutta voidaan mitata, jos henkilöllä epäillään lisäkilpirauhasen tai kilpirauhasen liikatoimintaa.

Tunnistat tutkimuksen koodista fS-Ca.

Viitearvot

mmol/l = millimoolia litrassa

Lapset 6 vko – 18 kk 2.22 – 2.82 mmol/l
Lapset 19 kk – 5 v 2,15 – 2,70 mmol/l
Lapset 6 – 10 v 2.05 – 2.70 mmol/l
Lapset 11 – 16 v 2,15 – 2,70 mmol/l
Aikuiset 2,15 – 2,51 mmol/l

 

Korkea kalsiumarvo

Korkeaa veren kalsiumpitoisuutta kutsutaan hyperkalsemiaksi. Tavallisesti sen aiheuttaa lisäkilpirauhashormonin liikatoiminta, jolloin luusta siirtyy liikaa kalsiumia vereen. Toinen hyperkalsemian aiheuttaja voi olla luustoon levinnyt syöpä, jossa kalsiumia siirtyy luusta vereen.

Lisäksi korkeaa kalsiumarvoa voivat aiheuttaa muun muassa:

Matala kalsiumarvo

Matalaa veren kalsiumpitoisuutta kutsutaan hypokalsemiaksi, joka johtuu parathormonin puutteesta. Hypokalsemiaan voi myös johtaa merkittävästi vähentynyt D-vitamiinin saanti, jota voi ilmetä esimerkiksi keliakian yhteydessä.

Lisäksi matalaa kalsiumpitoisuutta voivat aiheuttaa muun muassa:

  • Kilpirauhasen kasvain
  • Imeytymishäiriö, jolloin kalsium ja D-vitamiini eivät imeydy kunnolla.
  • Munuaisten vajaatoiminta
  • D-vitamiinin puute, joka yleensä johtuu munuaisten vajaatoiminnasta.
  • Akuutti haimatulehdus eli pankreatiitti

Osteoporoosi

Kolmeenkymmeneen ikävuoteen asti luuta syntyy enemmän kuin sitä hajoaa, joten luun lujuus lisääntyy. Sen jälkeen luut huokoistuvat, koska luuta hajoaa enemmän kuin syntyy. Jos luut huokoistuvat niin paljon, että luu murtuu vähäisestäkin vammasta, puhutaan osteoporoosista.

Vaikka kaikkien luut huokoistuvat ikääntyessä, on osteoporoosi naisilla selvästi yleisempi kuin miehillä. Huokoistuminen kiihtyy erityisesti vaihdevuosien jälkeen, koska estrogeenin eli naishormonin vajaus kiihdyttää kalsiumin katoa luista.

Perinnölliset tekijät vaikuttavat siihen, että toisilla luun tiheys kasvaa nuorena suuremmaksi tai myöhemmällä iällä se hajoaa nopeammin kuin muilla. Myös henkilöillä, joilla on aikaisemmin ollut luunmurtumia, todetaan usein myöhemmällä iällä osteoporoosia. Aikaisempi luunmurtuma ei ole varsinaisesti riski osteoporoosiin, mutta se voi kieliä luun lujuuden heikentymisestä.

Lisäksi on paljon muita tekijöitä, jotka lisäävät osteoporoosin riskiä. Näitä ovat muun muassa:

  • Vähäinen kalsiumin ja D-vitamiinin saanti
  • Liiallinen laihuus ja anoreksia
  • Vähäinen liikunta
  • Tupakointi
  • Pitkäaikainen suun kautta nautittu kortisonilääkitys
  • Kalsiumaineenvaihduntaan vaikuttavat sairaudet, kuten esimerkiksi keliakia ja lisäkilpirauhashormonin eli parathormonin liikatuotanto.

Osteoporoosidiagnoosin jälkeen on huolehdittava riittävän kalsiumin, D-vitamiinin ja liikunnan saannista. Lääkehoito aloitetaan aina, jos henkilöllä todetaan osteoporoosiin liittyvä murtuma. Tavallisesti osteoporoosin lääkehoitona käytetään bisfosfonaattilääkettä, joita nautitaan suun kautta kerran viikossa tai kerran kuukaudessa. Bisfosfonaattilääkkeet estävät luun hajoamista ja voivat jopa lisätä luun mineraalipitoisuutta.

Suonensisäisesti voidaan käyttää tsoledronihappoa, jota annetaan vain kerran vuodessa.

Osteoporoosin hoito on pitkäaikainen ja sen avulla pyritään vähentämään luunmurtumien vaaraa.

 

Lähteet

Medicalnewstoday: Calcium: Health benefits, foods, and deficiency.

Calcichew.fi

Synlab: Kalsium.

Eskelinen Seija, Kalsium. Duodecim 2016; 003.063.

Aro Antti, Kalsium. Duodecim 2015; 002.011.

Mustajoki Pertti, Osteoporoosi. Duodecim 2017; 004.315.

Kalsiumin saantisuositukset: Terveyttä ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014, Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *