Leukosyytit eli valkosolut toimivat elimistössä ennen kaikkea erilaisten tulehdusten torjujina ja ne ovat tärkeä osa immuunijärjestelmää. Leukosyyttejä on kaikkialla kehossa. Niitä ovat neutrofiilit, eosinofiilit, basofiilit, lymfosyytit ja monosyytit.

  • Valkosoluilla on tärkeä asema ihmisen immuunipuolustuksessa.
  • Valkosoluja on usean tyyppisiä; kullakin valkosolutyypillä on hieman erilaisia tehtäviä.
  • Valkosolujen määrä lisääntyy tulehduksen aikana.
  • Valkosoluilla on tärkeä asema ihmisen immuunipuolustuksessa.
  • Valkosoluja on usean tyyppisiä; kullakin valkosolutyypillä on hieman erilaisia tehtäviä.
  • Valkosolujen määrä lisääntyy tulehduksen aikana.

Leukosyytit eli valkosolut toimivat elimistössä ennen kaikkea erilaisten tulehdusten torjujina ja ne ovat tärkeä osa immuunijärjestelmää. Leukosyyttejä on kaikkialla kehossa. Niitä ovat neutrofiilit, eosinofiilit, basofiilit, lymfosyytit ja monosyytit.

Valkosolujen merkitys hyvälle terveydelle on merkittävä. Valkosolut taistelevat viruksia, bakteereita, loisia ja muita kehon terveyttä uhkaavia tunkeilijoita vastaan. Ne lisääntyvät tulehduksen aikana. Osa valkosoluista elää vain muutamia päiviä, joten luuytimen on jatkuvasti tuotettava niitä lisää.

Valkosolut muodostuvat luuytimissä, mistä ne levittäytyvät ympäri kehoa. Suurin osa valkosoluista varastoituu kudoksiin ja vain viisi prosenttia niistä kiertää veressä. Silti verikokeilla voidaan saada hyvä kuva koko elimistön valkosolutilanteesta.

fB-Leuk-tutkimus ilmoittaa valkosolujen kokonaismäärän veressä. Normaalitilanteessa ihmisen veressä on noin 3,4 – 8,2 miljardia valkosolua litrassa verta. Sekä leukosyyttien liian pieni että liian suuri määrä veressä kertovat terveysongelmista.

Viitearvot

fB-Leuk arvo ilmoitetaan yksikössä xE9/l. Jos arvo on esimerkiksi 150 × E9/l, leukosyyttejä on 150 × 109  (eli 150 miljardia) kappaletta litrassa verta.

Leukosyyttien (fB-Leuk) viitearvo on sekä miehillä että naisilla 3.4 – 8.2 xE9/L.

Lapsilla viitearvot vaihtelevat iän mukaan:

Ikä Pojat Tytöt Yksikkö
0-14 pv 8,04-15,40 8,16-14,56 xE9/l
15-30 pv 7,80-15,91 8,36-14,42 xE9/l
31-60 pv 8,14-14,99 7,05-14,68 xE9/l
61 pv – 6kk 6,51-13,32 6,00-13,25 xE9/l
6kk-2 v 5,98-13,51 6,48-13,02 xE9/l
2 v – 6 v 5,14-13,38 4,86-13,18 xE9/l
6 v-12 v 4,31-11,00 4,27-11,40 xE9/l
12 v – 18 v 3,84-9,84 4,19-9,43 xE9/l

Korkea Fb-Leuk-arvo

Korkea fB-Leuk-arvo voi johtua monesta syystä. Suurentunutta valkosolujen määrää kutsutaan leukosytoosiksi.

Hieman koholla olevat arvot ovat yleisiä. Arvoja voivat nostaa esimerkiksi raskaus, fyysinen tai psyykkinen rasitus, ateriointi, tupakointi tai tablettikortisonikuuri.

Leukosyyttien määrä suurentuu monissa sairauksissa. Elimistö lisää valkosolujen tuotantoa erityisesti bakteeritulehduksissa. Tavallisia syitä leukosyyttiarvojen kohoamiseen ovat nuhakuume, influenssa ja erilaiset rokot. Valkosolujen määrä voi lisääntyä myös verenvuotojen, kudostuhoa aiheuttavien onnettomuuksien ja sydäninfarktin yhteydessä. Myös astma ja heinänuha voivat nostaa leukosyyttiarvoja.

Selkeää valkosolujen määrän nousua esiintyy useissa leukemiatyypeissä.

Matala Fb-Leuk-arvo

Pienentynyttä valkosolujen määrää kutsutaan leukopeniaksi. Valkosolujen pienentynyt määrä altistaa elimistön tulehduksille. Terveilläkin ihmisillä voi esiintyä lievää leukopeniaa. Silloin on yleensä syytä tarkistaa, että syö riittävän monipuolista ruokaa, eikä kärsi vitamiinien tai hivenaineiden puutoksista.

Valkosolujen määrä voi pudota kahdesta syystä: valkosolujen suuren kulutuksen tai luuytimen häiriintyneen tuotannon vuoksi.

Leukopeniaa aiheuttavat:

  • Vitamiini- tai mineralipuutostila (B12-vitamiini, folaatti, kupari, sinkki).
  • Eräät verisolujen tai luuytimen tilat ja sairaudet, kuten aplastinen anemia, myelodysplastiset oireyhtymät, myelofibroosi ja yliaktiivinen perna.
  • Monet syövät.
  • Syöpähoidot, kuten kemoterapia, sädehoito ja luuydinsiirto.
  • Synnynnäiset häiriöt, kuten vakava synnynnäinen neutropenia.
  • Eräät tartuntataudit, kuten HIV/AIDS ja tuberkuloosi.
  • Eräät autoimmuunisairaudet, kuten lupus ja nivelreuma.
  • Monet lääkkeet, kuten penisilliini ja minosykliini.
  • Sarkoidoosi, eli sairaus, jossa elimistöön muodostuu eri paikkoihin pieniä tulehdussolukertymiä, granuloomia.
  • Virustaudit, jotka vaikuttavat luuytimeen tai vakavat virusinfektiot.

Harvinaisissa luuytimen sairauksissa valkosolujen määrä voi pudota hyvin pieneksi.

Leukopenia ei yleensä aiheuta havaittavia oireita, mutta vakavassa leukopeniassa saattaa esiintyä korkeaa kuumetta, hikoilua ja vilunväristyksiä. Leukopeniaa hoidetaan sitä aiheuttavan syyn mukaisesti.

Jatkotutkimukset

fB-Leuk-tutkimus ilmoittaa valkosolujen kokonaismäärän, mutta ei erottele eri valkosolutyyppien määriä. Silloin, kun valkosolujen määrä on selkeästi poikkeava, on yleensä tarpeellista selvittää eri valkosolulajien suhteelliset osuudet. Näin voidaan tarkemmin selvittää muuttuneen fB-Leuk-arvon syytä.

Valkosolujen erittelylaskenta (B-Diffi) kuuluu osaksi täydellistä verenkuvaa.

Lähteet

Healthline: What is leukopenia? Viitattu 25.6.2018

Synlab: Verenkuva ja leukosyyttien erittelylaskenta. Viitattu 25.6.2018

Terveyskirjasto: Leukosyytit (fB-Leuk). Viitattu 25.6.2018

University of Rochester Medical Center: What Are White Blood Cells? Viitattu 13.7.2018

Leukosyytit eli valkosolut toimivat elimistössä ennen kaikkea erilaisten tulehdusten torjujina ja ne ovat tärkeä osa immuunijärjestelmää. Leukosyyttejä on kaikkialla kehossa. Niitä ovat neutrofiilit, eosinofiilit, basofiilit, lymfosyytit ja monosyytit.

Valkosolujen merkitys hyvälle terveydelle on merkittävä. Valkosolut taistelevat viruksia, bakteereita, loisia ja muita kehon terveyttä uhkaavia tunkeilijoita vastaan. Ne lisääntyvät tulehduksen aikana. Osa valkosoluista elää vain muutamia päiviä, joten luuytimen on jatkuvasti tuotettava niitä lisää.

Valkosolut muodostuvat luuytimissä, mistä ne levittäytyvät ympäri kehoa. Suurin osa valkosoluista varastoituu kudoksiin ja vain viisi prosenttia niistä kiertää veressä. Silti verikokeilla voidaan saada hyvä kuva koko elimistön valkosolutilanteesta.

fB-Leuk-tutkimus ilmoittaa valkosolujen kokonaismäärän veressä. Normaalitilanteessa ihmisen veressä on noin 3,4 – 8,2 miljardia valkosolua litrassa verta. Sekä leukosyyttien liian pieni että liian suuri määrä veressä kertovat terveysongelmista.

Viitearvot

fB-Leuk arvo ilmoitetaan yksikössä xE9/l. Jos arvo on esimerkiksi 150 × E9/l, leukosyyttejä on 150 × 109  (eli 150 miljardia) kappaletta litrassa verta.

Leukosyyttien (fB-Leuk) viitearvo on sekä miehillä että naisilla 3.4 – 8.2 xE9/L.

Lapsilla viitearvot vaihtelevat iän mukaan:

Ikä Pojat Tytöt Yksikkö
0-14 pv 8,04-15,40 8,16-14,56 xE9/l
15-30 pv 7,80-15,91 8,36-14,42 xE9/l
31-60 pv 8,14-14,99 7,05-14,68 xE9/l
61 pv – 6kk 6,51-13,32 6,00-13,25 xE9/l
6kk-2 v 5,98-13,51 6,48-13,02 xE9/l
2 v – 6 v 5,14-13,38 4,86-13,18 xE9/l
6 v-12 v 4,31-11,00 4,27-11,40 xE9/l
12 v – 18 v 3,84-9,84 4,19-9,43 xE9/l

Korkea Fb-Leuk-arvo

Korkea fB-Leuk-arvo voi johtua monesta syystä. Suurentunutta valkosolujen määrää kutsutaan leukosytoosiksi.

Hieman koholla olevat arvot ovat yleisiä. Arvoja voivat nostaa esimerkiksi raskaus, fyysinen tai psyykkinen rasitus, ateriointi, tupakointi tai tablettikortisonikuuri.

Leukosyyttien määrä suurentuu monissa sairauksissa. Elimistö lisää valkosolujen tuotantoa erityisesti bakteeritulehduksissa. Tavallisia syitä leukosyyttiarvojen kohoamiseen ovat nuhakuume, influenssa ja erilaiset rokot. Valkosolujen määrä voi lisääntyä myös verenvuotojen, kudostuhoa aiheuttavien onnettomuuksien ja sydäninfarktin yhteydessä. Myös astma ja heinänuha voivat nostaa leukosyyttiarvoja.

Selkeää valkosolujen määrän nousua esiintyy useissa leukemiatyypeissä.

Matala Fb-Leuk-arvo

Pienentynyttä valkosolujen määrää kutsutaan leukopeniaksi. Valkosolujen pienentynyt määrä altistaa elimistön tulehduksille. Terveilläkin ihmisillä voi esiintyä lievää leukopeniaa. Silloin on yleensä syytä tarkistaa, että syö riittävän monipuolista ruokaa, eikä kärsi vitamiinien tai hivenaineiden puutoksista.

Valkosolujen määrä voi pudota kahdesta syystä: valkosolujen suuren kulutuksen tai luuytimen häiriintyneen tuotannon vuoksi.

Leukopeniaa aiheuttavat:

  • Vitamiini- tai mineralipuutostila (B12-vitamiini, folaatti, kupari, sinkki).
  • Eräät verisolujen tai luuytimen tilat ja sairaudet, kuten aplastinen anemia, myelodysplastiset oireyhtymät, myelofibroosi ja yliaktiivinen perna.
  • Monet syövät.
  • Syöpähoidot, kuten kemoterapia, sädehoito ja luuydinsiirto.
  • Synnynnäiset häiriöt, kuten vakava synnynnäinen neutropenia.
  • Eräät tartuntataudit, kuten HIV/AIDS ja tuberkuloosi.
  • Eräät autoimmuunisairaudet, kuten lupus ja nivelreuma.
  • Monet lääkkeet, kuten penisilliini ja minosykliini.
  • Sarkoidoosi, eli sairaus, jossa elimistöön muodostuu eri paikkoihin pieniä tulehdussolukertymiä, granuloomia.
  • Virustaudit, jotka vaikuttavat luuytimeen tai vakavat virusinfektiot.

Harvinaisissa luuytimen sairauksissa valkosolujen määrä voi pudota hyvin pieneksi.

Leukopenia ei yleensä aiheuta havaittavia oireita, mutta vakavassa leukopeniassa saattaa esiintyä korkeaa kuumetta, hikoilua ja vilunväristyksiä. Leukopeniaa hoidetaan sitä aiheuttavan syyn mukaisesti.

Jatkotutkimukset

fB-Leuk-tutkimus ilmoittaa valkosolujen kokonaismäärän, mutta ei erottele eri valkosolutyyppien määriä. Silloin, kun valkosolujen määrä on selkeästi poikkeava, on yleensä tarpeellista selvittää eri valkosolulajien suhteelliset osuudet. Näin voidaan tarkemmin selvittää muuttuneen fB-Leuk-arvon syytä.

Valkosolujen erittelylaskenta (B-Diffi) kuuluu osaksi täydellistä verenkuvaa.

Lähteet

Healthline: What is leukopenia? Viitattu 25.6.2018

Synlab: Verenkuva ja leukosyyttien erittelylaskenta. Viitattu 25.6.2018

Terveyskirjasto: Leukosyytit (fB-Leuk). Viitattu 25.6.2018

University of Rochester Medical Center: What Are White Blood Cells? Viitattu 13.7.2018

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *