Tietopaketit

Kortisoli on elimistölle tärkeä hormoni, jonka eritys on tarkoin säädeltyä

Mitä on kortisoli?

Kortisoli on keholle välttämätön yleishormoni. Se vaikuttaa kaikkiin soluihin ja sitä erittyy erityisesti kehon stressitilassa. Kortisolin puute voi synnyttää vakavia oireita, mutta myös liika kortisolin eritys on haitallista.

Miten voin mitata kortisoliarvoni?

Kortisoli mitataan, kun epäillään kortisolin liika- tai vajaaeritystä, jotka ovat sairaustiloja. Liikatoiminta (hyperkortisolismi) aiheuttaa Cushingin taudin ja vajaatoiminta (hypokortisolismi) Addisonin taudin.

Voit tilata kortisolin mittauksen (S-Korsol) Puhdin verkkokaupasta. Testi on verikoe, joka otetaan laboratoriossa. Näytteenotto vie vain muutaman minuutin. Puhdin kautta saat tutkimukset ilman lääkärin lähetettä, ja voit tilata tarvittaessa erikseen lääkärin etäkonsultaation suoraan tulosraportilta.

Kortisolin merkitys elimistössä

Kortisolia syntyy lisämunuaisten kuorikerroksessa. Lisämunuaisen kuorikerroksen toimintaa säätelee aivolisäkkeen tuottama adrenokortikotropiini eli ACTH. ACTH:ta erittyy aivolisäkkeestä, josta se kulkee verenkierron mukana lisämunuaisen kuorikerrokseen, jossa se lisää erityisesti kortisolin eritystä.

Aivolisäke on herneenkokoinen rauhanen, joka sijaitsee silmien takana keskiviivassa. ACTH:n lisäksi aivolisäkkeessä syntyy myös muita tärkeitä hormoneja.

Kortisoli tunnetaan kansankielisesti “stressihormonina”, joka valmistaa ihmisen “taistele tai pakene” -tilaan, jossa elimistö toimii ylikierroksilla. Reaktion tarkoitus on suojata ihmistä, ja sen toimiessa normaalisti se auttaa keskittymään, pysymään energisenä ja vireänä. Reaktion aikana on tavallista, että ihminen kokee suun kuivumista, sykenopeuden kiihtymistä ja vatsan toiminnan vilkastumista.

Kortisolilla on kuitenkin tärkeä rooli myös monissa muissa kehon toiminnoissa. Se muun muassa:

• säätelee verenpainetta
• säätelee uni-valverytmiä
• nostaa verensokeria
• huolehtii siitä, miten keho hyödyntää hiilihydraatteja, rasvoja ja proteiineja.

Miksi kortisoli tutkitaan?

Veren kortisolipitoisuus mitataan verinäytteen avulla. Verinäytteen avulla voidaan määrittää, onko kortisolitaso liian korkealla tai matalalla. Eräät sairaudet, kuten Cushingin tauti ja Addisonin tauti vaikuttavat lisämunuaisten erittämän kortisolin tuotantoon. Tautien diagnosoimisen lisäksi verinäytteen avulla voidaan arvioida lisämunuaisten ja aivolisäkkeen toimintaa. Kortisolin mittausta ei käytetä yleisen stressin mittarina.

Tunnistat tutkimuksen koodista S-Korsol.

Kortisolin viitearvot S-Korsol

Kortisolipitoisuudet vaihtelevat vuorokauden aikojen mukaan. Kortisolipitoisuus on korkeimmillaan aamulla ja matalimmillaan keskiyöllä.

Viitearvot vaihtelevat laboratorioittain ja tutkimusten analysointimenetelmästä riippuen.

Korkea kortisoli

Korkeita kortisoliarvoja esiintyy eri sairaustiloissa, esim. Cushingin taudissa.

Korkea kortisoli on elimistölle haitallinen.

Cushingin oireyhtymä

Harvinaisessa Cushingin oireyhtymässä lisämunuaisen kuorikerros tuottaa liikaa kortisolia. Suomessa Cushingin oireyhtymä todetaan 20–25 henkilöllä vuosittain.

Tavallisesti Cushingin oireyhtymän aiheuttaa pieni kasvain aivolisäkkeessä. Kasvain tuottaa liikaa ACTH-hormonia, joka pakottaa lisämunuaisten kuorikerrosta tuottamaan enemmän kortisolia kuin olisi tarve. Harvinaisempi syy on lisämunuaisen kuorikerroksessa sijaitseva kasvain, joka tuottaa liikaa kortisolia.

Taudin oireet kehittyvät hiljalleen yleensä kuukausien ja joskus vuosien kuluessa. Yleisiä oireita ovat lihasheikkous, ihon oheneminen ja mustelmat, painonnousu sekä kasvojen pyöristyminen. Lisäksi naisilla voi esiintyä kuukautishäiriöitä ja liikakarvoitusta, miehillä sukuvietti voi heikentyä.

Liika kortisoli voi altistaa tyypin 2 diabetekseen, kohonneeseen verenpaineeseen ja osteoporoosiin.

Matala kortisoli

Kortisoliarvot voivat laskea monesta eri syystä. Tässä niistä yleisimmät:

• Adrenogenitaalinen oireyhtymä, jossa lisämunuaiskuori erittää liikaa androgeenejä eli mieshormoneja verenkiertoon. Naisilla tämä esiintyy liikakarvoituksena eli hirsutismina.
• Hoitamaton hypotyreoosi eli kilpirauhasen vajaatoiminta
• Addisonin tauti eli lisämunuaiskuoren ja aivolisäkkeen vajaatoiminta.

Addisonin tauti eli lisämunuaisen vajaatoiminta

Addisonin tauti on harvinainen lisämunuaisen sairaus. Lisämunaisen kuorikerros tuottaa kortisolia ja aldosteronia eli suolahormonia. Lisämunuaisten vajaatoiminnassa näiden hormonien tuotanto vähenee.

Tauti johtuu siitä, että elimistö alkaa tuottaa vasta-aineita lisämunuaiskuoren soluja kohtaan. Seurauksena siitä kortisolia ja aldosteronia tuottavat solut tuhoutuvat.

Taudille tyypillisiä oireita ovat voimattomuus, ruokahaluttomuus, pahoinvointi ja laihtuminen. Yleensä myös verenpaine on tavallista alhaisempi. Lisäksi iho saattaa ruskettua ilman auringonottoa, mikä johtuu aivolisäkkeen ACTH-hormonin kiihtyneestä tuotannosta.

Tautia hoidetaan lääkkeillä, jotka korvaavat puuttuvan hormonierityksen. Hoito on elinikäinen.

Ohjeita kortisolitutkimukseen menevälle

• Kortisoli tutkitaan, kun epäillään sairautta. Hakeudu aina lääkäriin, mikäli sinulla on oireita. Moni sairaus aiheuttaa samankaltaisia oireita kuin kortisolin liika- tai vajaaeritys, eikä pelkkä laboratoriokokeen mittaus riitä selvittämään oireiden syytä.
• Näyte otetaan yleensä aamuisin (klo 6-10). Stressi voi kohottaa tutkimuksessa saatuja tuloksia.
• Vuorokausivaihtelua tutkittaessa iltanäyte otetaan mieluiten noin klo 20 ja aikaisintaan klo 16. Vuorokausivaihtelua tutkittaessa tulisi välttää muita rasittavia tutkimuksia.
• Lääkkeet voivat vaikuttaa kortisolin tulokseen. Keskustele lääkärin kanssa erityisesti, jos käytät säännöllisesti kortisonivalmisteita. Lääkitystä koskevissa asioissa tulee keskustella hoitavan lääkärin kanssa. Mahdollisen lääkityksen keskeyttämisestä ennen näytteenottoa tulee aina sopia hoitavan lääkärin kanssa.