Suolistobakteerien vaikutus terveyteen

Mikä on mikrobiomi?

Ruoansulatuskanavan mikrobit ovat ihmisen suurin mikrobiomi. Mikrobeja elää sen lisäksi esimerkiksi iholla. Eniten mikrobeja elää paksusuolessa. Ulosteen massasta noin puolet on bakteereja. Eri bakteerilajien muodostamaan kokonaisuutta kutsutaan mikrobiomiksi.

Suolisto vaikuttaa terveyteemme monin tavoin. Suoliston mikrobistoon voi itse vaikuttaa. Ympäristöllä ja perimällä on myös vaikutuksensa, mutta suolistomme hyvinvointi on paljon kiinni myös valinnoistamme ja ruokavaliosta. Myös esimerkiksi stressi vaikuttaa suolistoon.

Suoliston hyvinvointi on yhteydessä esimerkiksi immuunipuolustukseen, ravinteiden imeytymiseen, mieleen ja moniin sairauksiin kuten diabetekseen ja ärtyvän suolen oireyhtymään. Siksi suolistosta huolehtiminen on tärkeää!

Mitä suolistomikrobit ovat?

Suolistomikrobeilla tarkoitetaan suolistossa eläviä bakteereja. Suurin osa suoliston bakteereista elää paksusuolessa, mutta myös ohutsuolessa asustelee mikrobeja. Mikrobien toiminta lisääntyy mitä pidemmälle ohutsuolessa ruoka etenee.

Mikrobeja elää ihmisen elimistössä esimerkiksi suolistossa, suussa ja iholla. Suolistossa elää useita satoja ellei yli tuhansia bakteerilajeja. Kaikkia näistä ei tunneta, mutta tutkituimpia mikrobeja käytetään jo täsmähoitona tiettyjen tilojen oireiden lievittämisessä.

Paksusuolessa mikrobimassaa löytyy jopa 1,5 kilon verran. Näistä kaikista kavereista kannattaakin pitää huolta. Suoliston mikrobistoon voi vaikuttaa valitsemalla bakteereja sisältäviä tai mikrobiston hyvinvointia tukevia ruokia.

Suolistomikrobit erittävät ja tuottavat lukemattomia yhdisteitä, joilla on vaikutusta ihmisen vastustuskykyyn ja elimistön toimintaan. Yhdisteet vaikuttavat hormoneihin, hermojen välittäjäaineiden ja tulehdustekijöiden toimitaan.

Suolistomikrobit vaikuttavat suoraan myös suoliston seinämään ja sen läpäisevyyteen. Bakteerit vaikuttavat ravintoaineiden pilkkoutumiseen ja imeytymiseen sekä tuottavat vitamiineja.

Osa suolstomikrobeista asuu limakalvojen pinnalla ja osa suolen sisällössä.

Kuinka suoliston mikrobiston muodostuu lapsuudessa?

Ihmisen mikrobiston monimuotoisuus saa alkunsa jo raskauden aikana, mutta erityisesti synnytyksen aikana. Mikrobisto kehittyy erityisesti ensimmäisten vuosien aikana, ja myös koko elämän ajan.

Aiemmin on painotettu vastasyntyneen mikrobiston syntymistä synnytyksen aikana, mutta nykytiedon valossa äidin bakteereita on jo istukassa, lapsivedessä ja napanuorassa. Istukasta ja sikiöstä löytyneet bakteerien geenit saattavat olla peräisin äidin bakteeristosta ilman, että varsinaisesti näissä tapahtuisi bakteerien kasvua.

Bakteerikantoihin vaikuttavat muun muassa synnytystapa, rintaruokinta ja ympäristö. Kullekin ihmiselle syntyy omanlaisensa mikrobisto.

Mikrobiston kehittyminen aikuismaiseksi vie kahdesta kolmeen vuotta. Tämän aikana mikrobisto monipuolistuu, kunnes lopulta se sisältää eniten firmikuutteja, bakteroideja, aktinomyseteettejä, proteobakteereita ja verrukomikrobeja.

Mikrobiomi saattaa selittää myös, miksi keisarileikkauksella syntyneet lapset lihovat enemmän kuin normaalilla alatiesynnytyksellä syntyneet lapset. Alatiesynnytyksessä lapsi saa synnytyksessä äidin bakteeriflooran bakteereja. Keisarileikkauksessa tätä ei tapahdu.

Kolmannes bakteerikannasta saadaan imetyksestä. Rintaruokinta vähentää esimerkiksi lasten hengitystieinfektioita, korvatulehduksia sekä diabetesriskiä, ja rintaruokituista lapsista tulee muita harvemmin ylipainoisia.

Mikrobisto kuitenkin muuttuu myös elämän aikana esimerkiksi ruokavalion, elintapojen ja ympäristötekijöiden vaikutuksesta. Tulevaisuudessa saattaa olla, että aikuisen ihmisen mikrobistoon ja sairauksiin voidaan vaikuttaa entistä tehokkaammin esimerkiksi probiooteilla.

Mitkä ovat suoliston mikrobiston tehtävät?

Suoliston mikrobeilla on monta tehtävää elimistössä. Ne vaikuttavat niin mielialaan kuin fyysiseen oloon. Bakteerit osallistuvat suolistossa hiilihydraattien pilkkomiseen ja osallistuvat tiettyjen vitamiinien imeytymiseen.

Hyvät mikrobit myös suojaavat patogeeneiltä eli sairauksia aiheuttavilta mikro-organismeilta.

Suolistobakteerien tehtävät:

• pilkkoa hiilihydraatteja (fermentaatio)
• edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa
• toimia suojana patogeeneja vastaan
• auttaa K- ja B-vitamiinien sekä magnesiumin, kalsiumin ja raudan imeytymisessä
• auttaa sappihappojen tuotannossa.

Suoliston mikrobiston tasapainotila ja suoliston normaalifloora

Suoliston mikrobiston tasapainotila tarkoittaa tilaa, jossa suolistossa on riittävästi “hyviä mikrobeja” ja riittävän vähän “huonoja mikrobeja”. Suoliston hyvinvointiin vaikuttavat muun muassa lääkkeet, ympäristö, ruokavalio, stressi ja muut elämäntavat.

Suoliston eri mikrobit vaikuttavat myös toisiinsa ja keskenään. Bakteeriryhmien välillä on kytköksiä; toiset bakteerit voivat suosia tiettyjä bakteereita ja osa saattaa pyrkiä estämään toisia bakteereita toimimasta. Yhden mikrobilajin muutokset vaikuttavat näin ollen myös muiden bakteerilajien menestymiseen.

Hyvin usein suoliston tasapainotila on häiriintynyt antibioottikuurin vuoksi. Antibioottien lisäksi suoliston bakteeristoon voi vaikuttaa esimerkiksi tulehduskipulääkkeet, stressi ja kortisoni.

Puutteellinen suolistomikrobisto on yhteydessä muun muassa diabetekseen (sekä 1 että 2 tyypin), keliakiaan, paksusuolisyöpään, matala-asteiseen tulehdukseen, atopiaan, tulehduksellisiin suolistosairauksiin (Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus), ärtyvän suolen oireyhtymään, ylipainoon sekä allergioihin.

Lievä tai vielä osittain epävarma yhteys suolistomikrobistolla näyttäisi olevan myös nivelreumaan, Alzheimerin tautiin, masennukseen, krooniseen väsymysoireyhtymään, ateroskleroosiin eli valtimotautiin, käänteishyljintään, lasten koliikkiin, Parkinsonin tautiin sekä alkoholiin liittymättömään rasvamaksatulehdukseen.

Mikä on dysbioosi?

Dysbioosi on suolen epänormaali bakteerikanta. Epätasapainossa elimistö ei pysty hyödyntämään syötyä ruokaa optimaalisesti, ja tilaan saattaa liittyä suoliston oireita ja esimerkiksi väsymystä ja uupumusta. Tila saattaa olla yllättävän yleinen.

Antibiootit voivat aiheuttaa dysbioosia. Siksi suoliston mikrobiston tukeminen varsinkin antibioottikuurien aikana ja jälkeen on tärkeää.

Dysbioosin itsehoitoon voi käyttää probioottisia lisäravinnevalmisteita. Myös probioottisten ruokien nauttiminen on suositeltavaa.

Miten antibiootit vaikuttavat suoliston mikrobistoon?

Antibiootit ovat kiistatta tietyissä tapauksissa hyödyksi. Liiallinen antibioottien käyttö ja turhaan syödyt useat antibioottikuurit ovat kuitenkin voineet vaatia veronsa; suoliston mikrobisto usein kärsii antibioottien syömisestä. Antibiootit tuhoavat samalla myös siis osan suoliston hyvää mikrobistoa.

Syötyjen antibioottikuurien vaikutus suolistolle voi olla useita vuosia.

Lisäksi antibiooteilla kasvatettu ravinto vaikuttaa syödyn ruoan välityksellä ihmisen suolistomikrobistoon.

Myös muilla lääkkeillä kuin antibiooteilla (esimerkiksi tulehduskipulääkkeet) on vaikutusta suoliston normaaliflooraan.

Mihin sairauksiin suoliston bakteeristo vaikuttaa?

Mikrobiomin toiminta voi vaikuttaa muun muassa allergioihin, diabetekseen, tulehduksellisiin suolistosairauksiin, autismiin, MS-tautiin, krooniseen väsymysoireyhtymään, kariekseen, sepelvaltimotautiin ja ylipainoon.

Näyttää siltä, että suolistomikrobisto vaikuttaa myös moniin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin. Näitä asioita tutkitaan tällä hetkellä lisää.

Saattaa olla myös että suoliston bakteeriston ja syövän välillä löytyy tulevaisuudessa lisää yhteyksiä.

Yhteyksiä suoliston mikrobiston ja eri sairauksien välillä löytyy jatkuvasti lisää.

Monet näistä yhteyksistä sairauksien ja suoliston mikrobiomin välillä ovat vielä tutkimuksen alla. Lisää tietoa saadaan koko ajan tutkimusten edetessä ja tiedon lisääntyessä.

Nykytiedon valossa arvioidaan, että suoliston bakteerit vaikuttavat myös muihin autoimmuuni- ja keskushermostosairauksiin sekä esimerkiksi ahdistuneisuuteen, masennukseen ja skitsofreniaan.

Miten pääsen suoliston mikrobiston tutkimukseen (suoliston bakteerikantojen testiin)?

Suoliston mikrobiston testaus onnistuu nykyään muutamissa paikoissa. Testi voidaan ottaa kotona ja lähettää laboratorioon. Ulostenäyte käsitellään, bakteerit eristetään ja näyte analysoidaan tulosten saamiseksi. Mikrobiston kartoitus tehdään sekvensoimalla bakteerien genomit ulosteesta.

Päivitetty: 01.04.2020