Natrium on yksi elimistön tärkeimmistä suoloista. Se on elimistölle välttämätön, jotta aineenvaihdunta sekä hermosto ja lihakset toimisivat normaalisti. Natriumia saadaan ravinnosta ja elimistö erittää sitä pääasiassa munuaisten kautta.

  • Natriumin tärkein tehtävä on säädellä kehon nestetasapainoa.
  • Tällä hetkellä suomalaiset saavat ravinnostaan liikaa suolaa päivittäiseen saantisuositukseen nähden.
  • Runsas suolan saanti kuormittaa elimistöä.
  • Tavallisesti veren matala natriumpitoisuus johtuu raskaan fyysisen treenin aiheuttamasta hikoilusta.
  • Natriumin tärkein tehtävä on säädellä kehon nestetasapainoa.
  • Tällä hetkellä suomalaiset saavat ravinnostaan liikaa suolaa päivittäiseen saantisuositukseen nähden.
  • Runsas suolan saanti kuormittaa elimistöä.
  • Tavallisesti veren matala natriumpitoisuus johtuu raskaan fyysisen treenin aiheuttamasta hikoilusta.

Natrium on yksi elimistön tärkeimmistä suoloista. Se on elimistölle välttämätön, jotta aineenvaihdunta sekä hermosto ja lihakset toimisivat normaalisti. Natriumia saadaan ravinnosta ja elimistö erittää sitä pääasiassa munuaisten kautta.

Monet ruoka-aineet sisältävät luonnostaan pieniä määriä natriumia. Suomalaiset saavat natriumia liikaa ruokasuolan muodossa. Tämän hetken huolenaihe on piilosuolan saaminen, jota monet elintarvikkeet sisältävät. Liika natrium aiheuttaa pitkällä tähtäimellä elimistöön terveyshaittoja.

Tässä artikkelissa kerromme, miksi natriumilla on suuri merkitys elimistössämme ja, miksi sen pitoisuuksia on tarvittaessa tärkeää tutkia. Lisäksi kerromme natriumin lähteistä, saantisuosituksista ja minkälaisia vaikutuksia veren natriumpitoisuuksilla on elimistöömme.

Natriumin merkitys elimistössä

Natriumin tärkein tehtävä on säädellä kehon nestetasapainoa. Sitä löytyy jokaisesta solusta, mutta pääasiassa sitä esiintyy solun ulkoisissa nesteissä. Siksi sitä löytyy verestä paljon enemmän kuin kaliumia, joka on natriumin ohella toinen elimistölle elintärkeä suola.

Tavallinen ruokasuola koostuu pääasiassa natriumkloridista ja se on pääsääntöisesti ravintomme natriuminlähde. Nautimme sitä lisättynä eri ruokien ja juomien kautta, mutta nauttimamme määrät eivät käytännössä vaikuta veren natriumpitoisuuteen. Liika natriumin saanti on kylläkin haitallista, koska se aiheuttaa kohonnutta verenpainetta.

Terveet munuaiset ja eräiden hormonien yhdistelmä säätelevät tehokkaasti veren natriumin väkevyyttä. Jos natriumin saanti on suurta, aldosteroni-nimisen hormonin tuotanto vähenee ja ylimääräisen suolan erittyminen virtsaan lisääntyy. Vastaavasti, jos natriumin saanti on vähäistä, aldosteronin tuotanto lisääntyy ja natriumin erittyminen virtsaan vähenee. Tällä tavoin toimiessaan, elimistö pyrkii säilyttämään normaalin toiminnan kannalta sopivan natriumin väkevyyden veressä.

Elimistön vesipitoisuus vaikuttaa natriumin väkevyyteen veressä. Mikäli elimistöön kertyy liikaa vettä, kehon nesteet laimenevat, mikä näkyy natriumarvon vähenemisenä. Eräiden lääkeaineiden (karbamatsepiini ja tiatsidit) nauttiminen aiheuttavat veden kertymistä elimistöön.

Natriumin lähteet ja saantisuositukset

Suolan sisältämä natrium on elimistön normaalin toiminnan edellytys. Tarvitsemme suolaa päivittäin, mutta suolan terveysvaikutukset katoavat, jos sitä saadaan liikaa. Suomen Sydänliiton suolan saantisuositus on aikuiselle enintään 5 grammaa päivässä eli noin teelusikallisen verran.

Tällä hetkellä suomalaiset saavat ravinnostaan liikaa suolaa päivittäiseen saantisuositukseen nähden. Finravinto 2012 tulokset osoittavat, että suomalaiset miehet saavat päivittäisen ravinnon mukana keskimäärin 8,9 grammaa suolaa ja naiset 6,5 grammaa.

Monet ruoka-aineet sisältävät luonnostaan natriumia, ja se määrä riittäisi turvaamaan aikuisen välttämättömän natriumin tarpeen. Esimerkiksi lehmän maito, liha ja kananmunat ovat erinomaisia luontaisia natriuminlähteitä.

Yleisimmät suolan lähteet suomalaisten ruokavaliossa ovat leipä ja muut viljavalmisteet, lihavalmisteet, juustot, mausteseokset ja -kastikkeet sekä snacksit. Nämä valmisteet sisältävät piilosuolaa, joka on teollisesti käsiteltyä, eli niistä puuttuu luonnonsuolasta saatavat mineraalit ja hivenaineet.

Luonnonsuolat ovat elimistölle suotuisin suolan lähde, sillä ne sisältävät elimistölle tärkeitä kivennäis- ja hivenaineita, kuten kaliumia, kalsiumia, magnesiumia ja rautaa.

Mistä voin tilata natriumin mittauksen?

Voit tilata natriumin mittauksen yksittäisenä testinä Puhdin verkkokaupasta. Testi kuuluu myös seuraaviin testipaketteihin:

Kaikki Puhdin testit ovat tilattavissa ilman lääkärin lähetettä.

Miksi runsas suolan saanti on haitallista?

Runsas suolan saanti kuormittaa elimistöä. Liika suola lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, se kohottaa verenpainetta ja kuormittaa munuaisia.

Munuaiset säätelevät tarkkaan elimistön nestetasapainoa sekä suolan määrää elimistössä. Ylimääräinen suola vähitellen kuormittaa munuaisia ja lopulta niiden toiminta saattaa hiipua.

Ravinnon kautta saatavan natriumin saannin vähentäminen on avainasemassa kohonneen verenpaineen alentamisessa. Näin myös riski sairastua vakaviin sydän- ja verisuonitauteihin pienenee.

Liika suola linkittyy myös painon nousuun ja turvotukseen. Suola sitoo nestettä elimistössä, minkä vuoksi turvotusta voi esiintyä nilkoissa, sormissa ja silmien alla.

Aktiivisesti liikkuvan suolan tarve

Raskaan fyysisen suorituksen aikana ihminen hikoilee runsaasti, jonka mukana hän menettää vettä ja suoloja. Hikoiluun vaikuttavat ruokavalio, kehon koostumus, geenit ja treenin aikaiseen ilmastoon sopeutuminen. Siksi yksilölliset erot voivat olla suuria ihmisten välillä.

Kestävyysurheilijat hikoilevat suuria määriä suorituksensa aikana, joka voi järisyttää elimistön neste- ja suolatasapainoa. Tästä ensimmäisenä kärsivät aineenvaihdunta ja ruoansulatus. Elimistö reagoi neste- ja suolatasojen epätasapainoon, jolloin voi esiintyä lihaskramppeja, huimausta ja pahoinvointia.

Nestehukan ehkäisemiseksi on huolehdittava riittävän suolatasapainon säilyttämisestä suoritustaan ennen, sen aikana ja sen jälkeen. Urheilujuomat ja suolakiteen imeskely ovat yleisimmin käytettyjä keinoja. Myös suolan lisääminen juomaan on suositeltavaa, sillä suola stimuloi ihmisen janokeskuksen toimintaa. Tällöin ihminen muistaa juoda myös urheilusuorituksen aikana, vaikka muuten hänen ei tekisi mieli nauttia nesteitä.

Miksi natrium-arvo tutkitaan?

Natriummäärityksen avulla voidaan tutkia elimistön neste- ja elektrolyyttitasapainohäiriöitä.

Voit tutkia kätevästi veresi natriumpitoisuuden verikokeen avulla. Tunnistat tutkimuksen koodista S-Na.

Viitearvo

137 – 145 mmol/l

Matala natriumarvo

Matala natriumarvo eli hyponatremia ei johdu siitä, että ruoasta saataisiin liian vähän suolaa. Hyponatremia aiheutuu kahdesta syystä, joko natriumia menetetään liikaa tai elimistöön kertyy liikaa vettä.

Tavallisesti veren matala natriumpitoisuus johtuu raskaan fyysisen treenin aiheuttamasta hikoilusta. Hien mukana menetetään nestettä ja suoloja, jolloin syntyy epätasapaino elimistön neste-ja suolatasapainoon.

Hyponatremia voi johtua myös siitä, että elimistöön kertyy liikaa vettä. Aivolisäke erittää antidiureettista hormonia (ADH) eli vesihormonia, joka vähentää veden erittymistä munuaisissa, jolloin vettä jää normaalia enemmän elimistöön. Vesihormonin eritystä voivat voimistaa monet tekijät, kuten voimakas kipu tai pahoinvointi ja eräät sairaudet.

Lisäksi lääkkeet voivat lisätä vesihormonin eritystä. Näitä ovat esimerkiksi eräät epilepsialääkkeet ja masennuslääkkeet.

Pitkittynyt ripuli tai oksentelu voivat myös aiheuttaa liiallista natriumin menetystä.

Pelkkä vedenjuonti harvemmin aiheuttaa hyponatremian, mutta suurien nestemäärien nauttiminen nopeasti voi aiheuttaa vesimyrkytyksen, johon liittyy vaarallinen hyponatremia. Hitaasti, mutta runsaasti nautitut nestemäärät voivat myös johtaa hyponatremiaan, jos samanaikaisesti käytetään vesihormonin eritystä lisäävää lääkettä.

Alhainen veren natriumpitoisuus voi aiheuttaa väsymystä, päänsärkyä, pahoinvointia ja lihaskramppeja. Hyvin matala (alle 120 mmol/l) veren natriumpitoisuus aiheuttaa lihasheikkoutta, kouristelua ja sekavuutta.

Matalan natriumarvon aiheuttaja tulee aina selvittää. Jos syynä on pitkittynyt ripuli tai oksentelu, voidaan puutostila hoitaa antamalla suonensisäisesti keittosuolaa.

Mikäli hyponatremia aiheutuu liiallisesta veden kertymisestä elimistöön, aloitetaan nesterajoitus, jolla pyritään vähentämään elimistön vesimäärää. Lisäksi pyritään hoitamaan veden kertymistä aiheuttava sairaus tai muuttamaan siihen altistavaa lääkitystä.

Korkea natriumarvo

Korkea natriumarvo eli hypernatremia on hyponatremiaa harvinaisempi tila. Hypernatremia syntyy, jos ihminen ei saa tarpeeksi vettä tai menettää liikaa vettä munuaisten kautta virtsaan. Terveellä henkilöllä aivojen janokeskus herää, jos vedenpuute lähestyy, se synnyttää janon tunteen ja vedenpuutteelta vältytään. Siksi hypernatremian yleinen oire on janon tunne, joka tuntuu myös suun ja nielun kuivumisena.

Vaikea hypernatremia (yli 155 mmol/l) aiheuttaa lihasnykimistä, sekavuutta, kouristelua ja lopulta tajuttomuutta.

Iäkkäämmillä janokeskus ei aina toimi normaalisti. Janokeskus voi myös häiriintyä aivosairauksien seurauksena esimerkiksi aivokasvaimen yhteydessä tai kallovammojen jälkeen.

Nestehukka ja hypernatremia voivat joskus syntyä sairauksissa, joissa menetetään runsaasti nesteitä oksentamalla tai ripuloimalla.

Korkean natriumarvon aiheuttaja tulee aina selvittää. Lievä hypernatremia voidaan hoitaa vedenjuonnilla, mutta vaikeissa tapauksissa vaaditaan suonensisäistä nestehoitoa.

Lähteet

Healthline: Blood Sodium Test

Synlab: Natrium

Tikis.fi: Suolan haitat ja hyödyt

Heikura Ida. Hyvä, paha suola. Kestävyysurheilu.fi 2014

Pusa Tuija. Suolaa vain kohtuudella. Suomen Sydänliitto ry 2017.

Kautiainen Hanna. Mitä suola on ja paljonko suolaa saisi syödä? Valio.fi 2017

Kautiainen Hanna. Suola, verenpaine ja muut liian suolan haitat. Valio.fi 2017

Eskelinen Seija. Natrium. Duodecim 2016; 003.061

Mustajoki Pertti. Hyponatremia. Duodecim 2018, Hypernatremia. Duodecim 2018, Veren suolapitoisuuksien muutoksia. Duodecim 2017

Natrium on yksi elimistön tärkeimmistä suoloista. Se on elimistölle välttämätön, jotta aineenvaihdunta sekä hermosto ja lihakset toimisivat normaalisti. Natriumia saadaan ravinnosta ja elimistö erittää sitä pääasiassa munuaisten kautta.

Monet ruoka-aineet sisältävät luonnostaan pieniä määriä natriumia. Suomalaiset saavat natriumia liikaa ruokasuolan muodossa. Tämän hetken huolenaihe on piilosuolan saaminen, jota monet elintarvikkeet sisältävät. Liika natrium aiheuttaa pitkällä tähtäimellä elimistöön terveyshaittoja.

Tässä artikkelissa kerromme, miksi natriumilla on suuri merkitys elimistössämme ja, miksi sen pitoisuuksia on tarvittaessa tärkeää tutkia. Lisäksi kerromme natriumin lähteistä, saantisuosituksista ja minkälaisia vaikutuksia veren natriumpitoisuuksilla on elimistöömme.

Natriumin merkitys elimistössä

Natriumin tärkein tehtävä on säädellä kehon nestetasapainoa. Sitä löytyy jokaisesta solusta, mutta pääasiassa sitä esiintyy solun ulkoisissa nesteissä. Siksi sitä löytyy verestä paljon enemmän kuin kaliumia, joka on natriumin ohella toinen elimistölle elintärkeä suola.

Tavallinen ruokasuola koostuu pääasiassa natriumkloridista ja se on pääsääntöisesti ravintomme natriuminlähde. Nautimme sitä lisättynä eri ruokien ja juomien kautta, mutta nauttimamme määrät eivät käytännössä vaikuta veren natriumpitoisuuteen. Liika natriumin saanti on kylläkin haitallista, koska se aiheuttaa kohonnutta verenpainetta.

Terveet munuaiset ja eräiden hormonien yhdistelmä säätelevät tehokkaasti veren natriumin väkevyyttä. Jos natriumin saanti on suurta, aldosteroni-nimisen hormonin tuotanto vähenee ja ylimääräisen suolan erittyminen virtsaan lisääntyy. Vastaavasti, jos natriumin saanti on vähäistä, aldosteronin tuotanto lisääntyy ja natriumin erittyminen virtsaan vähenee. Tällä tavoin toimiessaan, elimistö pyrkii säilyttämään normaalin toiminnan kannalta sopivan natriumin väkevyyden veressä.

Elimistön vesipitoisuus vaikuttaa natriumin väkevyyteen veressä. Mikäli elimistöön kertyy liikaa vettä, kehon nesteet laimenevat, mikä näkyy natriumarvon vähenemisenä. Eräiden lääkeaineiden (karbamatsepiini ja tiatsidit) nauttiminen aiheuttavat veden kertymistä elimistöön.

Natriumin lähteet ja saantisuositukset

Suolan sisältämä natrium on elimistön normaalin toiminnan edellytys. Tarvitsemme suolaa päivittäin, mutta suolan terveysvaikutukset katoavat, jos sitä saadaan liikaa. Suomen Sydänliiton suolan saantisuositus on aikuiselle enintään 5 grammaa päivässä eli noin teelusikallisen verran.

Tällä hetkellä suomalaiset saavat ravinnostaan liikaa suolaa päivittäiseen saantisuositukseen nähden. Finravinto 2012 tulokset osoittavat, että suomalaiset miehet saavat päivittäisen ravinnon mukana keskimäärin 8,9 grammaa suolaa ja naiset 6,5 grammaa.

Monet ruoka-aineet sisältävät luonnostaan natriumia, ja se määrä riittäisi turvaamaan aikuisen välttämättömän natriumin tarpeen. Esimerkiksi lehmän maito, liha ja kananmunat ovat erinomaisia luontaisia natriuminlähteitä.

Yleisimmät suolan lähteet suomalaisten ruokavaliossa ovat leipä ja muut viljavalmisteet, lihavalmisteet, juustot, mausteseokset ja -kastikkeet sekä snacksit. Nämä valmisteet sisältävät piilosuolaa, joka on teollisesti käsiteltyä, eli niistä puuttuu luonnonsuolasta saatavat mineraalit ja hivenaineet.

Luonnonsuolat ovat elimistölle suotuisin suolan lähde, sillä ne sisältävät elimistölle tärkeitä kivennäis- ja hivenaineita, kuten kaliumia, kalsiumia, magnesiumia ja rautaa.

Mistä voin tilata natriumin mittauksen?

Voit tilata natriumin mittauksen yksittäisenä testinä Puhdin verkkokaupasta. Testi kuuluu myös seuraaviin testipaketteihin:

Kaikki Puhdin testit ovat tilattavissa ilman lääkärin lähetettä.

Miksi runsas suolan saanti on haitallista?

Runsas suolan saanti kuormittaa elimistöä. Liika suola lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, se kohottaa verenpainetta ja kuormittaa munuaisia.

Munuaiset säätelevät tarkkaan elimistön nestetasapainoa sekä suolan määrää elimistössä. Ylimääräinen suola vähitellen kuormittaa munuaisia ja lopulta niiden toiminta saattaa hiipua.

Ravinnon kautta saatavan natriumin saannin vähentäminen on avainasemassa kohonneen verenpaineen alentamisessa. Näin myös riski sairastua vakaviin sydän- ja verisuonitauteihin pienenee.

Liika suola linkittyy myös painon nousuun ja turvotukseen. Suola sitoo nestettä elimistössä, minkä vuoksi turvotusta voi esiintyä nilkoissa, sormissa ja silmien alla.

Aktiivisesti liikkuvan suolan tarve

Raskaan fyysisen suorituksen aikana ihminen hikoilee runsaasti, jonka mukana hän menettää vettä ja suoloja. Hikoiluun vaikuttavat ruokavalio, kehon koostumus, geenit ja treenin aikaiseen ilmastoon sopeutuminen. Siksi yksilölliset erot voivat olla suuria ihmisten välillä.

Kestävyysurheilijat hikoilevat suuria määriä suorituksensa aikana, joka voi järisyttää elimistön neste- ja suolatasapainoa. Tästä ensimmäisenä kärsivät aineenvaihdunta ja ruoansulatus. Elimistö reagoi neste- ja suolatasojen epätasapainoon, jolloin voi esiintyä lihaskramppeja, huimausta ja pahoinvointia.

Nestehukan ehkäisemiseksi on huolehdittava riittävän suolatasapainon säilyttämisestä suoritustaan ennen, sen aikana ja sen jälkeen. Urheilujuomat ja suolakiteen imeskely ovat yleisimmin käytettyjä keinoja. Myös suolan lisääminen juomaan on suositeltavaa, sillä suola stimuloi ihmisen janokeskuksen toimintaa. Tällöin ihminen muistaa juoda myös urheilusuorituksen aikana, vaikka muuten hänen ei tekisi mieli nauttia nesteitä.

Miksi natrium-arvo tutkitaan?

Natriummäärityksen avulla voidaan tutkia elimistön neste- ja elektrolyyttitasapainohäiriöitä.

Voit tutkia kätevästi veresi natriumpitoisuuden verikokeen avulla. Tunnistat tutkimuksen koodista S-Na.

Viitearvo

137 – 145 mmol/l

Matala natriumarvo

Matala natriumarvo eli hyponatremia ei johdu siitä, että ruoasta saataisiin liian vähän suolaa. Hyponatremia aiheutuu kahdesta syystä, joko natriumia menetetään liikaa tai elimistöön kertyy liikaa vettä.

Tavallisesti veren matala natriumpitoisuus johtuu raskaan fyysisen treenin aiheuttamasta hikoilusta. Hien mukana menetetään nestettä ja suoloja, jolloin syntyy epätasapaino elimistön neste-ja suolatasapainoon.

Hyponatremia voi johtua myös siitä, että elimistöön kertyy liikaa vettä. Aivolisäke erittää antidiureettista hormonia (ADH) eli vesihormonia, joka vähentää veden erittymistä munuaisissa, jolloin vettä jää normaalia enemmän elimistöön. Vesihormonin eritystä voivat voimistaa monet tekijät, kuten voimakas kipu tai pahoinvointi ja eräät sairaudet.

Lisäksi lääkkeet voivat lisätä vesihormonin eritystä. Näitä ovat esimerkiksi eräät epilepsialääkkeet ja masennuslääkkeet.

Pitkittynyt ripuli tai oksentelu voivat myös aiheuttaa liiallista natriumin menetystä.

Pelkkä vedenjuonti harvemmin aiheuttaa hyponatremian, mutta suurien nestemäärien nauttiminen nopeasti voi aiheuttaa vesimyrkytyksen, johon liittyy vaarallinen hyponatremia. Hitaasti, mutta runsaasti nautitut nestemäärät voivat myös johtaa hyponatremiaan, jos samanaikaisesti käytetään vesihormonin eritystä lisäävää lääkettä.

Alhainen veren natriumpitoisuus voi aiheuttaa väsymystä, päänsärkyä, pahoinvointia ja lihaskramppeja. Hyvin matala (alle 120 mmol/l) veren natriumpitoisuus aiheuttaa lihasheikkoutta, kouristelua ja sekavuutta.

Matalan natriumarvon aiheuttaja tulee aina selvittää. Jos syynä on pitkittynyt ripuli tai oksentelu, voidaan puutostila hoitaa antamalla suonensisäisesti keittosuolaa.

Mikäli hyponatremia aiheutuu liiallisesta veden kertymisestä elimistöön, aloitetaan nesterajoitus, jolla pyritään vähentämään elimistön vesimäärää. Lisäksi pyritään hoitamaan veden kertymistä aiheuttava sairaus tai muuttamaan siihen altistavaa lääkitystä.

Korkea natriumarvo

Korkea natriumarvo eli hypernatremia on hyponatremiaa harvinaisempi tila. Hypernatremia syntyy, jos ihminen ei saa tarpeeksi vettä tai menettää liikaa vettä munuaisten kautta virtsaan. Terveellä henkilöllä aivojen janokeskus herää, jos vedenpuute lähestyy, se synnyttää janon tunteen ja vedenpuutteelta vältytään. Siksi hypernatremian yleinen oire on janon tunne, joka tuntuu myös suun ja nielun kuivumisena.

Vaikea hypernatremia (yli 155 mmol/l) aiheuttaa lihasnykimistä, sekavuutta, kouristelua ja lopulta tajuttomuutta.

Iäkkäämmillä janokeskus ei aina toimi normaalisti. Janokeskus voi myös häiriintyä aivosairauksien seurauksena esimerkiksi aivokasvaimen yhteydessä tai kallovammojen jälkeen.

Nestehukka ja hypernatremia voivat joskus syntyä sairauksissa, joissa menetetään runsaasti nesteitä oksentamalla tai ripuloimalla.

Korkean natriumarvon aiheuttaja tulee aina selvittää. Lievä hypernatremia voidaan hoitaa vedenjuonnilla, mutta vaikeissa tapauksissa vaaditaan suonensisäistä nestehoitoa.

Lähteet

Healthline: Blood Sodium Test

Synlab: Natrium

Tikis.fi: Suolan haitat ja hyödyt

Heikura Ida. Hyvä, paha suola. Kestävyysurheilu.fi 2014

Pusa Tuija. Suolaa vain kohtuudella. Suomen Sydänliitto ry 2017.

Kautiainen Hanna. Mitä suola on ja paljonko suolaa saisi syödä? Valio.fi 2017

Kautiainen Hanna. Suola, verenpaine ja muut liian suolan haitat. Valio.fi 2017

Eskelinen Seija. Natrium. Duodecim 2016; 003.061

Mustajoki Pertti. Hyponatremia. Duodecim 2018, Hypernatremia. Duodecim 2018, Veren suolapitoisuuksien muutoksia. Duodecim 2017

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *