Kupari tukee verenkiertoelimistön terveyttä
Kuparia tarvitaan muun muassa hermosolujen solukalvojen ja hermoston viestiaineiden (adrenaliinin ja noradrenaliinin) muodostukseen, kolesteroli- ja sokeriaineenvaihduntaan, vastustuskyvyn kehittymiseen, sydämen toimintaan, elimistön lämmönsäätelyyn, ihon, hiusten ja silmien väripigmentin muodostukseen ja tukikudosten normaaliin toimintaan.
Kupari lyhyesti
- Kupari vaikuttaa lukuisiin elimistön toimintoihin.
- Elimistössä on kuparia 50–120 mg.
- Kupari on erityisen tärkeää odottaville äideille sekä sikiöille ja vauvoille.
- Parhaita kuparin lähteitä ovat maksa ja sisäelimet, täysjyväviljatuotteet, peruna, pähkinät, palkokasvit, äyriäiset ja kaakao.
Kupari
Kupari on elimistölle välttämätön hivenaine, jota tarvitaan muun muassa raudan hyödyntämiseen, moniin elimistön entsyymireaktioihin sekä hapetus- ja pelkistysreaktioihin. Sitä on elimistössä keskimäärin 50–120 mg. Kupari varastoituu elimistössä pääasiassa luihin ja lihaksiin, sekä maksaan. Maksa säätelee veressä olevan kuparin määrää.
Normaalista ravinnosta saadaan tavallisesti riittävästi kuparia. Erilaiset poikkeus- tai häiriötilat voivat kuitenkin aiheuttaa vaikeuksia kuparin riittävälle saannille tai imeytymiselle.
Kuparin tehtävät: mikä on kuparin merkitys elimistössä?
Kupari vaikuttaa lukuisiin elimistön toimintoihin. Kuparia tarvitaan kehossa muun muassa:
- hermosolujen solukalvojen ja hermoston viestiaineiden (adrenaliinin ja noradrenaliinin) muodostukseen
- kolesteroli– ja sokeriaineenvaihduntaan
- vastustuskyvyn kehittymiseen
- ihon, hiusten ja silmien väripigmentin muodostukseen
- tukikudosten normaaliin toimintaan
- hemoglobiinin tuotantoon
- raudan aineenvaihduntaan
- sydämen toimintaan
- solujen energia-aineenvaihduntaan ja energiantuotantoon
- elimistön lämmönsäätelyyn
- antioksidanttituotannon välittäjäaineena.
Elimistössä kuparia on eniten maksassa. Yhteensä elimistössä on kuparia 50–120 mg.
Miten kupari vaikuttaa punasolujen toimintaan?
Kupari edistää normaalia punaisten verisolujen muodostumista. Sitä tarvitaan myös hemoglobiinin muodostukseen. Kupari auttaa muuntamaan raudan käyttökelpoisimpaan muotoon ferriraudaksi ja kuljettamaan sen kudoksiin ja niistä pois. Kuparin puutos saattaa johtaa anemiaan.
Miten kupari vaikuttaa luuston hyvinvointiin?
Kuparia tarvitaan edistämään luustoa tukevan vahvan ja joustavan sidekudoksen muodostumista. Kuparin puutoksen on todettu edistävän osteoporoosia.
Miten kupari vaikuttaa aivojen ja keskushermoston toimintaan?
Kuparilla vaikuttaisi olevan useita keskushermoston, erityisesti aivokudoksen, terveyttä ylläpitäviä vaikutuksia. Se on välttämätön myeliinin eli neuroneita peittävän suojakerroksen muodostumisen ja säilymisen kannalta sekä hermoston välittäjäaineiden synteesissä.
Kupari ja verenkiertoelimistön terveys
Kuparilla on merkittävä rooli sydämen ja verisuonten rakenteelliselle eheydelle. Valtimoiden kollageeni- ja elastaanisäikeiden poikkisidoksissa tarvitaan lysyylioksidaasia, joka on kuparista riippuvainen entsyymi. Kuparia tarvitaan myös veren hyytymisjärjestelmässä.
Kuinka kupari vaikuttaa immuunijärjestelmän toimintaan?
Kuparilla on immuunijärjestelmän toiminnassa useita tehtäviä. Se vaikuttaa muun muassa tiettyihin valkosolukantoihin ja osallistuu elimistön puolustustehtäviin.
Kupari raskauden aikana
Kupari on erityisen tärkeää odottaville äideille sekä sikiöille ja vauvoille tukikudoksen ja aivojen normaalin kasvun ja kehityksen kannalta.
Kuparin tutkimus
Voit tilata kupariarvon mittauksen S-Cu Puhdin verkkokaupasta. Kupari tutkitaan, kun halutaan selvittää, saadaanko sitä ravinnosta tarpeeksi. Tutkimusta käytetään myös maksa- ja sappitiesairauksien seuraamiseen.
Lääkärin etäkonsultaation voi tilata erikseen helposti suoraan tulosraportin lopusta, mikäli haluat keskustella tuloksistasi ja terveydestäsi, tulokset poikkeavat viitearvoista, sinulla on oireita tai herää epäilys sairaudesta.
Alhainen keruloplasmiinipitoisuus voi liittyä kuparin puutteeseen. Keruloplasmiiniarvo on pienentynyt esimerkiksi Wilsonin ja Menkesin taudeissa. Lisääntynyt keruloplasmiinipitoisuus voi liittyä raskauteen, estrogeenihoitoon, akuuttiin tai krooniseen tulehdukseen, maligniittiin tai sappitietukokseen.
Voit lisätä yksittäisiä tutkimuksia valmiisiin testipaketteihin, kuten suosittuun Puhti-laboratoriopakettiin. Yhdellä kertaa onkin hyvä tarkastaa useat terveyteen sekä jaksamiseen liittyvät mittarit.
Kuparin tutkimuksen viitearvot
Verinäytteestä tehtävän kuparitutkimuksen (S-Cu) viitearvot ovat:
Miehet: 11.0 – 24.0 µmol/l
Naiset: 12.6 – 24.4 µmol/l
Kuparin saantisuositukset
- Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee kuparin päivittäiseksi saanniksi 0,9 mg.
- Raskaana oleville saantisuositus on 1 mg/vrk ja imettäville 1,3 mg/vrk.
- Lapsille suositukset ovat pienemmät (0,3 – 0,9 mg/vrk). Lasten suosituksen vaihtelevat iän mukaan.
Kuparin turvallisen saannin yläraja
Turvallisen saannin ylärajaksi on Suomessa määritelty 5 mg päivässä.
Kuparin lähteet
Mitkä ruoat ovat hyviä kuparin lähteitä? Parhaita kuparin lähteitä ovat muun muassa:
- äyriäiset ja muut merenelävät
- maksa
- sisäelimet
- täysjyväviljatuotteet, vehnäleseet
- peruna
- pähkinät
- siemenet
- palkokasvit
- suklaa ja kaakao.
Kuparin imeytyminen
Kuparin imeytyminen tapahtuu mahalaukussa ja ohutsuolen alkuosassa. Kuparin imeytyminen tapahtuu kuljetusvalkuaisen välittämänä.
Kuparin imeytyminen riippuu ravinnon sisältämästä kuparista. Kuparin imeytyminen vaihtele 75 prosentista (kun ravinto sisältää vain 0,4 mg kuparia päivässä) aina 12 prosenttiin (kun ravinto sisältää 7,5 mg kuparia päivässä).
Milloin kuparin määrä veressä kannattaa testata?
Kupariarvot voi tarkistuttaa, jos epäilee saavansa liian vähän kuparia ravinnostaan. Kupariarvot kannattaa testata verikokeella myös silloin, mikäli altistuu esimerkiksi työnsä vuoksi merkittäville määrille kuparia.
Wilsonin tauti on kupariaineenvaihdunnan häiriö
Kupariarvot tutkitaan aina, jos herää epäily Wilsonin taudista. Wilsonin taudilla tarkoitetaan synnynnäistä maksan kupariaineenvaihdunnan häiriötä. Se aiheuttaa maksan ja keskushermoston vaurioita ja voi hoitamattomana johtaa varhaiseen kuolemaan.
Mikäli häiriö havaitaan varhain, sitä voidaan hoitaa tehokkaasti, ja ennuste on hyvä. Mikäli lapsella tai nuorella on todettu maksan toimintahäiriö ja neurologisia tai psykiatrisia oireita, on syytä selvittää Wilsonin taudin mahdollisuus.
Wilsonin tauti on harvinainen autosomissa peittyvästi periytyvä aineenvaihduntahäiriö, jossa kuparia kertyy elimistöön. Kuparin poistuminen elimistöstä on häiriintynyt. Kupari kertyy ensin henkilön maksaan, mistä seuraa maksavaurio. Tämän jälkeen kuparia kertyy muihin elimiin kuten sarveiskalvoon, niveliin, haimaan ja keskushermostoon.
Wilsonin taudissa kuparin erittyminen virtsaan on lisääntynyt, vapaan kuparin pitoisuus plasmassa on suurentunut ja seerumin keruloplasmiinin pitoisuus on pienentynyt.
Wilsonin tauti vaatii elinikäistä hoitoa.
Liian vähäinen kuparin saanti ruokavaliosta
Liian vähäinen kuparin saanti ruokavaliosta on harvinaista. On kuitenkin riskiryhmiä, joiden kohdalla tulisi kiinnittää huomiota kuparinsaantiin. Tällaisia ryhmiä ovat:
- Ihmiset, joiden ruokavalio on erittäin ravinneköyhä ja sisältää suuria määriä pitkälle prosessoituja valmisruokia.
- Ihmiset, jotka käyttävät suuria määriä rauta– ja sinkkivalmisteita.
- Vastasyntyneet, joilla on kroonisen ripulin aiheuttama aliravitsemus.
- Kroonisista ruoansulatusongelmista kärsivät henkilöt.
- Keskoset.
- Ikääntyneet ihmiset, joiden ravinnonsaanti on niukkaa ja joiden runsas lääkitys vaikuttaa ravintoaineiden hyväksikäyttöön.
- Letkuruokinnassa olevat ihmiset.
- Suolen ohitusleikkauksessa olleet ihmiset.
Matala kupari (kuparin puute)
Kuparin puutos on harvinainen. Kuparin saanti ruokavaliosta on yleensä normaalitilanteessa riittävää. Matala kupariarvo saattaa johtua muun muassa seuraavista syistä:
- rautalääkitys
- Wilsonin tauti
- aliravitsemus
- hypoproteinemia
- malabsorptiotila
- Nefroottinen syndrooma
- Menkesin tauti
- sinkkipitoisten ruokien runsas nauttiminen, sinkkiravintolisät.
Kuparin puutos oireet: mitä kuparin puute aiheuttaa?
Kliinisin oirein esiintyvä kuparin puutos on harvinaista. Näissä tapauksissa kuparin puutteeseen liittyy oirena anemiaa, pigmentaatiohäiriöitä, rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä, sidekudoksen häiriöitä, luuston häiriöitä, ataksiaa tai herkkyyttä infektioille.
Yleensä kuparin puutos ilmenee anemiana, joka voi olla mikrosyyttinen, normosyyttinen tai makrosyyttinen anemia. Lisäksi usein voi esiintyä neutropeniaa.
Kuparin puutoksessa seerumin kupari ja kuparin eritys virtsaan ovat matalat, ja keruloplasmiinin pitoisuus voi olla viitteissä tai alhainen.
Kuparin puutos hoito
Kuparin puutoksen hoitona käytetään kuparin saannin lisäämistä. Omatoimista kuparin käyttöä ei tule aloittaa ilman asian tarkempaa selvittelyä lääkärin kanssa.
Korkea kupari
Suurentuneita kuparipitoisuuksia esiintyy muun muassa:
- primaarisessa biliaarisessa kirroosissa
- sklerosoivassa kolangiitissa
- hemokromatoosissa
- tyreotoksikoosissa
- syöpätaudeissa
- vaikeissa infektioissa
- estrogeenilääkityksen yhteydessä.
Korkea kupari oireet (kupari terveyshaitat)
Pitkäaikaiseen kuparin ylimäärään voi liittyä maksavaurio ja oireita maha-suolikanavassa. Oireina voi olla vatsakipuja, kouristuksia, pahoinvointia, oksentelua ja ripulia.
Kuparimyrkytys (kupari yliannostus): onko kupari myrkyllistä?
Kupari on myrkyllistä suurina pitoisuuksina. Kuparimyrkytykset ovat harvinaisia terveillä henkilöillä (ellei ole perinnöllistä kuparin aineenvaihdunnan häiriötä). Ylimääräinen kupari erittyy sappinesteen kautta suoleen.
Kupari ja estrogeenilääkitys naisilla
Estrogeenilääkitys lisää kuparipitoisuutta, sillä se lisää keruloplasmiinin synteesiä maksassa. Tästä syystä hormonikorvaushoidossa olevilla naisilla kupariarvot ovat tavallista korkeammat.
Yleisimmät kysymykset aiheeseen liittyen
Aikuisille suositeltu päivittäinen sinkin saantisuositus vaihtelee 7-11 milligramman välillä riippuen sukupuolesta ja iästä. Raskaana oleville ja imettäville naisille suositus on hieman korkeampi. Sinkin liikasaanti voi aiheuttaa haittavaikutuksia, joten päivittäisen saannin tulisi pysyä alle 25 milligrammassa.
Sinkin vaikutusajankohta voi vaihdella yksilöllisesti, mutta yleensä sen vaikutukset alkavat tuntua muutaman päivän kuluessa säännöllisestä käytöstä. Esimerkiksi flunssan oireiden lievittymisessä sinkki voi alkaa vaikuttaa jo 24 tunnin sisällä käytön aloittamisesta, jos sitä otetaan riittävä määrä heti oireiden alkaessa.
Aikuisille suositeltu päivittäinen magnesiumin saanti vaihtelee sukupuolen ja iän mukaan. Yleensä aikuisille miehille suositellaan 350 mg ja naisille 280 mg magnesiumia päivässä. Raskaana olevien ja imettävien naisten tarve voi olla suurempi. On tärkeää huomioida, että magnesiumin tarve voi vaihdella yksilöllisten tekijöiden, kuten terveydentilan ja fyysisen aktiivisuuden mukaan.
Kaliumtason nousu veressä riippuu monista tekijöistä, kuten ruokavaliosta, terveydentilasta ja mahdollisista lääkityksistä. Yleensä kaliumtason korjaaminen ruokavaliomuutosten kautta voi näkyä verikokeissa muutaman päivän kuluessa. Jos kaliumin saanti on ollut riittämätöntä pitkään, tason normalisoituminen voi kestää kauemmin.
Aikuisille suositeltu natriumin saanti on noin 2300 milligrammaa päivässä, mikä vastaa noin teelusikallista suolaa. Liiallinen natriumin saanti voi kuitenkin lisätä verenpainetta ja riskiä sydän- ja verisuonitauteihin. On tärkeää tasapainottaa natriumin saanti ja varmistaa, että se ei ylitä suositeltuja rajoja.
Seleenin ottamisen ajankohta voi vaikuttaa sen imeytymiseen ja hyötyihin. Yleisesti ottaen seleeni kannattaa ottaa aterian yhteydessä, sillä ruoka parantaa sen imeytymistä. On suositeltavaa nauttia seleeniä osana tasapainoista ruokavaliota, joka sisältää runsaasti erilaisia vitamiineja ja kivennäisaineita. Tämä auttaa varmistamaan, että saat seleenistä maksimaalisen hyödyn. Lisäksi on hyvä huomioida, että seleenin ottaminen iltaisin voi häiritä unta joillakin ihmisillä, joten aamupäivä tai aikainen iltapäivä voi olla parempi ajankohta sen nauttimiselle.
Aikuisen ihmisen suositeltu kaliumin saanti on noin 3,1–3,5 milligrammaa päivässä. Tämä määrä voi vaihdella iän, sukupuolen ja terveydentilan mukaan. Riittävä kaliumin saanti on tärkeää, sillä se auttaa ylläpitämään normaalia verenpainetta, lihasten toimintaa ja hermoston terveyttä. Kaliumia saadaan pääasiassa hedelmistä, vihanneksista ja täysjyväviljoista.
Aikuisille suositeltu jodin saantisuositus on 150 mikrogrammaa päivässä. Raskaana oleville ja imettäville naisille suositus on korkeampi, noin 175-200 mikrogrammaa päivässä. Jodin saanti varmistetaan yleensä jodioitua suolaa käyttämällä ja syömällä jodia sisältäviä elintarvikkeita, kuten kalaa ja maitotuotteita.
Aikuisen ihmisen tulisi saada päivittäin noin 800 mg kalsiumia. Tämä määrä voi vaihdella iän, sukupuolen ja elämäntilanteen, kuten raskauden tai imetyksen, mukaan. Kalsium on tärkeä mineraali, joka vahvistaa luita ja hampaita, ja auttaa lihasten sekä hermoston toiminnassa. Riittävä kalsiumin saanti on tärkeää erityisesti kasvuiässä sekä vanhuksille, joiden kalsiumin imeytyminen heikkenee iän myötä.
Kaliumin puute voi ilmetä monina oireina, kuten väsymyksenä, lihaskramppeina, lihasheikkoutena ja sydämen rytmihäiriöinä. Joissakin tapauksissa voi esiintyä myös ummetusta tai tunnottomuutta. Kaliumin puutteen vakavuus ja oireet voivat vaihdella henkilöstä toiseen, ja ne voivat kehittyä vähitellen. On tärkeää tunnistaa nämä oireet ajoissa ja hakeutua tarvittaessa lääkärin hoitoon.
Magnesium on elintärkeä mineraali, joka osallistuu yli 300 entsyymireaktion toimintaan kehossa, tukien muun muassa lihasten ja hermojen toimintaa, energiantuotantoa ja elektrolyyttitasapainoa. Magnesium auttaa myös ylläpitämään normaalia sydämen rytmiä ja on tärkeä luuston ja hampaiden terveydelle. Lisäksi se voi auttaa hallitsemaan verenpainetta ja on tutkittu sen vaikutuksia stressin ja ahdistuksen lievittämisessä.
Aikuisen suositeltu päivittäinen kromin saanti on noin 25-35 mikrogrammaa. Kromi on tärkeä hivenaine, joka edistää makroravinteiden aineenvaihduntaa ja insuliinin toimintaa kehossa. Kromin saanti turvataan yleensä monipuolisella ruokavaliolla.
Mangaani voi vaikuttaa talousveden laatuun antamalla sille metallisen maun ja värjäämällä veden ruskeaksi, mikä voi aiheuttaa värjäytymiä vaatteille ja kodinkoneille. Mangaanipitoisuuden ollessa korkea, vesi voi myös olla terveydelle haitallista, erityisesti lapsille ja raskaana oleville.
Artikkeli päivitetty:
2 syyskuun 2024
