Kupari on elimistölle välttämätön hivenaine, jota tarvitaan muun muassa raudan hyödyntämiseen, moniin elimistön entsyymireaktioihin sekä hapetus- ja pelkistysreaktioihin. Sitä on elimistössä keskimäärin 50-150 mg.

  • Kupari vaikuttaa lukuisiin elimistön toimintoihin.
  • Kupari on erityisen tärkeää odottaville äideille sekä sikiöille ja vauvoille.
  • Parhaita kuparin lähteitä ovat maksa ja sisäelimet, täysjyväviljatuotteet, peruna, pähkinät, palkokasvit, äyriäiset ja kaakao.
  • Kupari vaikuttaa lukuisiin elimistön toimintoihin.
  • Kupari on erityisen tärkeää odottaville äideille sekä sikiöille ja vauvoille.
  • Parhaita kuparin lähteitä ovat maksa ja sisäelimet, täysjyväviljatuotteet, peruna, pähkinät, palkokasvit, äyriäiset ja kaakao.

Kupari on elimistölle välttämätön hivenaine, jota tarvitaan muun muassa raudan hyödyntämiseen, moniin elimistön entsyymireaktioihin sekä hapetus- ja pelkistysreaktioihin. Sitä on elimistössä keskimäärin 50-150 mg.

Kupari varastoituu elimistössä pääasiassa luihin ja lihaksiin, sekä vastasyntyneillä maksaan. Maksa säätelee veressä olevan kuparin määrää.

Normaalista ravinnosta saadaan tavallisesti riittävästi kuparia. Erilaiset poikkeus- tai häiriötilat voivat kuitenkin aiheuttaa vaikeuksia kuparin riittävälle saannille tai imeytymiselle.

Tässä artikkelissa käsittelemme kuparin merkitystä elimistölle, kuparin saantisuosituksia, kupariarvojen testaamisen tarpeellisuutta sekä kupariarvojen vaikutusta terveydentilaan.

Kuparin merkitys elimistössä

Kupari vaikuttaa lukuisiin elimistön toimintoihin.  Kuparia tarvitaan muun muassa hermosolujen solukalvojen ja hermoston viestiaineiden (adrenaliinin ja noradrenaliinin) muodostukseen, kolesteroli- ja sokeriaineenvaihduntaan, vastustuskyvyn kehittymiseen, sydämen toimintaan, elimistön lämmönsäätelyyn, ihon, hiusten ja silmien väripigmentin muodostukseen ja tukikudosten normaaliin toimintaan.

Punasolujen toiminta

Kupari edistää  normaalia punaisten verisolujen muodostumista. Sitä tarvitaan myös hemoglobiinin muodostukseen. Kupari auttaa muuntamaan raudan käyttökelpoisimpaan muotoon ferriraudaksi ja kuljettamaan sen kudoksiin ja niistä pois. Kuparinpuutos saattaa johtaa anemiaan.

Luuston hyvinvointi

Kuparia tarvitaan edistämään luustoa tukevan vahvan ja joustavan sidekudoksen muodostumista. Kuparin puutoksen on todettu edistävän osteoporoosia.

Aivojen ja keskushermoston normaali toiminta

Kuparilla vaikuttaisi olevan useita keskushermoston, erityisesti aivokudoksen, terveyttä ylläpitäviä vaikutuksia. Se on välttämätön myeliinin eli neuroneita peittävän suojakerroksen muodostumisen ja säilymisen kannalta sekä hermoston välittäjäaineiden synteesissä.

Verenkiertoelimistön terveys

Kuparilla on merkittävä rooli sydämen ja verisuonten rakenteelliselle eheydelle. Valtimoiden kollageeni- ja elastaanisäikeiden poikkisidoksissa tarvitaan lysyylioksidaasia, joka on kuparista riippuvainen entsyymi. Kuparia tarvitaan myös veren hyytymisjärjestelmässä.

Immuunijärjestelmän toiminta

Kuparilla on immuunijärjestelmän toiminnassa useita tehtäviä. Se vaikuttaa muun muassa joihinkin valkosolukantoihin ja osallistuu elimistön puolustustehtäviin.

Kupari on erityisen tärkeää odottaville äideille sekä sikiöille ja vauvoille tukikudoksen ja aivojen normaalin kasvun ja kehityksen kannalta.

Kuparin lähteet ja saantisuositukset

Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee kuparin päivittäiseksi saanniksi 0,9 mg. Raskaana oleville saantisuositus on 1 mg/vrk ja imettäville 1,3 mg/vrk. Lapsille suositukset ovat pienemmät (0,3 – 0,9 mg/vrk).

Turvallisen saannin ylärajaksi on Suomessa määritelty 5 mg päivässä. Kuparimyrkytykset ovat harvinaisia, sillä ylimääräinen kupari erittyy sappinesteen kautta suoleen.

Parhaita kuparin lähteitä ovat mm. maksa ja sisäelimet, täysjyväviljatuotteet, peruna, pähkinät, palkokasvit, äyriäiset ja kaakao.

Milloin kuparin määrä veressä kannattaa testata?

Kupariarvot voi tarkistuttaa, jos epäilee saavansa liian vähän kuparia ravinnostaan. Kupariarvot kannattaa testata verikokeella myös silloin, mikäli altistuu esimerkiksi työnsä vuoksi merkittäville määrille kuparia.

Kupariarvot tutkitaan aina, jos herää epäily Wilsonin taudista. Wilsonin taudilla tarkoitetaan synnynnäistä maksan kupariaineenvaihdunnan häiriötä. Se aiheuttaa maksan ja keskushermoston vaurioita ja voi hoitamattomana johtaa varhaiseen kuolemaan. Mikäli häiriö havaitaan varhain, sitä voidaan hoitaa tehokkaasti, ja ennuste on hyvä. Mikäli lapsella tai nuorella on todettu maksan toimintahäiriö ja neurologisia tai psykiatrisia oireita, on syytä selvittää Wilsonin taudin mahdollisuus.

Liian vähäinen kuparin saanti ruokavaliosta on harvinaista. On kuitenkin riskiryhmiä, joiden kohdalla tulisi kiinnittää huomiota kuparinsaantiin. Tällaisia ryhmiä ovat:

  • Ihmiset, joiden ruokavalio on erittäin ravinneköyhä ja sisältää suuria määriä pitkälle prosessoituja valmisruokia.
  • Ihmiset, jotka käyttävät suuria määriä rauta- ja sinkkivalmisteita.
  • Vastasyntyneet, joilla on kroonisen ripulin aiheuttama aliravitsemus.
  • Kroonisista ruoansulatusongelmista kärsivät henkilöt.
  • Keskoset.
  • Ikääntyneet ihmiset, joiden ravinnonsaanti on niukkaa ja joiden runsas lääkitys vaikuttaa ravintoaineiden hyväksikäyttöön.
  • Letkuruokinnassa olevat ihmiset.
  • Suolen ohitusleikkauksessa olleet ihmiset.

Mistä voin tilata kupariarvon mittauksen?

Voit tilata kupariarvon mittauksen Puhdin verkkokaupasta. Kaikki Puhdin testit ovat tilattavissa ilman lääkärin lähetettä.

Viitearvot

Verinäytteestä tehtävän kuparitutkimuksen  (S-Cu, P-Cu) viitearvot ovat:

Naiset: 13 – 24 µmol/l

Miehet: 11 – 22 µmol/l.

Matala kupariarvo

Matala kupariarvo saattaa johtua muun muassa seuraavista syistä:

  • Wilsonin tauti
  • aliravitsemus
  • hypoproteinemia
  • malabsorptiotila
  • Nefroottinen syndrooma
  • Menkesin tauti
  • Rautalääkitys
  • Sinkkipitoisten hivenaineiden runsas nauttiminen

Kuparin saanti ruokavaliosta on normaalitilanteessa riittävää.

Korkea kupariarvo

Suurentuneita kuparipitoisuuksia esiintyy mm.:

  • primaarisessa biliaarisessa kirroosissa
  • sklerosoivassa kolangiitissa
  • hemokromatoosissa
  • tyreotoksikoosissa
  • syöpätaudeissa
  • vaikeissa infektioissa.

Estrogeenilääkitys lisää kuparipitoisuutta, sillä se lisää keruloplasmiinin synteesiä maksassa. Tästä syystä hormonikorvaushoidossa olevilla naisilla kupariarvot ovat tavallista korkeammat.

Lähteet

“Food and Nutrition Board Dietary Reference Intakes for Vitamin A, Vitamin K, Arsenic, Boron, Chromium, Copper, Iodine, Iron, Manganese, Molybdenum, Nickel, Silicon, Vanadium and Zinc”; Washington, DC, National Academy Press; 2001: 7. 1-7.27.

Huslab: Kupari, seerumista. Viitattu 26.6.2018.

MedicalNewsToday: Health benefits and risks of copper. Viitattu 27.6.2018

Moilanen, Veikko ja Mäkisalo, Heikki: Wilsonin tauti. Duodecim 2010;126:635–42.

Scandinavian Copper Development Association: Terveydelle välttämätön hivenaine. Viitattu 27.6.2018

Scheiber I, Dringen R, Mercer JF. Copper: effects of deficiency and overload. Met Ions Life Sci. 2013;13:359-87.

Synlab: Kupari, seerumista. Viitattu 26.6.2018.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Terveyttä ruuasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Viitattu 27.6.2018

Kupari on elimistölle välttämätön hivenaine, jota tarvitaan muun muassa raudan hyödyntämiseen, moniin elimistön entsyymireaktioihin sekä hapetus- ja pelkistysreaktioihin. Sitä on elimistössä keskimäärin 50-150 mg.

Kupari varastoituu elimistössä pääasiassa luihin ja lihaksiin, sekä vastasyntyneillä maksaan. Maksa säätelee veressä olevan kuparin määrää.

Normaalista ravinnosta saadaan tavallisesti riittävästi kuparia. Erilaiset poikkeus- tai häiriötilat voivat kuitenkin aiheuttaa vaikeuksia kuparin riittävälle saannille tai imeytymiselle.

Tässä artikkelissa käsittelemme kuparin merkitystä elimistölle, kuparin saantisuosituksia, kupariarvojen testaamisen tarpeellisuutta sekä kupariarvojen vaikutusta terveydentilaan.

Kuparin merkitys elimistössä

Kupari vaikuttaa lukuisiin elimistön toimintoihin.  Kuparia tarvitaan muun muassa hermosolujen solukalvojen ja hermoston viestiaineiden (adrenaliinin ja noradrenaliinin) muodostukseen, kolesteroli- ja sokeriaineenvaihduntaan, vastustuskyvyn kehittymiseen, sydämen toimintaan, elimistön lämmönsäätelyyn, ihon, hiusten ja silmien väripigmentin muodostukseen ja tukikudosten normaaliin toimintaan.

Punasolujen toiminta

Kupari edistää  normaalia punaisten verisolujen muodostumista. Sitä tarvitaan myös hemoglobiinin muodostukseen. Kupari auttaa muuntamaan raudan käyttökelpoisimpaan muotoon ferriraudaksi ja kuljettamaan sen kudoksiin ja niistä pois. Kuparinpuutos saattaa johtaa anemiaan.

Luuston hyvinvointi

Kuparia tarvitaan edistämään luustoa tukevan vahvan ja joustavan sidekudoksen muodostumista. Kuparin puutoksen on todettu edistävän osteoporoosia.

Aivojen ja keskushermoston normaali toiminta

Kuparilla vaikuttaisi olevan useita keskushermoston, erityisesti aivokudoksen, terveyttä ylläpitäviä vaikutuksia. Se on välttämätön myeliinin eli neuroneita peittävän suojakerroksen muodostumisen ja säilymisen kannalta sekä hermoston välittäjäaineiden synteesissä.

Verenkiertoelimistön terveys

Kuparilla on merkittävä rooli sydämen ja verisuonten rakenteelliselle eheydelle. Valtimoiden kollageeni- ja elastaanisäikeiden poikkisidoksissa tarvitaan lysyylioksidaasia, joka on kuparista riippuvainen entsyymi. Kuparia tarvitaan myös veren hyytymisjärjestelmässä.

Immuunijärjestelmän toiminta

Kuparilla on immuunijärjestelmän toiminnassa useita tehtäviä. Se vaikuttaa muun muassa joihinkin valkosolukantoihin ja osallistuu elimistön puolustustehtäviin.

Kupari on erityisen tärkeää odottaville äideille sekä sikiöille ja vauvoille tukikudoksen ja aivojen normaalin kasvun ja kehityksen kannalta.

Kuparin lähteet ja saantisuositukset

Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee kuparin päivittäiseksi saanniksi 0,9 mg. Raskaana oleville saantisuositus on 1 mg/vrk ja imettäville 1,3 mg/vrk. Lapsille suositukset ovat pienemmät (0,3 – 0,9 mg/vrk).

Turvallisen saannin ylärajaksi on Suomessa määritelty 5 mg päivässä. Kuparimyrkytykset ovat harvinaisia, sillä ylimääräinen kupari erittyy sappinesteen kautta suoleen.

Parhaita kuparin lähteitä ovat mm. maksa ja sisäelimet, täysjyväviljatuotteet, peruna, pähkinät, palkokasvit, äyriäiset ja kaakao.

Milloin kuparin määrä veressä kannattaa testata?

Kupariarvot voi tarkistuttaa, jos epäilee saavansa liian vähän kuparia ravinnostaan. Kupariarvot kannattaa testata verikokeella myös silloin, mikäli altistuu esimerkiksi työnsä vuoksi merkittäville määrille kuparia.

Kupariarvot tutkitaan aina, jos herää epäily Wilsonin taudista. Wilsonin taudilla tarkoitetaan synnynnäistä maksan kupariaineenvaihdunnan häiriötä. Se aiheuttaa maksan ja keskushermoston vaurioita ja voi hoitamattomana johtaa varhaiseen kuolemaan. Mikäli häiriö havaitaan varhain, sitä voidaan hoitaa tehokkaasti, ja ennuste on hyvä. Mikäli lapsella tai nuorella on todettu maksan toimintahäiriö ja neurologisia tai psykiatrisia oireita, on syytä selvittää Wilsonin taudin mahdollisuus.

Liian vähäinen kuparin saanti ruokavaliosta on harvinaista. On kuitenkin riskiryhmiä, joiden kohdalla tulisi kiinnittää huomiota kuparinsaantiin. Tällaisia ryhmiä ovat:

  • Ihmiset, joiden ruokavalio on erittäin ravinneköyhä ja sisältää suuria määriä pitkälle prosessoituja valmisruokia.
  • Ihmiset, jotka käyttävät suuria määriä rauta- ja sinkkivalmisteita.
  • Vastasyntyneet, joilla on kroonisen ripulin aiheuttama aliravitsemus.
  • Kroonisista ruoansulatusongelmista kärsivät henkilöt.
  • Keskoset.
  • Ikääntyneet ihmiset, joiden ravinnonsaanti on niukkaa ja joiden runsas lääkitys vaikuttaa ravintoaineiden hyväksikäyttöön.
  • Letkuruokinnassa olevat ihmiset.
  • Suolen ohitusleikkauksessa olleet ihmiset.

Mistä voin tilata kupariarvon mittauksen?

Voit tilata kupariarvon mittauksen Puhdin verkkokaupasta. Kaikki Puhdin testit ovat tilattavissa ilman lääkärin lähetettä.

Viitearvot

Verinäytteestä tehtävän kuparitutkimuksen  (S-Cu, P-Cu) viitearvot ovat:

Naiset: 13 – 24 µmol/l

Miehet: 11 – 22 µmol/l.

Matala kupariarvo

Matala kupariarvo saattaa johtua muun muassa seuraavista syistä:

  • Wilsonin tauti
  • aliravitsemus
  • hypoproteinemia
  • malabsorptiotila
  • Nefroottinen syndrooma
  • Menkesin tauti
  • Rautalääkitys
  • Sinkkipitoisten hivenaineiden runsas nauttiminen

Kuparin saanti ruokavaliosta on normaalitilanteessa riittävää.

Korkea kupariarvo

Suurentuneita kuparipitoisuuksia esiintyy mm.:

  • primaarisessa biliaarisessa kirroosissa
  • sklerosoivassa kolangiitissa
  • hemokromatoosissa
  • tyreotoksikoosissa
  • syöpätaudeissa
  • vaikeissa infektioissa.

Estrogeenilääkitys lisää kuparipitoisuutta, sillä se lisää keruloplasmiinin synteesiä maksassa. Tästä syystä hormonikorvaushoidossa olevilla naisilla kupariarvot ovat tavallista korkeammat.

Lähteet

“Food and Nutrition Board Dietary Reference Intakes for Vitamin A, Vitamin K, Arsenic, Boron, Chromium, Copper, Iodine, Iron, Manganese, Molybdenum, Nickel, Silicon, Vanadium and Zinc”; Washington, DC, National Academy Press; 2001: 7. 1-7.27.

Huslab: Kupari, seerumista. Viitattu 26.6.2018.

MedicalNewsToday: Health benefits and risks of copper. Viitattu 27.6.2018

Moilanen, Veikko ja Mäkisalo, Heikki: Wilsonin tauti. Duodecim 2010;126:635–42.

Scandinavian Copper Development Association: Terveydelle välttämätön hivenaine. Viitattu 27.6.2018

Scheiber I, Dringen R, Mercer JF. Copper: effects of deficiency and overload. Met Ions Life Sci. 2013;13:359-87.

Synlab: Kupari, seerumista. Viitattu 26.6.2018.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Terveyttä ruuasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Viitattu 27.6.2018

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *