Liian korkea tai matala kortisoli liittyy aineenvaihduntasairauksiin.
Kortisoli on keholle välttämätön yleishormoni. Se vaikuttaa kaikkiin soluihin ja sitä erittyy erityisesti kehon stressitilassa. Kortisolin puute voi synnyttää vakavia oireita, mutta myös liika kortisolin eritys on haitallista.
Kortisoli mitataan, kun epäillään kortisolin liika- tai vajaaeritystä, jotka ovat sairaustiloja. Liikatoiminta (hyperkortisolismi) aiheuttaa Cushingin taudin ja vajaatoiminta (hypokortisolismi) Addisonin taudin.
Voit tilata kortisolin mittauksen (S-Korsol) Puhdin verkkokaupasta. Testi on verikoe, joka otetaan laboratoriossa. Näytteenotto vie vain muutaman minuutin. Puhdin kautta saat tutkimukset ilman lääkärin lähetettä, ja voit tilata tarvittaessa erikseen lääkärin etäkonsultaation suoraan tulosraportilta.
Kortisolia syntyy lisämunuaisten kuorikerroksessa. Lisämunuaisen kuorikerroksen toimintaa säätelee aivolisäkkeen tuottama adrenokortikotropiini eli ACTH. ACTH:ta erittyy aivolisäkkeestä, josta se kulkee verenkierron mukana lisämunuaisen kuorikerrokseen, jossa se lisää erityisesti kortisolin eritystä.
Aivolisäke on herneenkokoinen rauhanen, joka sijaitsee silmien takana keskiviivassa. ACTH:n lisäksi aivolisäkkeessä syntyy myös muita tärkeitä hormoneja.
Kortisoli tunnetaan kansankielisesti ”stressihormonina”, joka valmistaa ihmisen ”taistele tai pakene” -tilaan, jossa elimistö toimii ylikierroksilla. Reaktion tarkoitus on suojata ihmistä, ja sen toimiessa normaalisti se auttaa keskittymään, pysymään energisenä ja vireänä. Reaktion aikana on tavallista, että ihminen kokee suun kuivumista, sykenopeuden kiihtymistä ja vatsan toiminnan vilkastumista.
Kortisolilla on kuitenkin tärkeä rooli myös monissa muissa kehon toiminnoissa. Se muun muassa:
Veren kortisolipitoisuus mitataan verinäytteen avulla. Verinäytteen avulla voidaan määrittää, onko kortisolitaso liian korkealla tai matalalla. Eräät sairaudet, kuten Cushingin tauti ja Addisonin tauti vaikuttavat lisämunuaisten erittämän kortisolin tuotantoon. Tautien diagnosoimisen lisäksi verinäytteen avulla voidaan arvioida lisämunuaisten ja aivolisäkkeen toimintaa. Kortisolin mittausta ei käytetä yleisen stressin mittarina.
Tunnistat tutkimuksen koodista S-Korsol.
Kortisolipitoisuudet vaihtelevat vuorokauden aikojen mukaan. Kortisolipitoisuus on korkeimmillaan aamulla ja matalimmillaan keskiyöllä.
| Aamuarvot, klo 6 – 10 | 133 – 540 nmol/l |
| Ilta-arvot, klo 16 – 20 | 68 – 330 nmol/l |
Viitearvot vaihtelevat laboratorioittain ja tutkimusten analysointimenetelmästä riippuen.
Korkeita kortisoliarvoja esiintyy eri sairaustiloissa, esim. Cushingin taudissa.
Korkea kortisoli on elimistölle haitallinen.
Harvinaisessa Cushingin oireyhtymässä lisämunuaisen kuorikerros tuottaa liikaa kortisolia. Suomessa Cushingin oireyhtymä todetaan 20–25 henkilöllä vuosittain.
Tavallisesti Cushingin oireyhtymän aiheuttaa pieni kasvain aivolisäkkeessä. Kasvain tuottaa liikaa ACTH-hormonia, joka pakottaa lisämunuaisten kuorikerrosta tuottamaan enemmän kortisolia kuin olisi tarve. Harvinaisempi syy on lisämunuaisen kuorikerroksessa sijaitseva kasvain, joka tuottaa liikaa kortisolia.
Taudin oireet kehittyvät hiljalleen yleensä kuukausien ja joskus vuosien kuluessa. Yleisiä oireita ovat lihasheikkous, ihon oheneminen ja mustelmat, painonnousu sekä kasvojen pyöristyminen. Lisäksi naisilla voi esiintyä kuukautishäiriöitä ja liikakarvoitusta, miehillä sukuvietti voi heikentyä.
Liika kortisoli voi altistaa tyypin 2 diabetekseen, kohonneeseen verenpaineeseen ja osteoporoosiin.
Kortisoliarvot voivat laskea monesta eri syystä. Tässä niistä yleisimmät:
Addisonin tauti on harvinainen lisämunuaisen sairaus. Lisämunaisen kuorikerros tuottaa kortisolia ja aldosteronia eli suolahormonia. Lisämunuaisten vajaatoiminnassa näiden hormonien tuotanto vähenee.
Tauti johtuu siitä, että elimistö alkaa tuottaa vasta-aineita lisämunuaiskuoren soluja kohtaan. Seurauksena siitä kortisolia ja aldosteronia tuottavat solut tuhoutuvat.
Taudille tyypillisiä oireita ovat voimattomuus, ruokahaluttomuus, pahoinvointi ja laihtuminen. Yleensä myös verenpaine on tavallista alhaisempi. Lisäksi iho saattaa ruskettua ilman auringonottoa, mikä johtuu aivolisäkkeen ACTH-hormonin kiihtyneestä tuotannosta.
Tautia hoidetaan lääkkeillä, jotka korvaavat puuttuvan hormonierityksen. Hoito on elinikäinen.
Kortisolin määrää voi laskea muuttamalla elintapoja, kuten lisäämällä rentoutumisharjoituksia, nukkumalla riittävästi ja välttämällä pitkäaikaista stressiä. Ruokavalioon kannattaa lisätä antioksidanttipitoisia ruokia ja välttää liiallista kofeiinin ja sokerin käyttöä.
Kortisolin mittaaminen tapahtuu yleensä verikokeella, joka otetaan laboratoriossa laskimosta. Puhti.fi tarjoaa mahdollisuuden tilata kortisolitestiä, joka voidaan suorittaa ilman lääkärin lähetettä Mehiläisen laboratorioissa ympäri Suomen.
Kortisoli vaikuttaa moniin kehon toimintoihin, kuten aineenvaihduntaan, immuunijärjestelmään ja verenpaineeseen. Korkeat kortisolitasot voivat johtaa univaikeuksiin, painonnousuun ja immuunijärjestelmän heikkenemiseen.
Elimistö säätelee kortisolin määrää veressä käyttäen negatiivisen palautteen mekanismia, jossa aivolisäke ja lisämunuaiset kommunikoivat keskenään. Kun kortisolitasot ovat korkeat, aivolisäke vähentää kortikotropiinia vapauttavan hormonin (CRH) ja adrenokortikotrooppisen hormonin (ACTH) tuotantoa, mikä alentaa kortisolitasoja.
Kortisoni voi nostaa verensokeria, ja vaikutuksen suuruus riippuu annoksesta ja yksilöllisistä tekijöistä. Diabeetikoiden on tärkeää seurata verensokeriarvojaan tarkasti kortisonihoidon aikana.
Hormonitasapainon saavuttamiseksi on tärkeää noudattaa terveellisiä elämäntapoja, kuten säännöllistä liikuntaa, tasapainoista ruokavaliota ja riittävää unta. Joissakin tapauksissa voidaan tarvita myös lääkärin määräämää hormonikorvaushoitoa tai muita lääketieteellisiä toimenpiteitä.
Naisen laaja laboratoriopaketti on suunnattu sinulle, kun haluat tietää laajemmin oman kehosi hyvinvoinnista. Laboratoriopaketti auttaa sinua tarkistamaan, miten elimistösi voi ja tekemään parempia valintoja terveytesi edistämiseksi. Mukana paketissa mm. ferritiini, verenkuva, kolesterolit ja verensokeri.
Miehen laaja laboratoriopaketti on suunnattu sinulle, kun haluat tietää laajemmin oman kehosi hyvinvoinnista. Laboratoriopaketti auttaa sinua tarkistamaan, miten elimistösi voi ja tekemään parempia valintoja terveytesi edistämiseksi. Mukana paketissa mm. ferritiini, verenkuva, kolesterolit ja verensokeri.
Kortisoli mitataan, kun epäillään kortisolin liika- tai vajaaeritystä, jotka ovat sairaustiloja. Liikatoiminta (hyperkortisolismi) aiheuttaa esim. Cushingin taudin ja vajaatoiminta (hypokortisolismi) esim. Addisonin taudin.
Testosteroni liittyy muuhunkin kuin seksuaalisuuteen; näitä asioita et ehkä tiennyt testosteronista.
CRP-tutkimus tehdään erilaisissa elimistön tulehdustiloissa.
Alkoholi vaikuttaa keskushermostoon lamaavasti päihtymyksen aikana, ja päihtymyksen jälkeen se voi pitkäaikaisessa käytössä heikentää muistia ja vaarantaa terveyden.
Alzheimerin tauti on hitaasti etenevä muistisairaus, jonka ensimmäinen ja merkittävin oire on muistin heikentyminen. Alzheimerin tauti lyhyesti Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus.
MS-tauti on autoimmuunisairaus, joka vaikuttaa liikunta- ja toimintakykyyn.
Kaikki kova päänsärky ei ole migreeniä ja erilaiset päänsäryt voivat helposti sekoittua keskenään. Esimerkiksi jatkuva päänsärky ei tarkoita, että olisi migreeni. Mistä migreenissä on kyse?
Artikkeli päivitetty:
2 syyskuun 2024
Puhti tarjoaa parasta palvelua oman terveyden mittaamiseen ja kehittämiseen.
Kaikki testit ilman lääkärin lähetettä.
Selkeät paketit ja edullinen hinnoittelu.
Näytteenotto Mehiläisen laboratorioissa yli 75 toimipisteessä ympäri Suomen.
Suurin osa testeistä analysoidaan Suomessa Mehiläisen laboratorioissa.
Tulokset yleensä jo heti seuraavana arkipäivänä.
Selkeä ja helppolukuinen tulosraportti.
Tarvittaessa voit tilata erikseen Mehiläisen lääkärin neuvonnan testien jälkeen.
Saatavilla myös hyvinvointivalmennuksia.
Tiedot pysyvät Suomessa korkean turvaluokituksen palvelinsalissa.
Yli
testiä analysoitu
Palautteen keskiarvo
Google-tähdet
