Kortisoli on keholle välttämätön yleishormoni. Se vaikuttaa kaikkiin soluihin ja sitä erittyy erityisesti stressitilassa. Kortisolin alkuperäinen tarkoitus onkin suojella ihmistä antamalla energiaa stressaavan asian selättämiseen. Kortisolin puute voi synnyttää vakavia oireita, mutta myös liika kortisolin eritys on haitallista.

Kortisolin mittaus onnistuu helposti verikokeella >>

Kortisoli lyhyesti

  • Kortisoli vaikuttaa kaikkiin soluihin ja sitä erittyy erityisesti stressitilassa.
  • Vaaratilanteissa stressihormoni voi pelastaa jopa hengen, koska se antaa lisävoimaa suojata itseään tai läheistään.
  • Pitkittyessään veren korkea kortisolipitoisuus on keholle haitallista.
  • Rentoutuminen lievittää stressiä ja pienentää veren kortisolipitoisuutta.

Mikä on kortisoli?

Kortisoli on keholle välttämätön yleishormoni. Se vaikuttaa kaikkiin soluihin ja sitä erittyy erityisesti stressitilassa. Kortisolin alkuperäinen tarkoitus onkin suojella ihmistä antamalla energiaa stressaavan asian selättämiseen. Kortisolin puute voi synnyttää vakavia oireita, mutta myös liika kortisolin eritys on haitallista.

Tässä artikkelissa kerromme, miksi kortisolia tutkitaan ja miksi se on tärkeä hormoni. Lisäksi kerromme, minkälaisia viitearvoja kortisolin kanssa käytetään ja mitä korkea tai alhainen veren kortisolipitoisuus merkitsee.

Miten voin mitata kortisoliarvoni?

Voit tilata kortisolin mittauksen Puhdin verkkokaupasta. Testi on verikoe, joka otetaan laboratoriossa. Näytteenotto vie vain muutaman minuutin.

Samalla kertaa kannattaa testata myös ferritiini, D-vitamiini ja kilpirauhanen, koska esimerkiksi ne vaikuttavat siihen, miten elimistömme voi ja miten jaksamme arjessa. Nämä testit kuuluvat Puhti-terveystarkastukseen, jossa on yhteensä yli 30 eri mittaria (99 €). Voit lisätä ostoskoriin sekä kortisolin että Puhti-paketin niin näytteenotto onnistuu samalla käynnillä.

Kortisolin mittaus
Puhti-terveystarkastus

Kortisolin mittaus sisältyy myös naisen hormonitutkimusten testipakettiin.

Tutkimuksiin ei tarvita lääkärin lähetettä.

Kortisolin merkitys elimistössä

Kortisolia syntyy lisämunuaisten kuorikerroksessa. Lisämunuaisen kuorikerroksen toimintaa säätelee aivolisäkkeen tuottama adrenokortiskotropiini eli ACTH. ACTH:ta erittyy aivolisäkkeestä, josta se kulkee verenkierron mukana lisämunuaisen kuorikerrokseen, jossa se lisää erityisesti kortisolin eritystä.

Aivolisäke on herneenkokoinen rauhanen, joka sijaitsee silmien takana keskiviivassa. ACTH:n lisäksi aivolisäkkeessä syntyy myös muita tärkeitä hormoneja.

Kortisoli tunnetaan stressihormonina, joka valmistaa ihmisen “taistele tai pakene” -tilaan, jossa elimistö toimii ylikierroksilla. Reaktion tarkoitus on suojata ihmistä, ja sen toimiessa normaalisti se auttaa keskittymään, pysymään energisenä ja vireänä. Reaktion aikana on tavallista, että ihminen kokee suun kuivumista, sykenopeuden kiihtymistä ja vatsan toiminnan vilkastumista.

Vaaratilanteissa stressihormoni voi pelastaa jopa hengen, koska se antaa lisävoimaa suojata itseään tai läheistään.

Kortisolilla on kuitenkin tärkeä rooli myös monissa muissa kehon toiminnoissa. Se muun muassa:

  • hillitsee tulehduksia
  • säätelee verenpainetta
  • säätelee uni-valverytmiä
  • nostaa verensokeria
  • huolehtii siitä, miten keho hyödyntää hiilihydraatteja, rasvoja ja proteiineja
  • antaa energiaa stressaavan asian selättämiseen

Miksi kortisolia tutkitaan?

Veren kortisolipitoisuus mitataan verinäytteen avulla. Verinäytteen avulla voidaan määrittää, onko kortisolitaso liian korkealla tai matalalla. Eräät sairaudet, kuten Cushingin tauti ja Addisonin tauti vaikuttavat lisämunuaisten erittämän kortisolin tuotantoon. Tautien diagnosoimisen lisäksi verinäytteen avulla voidaan arvioida lisämunuaisten ja aivolisäkkeen toimintaa.

Pitkittyessään veren korkea kortisolipitoisuus on keholle haitallista. Ajan myötä korkea kortisolitaso kohottaa verenpainetta, heikentää unen laatua ja mielialaa sekä pienentää elimistön energiatasoja.

Tunnistat tutkimuksen koodista S-Korsol.

Kortisolin viitearvot

Kortisolipitoisuudet vaihtelevat vuorokauden aikojen mukaan. Kortisolipitoisuus on korkeimmillaan aamulla ja matalimmillaan keskiyöllä.

Lapset ≤ 14 vrk: 17 – 546 nmol/l

Lapset, aikuiset ≥ 15 vrk (aamunäyte): 138 – 690 nmol/l

Iltapäiväarvot ovat noin 25 – 40 % aamuarvoja matalammat.

Korkeat kortisoliarvot

Tavallisesti veren korkea kortisolipitoisuus johtuu pitkittyneestä stressistä. Se on elimistölle haitallista, koska pitkittynyt stressi haittaa elimistön normaalia toimintaa. Stressi voi johtaa lukuisiin terveydellisiin ongelmiin, joita ovat muun muassa:

  • Nukahtamisvaikeudet ja väsymys. Liika kortisoli häiritsee muiden hormonien toimintaa, jotka vaikuttavat nukahtamisprosessiin. Unen puute vaikuttaa yleiseen vireystasoon, joka ilmenee väsymyksenä.
  • Ruoansulatusongelmat. Liika kortisoli aiheuttaa vatsakramppeja, närästystä, ripulia ja ummetusta. Pitkäaikaisessa stressissä keho pyrkii säästämään energiavarastojaan tärkeiden elintoimintojen ylläpitoon. Sen seurauksena ruoansulatuksen toiminta heikkenee ja hidastuu.
  • Painonnousu. Koholla oleva kortisoli lisää ruokahalua ja estää insuliinin toimintaa soluissa, joka ilmenee verensokerin nousuna. Tämän seurauksena paino nousee ja etenkin keskivartalon alueelle alkaa kerääntyä ylimääräistä rasvaa.
  • Muisti- ja keskittymisvaikeudet. Liika kortisoli vaikuttaa aivoissa sijaitsevaan hippokampukseen, jolloin ihmisen on vaikea keskittyä, muistaa ja oppia uutta.
  • Päänsärky. Veren korkea kortisolipitoisuus kohottaa verenpainetta, mikä voi ilmetä päänsärkynä.
  • Libidon lasku. Korkea kortisolipitoisuus laskee muun muassa testosteronin pitoisuutta, mikä ilmenee libidon laskuna.
  • Ahdistus. Korkea kortisoli aiheuttaa sykkeen ja vatsan toiminnan kiihtymistä, vapinaa ja jopa paniikkituntemuksia.
  • Masennus. Stressihormoneja on ehdotettu yhdeksi mahdolliseksi masennusta aiheuttavaksi tekijäksi.

Lisäksi kortisoliarvot voivat kohota näiden syiden seurauksena:

Cushingin oireyhtymä

Harvinaisessa Cushingin oireyhtymässä lisämunuaisen kuorikerros tuottaa liikaa kortisolia. Oireyhtymän oireet johtuvat kortisolin liikavaikutuksista. Oireyhtymälle ominaisia oireita syntyy myös, jos kortisonivalmisteita nautitaan kuukausien ajan. Suomessa Cushingin oireyhtymä todetaan 20–25 henkilöllä vuosittain.

Tavallisesti Cushingin oireyhtymän aiheuttaa pieni kasvain aivolisäkkeessä. Kasvain tuottaa liikaa ACTH-hormonia, joka pakottaa lisämunuaisten kuorikerrosta tuottamaan enemmän kortisolia kuin olisi tarve. Harvinaisempi syy on lisämunuaisen kuorikerroksessa sijaitseva kasvain, joka tuottaa liikaa kortisolia.

Taudin oireet kehittyvät hiljalleen yleensä kuukausien ja joskus vuosien kuluessa. Yleisiä oireita ovat lihasheikkous, ihon oheneminen ja mustelmat, painonnousu sekä kasvojen pyöristyminen. Lisäksi naisilla voi esiintyä kuukautishäiriöitä ja liikakarvoitusta, miehillä sukuvietti voi heikentyä.

Liika kortisoli voi altistaa tyypin 2 diabetekseen, kohonneeseen verenpaineeseen ja osteoporoosiin.

Taudin hoitomuoto on leikkaus. Jos taudin aiheuttaja on aivolisäkkeen kasvain, se poistetaan siten, että aivolisäkkeen muu toiminta pyritään säilyttämään. Mikäli taudinaiheuttaja on lisämunuaisen kuorikerroksen kasvain, joudutaan koko lisämunuainen poistamaan. Ihminen pärjää hyvin yhdellä lisämunuaisella.

Matalat kortisoliarvot

Kortisoliarvot voivat laskea monesta eri syystä. Tässä niistä yleisimmät:

  • Adrenogenitaalinen oireyhtymä, jossa lisämunuaiskuori erittää liikaa androgeenejä eli mieshormoneja verenkiertoon. Naisilla tämä esiintyy liikakarvoituksena eli hirsutismina.
  • Hypotyreoosi eli kilpirauhasen vajaatoiminta
  • Addisonin tauti eli lisämunuaiskuoren ja aivolisäkkeen vajaatoiminta

Addisonin tauti eli lisämunuaisen vajaatoiminta

Addisonin tauti on harvinainen lisämunuaisen sairaus. Lisämunaisen kuorikerros tuottaa kortisolia ja aldosteronia eli suolahormonia. Lisämunuaisten vajaatoiminnassa näiden hormonien tuotanto vähenee.

Tauti johtuu siitä, että elimistö alkaa tuottaa vasta-aineita lisämunuaiskuoren soluja kohtaan. Seurauksena siitä kortisolia ja aldosteronia tuottavat solut tuhoutuvat.

Taudille tyypillisiä oireita ovat voimattomuus, ruokahaluttomuus, pahoinvointi ja laihtuminen. Yleensä myös verenpaine on tavallista alhaisempi. Lisäksi iho saattaa ruskettua ilman auringonottoa, mikä johtuu aivolisäkkeen ACTH-hormonin kiihtyneestä tuotannosta.

Tautia hoidetaan nauttimalla puuttuvat hormonit tabletteina. Hoito on elinikäinen.

Kuinka voin huolehtia normaalista kortisolitasosta?

Kokosimme neljä vinkkiä, joiden avulla voit huolehtia kortisolitasoistasi.

  • Nuku riittävästi. Unen määrä ja laatu vaikuttavat veren kortisolipitoisuuteen. Unentarve on yksilöllistä, mutta aikuisilla keskimääräinen unentarve on 7-8 tuntia yössä.
  • Liiku säännöllisesti. Liikunta vapauttaa endorfiineja aivoissa, mikä auttaa lievittämään stressiä. Lisäksi liikunta auttaa pudottamaan painoa ja ylläpitää fyysistä kestävyyttä. Liiallinen liikunta voi kuitenkin olla haitaksi, koska se lisää stressihormonin tuotantoa.
  • Syö säännöllisesti ja monipuolisesti. Suosi hedelmiä, vihanneksia ja pehmeää rasvaa ruokavaliossasi. Vältä prosessoituja ruokia ja ylimääräistä sokeria. Muista myös kohtuu kahvin, teen ja alkoholin kulutuksessa.
  • Muista rentoutua. Tee itsellesi mieluisia asioita: lue, kuuntele musiikkia, tapaa ystäviäsi, löydä uusi harrastus, meditoi tai käy vaikkapa elokuvissa. Rentoutuminen lievittää stressiä ja pienentää veren kortisolipitoisuutta.

Ohjeita kortisolitutkimukseen menevälle

  • Stressi voi kohottaa tutkimustuloksia, joten aamunäytteenottoa (klo 7-9) suositellaan.
  • Kortisolipitoisuudet vaihtelevat vuorokauden aikojen mukaan. Vuorokausivaihtelua tutkittaessa iltanäyte otetaan mieluiten noin klo 20 ja aikaisintaan klo 16. Vuorokausivaihtelua tutkittaessa tulisi välttää muita rasittavia tutkimuksia.
  • Eräät lääkeaineet voivat häiritä tutkimusta. Näitä ovat muun muassa:  estrogeeniä eli naishormonia sisältävät lääkkeet, glukokortikoidit (kortisonilääkkeet), morfiini, litium ja levodopa.
  • Keskustele lääkärin kanssa mahdollisen lääkityksen keskeyttämisestä ennen näytteenottoa.

Tilaa kortisolin mittaus Puhdin verkkokaupasta. Testi on verikoe, joka otetaan laboratoriossa. Näytteenotto vie vain muutaman minuutin.

Voit yhdistää kortisolin tutkimuksen myös Puhdin testipaketteihin, kuten Puhti-terveystarkastukseen. Lisää kaikki haluamasi testit kerralla ostoskoriin, ja voit hoitaa näytteenoton yhdellä kertaa.

Kortisolin mittaus sisältyy naisen hormonitutkimusten testipakettiin.

Puhdin kautta pääset tutkimuksiin ilman lääkärin lähetettä.

Lähteet
Mustajoki, P. Terveyskirjasto. Lisämunuaisen vajaatoiminta (Addisonin tauti)
Mustajoki, P. Terveyskirjasto. Cushingin oireyhtymä (kortisolin liikatuotanto
Laboratoriokäsikirja. Kortisoli
SYNLAB tutkimusluettelo. Kortisoli (2129 S –Korsol)
WebMD. What is Cortisol?

Teksti

Kirjoittajan avatar

Mikaela on toiminut Puhdin sisällöntuottajana hyvinvointiin, jaksamiseen ja terveyteen liittyvissä aiheissa.

Kirjoittajan avatar

Puhdin viestinnästä ja palvelun jatkuvasta kehittämisestä vastaava Mirka Tuovinen on valmentaja ja sisällöntuottaja. Mirka on ravitsevan ruoan ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin puolestapuhuja. Erityisosaamista Mirkalla on hyvinvoivasta mielestä, erityisruokavalioista ja työhyvinvoinnista.


Päivitetty: 14.07.2020

Kävijöiden kommentteja ja kokemuksia aiheesta “Kortisoli lisää keskittymiskykyä ja energisyyttä, mutta se on myös stressihormoni”

  • Kortisol viitearvo vuorokausivirtsasta oli 186, onko poikkeama viitearvosta (30- 144 ) pahasti pielessä?

    • Suosittelemme ottamaan aina lääkäriin yhteyttä, mikäli tulos huolestuttaa tai haluat asiasta varmuuden. Emme ikävä kyllä analysoi tuloksia tätä kautta. Valikoimassamme ei ole virtsatutkimuksia, joten ohjaisin sinut olemaan yhteydessä joko omalääkäriin tai laboratorioon, jossa näytteesi on tulkittu.

  • Karoliina sanoo:

    Miten usean vuorokauden valvominen ennen kortisolim mittausta sekä e-pillerien käyttö vaikuttavat kortisol-arvoon? Minulla on erittäin vaikea unettomuus jonka vuoksi nukun vain parina yönä viikossa. Lisäksi en voi pitää taukoa e-pillerien käytöstä, koska ne ovat ainoa toimiva hoito kivuliaaseen rakkoendometrioosi.

    • Toki valvominen kuten esim yötyö tai unettomuus ja sitä kautta nukkumattomuus saattaa vaikuttaa kortisolimittaukseen kuten myöskin epillerit monesti lisäävät kortisolipitoisuutta. Jos sinua mietityttää tuloksesi tai olet huolissasi terveydestäsi, suosittelen ottamaan omalääkäriin yhteyttä tai tilaamaan Oma Puhti-raportilta lääkärin etäkonsultaation. 

  • Saako Puhdin kautta Adrenokortikotropiini P -ACTH -näytettä otettua kortisolin lisäksi? En löytänyt valikoimasta.

    • Kyllä tämä on yleensä mahdollista, jos lääkäri sen vain hyväksyy otettaavan. Puhdin kautta voit tilata kaikki kokeet ilman lääkärin lähetettä niin myös kortisolin.

Onko sinulla kokemuksia aiheesta, joita haluaisit jakaa?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *