Tietopaketit

Hertta-sydänkohtausriskitesti ennustaa sydänkohtaus- ja diabetesriskiä

Mikä on Hertta-sydänkohtausriskitesti?

Hertta on verinäytteeseen perustuva testi, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä tarkemmin kuin yleisesti käytetyillä kolesterolimittauksilla. Lisäksi Hertta-testi kertoo riskistä sairastua tyypin 2 diabetekseen.Hertta-testistä saa tulokseksi kaksi riskilukua: sydänriskiluku (S -KVriski) ja siihen liittyvä lausunto ja diabetesriskiluku (S -DMriski) sekä siihen liittyvä lausunto.

Mistä voin tilata Hertta-sydänkohtausriskitesti?

Voit tilata Hertta-testin Puhdin verkkokaupasta. Kaikki Puhdin testit ovat tilattavissa ilman lääkärin lähetettä.

Mikä Hertta-testi (CERT-tutkimus, Pt-Cert) on?

Hertta-testi ennustaa lähivuosien (1-10 vuotta) sy­dänkohtaus- ja diabetesriskiä yhdellä verinäytteellä. Tunnistat testin koodista Pt-Cert. Testi antaa sydänriskiluvun ja diabetesriskiluvun sekä riskilukuihin perustuvat lausunnot. Hertta on tieteelliseltä nimeltään CERT eli Coronary Event Risk Test.

Sydänkohtausriskitesti – Miten arvioidaan riski sydäninfarktiin?

Testi mittaa sydänkohtausriskiä ja siihen liittyvän kuoleman riskiä. Hertta-testi on tarkempi kuin muut yleisesti käytetyt lipiditutkimukset. Testin tulos kertoo sydäninfarktiriskistä henkilöillä, joilla ei ole todettu sepelvaltimotautia. Sepelvaltimotautipotilailla ja kolesterolilääkityksellä olevilla henkilöillä testi mittaa jäännösriskiä.

Diabetesriskitesti – Miten arvioidaan riski aikuisiän diebetekseen?

Diabetesriskin testi määrittää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Testin tuloksena saadaan riskipisteytys. Diabetesriskiluku kertoo todennäköisyytdestä sairastua aikuisiän diabetekseen seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Miten Hertta-tutkimus tehdään?

Hertta-testi on verikoe. Hertta-testillä verinäytteestä mitataan veren keramidimolekyylien pitoisuuksia massaspektrometrillä. Keramidimolekyylien perusteella saadaan laskettua riskiluku.

Keramidit ovat solukalvolla sijaitsevia rasvoja. Kun ihminen on stressitilassa esimerkiksi tulehdusreaktion tai kudosten hapenpuutteen takia, keramidien seerumipitoisuudet kohoavat. Keramidit liittyvät useisiin sepelvaltimotaudin syntymekanismeihin. Ne muun muassa kerääntyvät verisuonten seinämien plakkeihin, voimistavat tulehdusprosesseja ja aiheuttavat solukuolemaa.

Hertta-tutkimuksen edut tavalliseen kolesterolimittaukseen nähden

Testin etuna esimerkiksi kolesterolimittaukseen verrattuna on, että sen avulla tunnistetaan henkilöitä, joilla on kohonnut sydäninfarktiriski ilman aiempaa sydän- tai verisuonitautitaustaa tai kohonneita kolesteroliarvoja.

Tavallinen kolesterolimittaus kertoo vain veren HDL– ja LDL-kolesterolin pitoisuudet, kun taas Hertta mittaa eri molekyylejä, jotka voivat aiheuttaa vakavan sydäninfarktin. Kolesteroliarvot saattavat pysyä normaaleina, vaikka riski saada sydäninfarkti voi olla kohonnut.

Lisäksi Hertta-testin avulla tunnistetaan lääkehoidon tehostamista tarvitsevat henkilöt, joilla on korkea riski saada sydäninfarkti. Testillä havaitaan myös henkilöt, joilla on jo käytössä olevasta kolesterolia alentavasta lääkityksestä huolimatta kohonnut riski saada sydäninfarkti ja vaarallisia komplikaatioita.

Tutkimusten mukaan Hertta-testi on huomattavasti parempi sydänkohtausriskin arvioinnissa kuin mikään yleisesti käytössä oleva laboratoriotutkimus, kuten kokonaiskolesteroli, LDL-kolesteroli, HDL-kolesteroli, triglyseridit, CRP tai apolipoproteiinit.

Kenen kannattaa tehdä Hertta-testi (CERT-tutkimus)?

• Henkilöt, joilla on sukurasitteena sydän- ja verisuonitauteja, kuten sepelvaltimotauti, kohonnut kolesteroli, korkea verenpaine tai 2 tyypin diabetes.
• Suomessa on arviolta 660 000 henkilöä, joilla on riski sairastua sepelvaltimotautiin. Riski ei välttämättä ilmene kohonneena kolesterolina, vaan se selviää vasta riskitestin avulla. Sepelvaltimotaudin ensimmäinen oire voi olla äkkikuolema muutoin täysin perusterveellä henkilöllä.
• Lisäksi Suomessa on tyypin 2 diabeetikoita noin 300 000 ja noin 150 000 suomalaista sairastaa diabetesta tietämättään.
• Testi sopii myös sepelvaltimotautipotilaille. Heidän kohdallaan arvioidaan uusintakohtauksen riskiä. Testin avulla voidaan tehdä muutoksia lääkitykseen ja tehostaa taudin seurantaa.
• Hertta-testi sopii myös kaikille sydämensä terveydestä kiinnostuneille henkilöille.
• Tutkimus kannattaa myös tehdä, mikäli oireina on rintakipuja, hengenahdistusta, väsymystä, hengenahdistusta ja rytmihäiriöitä.

Miksi oma sydänkohtausriski kannattaa selvittää?

• Suomessa noin 30 prosenttia työikäisten kuolemista aiheuttavat sydän- ja verisuonitaudit. Mitä aikaisemmin riski huomataan, sitä paremmin siihen voidaan vaikuttaa esimerkiksi elintavoilla, lääkehoidolla ja tiiviillä seurannalla.
• Lähes puolet sydänkohtauksista ilmaantuu ihmisille, joilla kolesteroliarvot ovat normaalit ja jopa 20 %:ssa tapauksista ihmisille, joilla ei ole mitään tunnettua riskitekijää.
• Tutkimusten mukaan pelkkä kolesterolimittaus ei ole riittävä mittari riskin selvittämiseksi. Riski ei välttämättä ilmene kohonneena kolesterolina tai muina tunnettuina vaaratekijöinä, mutta se voi selvitä Hertta-testillä.

Hertta-testin tutkimustulosten tulkinta

Hertta-tutkimus antaa sydänriskiluvun ja riskilukuun perustuvan lausunnon, sekä diabetesriskiluvun ja riskilukuun perustuvan lausunnon. Diabetesriskiluku kuvastaa henkilön prosentuaalista todennäköisyyttä (0-100%) sairastua tyypin 2 diabetekseen seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Miten Hertta-testin sydänriskilukua tulkitaan?

Miten Hertta-testin diabetesriskilukua tulkitaan?

Hertta-testi antaa tilastollisen riskinarvion. Matalat pisteet testissä eivät sataprosenttisella varmuudella tarkoita sitä, että henkilö ei saa sydänkohtausta tai diabetesta tulevaisuudessa. Riskinarvio peilaa näytteenoton hetkistä tilaa.

Elämäntapa- ja hoitomuutokset voivat vaikuttaa riskiarvioon, jonka takia kaikista muutoksista on keskusteltava lääkärin kanssa.

Lisäksi iän myötä riski voi kasvaa.

Mitä teen, jos Hertta-testin mukaan sydänkohtauksen riski on kohonnut?

Jos Hertta-testissä sydänkohtauksen riski todetaan kohonneeksi, kannattaa jatkotoimenpiteistä keskustella lääkärin kanssa. Kun olet saanut Hertta-testin tulokset Oma Puhti -osioon, voit tilata palvelun kautta lääkärin etäkonsultaation erikseen. Lääkäri arvioi tilanteen ja tarvittavat toimenpiteet aina tapauskohtaisesti.

Elämäntapamuutokset, kuten tupakoinnin lopettaminen, ruokavalion muuttaminen, stressin vähentäminen ja liikunnan lisääminen alentavat riskiä. Myös lääkehoitoa voidaan harkita hoitomuodoksi. Tapauskohtaisesti voidaan harkita tarvetta rasituskokeelle tai sepelvaltimoiden kuvantamiselle.

Kuinka sepelvaltimotautia voi ehkäistä?

Elämäntapamuutokset, liikunta ja ruokavalion muutokset auttavat ehkäisemään sepelvaltimotautia, sekä vähentävät sepelvaltimotaudin kokonaiskuolleisuutta ja sydäninfarkteja. Muutokset myös parantavat elämänlaatua ja pienentävät sairauksien riskiä.

Terveellisiin elämäntapoihin kuuluu sopiva määrä arki- ja hikiliikuntaa, monipuolinen ruokavalio ja säännöllinen ateriarytmi, tupakoinnin ja alkoholin käytön vähentäminen sekä normaaliin painoon pyrkiminen. Stressin hallinta ja vähentäminen auttaa myös pienentämään sairastumisen riskiä.

Terveellisiin elintapoihin kannattaa totutella jo nuorena, mutta muutokset myös myöhemmällä iällä ovat erittäin suotavia. Tupakointi lisää sepelvaltimoiden ateroskleroosia.

Elämäntapojen muutoksen yhteydessä seuranta kannattaa tehdä noin 3–6 kuukauden välein. Säännöllinen testaus myös motivoi muutoksessa jatkamiseen ja onnistumiseen. Toisilla elämäntapojen muutokset voivat viedä enemmän aikaa.

Tilaa Hertta-tutkimus Puhdin verkkosivuilta helposti ilman lähetettä.