Immuniteetti eli vastustuskyky on elimistön kyky suojautua taudinaiheuttajilta. Mistä vastustuskyky muodostuu ja kuinka siihen voi vaikuttaa? Millä keinoilla immuniteettia voi vahvistaa? Kuinka tartuntataudeilta voi suojautua?
Sisällysluettelo
Immuniteetti eli vastustuskyky on elimistön kyky suojautua taudinaiheuttajilta. Vastustuskyvyn tarkoitus on pitää meidät terveinä. Elimistölle on tärkeää torjua ympäristöstä tulevia bakteereita, viruksia, alkueläimiä, sieniä ja matoja.
Immuniteetti perustuu omien ja vieraiden rakenteiden erottelukykyyn. Immuniteettijärjestelmä oppii tunnistamaan elimistön omat kudokset elämän alkuvaiheessa, eikä se reagoi näihin.
Elimistön puolustusjärjestelmä oppii muistamaan tunkeutujat; yleensä immuunijärjestelmään jää muistijälki vieraista tunkeutujista, jotta se osaa reagoida näihin tulevaisuudessa. Juuri näiden muistisolujen vuoksi ihminen ei yleensä sairasta tiettyä mikrobitautia toistamiseen.
Joskus immuniteetti voi hyökätä myös omia valkuaisaineita, sokerirakenteita ja soluja vastaan. Näistä tilanteista aiheutuu niin sanotut autoimmuunisairaudet.
Immuniteettiin katsotaan kuuluvan kaikki elimistön keinot puolustautua tai suojautua infektioilta. Meillä on kahdenlaista vastustuskykyä: synnynnäistä (luontainen) ja hankittua (adaptiivinen) immuniteettia, jotka toimivat yhteistyössä.

Synnynnäinen eli luontainen vastustuskyky on immuniteetti estää patogeeneja pääsemästä elimistöön. Se myös estää niiden leviämisen kehossa. Luontainen immuniteetti kehittyy jo sikiöaikana ja syntymän jälkeen. Se aktivoituu jo minuuteissa mikrobin kohdatessaan.
Luonnollinen immuniteetti on immuunipuolustuksen osa, joka ei vaadi aiempaa kontaktia mahdollisen patogeenin kanssa. Synnynnäiseen immuniteettiin ei liity oppimista.
Luontainen immuniteetti on epäspesifinen, eli toimii jokaisen patogeenin kohdatessaan aina samalla tavalla.
Epäspesifiset puolustuskeinot ovat rakenteita, joita elimistöllä on käytössään varsinaisen immunologisen järjestelmän lisäksi. Tällaisia ovat esimerkiksi suolistomikrobisto, mahan hapot ja iho.
Epäspesifiset puolustuskeinot ovat:
Hankittu vastustuskyky muuttuu kerta toisensa jälkeen tehokkaammaksi uuden patogeenikohtaamisen jälkeen. Adaptiivinen immuniteetti toimii, kun synnynnäinen immuniteetti ei ole onnistunut estämään patogeenejä.
Elämän aikana kohdatut mikrobit tai rokotteista saadut antigeenit muokkaavat adaptiivista vastustuskykyä, joka suuntautuu aiemmin tunnistettua rakennetta vastaan. Sen käynnistyminen vie päiviä.
Hankittu immuniteetti perustuu T- ja B-soluihin. Niillä on omat spesifiset reseptorit taudinaiheuttajia vastaan.
Nykyään on ymmärretty, kuinka tärkeää on ympäristön kautta mikrobeille altistuminen varhaislapsuudessa. Mikäli ympäristön tavalliset mikrobit eivät pääse muokkaamaan lapsen immuniteettia normaaliin tapaan, voi se lisätä sairastumisriskiä myöhemmin esimerkiksi astmaan. Suosituksena onkin liikkua luonnossa ja altistua mikrobeille normaalin vastustuskyvyn muodostumiseksi.
Suurin osa vieraista mikrobeista, joita päivän aikana saamme, eivät aiheuta lainkaan sairautta terveille ihmisille. Yleensä ne poistuvat minuuteissa tai tunneissa luonnostaan tai pesemisen yhteydessä. Osa mikrobeista voi jäädä joksikin aikaa oman bakteeristomme joukkoon (kolonisaatio), mutta eivät silti aiheuta sairautta.
Toisinaan sairaus pääsee iskemään. Siihen, aiheuttaako mikrobi tartunnan jälkeen infektiosairauden, vaikuttaa:
Elimistön vastustuskykyyn vaikuttavat esimerkiksi:
Muun muassa ikä vaikuttaa vastustuskykyyn. Infektioimmuniteetti on luontaisesti heikoimmillaan vastasyntyneenä ja vanhana. Nimenomaan varhaisessa lapsuudessa ja yli 65-vuotiaana infektioita on runsaimmin. Pikkulapsilla infektioherkkyyteen liittyy muun muassa vielä kehittymättömään hankittuun immuniteettiin.
Tiettyihin sairauksiin ja lääketieteellisiin hoitoihin liittyy infektiopuolustuksen heikkenemistä eli immuunipuutos. Mikäli tällainen on todettu, henkilön immuniteettia seurataan säännöllisesti, vaikka infektioita ei olisi, jotta infektiouhat voidaan ennakoida.
Raskauden aikana voi esiintyä joitakin infektioita normaalia enemmän.
Stressi vaikuttaa hengitystieinfektioiden riskiin; kovan fyysisen tai psyykkisen stressin aikana riski sairastua on suurentunut.
Immuniteetti heikkenee myös vakavien tautien yhteydessä.
Infektioiden lisääntynyt määrä liittyy muun muassa diabetekseen, syöpäsairauksiin, immuunisairauksiin, kroonisiin maksa- ja munuaissairauksiin.
Tehohoitoon tai suuriin leikkauksiin joutuvilla on aina joko sairauden tai toimenpiteen aiheuttama tilapäinen voimakas yleinen immuunipuute.
Immuniteetissa on myös vajaavuus- ja puutostiloja. Useimmat näistä ovat harvinaisia ja geenien määräämiä. Yleisiä immuniteetin heikentäjiä ovat antibioottihoidot, syöpälääkkeet, syöpä- ja autoimmuunitaudeissa käytettävät vasta-ainevalmisteet ja kortisonihoito.
Melko yleisiä ovat myös synnynnäinen tai hankittu vasta-ainevajaus ja HIV-infektioon liittyvä auttaja-T-solujen kato. Näiden kahden hoitoon on olemassa kohtalaisen tehokkaita keinoja.
Myös pernan poisto johtaa pitkäkestoiseen immuunipuutteeseen.
Ensisijaisen tärkeää on huolehtia yleisestä hyvinvoinnista. Omaa terveyttä voi edistää liikkumalla riittävästi, syömällä riittävän terveellisesti ja pyrkimällä vähentämään stressiä. Myös lepoon, ihmissuhteisiin ja mielen hyvinvointiin kannattaa panostaa.
Omaan vastustuskykyyn voi vaikuttaa hyvin paljonkin valinnoillaan. Käsihygienian tärkeyttä ei sovi sivuuttaa. Huomioi käsien huolellinen saippuapesu aina kotiin tullessasi, vessassa käynnin yhteydessä sekä ennen ruokailua. Myös matkoilla käsienpesun ja hygienian merkitys korostuu.
Itsestään kannattaa pitää toki huolta ympäri vuoden muutenkin ja hyvän peruskunnon ylläpitäminen sekä liiallisen stressin välttäminen on tärkeää monesta syystä.
Kannattaa muistaa, että kovin rankka urheilu on aina myös stressitekijä keholle. Sopiva määrä liikuntaa, ja sen vastapainoksi riittävä palautuminen, on optimaalista myös hyvän vastustuskyvyn ylläpidon takia.
Kuntoilua ei tule myöskään harrastaa enää, mikäli on jo sairastunut. Tällöin tulee panostaa lepoon.
Peruskunnon parantaminen, monipuolinen ja ravitseva ruokavalio, muun muassa riittävä D-vitamiinin saanti sekä stressittömän arjen ja ihmissuhteiden vaaliminen ovat kaikki tärkeitä tekijöitä kokonaisvaltaisen terveyden kannalta.
Tartuntojen vaikutukset voivat olla kohtalokkaita nimenomaan henkilöille, joilla on perussairauksia jo ennaltaan. Siksi omasta terveydestä huolehtiminen terveellisillä elintavoilla on ylipäätään tärkeää.
Omaa vastustuskykyä voi lisäksi parantaa muutamilla keinoilla, kuten huolehtimalla tiettyjen ravintoaineiden ja vitamiinien saannista.
Myös esimerkiksi C-vitamiinista ja sinkistä voi olla apua sairastuessa flunssaan.
Vastustuskyky muodostuu muun muassa kehon bakteerien avulla. Suolistossamme elää arviolta puolitoista kiloa bakteereja, jotka huolehtivat terveydestämme. Lisäksi bakteereita elää myös esimerkiksi kehon suurimmalla elimellä eli iholla.
Jotta suolistossa asustavat ”hyvät” bakteerit voivat mahdollisimman hyvin, on meidän puolestaan huolehdittava niistä mahdollisimman hyvin. Tähän voi vaikuttaa elämäntavoilla ja esimerkiksi valinnoilla ruokakaupassa.
Suoliston mikrobistoon voi vaikuttaa kuitupitoisen ruokavalion avulla. Syö paljon kuitupitoisia kasviksia, vihanneksia, marjoja, hedelmiä ja juureksia. Suolisto kaipaa myös liikuntaa sekä riittävästi vettä. Kuitulisä voi olla joskus hyödyksi.
Immuniteettia voi vahvistaa tai toisaalta se voi heiketä elintapojen ja ympäristön seurauksena.
Vältä seuraavia:
Hengitystieinfektioiden kierteen taustalla voi olla tilaa ylläpitämässä tarpeettomasti, tiheästi otetut antibioottikuurit. Kierteestä puhutaan, mikäli useat tartunnat tulevat hyvin lyhyen ajan sisään.
Tällaisessa tilanteessa toistuvasti otetut antibioottikuurit vain heikentävät elimistön suojaavaa hyvää mikrobistoa ja näin ollen hidastavat paranemista ja altistavat uusille infektioille.
Huolehdi monipuolisesta, terveellisestä, kuitupitoisesta ruokavaliosta ja riittävästä suojaravintoaineiden saannista.

Immuniteetin kannalta tärkeitä ravintoaineita ovat esimerkiksi:
Erityisen tärkeää on huolehtia riittävästä D-vitamiinin saannista pitkällä aikavälillä. D-vitamiini vaikuttaa olennaisesti vastustuskyvyn muodostumiseen.
Suomalaiset saavat yleisesti ottaen liian vähän D-vitamiinia; sen puutos on yleistä. D-vitamiinia saadaan esimerkiksi rasvaisesta kalasta ja erityisesti auringosta, mutta myös lisäravinteista, joita usein suomalaisille suositellaankin varsinkin pimeiden vuodenaikojen takia.
Luonnossa oleskelu, rento liikkuminen ja lepo on aina suotavaa. Vaikka liikunnasta ja hyvästä kunnosta huolehtiminen auttavat immuniteettia, ei silti sairaana tule harrastaa rankkaa urheilua.
Omasta terveydestä huolehtimiseen kuuluu myös sosiaalisista suhteista huolehtiminen ja stressin välttäminen.
Tartuntatautien vuoksi panikoimisesta ja stressaamisesta ei ole hyötyä, päinvastoin.
Hyvän peruskunnon ylläpitäminen auttaa vastustuskykyä toimimaan hyvin. Sopiva määrä liikuntaa pitää terveenä. Huomattavaa on kuitenkin, että rankka liikunta toimii päinvastoin. Urheilla kannattaa vain terveenä! Mikäli olet sairastunut, pidä taukoa urheilusta ja lepää.
Tietyissä tilanteissa infektioherkkyyden selvittäminen on tarpeen. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi:
Yleinen terveydentila, elämäntavat ja infektioiden yleisyys sekä laatu auttavat selvittämään, tarvitaanko tutkimuksia.
Tavallisia yleisen vastustuskyvyn tutkimuksia ovat:
Immunoglobuliini A (IgA) on vasta-aine, jolla on keskeinen rooli limakalvojen immuunitoiminnassa. Se toimii erityisesti ruuansulatuskanavassa ja hengitysteissä.
Täydellinen verenkuva antaa hyvän yleiskuvan terveydentilasta. Verenkuva tutkitaan silloin, kun halutaan tietoa verisolujen (valkosolujen, punasolujen ja verihiutaleiden) kunnosta.
Valkosolujen (leukosyyttien) tehtävä on torjua erilaisia tulehduksia. Ne taistelevat viruksia, bakteereita, loisia ja muita kehon terveyttä uhkaavia vierailijoita vastaan. Erityisesti bakteeritulehduksissa elimistö lisää valkosolujen tuotantoa, eli veren valkosolumäärä kasvaa.
Mikäli olet akuutisti sairas, ota suoraan yhteyttä lääkäriin.
Vastustuskyvyn parantamiseen on useita tehokkaita keinoja. Ensinnäkin, terveellinen ja monipuolinen ruokavalio, joka sisältää runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita, on avainasemassa. Lisäksi riittävä uni ja säännöllinen liikunta edistävät immuunijärjestelmän toimintaa. Stressin hallinta on myös tärkeää, sillä pitkäaikainen stressi voi heikentää vastustuskykyä.
Elimistö puolustautuu mikrobeilta monin eri tavoin. Iho ja limakalvot toimivat fyysisinä esteinä, kun taas valkosolut, erityisesti fagosyytit, tuhoavat tunkeutuvia mikrobeja. Lisäksi keho tuottaa vasta-aineita, jotka tunnistavat ja neutraloivat taudinaiheuttajia. Terveelliset elämäntavat, kuten riittävä uni, tasapainoinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta, vahvistavat immuunijärjestelmää.
Immuniteetti syntyy immuunijärjestelmän oppiessa tunnistamaan ja torjumaan taudinaiheuttajia. Se koostuu synnynnäisestä ja hankitusta immuniteetista, jossa vasta-aineet ja muut immuunisolut kehittyvät vastaamaan tiettyihin uhkiin.
Immuniteettia voi parantaa noudattamalla terveellisiä elämäntapoja, kuten tasapainoista ruokavaliota, riittävää unta ja säännöllistä liikuntaa. Myös stressin hallinta ja riittävä vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti ovat tärkeitä.
Blogi