Kasvispohjaisen ruokavalion noudattamisen suosio kasvaa tasaista tahtia. Kasvisruokavalio onkin entistä helpompaa toteuttaa jatkuvasti laajenevan ja laadukkaan elintarvikevalikoiman myötä.

Vain vuosikymmen taaksepäin kasvissyöjän proteiinin lähteet rajoittuivat lähinnä tofuun ja muihin soijapohjaisiin tuotteisiin. Nykyään valikoiman kirjo sisältää muun muassa Nyhtökauran ja Härkiksen kaltaiset kotimaiset menestystuotteet. 

Kasvisruokavalioon siirtyminen ja sen noudattaminen edellyttävät kuitenkin paljon muutakin kuin vain eläinkunnan tuotteiden poisjättämistä.

Kasvisruokavalion hyödyt ja riskit

Motivaatiotekijät kasvisruokavalion siirtymisen taustalla voivat olla moninaiset, vaihdellen aina eettisestä tai ympäristöystävällisyyden näkökulmasta terveyshyötyihin tai urheilijan kohdalla jopa mahdollisiin suorituskykyhyötyihin asti.

Kasvisruokavalio on nykykäsityksen mukaan riittävän monipuolinen tarjoamaan energiaravintoaineiden ohella kaikki tarvittavat vitamiinit ja mikroravinteet. Myös uusimmat suomalaiset ravitsemussuositukset toteavat kasvisruokavalion olevan turvallinen vaihtoehto.

Kuitenkin kasvis- tai erityisesti vegaaniselle ruokavaliolle siirryttäessä muutamien ravintoaineiden saantiin tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Kasvisruokavalio saattaa usein olla vähärasvainen, hiilihydraattivoittoinen ja sisältää paljon kuitua sekä antioksidantteja – kaikki tekijöitä, jotka tunnustetaan yleisesti osaksi terveellistä ruokavaliota.

Lisäksi kasvisruokavaliolla on yhteys pienempään sydän- ja verisuonitautien riskiin ja matalampiin tulehdusmarkkereihin. Kasvisruokavalio lisäksi suojaa melko tehokkaasti aikuisiän diabetekseltä. Sairastumisen riskiin vaikuttaa oleellisesti myös muut elintavat kuten liikunta.

Toisaalta kasvisruokavalioon siirtyminen ei aina tapahdu ilman mahdollisia haittavaikutuksia. Urheilijoiden ja paljon liikkuvien kohdalla proteiinin vajaasaanti, anemia, lihasten vajaat kreatiniinivarastot ja raudan puute ovat kaikki mahdollisia riskejä, jotka kannattaa huomioida jo ruokavaliota suunniteltaessa.

Riittävä vai optimaalinen saanti?

Ravitsemuksesta puhuttaessa on tärkeää tehdä erottelu riittävän ja optimaalisen ravintoaineiden saannin välillä.

Esimerkiksi proteiinin saannissa virallisten ravitsemussuositusten antama vähimmäismäärä on 0,8 g/kg/vrk. Se ei kuitenkaan todennäköisesti riitä aktiivisesti ja tavoitteellisesti urheilevan tarpeisiin, jolloin 1,8-2,0 g/kg/vrk proteiinin saannista voi olla selvää hyötyä.

“Enemmän on parempi” -ajattelu ei suinkaan päde ihmiskehon ja kaikkien ravintoaineiden suositusten kohdalla, mutta ero optimin ja pienimmän mahdollisen perusterveyden takaavan riittävän saannin välillä on syytä tiedostaa.

On hyvä muistaa, että tiettyjä ravintoaineita voidaan myös saada liikaa esimerkiksi, jos nautitaan lisäravinteita.

Erityisesti tämä korostuu tavoitteellisesti urheilevien kohdalla, joilla harjoituskuorma kohdistaa tuntuvasti keskimääräistä suuremmat vaatimukset elimistölle, mikä ulottuu aina ravitsemukseen asti. 

Kasvisruokavalion yleisimmät ravintoaineiden puutteet

Mahdollisia kasvisruokavalion puutoksia (proteiinin saannin ohella) voi ilmetä seuraavissa vitamiineissa ja ravintoaineissa: 

Esimerkiksi B12-vitamiinin puutoksen oireina voi ilmetä väsymystä, heikkoutta, muistihäiriöitä, anemiaa ja hermostollisia oireita (lihasheikkous, liikehäiriöt). Pahimmassa tapauksessa vahingot voivat olla pysyviä.

Tiukka kasvisruokavalio, ja erityisesti vegaaninen ruokavalio lasketaan yhdeksi merkittäväksi B12-vitamiinin puutteelle altistavaksi riskitekijäksi.

D-vitamiinin merkityksestä yleisterveydelle on tullut runsaasti lisää tietoa viime vuosina. Kalsiumin ohella sillä on merkittävä vaikutus muun muassa luuston terveyteen. Lisäksi on näyttöä, että D-vitamiinalla on vaikutusta myös lihaksiston toimintaan – seikka, joka kiinnostaa tavoitteellisesti harjoittelevia.

Eläinkunnan tuotteet ovat rikkaampia myös muutamissa hivenaineissa, joista päällimmäisenä ovat rauta, kalsium ja sinkki.

Rasvaiset kalat ovat hyviä omega-3-rasvahappojen lähteitä. Omega-3:t ovat tärkeitä muun muassa hermoston toiminnalle ja niillä on sydän- ja verisuonisairauksia sekä tyypin 2 diabetesta ehkäisevä vaikutus

Puutostiloista puhuttaessa on tärkeää tiedostaa, että ne voivat kehittyä vuosien aikana. Tästä syystä säännöllinen elimistön ravitsemuksellisen tilan tarkkailu on tärkeää jo perusterveyden näkökulmasta, vaikka ruokavalio olisi ollut jo jonkin aikaa kasvispohjainen.

Ravinteellisesti puutteellinen ruokavalio ei myöskään aina oireile.

Laboratoriotestit tarjoavat helpon ja matalan kynnyksen vaihtoehdon niin sanotusti konepellin alle kurkkaamiseen ja siten diagnostiikan tekemiseen.

Jos ruokavalio ei sisällä laisinkaan eläinkunnan tuotteita, tiettyjen lisäravinteiden käyttö on suositeltavaa.

Kasvissyöjän terveystarkastus

Puhdin valikoimasta löytyy erityisesti kasvissyöjille suunniteltu testipaketti: Kasvissyöjän ja vegaanin terveystarkastus. Se sisältää muun muassa seuraavat testit:  

Jos kevyempi tarkastuspaketti riittää, tarjoamme erikseen myös D-vitamiinin ja ferritiinin mittausta.

Testeissä käynti on tehty mahdollisimman helpoksi. Tutkimukset onnistuvat yli 20 paikkakunnalla, ilman lääkärin lähetettä ja aikoja saa yleensä jo seuraavaksi päiväksi. Tulokset näkyvät yleensä jo seuraavana arkipäivänä Oma Puhti -sivulta. Selkeä tulosraportti.

Kaikki hintamme ovat kokonaishintoja, eli ilmoitettuun hintaan ei lisätä näytteenotto- tai toimistomaksuja tai muita piilokuluja.

Teksti: Jukka Mäennenä

Teksti

Kirjoittajan avatar


Päivitetty: 03.07.2020

Onko sinulla kokemuksia aiheesta, joita haluaisit jakaa?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *