Kortisoli on keholle välttämätön yleishormoni. Se vaikuttaa kaikkiin soluihin ja sitä erittyy erityisesti stressitilassa. Kortisolin alkuperäinen tarkoitus onkin suojella ihmistä antamalla energiaa stressaavan asian selättämiseen. Kortisolin puute voi synnyttää vakavia oireita, mutta myös liika kortisolin eritys on haitallista.

  • Kortisoli vaikuttaa kaikkiin soluihin ja sitä erittyy erityisesti stressitilassa.
  • Vaaratilanteissa stressihormoni voi pelastaa jopa hengen, koska se antaa lisävoimaa suojata itseään tai läheistään.
  • Pitkittyessään veren korkea kortisolipitoisuus on keholle haitallista.
  • Rentoutuminen lievittää stressiä ja pienentää veren kortisolipitoisuutta.
  • Kortisoli vaikuttaa kaikkiin soluihin ja sitä erittyy erityisesti stressitilassa.
  • Vaaratilanteissa stressihormoni voi pelastaa jopa hengen, koska se antaa lisävoimaa suojata itseään tai läheistään.
  • Pitkittyessään veren korkea kortisolipitoisuus on keholle haitallista.
  • Rentoutuminen lievittää stressiä ja pienentää veren kortisolipitoisuutta.

Kortisoli on keholle välttämätön yleishormoni. Se vaikuttaa kaikkiin soluihin ja sitä erittyy erityisesti stressitilassa. Kortisolin alkuperäinen tarkoitus onkin suojella ihmistä antamalla energiaa stressaavan asian selättämiseen. Kortisolin puute voi synnyttää vakavia oireita, mutta myös liika kortisolin eritys on haitallista.

Tässä artikkelissa kerromme, miksi kortisolia tutkitaan ja miksi se on tärkeä hormoni. Lisäksi kerromme, minkälaisia viitearvoja kortisolin kanssa käytetään ja mitä korkea tai alhainen veren kortisolipitoisuus merkitsee.

Kortisolin merkitys elimistössä

Kortisolia syntyy lisämunuaisten kuorikerroksessa. Lisämunuaisen kuorikerroksen toimintaa säätelee aivolisäkkeen tuottama adrenokortiskotropiini eli ACTH. ACTH:ta erittyy aivolisäkkeestä, josta se kulkee verenkierron mukana lisämunuaisen kuorikerrokseen, jossa se lisää erityisesti kortisolin eritystä.

Aivolisäke on herneenkokoinen rauhanen, joka sijaitsee silmien takana keskiviivassa. ACTH:n lisäksi aivolisäkkeessä syntyy myös muita tärkeitä hormoneja.

Kortisoli tunnetaan stressihormonina, joka valmistaa ihmisen “taistele tai pakene” -tilaan, jossa elimistö toimii ylikierroksilla. Reaktion tarkoitus on suojata ihmistä, ja sen toimiessa normaalisti se auttaa keskittymään, pysymään energisenä ja vireänä. Reaktion aikana on tavallista, että ihminen kokee suun kuivumista, sykenopeuden kiihtymistä ja vatsan toiminnan vilkastumista.

Vaaratilanteissa stressihormoni voi pelastaa jopa hengen, koska se antaa lisävoimaa suojata itseään tai läheistään.

Kortisolilla on kuitenkin tärkeä rooli myös monissa muissa kehon toiminnoissa. Se muun muassa:

  • hillitsee tulehduksia
  • säätelee verenpainetta
  • säätelee uni-valverytmiä
  • nostaa verensokeria
  • huolehtii siitä, miten keho hyödyntää hiilihydraatteja, rasvoja ja proteiineja
  • antaa energiaa stressaavan asian selättämiseen

Miksi kortisolia tutkitaan?

Veren kortisolipitoisuus mitataan verinäytteen avulla. Verinäytteen avulla voidaan määrittää, onko kortisolitaso liian korkealla tai matalalla. Eräät sairaudet, kuten Cushingin tauti ja Addisonin tauti vaikuttavat lisämunuaisten erittämän kortisolin tuotantoon. Tautien diagnosoimisen lisäksi verinäytteen avulla voidaan arvioida lisämunuaisten ja aivolisäkkeen toimintaa.

Pitkittyessään veren korkea kortisolipitoisuus on keholle haitallista. Ajan myötä korkea kortisolitaso kohottaa verenpainetta, heikentää unen laatua ja mielialaa sekä pienentää elimistön energiatasoja.

Tunnistat tutkimuksen koodista S-Korsol.

Viitearvot

Kortisolipitoisuudet vaihtelevat vuorokauden aikojen mukaan. Kortisolipitoisuus on korkeimmillaan aamulla ja matalimmillaan keskiyöllä.

Lapset ≤ 14 vrk: 17 – 546 nmol/l

Lapset, aikuiset ≥ 15 vrk (aamunäyte): 138 – 690 nmol/l

Iltapäiväarvot ovat noin 25 – 40 % aamuarvoja matalammat.

Korkeat kortisoliarvot

Tavallisesti veren korkea kortisolipitoisuus johtuu pitkittyneestä stressistä. Se on elimistölle haitallista, koska pitkittynyt stressi haittaa elimistön normaalia toimintaa. Stressi voi johtaa lukuisiin terveydellisiin ongelmiin, joita ovat muun muassa:

  • Nukahtamisvaikeudet ja väsymys. Liika kortisoli häiritsee muiden hormonien toimintaa, jotka vaikuttavat nukahtamisprosessiin. Unen puute vaikuttaa yleiseen vireystasoon, joka ilmenee väsymyksenä.
  • Ruoansulatusongelmat. Liika kortisoli aiheuttaa vatsakramppeja, närästystä, ripulia ja ummetusta. Pitkäaikaisessa stressissä keho pyrkii säästämään energiavarastojaan tärkeiden elintoimintojen ylläpitoon. Sen seurauksena ruoansulatuksen toiminta heikkenee ja hidastuu.
  • Painonnousu. Koholla oleva kortisoli lisää ruokahalua ja estää insuliinin toimintaa soluissa, joka ilmenee verensokerin nousuna. Tämän seurauksena paino nousee ja etenkin keskivartalon alueelle alkaa kerääntyä ylimääräistä rasvaa.
  • Muisti- ja keskittymisvaikeudet. Liika kortisoli vaikuttaa aivoissa sijaitsevaan hippokampukseen, jolloin ihmisen on vaikea keskittyä, muistaa ja oppia uutta.
  • Päänsärky. Veren korkea kortisolipitoisuus kohottaa verenpainetta, mikä voi ilmetä päänsärkynä.
  • Libidon lasku. Korkea kortisolipitoisuus laskee muun muassa testosteronin pitoisuutta, mikä ilmenee libidon laskuna.
  • Ahdistus. Korkea kortisoli aiheuttaa sykkeen ja vatsan toiminnan kiihtymistä, vapinaa ja jopa paniikkituntemuksia.
  • Masennus. Stressihormoneja on ehdotettu yhdeksi mahdolliseksi masennusta aiheuttavaksi tekijäksi.

Lisäksi kortisoliarvot voivat kohota näiden syiden seurauksena:

  • ylipaino
  • diabetes
  • anoreksia
  • estrogeeneja eli naishormoneja sisältävät ehkäisypillerit
  • raskaus
  • voimakkaan fyysisen ja henkisen stressin yhteydessä (masennus, leikkaukset, vammat ja infektiot)
  • Cushingin oireyhtymä

Cushingin oireyhtymä

Harvinaisessa Cushingin oireyhtymässä lisämunuaisen kuorikerros tuottaa liikaa kortisolia. Oireyhtymän oireet johtuvat kortisolin liikavaikutuksista. Oireyhtymälle ominaisia oireita syntyy myös, jos kortisonivalmisteita nautitaan kuukausien ajan. Suomessa Cushingin oireyhtymä todetaan 20–25 henkilöllä vuosittain.

Tavallisesti Cushingin oireyhtymän aiheuttaa pieni kasvain aivolisäkkeessä. Kasvain tuottaa liikaa ACTH-hormonia, joka pakottaa lisämunuaisten kuorikerrosta tuottamaan enemmän kortisolia kuin olisi tarve. Harvinaisempi syy on lisämunuaisen kuorikerroksessa sijaitseva kasvain, joka tuottaa liikaa kortisolia.

Taudin oireet kehittyvät hiljalleen yleensä kuukausien ja joskus vuosien kuluessa. Yleisiä oireita ovat lihasheikkous, ihon oheneminen ja mustelmat, painonnousu sekä kasvojen pyöristyminen. Lisäksi naisilla voi esiintyä kuukautishäiriöitä ja liikakarvoitusta, miehillä sukuvietti voi heikentyä.

Liika kortisoli voi altistaa tyypin 2 diabetekseen, kohonneeseen verenpaineeseen ja osteoporoosiin.

Taudin hoitomuoto on leikkaus. Jos taudin aiheuttaja on aivolisäkkeen kasvain, se poistetaan siten, että aivolisäkkeen muu toiminta pyritään säilyttämään. Mikäli taudinaiheuttaja on lisämunuaisen kuorikerroksen kasvain, joudutaan koko lisämunuainen poistamaan. Ihminen pärjää hyvin yhdellä lisämunuaisella.

Matalat kortisoliarvot

Kortisoliarvot voivat laskea monesta eri syystä. Tässä niistä yleisimmät:

  • Adrenogenitaalinen oireyhtymä, jossa lisämunuaiskuori erittää liikaa androgeenejä eli mieshormoneja verenkiertoon. Naisilla tämä esiintyy liikakarvoituksena eli hirsutismina.
  • Hypotyreoosi eli kilpirauhasen vajaatoiminta
  • Addisonin tauti eli lisämunuaiskuoren ja aivolisäkkeen vajaatoiminta

Addisonin tauti eli lisämunuaisen vajaatoiminta

Addisonin tauti on harvinainen lisämunuaisen sairaus. Lisämunaisen kuorikerros tuottaa kortisolia ja aldosteronia eli suolahormonia. Lisämunuaisten vajaatoiminnassa näiden hormonien tuotanto vähenee.

Tauti johtuu siitä, että elimistö alkaa tuottaa vasta-aineita lisämunuaiskuoren soluja kohtaan. Seurauksena siitä kortisolia ja aldosteronia tuottavat solut tuhoutuvat.

Taudille tyypillisiä oireita ovat voimattomuus, ruokahaluttomuus, pahoinvointi ja laihtuminen. Yleensä myös verenpaine on tavallista alhaisempi. Lisäksi iho saattaa ruskettua ilman auringonottoa, mikä johtuu aivolisäkkeen ACTH-hormonin kiihtyneestä tuotannosta.

Tautia hoidetaan nauttimalla puuttuvat hormonit tabletteina. Hoito on elinikäinen.

Kuinka voit huolehtia kortisolitasoistasi?

Kokosimme neljä vinkkiä, joiden avulla voit huolehtia kortisolitasoistasi.

  • Nuku riittävästi. Unen määrä ja laatu vaikuttavat veren kortisolipitoisuuteen. Unentarve on yksilöllistä, mutta aikuisilla keskimääräinen unentarve on 7-8 tuntia yössä.
  • Liiku säännöllisesti. Liikunta vapauttaa endorfiineja aivoissa, mikä auttaa lievittämään stressiä. Lisäksi liikunta auttaa pudottamaan painoa ja ylläpitää fyysistä kestävyyttä. Liiallinen liikunta on kuitenkin haitaksi, koska se lisää stressihormonin tuotantoa.
  • Syö säännöllisesti ja monipuolisesti. Suosi hedelmiä, vihanneksia ja pehmeää rasvaa ruokavaliossasi. Vältä prosessoituja ruokia ja ylimääräistä sokeria. Muista myös kohtuu kahvin, teen ja alkoholin kulutuksessa.
  • Muista rentoutua. Tee itsellesi mieluisia asioita: lue, kuuntele musiikkia, tapaa ystäviäsi, löydä uusi harrastus, meditoi tai käy vaikkapa elokuvissa. Rentoutuminen lievittää stressiä ja pienentää veren kortisolipitoisuutta.

Ohjeita tutkimukseen menevälle

  • Stressi voi kohottaa tutkimustuloksia, joten aamunäytteenottoa (klo 7-9) suositellaan.
  • Kortisolipitoisuudet vaihtelevat vuorokauden aikojen mukaan. Vuorokausivaihtelua tutkittaessa iltanäyte otetaan mieluiten noin klo 20 ja aikaisintaan klo 16. Vuorokausivaihtelua tutkittaessa tulisi välttää muita rasittavia tutkimuksia.
  • Eräät lääkeaineet voivat häiritä tutkimusta. Näitä ovat muun muassa:  estrogeeniä eli naishormonia sisältävät lääkkeet, glukokortikoidit (kortisonilääkkeet), morfiini, litium ja levodopa.
  • Keskustele lääkärin kanssa mahdollisen lääkityksen keskeyttämisestä ennen näytteenottoa.

 

Lähteet

Terveyskirjasto: Lisämunuaisen vajaatoiminta (Addisonin tauti)

Cushingin oireyhtymä (kortisolin liikatuotanto)

Synlab: Kortisoli (2129 S –Korsol)

Laboratoriokäsikirja: Kortisoli

Web MD: What is Cortisol?

Kortisoli on keholle välttämätön yleishormoni. Se vaikuttaa kaikkiin soluihin ja sitä erittyy erityisesti stressitilassa. Kortisolin alkuperäinen tarkoitus onkin suojella ihmistä antamalla energiaa stressaavan asian selättämiseen. Kortisolin puute voi synnyttää vakavia oireita, mutta myös liika kortisolin eritys on haitallista.

Tässä artikkelissa kerromme, miksi kortisolia tutkitaan ja miksi se on tärkeä hormoni. Lisäksi kerromme, minkälaisia viitearvoja kortisolin kanssa käytetään ja mitä korkea tai alhainen veren kortisolipitoisuus merkitsee.

Kortisolin merkitys elimistössä

Kortisolia syntyy lisämunuaisten kuorikerroksessa. Lisämunuaisen kuorikerroksen toimintaa säätelee aivolisäkkeen tuottama adrenokortiskotropiini eli ACTH. ACTH:ta erittyy aivolisäkkeestä, josta se kulkee verenkierron mukana lisämunuaisen kuorikerrokseen, jossa se lisää erityisesti kortisolin eritystä.

Aivolisäke on herneenkokoinen rauhanen, joka sijaitsee silmien takana keskiviivassa. ACTH:n lisäksi aivolisäkkeessä syntyy myös muita tärkeitä hormoneja.

Kortisoli tunnetaan stressihormonina, joka valmistaa ihmisen “taistele tai pakene” -tilaan, jossa elimistö toimii ylikierroksilla. Reaktion tarkoitus on suojata ihmistä, ja sen toimiessa normaalisti se auttaa keskittymään, pysymään energisenä ja vireänä. Reaktion aikana on tavallista, että ihminen kokee suun kuivumista, sykenopeuden kiihtymistä ja vatsan toiminnan vilkastumista.

Vaaratilanteissa stressihormoni voi pelastaa jopa hengen, koska se antaa lisävoimaa suojata itseään tai läheistään.

Kortisolilla on kuitenkin tärkeä rooli myös monissa muissa kehon toiminnoissa. Se muun muassa:

  • hillitsee tulehduksia
  • säätelee verenpainetta
  • säätelee uni-valverytmiä
  • nostaa verensokeria
  • huolehtii siitä, miten keho hyödyntää hiilihydraatteja, rasvoja ja proteiineja
  • antaa energiaa stressaavan asian selättämiseen

Miksi kortisolia tutkitaan?

Veren kortisolipitoisuus mitataan verinäytteen avulla. Verinäytteen avulla voidaan määrittää, onko kortisolitaso liian korkealla tai matalalla. Eräät sairaudet, kuten Cushingin tauti ja Addisonin tauti vaikuttavat lisämunuaisten erittämän kortisolin tuotantoon. Tautien diagnosoimisen lisäksi verinäytteen avulla voidaan arvioida lisämunuaisten ja aivolisäkkeen toimintaa.

Pitkittyessään veren korkea kortisolipitoisuus on keholle haitallista. Ajan myötä korkea kortisolitaso kohottaa verenpainetta, heikentää unen laatua ja mielialaa sekä pienentää elimistön energiatasoja.

Tunnistat tutkimuksen koodista S-Korsol.

Viitearvot

Kortisolipitoisuudet vaihtelevat vuorokauden aikojen mukaan. Kortisolipitoisuus on korkeimmillaan aamulla ja matalimmillaan keskiyöllä.

Lapset ≤ 14 vrk: 17 – 546 nmol/l

Lapset, aikuiset ≥ 15 vrk (aamunäyte): 138 – 690 nmol/l

Iltapäiväarvot ovat noin 25 – 40 % aamuarvoja matalammat.

Korkeat kortisoliarvot

Tavallisesti veren korkea kortisolipitoisuus johtuu pitkittyneestä stressistä. Se on elimistölle haitallista, koska pitkittynyt stressi haittaa elimistön normaalia toimintaa. Stressi voi johtaa lukuisiin terveydellisiin ongelmiin, joita ovat muun muassa:

  • Nukahtamisvaikeudet ja väsymys. Liika kortisoli häiritsee muiden hormonien toimintaa, jotka vaikuttavat nukahtamisprosessiin. Unen puute vaikuttaa yleiseen vireystasoon, joka ilmenee väsymyksenä.
  • Ruoansulatusongelmat. Liika kortisoli aiheuttaa vatsakramppeja, närästystä, ripulia ja ummetusta. Pitkäaikaisessa stressissä keho pyrkii säästämään energiavarastojaan tärkeiden elintoimintojen ylläpitoon. Sen seurauksena ruoansulatuksen toiminta heikkenee ja hidastuu.
  • Painonnousu. Koholla oleva kortisoli lisää ruokahalua ja estää insuliinin toimintaa soluissa, joka ilmenee verensokerin nousuna. Tämän seurauksena paino nousee ja etenkin keskivartalon alueelle alkaa kerääntyä ylimääräistä rasvaa.
  • Muisti- ja keskittymisvaikeudet. Liika kortisoli vaikuttaa aivoissa sijaitsevaan hippokampukseen, jolloin ihmisen on vaikea keskittyä, muistaa ja oppia uutta.
  • Päänsärky. Veren korkea kortisolipitoisuus kohottaa verenpainetta, mikä voi ilmetä päänsärkynä.
  • Libidon lasku. Korkea kortisolipitoisuus laskee muun muassa testosteronin pitoisuutta, mikä ilmenee libidon laskuna.
  • Ahdistus. Korkea kortisoli aiheuttaa sykkeen ja vatsan toiminnan kiihtymistä, vapinaa ja jopa paniikkituntemuksia.
  • Masennus. Stressihormoneja on ehdotettu yhdeksi mahdolliseksi masennusta aiheuttavaksi tekijäksi.

Lisäksi kortisoliarvot voivat kohota näiden syiden seurauksena:

  • ylipaino
  • diabetes
  • anoreksia
  • estrogeeneja eli naishormoneja sisältävät ehkäisypillerit
  • raskaus
  • voimakkaan fyysisen ja henkisen stressin yhteydessä (masennus, leikkaukset, vammat ja infektiot)
  • Cushingin oireyhtymä

Cushingin oireyhtymä

Harvinaisessa Cushingin oireyhtymässä lisämunuaisen kuorikerros tuottaa liikaa kortisolia. Oireyhtymän oireet johtuvat kortisolin liikavaikutuksista. Oireyhtymälle ominaisia oireita syntyy myös, jos kortisonivalmisteita nautitaan kuukausien ajan. Suomessa Cushingin oireyhtymä todetaan 20–25 henkilöllä vuosittain.

Tavallisesti Cushingin oireyhtymän aiheuttaa pieni kasvain aivolisäkkeessä. Kasvain tuottaa liikaa ACTH-hormonia, joka pakottaa lisämunuaisten kuorikerrosta tuottamaan enemmän kortisolia kuin olisi tarve. Harvinaisempi syy on lisämunuaisen kuorikerroksessa sijaitseva kasvain, joka tuottaa liikaa kortisolia.

Taudin oireet kehittyvät hiljalleen yleensä kuukausien ja joskus vuosien kuluessa. Yleisiä oireita ovat lihasheikkous, ihon oheneminen ja mustelmat, painonnousu sekä kasvojen pyöristyminen. Lisäksi naisilla voi esiintyä kuukautishäiriöitä ja liikakarvoitusta, miehillä sukuvietti voi heikentyä.

Liika kortisoli voi altistaa tyypin 2 diabetekseen, kohonneeseen verenpaineeseen ja osteoporoosiin.

Taudin hoitomuoto on leikkaus. Jos taudin aiheuttaja on aivolisäkkeen kasvain, se poistetaan siten, että aivolisäkkeen muu toiminta pyritään säilyttämään. Mikäli taudinaiheuttaja on lisämunuaisen kuorikerroksen kasvain, joudutaan koko lisämunuainen poistamaan. Ihminen pärjää hyvin yhdellä lisämunuaisella.

Matalat kortisoliarvot

Kortisoliarvot voivat laskea monesta eri syystä. Tässä niistä yleisimmät:

  • Adrenogenitaalinen oireyhtymä, jossa lisämunuaiskuori erittää liikaa androgeenejä eli mieshormoneja verenkiertoon. Naisilla tämä esiintyy liikakarvoituksena eli hirsutismina.
  • Hypotyreoosi eli kilpirauhasen vajaatoiminta
  • Addisonin tauti eli lisämunuaiskuoren ja aivolisäkkeen vajaatoiminta

Addisonin tauti eli lisämunuaisen vajaatoiminta

Addisonin tauti on harvinainen lisämunuaisen sairaus. Lisämunaisen kuorikerros tuottaa kortisolia ja aldosteronia eli suolahormonia. Lisämunuaisten vajaatoiminnassa näiden hormonien tuotanto vähenee.

Tauti johtuu siitä, että elimistö alkaa tuottaa vasta-aineita lisämunuaiskuoren soluja kohtaan. Seurauksena siitä kortisolia ja aldosteronia tuottavat solut tuhoutuvat.

Taudille tyypillisiä oireita ovat voimattomuus, ruokahaluttomuus, pahoinvointi ja laihtuminen. Yleensä myös verenpaine on tavallista alhaisempi. Lisäksi iho saattaa ruskettua ilman auringonottoa, mikä johtuu aivolisäkkeen ACTH-hormonin kiihtyneestä tuotannosta.

Tautia hoidetaan nauttimalla puuttuvat hormonit tabletteina. Hoito on elinikäinen.

Kuinka voit huolehtia kortisolitasoistasi?

Kokosimme neljä vinkkiä, joiden avulla voit huolehtia kortisolitasoistasi.

  • Nuku riittävästi. Unen määrä ja laatu vaikuttavat veren kortisolipitoisuuteen. Unentarve on yksilöllistä, mutta aikuisilla keskimääräinen unentarve on 7-8 tuntia yössä.
  • Liiku säännöllisesti. Liikunta vapauttaa endorfiineja aivoissa, mikä auttaa lievittämään stressiä. Lisäksi liikunta auttaa pudottamaan painoa ja ylläpitää fyysistä kestävyyttä. Liiallinen liikunta on kuitenkin haitaksi, koska se lisää stressihormonin tuotantoa.
  • Syö säännöllisesti ja monipuolisesti. Suosi hedelmiä, vihanneksia ja pehmeää rasvaa ruokavaliossasi. Vältä prosessoituja ruokia ja ylimääräistä sokeria. Muista myös kohtuu kahvin, teen ja alkoholin kulutuksessa.
  • Muista rentoutua. Tee itsellesi mieluisia asioita: lue, kuuntele musiikkia, tapaa ystäviäsi, löydä uusi harrastus, meditoi tai käy vaikkapa elokuvissa. Rentoutuminen lievittää stressiä ja pienentää veren kortisolipitoisuutta.

Ohjeita tutkimukseen menevälle

  • Stressi voi kohottaa tutkimustuloksia, joten aamunäytteenottoa (klo 7-9) suositellaan.
  • Kortisolipitoisuudet vaihtelevat vuorokauden aikojen mukaan. Vuorokausivaihtelua tutkittaessa iltanäyte otetaan mieluiten noin klo 20 ja aikaisintaan klo 16. Vuorokausivaihtelua tutkittaessa tulisi välttää muita rasittavia tutkimuksia.
  • Eräät lääkeaineet voivat häiritä tutkimusta. Näitä ovat muun muassa:  estrogeeniä eli naishormonia sisältävät lääkkeet, glukokortikoidit (kortisonilääkkeet), morfiini, litium ja levodopa.
  • Keskustele lääkärin kanssa mahdollisen lääkityksen keskeyttämisestä ennen näytteenottoa.

 

Lähteet

Terveyskirjasto: Lisämunuaisen vajaatoiminta (Addisonin tauti)

Cushingin oireyhtymä (kortisolin liikatuotanto)

Synlab: Kortisoli (2129 S –Korsol)

Laboratoriokäsikirja: Kortisoli

Web MD: What is Cortisol?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *