Hertta-testi ennustaa lähivuosien (1-10 vuotta) sy­dänkohtaus- ja diabetesriskiä yhdellä verinäytteellä. Mitä aikaisem­min riski havaitaan, sitä paremmin siihen on mahdollista vaikuttaa muun muassa omilla elintavoilla tai lääkehoidolla. Tässä artikkelissa kerromme, kenelle Hertta-testiä suositellaan, miten testin tutkimustuloksia voidaan tulkita ja kuinka pääset tutkimukseen.

Sydänkohtausriskitesti Hertta

  • Hertta-testi ennustaa lähivuosien sy­dänkohtaus- ja diabetesriskiä yhdellä verinäytteellä.
  • Testiä suositellaan henkilöille, joilla on sukurasitteena sydän- ja verisuonitauteja, kohonnut kolesteroli, korkea verenpaine tai diabetes.
  • Elämäntapamuutokset, kuten tupakoinnin lopettaminen, ruokavalion muuttaminen ja liikunnan lisääminen alentavat riskiä.

Mikä on Hertta-sydänkohtausriskitesti?

Hertta on verinäytteeseen perustuva testi, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä tarkemmin kuin yleisesti käytetyillä kolesterolimittauksilla. Lisäksi Hertta-testi kertoo riskistä sairastua tyypin 2 diabetekseen.

Mistä voin tilata Hertta-sydänkohtausriskitesti?

Voit tilata Hertta-testin Puhdin verkkokaupasta. Kaikki Puhdin testit ovat tilattavissa ilman lääkärin lähetettä.

Hertta-testi sopii myös Laajan sydäntautiriskin tutkimuksen kanssa tehtäväksi.

Mikä Hertta-testi (CERT-tutkimus, Pt-Cert) on?

Hertta-testi ennustaa lähivuosien (1-10 vuotta) sy­dänkohtaus- ja diabetesriskiä yhdellä verinäytteellä. Tunnistat testin koodista Pt-Cert. Testi antaa sydänriskiluvun ja diabetesriskiluvun sekä riskilukuihin perustuvat lausunnot. Hertta on tieteelliseltä nimeltään CERT eli Coronary Event Risk Test.

Sydänkohtausriskitesti – Miten arvioidaan riski sydäninfarktiin?

Testi mittaa sydänkohtausriskiä ja siihen liittyvän kuoleman riskiä. Hertta-testi on tarkempi kuin muut yleisesti käytetyt lipiditutkimukset. Testin tulos kertoo sydäninfarktiriskistä henkilöillä, joilla ei ole todettu sepelvaltimotautia. Sepelvaltimotautipotilailla ja kolesterolilääkityksellä olevilla henkilöillä testi mittaa jäännösriskiä.

Diabetesriskitesti – Miten arvioidaan riski aikuisiän diebetekseen?

Diabetesriskin testi määrittää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Testin tuloksena saadaan riskipisteytys. Diabetesriskiluku kertoo todennäköisyytdestä sairastua aikuisiän diabetekseen seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Miten Hertta-tutkimus tehdään?

Hertta-testi on verikoe. Hertta-testillä verinäytteestä mitataan veren keramidimolekyylien pitoisuuksia massaspektrometrillä. Keramidimolekyylien perusteella saadaan laskettua riskiluku.

Keramidit ovat solukalvolla sijaitsevia rasvoja. Kun ihminen on stressitilassa esimerkiksi tulehdusreaktion tai kudosten hapenpuutteen takia, keramidien seerumipitoisuudet kohoavat. Keramidit liittyvät useisiin sepelvaltimotaudin syntymekanismeihin. Ne muun muassa kerääntyvät verisuonten seinämien plakkeihin, voimistavat tulehdusprosesseja ja aiheuttavat solukuolemaa.

Hertta-tutkimuksen edut tavalliseen kolesterolimittaukseen nähden

Testin etuna esimerkiksi kolesterolimittaukseen verrattuna on, että sen avulla tunnistetaan henkilöitä, joilla on kohonnut sydäninfarktiriski ilman aiempaa sydän- tai verisuonitautitaustaa tai kohonneita kolesteroliarvoja.

Tavallinen kolesterolimittaus kertoo vain veren HDL– ja LDL-kolesterolin pitoisuudet, kun taas Hertta mittaa eri molekyylejä, jotka voivat aiheuttaa vakavan sydäninfarktin. Kolesteroliarvot saattavat pysyä normaaleina, vaikka riski saada sydäninfarkti voi olla kohonnut.

Lisäksi Hertta-testin avulla tunnistetaan lääkehoidon tehostamista tarvitsevat henkilöt, joilla on korkea riski saada sydäninfarkti. Testillä havaitaan myös henkilöt, joilla on jo käytössä olevasta kolesterolia alentavasta lääkityksestä huolimatta kohonnut riski saada sydäninfarkti ja vaarallisia komplikaatioita.

Tutkimusten mukaan Hertta-testi on huomattavasti parempi sydänkohtausriskin arvioinnissa kuin mikään yleisesti käytössä oleva laboratoriotutkimus, kuten kokonaiskolesteroli, LDL-kolesteroli, HDL-kolesteroli, triglyseridit, CRP tai apolipoproteiinit.

Kenen kannattaa tehdä Hertta-testi (CERT-tutkimus)?

  • Henkilöt, joilla on sukurasitteena sydän- ja verisuonitauteja, kuten sepelvaltimotauti, kohonnut kolesteroli, korkea verenpaine tai 2 tyypin diabetes.
  • Suomessa on arviolta 660 000 henkilöä, joilla on riski sairastua sepelvaltimotautiin. Riski ei välttämättä ilmene kohonneena kolesterolina, vaan se selviää vasta riskitestin avulla. Sepelvaltimotaudin ensimmäinen oire voi olla äkkikuolema muutoin täysin perusterveellä henkilöllä.
  • Lisäksi Suomessa on tyypin 2 diabeetikoita noin 300 000 ja noin 150 000 suomalaista sairastaa diabetesta tietämättään.
  • Testi sopii myös sepelvaltimotautipotilaille. Heidän kohdallaan arvioidaan uusintakohtauksen riskiä. Testin avulla voidaan tehdä muutoksia lääkitykseen ja tehostaa taudin seurantaa.
  • Hertta-testi sopii myös kaikille sydämensä terveydestä kiinnostuneille henkilöille.
  • Tutkimus kannattaa myös tehdä, mikäli oireina on rintakipuja, hengenahdistusta, väsymystä, hengenahdistusta ja rytmihäiriöitä.

Miksi oma sydänkohtausriski kannattaa selvittää?

  • Suomessa noin 30 prosenttia työikäisten kuolemista aiheuttavat sydän- ja verisuonitaudit. Mitä aikaisemmin riski huomataan, sitä paremmin siihen voidaan vaikuttaa esimerkiksi elintavoilla, lääkehoidolla ja tiiviillä seurannalla.
  • Lähes puolet sydänkohtauksista ilmaantuu ihmisille, joilla kolesteroliarvot ovat normaalit ja jopa 20 %:ssa tapauksista ihmisille, joilla ei ole mitään tunnettua riskitekijää.
  • Tutkimusten mukaan pelkkä kolesterolimittaus ei ole riittävä mittari riskin selvittämiseksi. Riski ei välttämättä ilmene kohonneena kolesterolina tai muina tunnettuina vaaratekijöinä, mutta se voi selvitä Hertta-testillä.

Hertta-testin tutkimustulosten tulkinta

Hertta-tutkimus antaa sydänriskiluvun ja riskilukuun perustuvan lausunnon, sekä diabetesriskiluvun ja riskilukuun perustuvan lausunnon. Diabetesriskiluku kuvastaa henkilön prosentuaalista todennäköisyyttä (0-100%) sairastua tyypin 2 diabetekseen seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Miten Hertta-testin sydänriskilukua tulkitaan?

RiskilukuTulkinta
0-2Matala riski
3-6Keskitason riski
7-9Kohonnut riski
10-12Korkea riski

Miten Hertta-testin diabetesriskilukua tulkitaan?

RiskilukuRiskiluokka
0-4Matala
5-14Keskimääräinen
15+Korkea

Hertta-testi antaa tilastollisen riskinarvion. Matalat pisteet testissä eivät sataprosenttisella varmuudella tarkoita sitä, että henkilö ei saa sydänkohtausta tai diabetesta tulevaisuudessa. Riskinarvio peilaa näytteenoton hetkistä tilaa.

Elämäntapa- ja hoitomuutokset voivat vaikuttaa riskiarvioon, jonka takia kaikista muutoksista on keskusteltava lääkärin kanssa.

Lisäksi iän myötä riski voi kasvaa.

Mitä teen, jos Hertta-testin mukaan sydänkohtauksen riski on kohonnut?

Jos Hertta-testissä sydänkohtauksen riski todetaan kohonneeksi, kannattaa jatkotoimenpiteistä keskustella lääkärin kanssa. Kun olet saanut Hertta-testin tulokset Oma Puhti -osioon, voit tilata palvelun kautta lääkärin etäkonsultaation erikseen. Lääkäri arvioi tilanteen ja tarvittavat toimenpiteet aina tapauskohtaisesti.

Elämäntapamuutokset, kuten tupakoinnin lopettaminen, ruokavalion muuttaminen, stressin vähentäminen ja liikunnan lisääminen alentavat riskiä. Myös lääkehoitoa voidaan harkita hoitomuodoksi. Tapauskohtaisesti voidaan harkita tarvetta rasituskokeelle tai sepelvaltimoiden kuvantamiselle.

Kuinka sepelvaltimotautia voi ehkäistä?

Elämäntapamuutokset, liikunta ja ruokavalion muutokset auttavat ehkäisemään sepelvaltimotautia, sekä vähentävät sepelvaltimotaudin kokonaiskuolleisuutta ja sydäninfarkteja. Muutokset myös parantavat elämänlaatua ja pienentävät sairauksien riskiä.

Terveellisiin elämäntapoihin kuuluu sopiva määrä arki- ja hikiliikuntaa, monipuolinen ruokavalio ja säännöllinen ateriarytmi, tupakoinnin ja alkoholin käytön vähentäminen sekä normaaliin painoon pyrkiminen. Stressin hallinta ja vähentäminen auttaa myös pienentämään sairastumisen riskiä.

Terveellisiin elintapoihin kannattaa totutella jo nuorena, mutta muutokset myös myöhemmällä iällä ovat erittäin suotavia. Tupakointi lisää sepelvaltimoiden ateroskleroosia.

Elämäntapojen muutoksen yhteydessä seuranta kannattaa tehdä noin 3–6 kuukauden välein. Säännöllinen testaus myös motivoi muutoksessa jatkamiseen ja onnistumiseen. Toisilla elämäntapojen muutokset voivat viedä enemmän aikaa.

Tilaa Hertta-tutkimus Puhdin verkkokaupasta helposti ilman lähetettä.

Testin jälkeen voit tilata erikseen lääkärin etäkonsultaation suoraan Puhdin tulosraportilta, mikäli esimerkiksi herää epäilys sairaudesta.

Lähteet

Anroedh, S. et al. Journal of lipid research. Plasma concentrations of molecular lipid species predict long-term clinical outcome in coronary artery disease patients

Cheng, J. et al. Plasma concentrations of molecular lipid species in relation to coronary plaque characteristics and cardiovascular outcome: Results of the ATHEROREMO-IVUS study

Ekholm, V. MyLab. Miksi sepelvaltimotaudin riskitesti yleistyy niin hitaasti?

Havulinna et al. Circulating Ceramides Predict Cardiovascular Outcomes in the Population-Based FINRISK 2002 Cohort

Hertta.fi. Lisätietoja testistä. Mikä Hertta on?

Hilvo, M. et al. Ceramide stearic to palmitic acid ratio predicts incident diabetes

Hilvo, M. et al. European Heart Journal. Development and validation of a ceramide- and phospholipid-based cardiovascular risk estimation score for coronary artery disease patients

Kauhanen, D. et al. Development and validation of a high-throughput LC-MS/MS assay for routine measurement of molecular ceramides

Laaksonen, R. et al. European Heart Journal. Plasma ceramides predict cardiovascular death in patients with stable coronary artery disease and acute coronary syndromes beyond LDL-cholesterol

Laaksonen, R. ym. Duodecim 134/2018, 456–464 Duodecim. Keramidit ja sepelvaltimotauti

Laaksonen, R. Yleislääkäri 5/2018. Keramidimittaukset vakavien sydän- ja verisuonitapahtumien ja diabeteksen riskin arvioinnissa

Leiherer, A. et al. The ceramide-based Coronary Event Risk Test (CERT) predicts cardiovascular mortality in cardiovascular disease patients with type 2 diabetes mellitus as well as in those without diabetes

Summers, S. Cell Metabolism. Could Ceramides Become the New Cholesterol 4.1.2018

Synlab. Keramidit, sydänkohtausriskitesti (10202 Pt-Hertta)

Tarasov, K. Molecular lipids identify cardiovascular risk and are efficiently lowered by simvastatin and PCSK9 deficiency

Zora Biosciences. Sydän- ja diabetesriskitesti

Teksti

Kirjoittajan avatar

Mikaela on toiminut Puhdin sisällöntuottajana hyvinvointiin, jaksamiseen ja terveyteen liittyvissä aiheissa.

Kirjoittajan avatar

Puhdin viestinnästä ja palvelun jatkuvasta kehittämisestä vastaava Mirka Tuovinen on valmentaja ja sisällöntuottaja. Mirka on ravitsevan ruoan ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin puolestapuhuja. Erityisosaamista Mirkalla on hyvinvoivasta mielestä, erityisruokavalioista ja työhyvinvoinnista.


Päivitetty: 06.10.2020

Onko sinulla kokemuksia aiheesta, joita haluaisit jakaa?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *