Siirry pääsisältöön
Etusivu / Tietopaketit / Fosfaatti – Fosfori on elimistön toiseksi runsain kivennäisaine
Mies ja nainen luontopolulla

Fosfaatti – Fosfori on elimistön toiseksi runsain kivennäisaine

Fosfaatti on suositusten rajoissa elimistölle hyvin tärkeää, mutta sen liikasaanti erityisesti pitkälle prosessoiduista ruoista voi aiheuttaa terveysongelmia.

Fosfaatti lyhyesti

  • Fosfaattia tarvitaan solun toimintojen sääntelyyn, entsyymien aktivointiin ja DNA:n rakennusaineeksi.
  • Elimistön fosfaatista yli 80 % on luustossa.
  • Fosfaatin saanti on kasvanut 1990-luvulta vuoteen 2012 mennessä kaksinkertaiseksi.
  • Suomalaisten tärkeimpiä luontaisen fosfaatin lähteitä ovat maitotuotteet ja viljavalmisteet.

Sisällysluettelo

Fosfori ja fosfaatti

Fosfori on elimistön toiseksi runsain kivennäisaine, jota tarvitaan kehon normaaliin toimintaan. Elimistössä lähes kaikki fosforit yhdistyvät hapen kanssa muodostaen fosfaattia.

Fosfaatti on terveyshyödyistään huolimatta kiistanalainen aine. Erityisesti lisätyn fosfaatin vaikutukset terveydelle ovat epäselviä.

Fosfaatin merkitys ihmiselle

Fosfaatti on ihmiselle elintärkeää. Se osallistuu solujen energiantuotantoon, kehon happo-emäs-tasapainon sääntelyyn ja on osana solukalvostojen rakennetta. Fosfaattia tarvitaan solun toimintojen sääntelyyn, entsyymien aktivointiin ja DNA:n rakennusaineeksi. Se on myös välttämätöntä luiden ja hampaiden muodostumiselle.

Elimistön fosfaatista yli 80 % on luustossa. Loput sijaitsevat pääasiassa soluissa. Fosfaattia saadaan ravinnosta ja se erittyy munuaisten kautta. Fosfaatin imeytymistä heikentävät rasvahapot, rauta ja magnesium sekä fytaatit, jotka sitovat myös kalsiumia, rautaa ja magnesiumia imeytymättömään muotoon.

Fosfaatin lähteet ja saantisuositukset

Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) ja Maailman terveysjärjestön (WHO) Yleinen elintarvikkeiden lisäaineiden asiantuntijakomitea (JEFCA) on määritellyt fosfaatin korkeimmaksi siedettäväksi päiväsaanniksi 70 mg/painokilo. EU-alueella fosfaatille ei ole asetettu turvallisen käytön ylärajaa tieteellisen näytön puutteen vuoksi. Valtaosan terveistä aikuisista on kuitenkin todettu sietävän hyvin fosforin saantia 3000 mg:aan/vrk asti.

Monet elintarvikkeet sisältävät luonnostaan merkittäviä määriä fosfaattia. Luontainen fosfaatti on suurimmaksi osaksi orgaanista fosfaattia, joka imeytyy noin puolet heikommin kuin lisäaineena käytetty epäorgaaninen fosfaatti.

Suomalaisten tärkeimpiä luontaisen fosfaatin lähteitä ovat maitotuotteet ja viljavalmisteet. Fosfaatin puutos on harvinaista ja liittyy yleensä aineenvaihduntasairauksiin tai aliravitsemustilaan.

Lisäainefosfaattia käytetään muun muassa lihatuotteissa ja kolajuomissa. Lisätty fosfaatti merkitään E-koodeilla E450, E451 ja E452.  Monista sulatejuustoista fosfaatti löytyy nimellä sulatesuola.

Fosfaatin saanti on kasvanut 1990-luvulta vuoteen 2012 mennessä kaksinkertaiseksi. Pohjoismaissa on epäilty, että erityisesti nuorilla fosfaattialtistus saattaa ylittää suositellun enimmäisarvon. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan nykyisellä fosfaatin saannilla ei kuitenkaan ole osoitettu olevan haittavaikutuksia. Fosfaatti on silti luokiteltu lisäaineeksi, josta tarvitaan lisää tutkimusta.

Fosfaatti tutkimus

Puhdin kautta voit tilata fosfaatin tutkimuksen fS-Pi ilman lähetettä. Puhdin kautta saat tutkimukset ilman lääkärin lähetettä, ja voit tilata tarvittaessa erikseen lääkärin etäkonsultaation suoraan tulosraportilta.

Fosfaatti viitearvot fS-Pi

Fosfaatin tutkimuksen fS-Pi viitearvot on esitetty taulukossa:

naiset 0,85-1,50 mmol/l
miehet, 18-49 v.0,75-1,65 mmol/l
miehet yli 50 v.0,75-1,35 mmol/l

Viitearvot vaihtelevat laboratorioittain ja tutkimusten analysointimenetelmästä riippuen.

Matala fosfaattiarvo (hypofosfatemia)

Fosfaatin alentunutta plasmapitoisuutta kutsutaan hypofosfatemiaksi. Se on lieväasteisena melko yleinen sairaalapotilailla. Tavallisimpia syitä ovat tilat, joissa fosfaattia siirtyy solun ulkoisesta tilasta solujen sisään. Tämän voi aiheuttaa glukoosin tai muun hiilihydraatin runsas anto, insuliinin vaikutus tai hengitysperäinen elimistön nesteiden liiallinen emäksisyys (respiratorinen alkaloosi).

Muita mahdollisia syitä matalalle fosfaattipitoisuudelle ovat mm.:

Korkea fosfaattiarvo (hyperfosfatemia)

Fosfaatin kohonnutta plasmapitoisuutta kutsutaan hyperfosfatemiaksi. Se voi johtua mm. seuraavista syistä:

Yleisimmät kysymykset aiheeseen liittyen

Aikuisille suositeltu päivittäinen sinkin saantisuositus vaihtelee 7-11 milligramman välillä riippuen sukupuolesta ja iästä. Raskaana oleville ja imettäville naisille suositus on hieman korkeampi. Sinkin liikasaanti voi aiheuttaa haittavaikutuksia, joten päivittäisen saannin tulisi pysyä alle 25 milligrammassa.

Sinkin vaikutusajankohta voi vaihdella yksilöllisesti, mutta yleensä sen vaikutukset alkavat tuntua muutaman päivän kuluessa säännöllisestä käytöstä. Esimerkiksi flunssan oireiden lievittymisessä sinkki voi alkaa vaikuttaa jo 24 tunnin sisällä käytön aloittamisesta, jos sitä otetaan riittävä määrä heti oireiden alkaessa.

Aikuisille suositeltu päivittäinen magnesiumin saanti vaihtelee sukupuolen ja iän mukaan. Yleensä aikuisille miehille suositellaan 350 mg ja naisille 280 mg magnesiumia päivässä. Raskaana olevien ja imettävien naisten tarve voi olla suurempi. On tärkeää huomioida, että magnesiumin tarve voi vaihdella yksilöllisten tekijöiden, kuten terveydentilan ja fyysisen aktiivisuuden mukaan.

Kaliumtason nousu veressä riippuu monista tekijöistä, kuten ruokavaliosta, terveydentilasta ja mahdollisista lääkityksistä. Yleensä kaliumtason korjaaminen ruokavaliomuutosten kautta voi näkyä verikokeissa muutaman päivän kuluessa. Jos kaliumin saanti on ollut riittämätöntä pitkään, tason normalisoituminen voi kestää kauemmin.

Aikuisille suositeltu natriumin saanti on noin 2300 milligrammaa päivässä, mikä vastaa noin teelusikallista suolaa. Liiallinen natriumin saanti voi kuitenkin lisätä verenpainetta ja riskiä sydän- ja verisuonitauteihin. On tärkeää tasapainottaa natriumin saanti ja varmistaa, että se ei ylitä suositeltuja rajoja.

Seleenin ottamisen ajankohta voi vaikuttaa sen imeytymiseen ja hyötyihin. Yleisesti ottaen seleeni kannattaa ottaa aterian yhteydessä, sillä ruoka parantaa sen imeytymistä. On suositeltavaa nauttia seleeniä osana tasapainoista ruokavaliota, joka sisältää runsaasti erilaisia vitamiineja ja kivennäisaineita. Tämä auttaa varmistamaan, että saat seleenistä maksimaalisen hyödyn. Lisäksi on hyvä huomioida, että seleenin ottaminen iltaisin voi häiritä unta joillakin ihmisillä, joten aamupäivä tai aikainen iltapäivä voi olla parempi ajankohta sen nauttimiselle.

Aikuisen ihmisen suositeltu kaliumin saanti on noin 3,1–3,5 milligrammaa päivässä. Tämä määrä voi vaihdella iän, sukupuolen ja terveydentilan mukaan. Riittävä kaliumin saanti on tärkeää, sillä se auttaa ylläpitämään normaalia verenpainetta, lihasten toimintaa ja hermoston terveyttä. Kaliumia saadaan pääasiassa hedelmistä, vihanneksista ja täysjyväviljoista.

Aikuisille suositeltu jodin saantisuositus on 150 mikrogrammaa päivässä. Raskaana oleville ja imettäville naisille suositus on korkeampi, noin 175-200 mikrogrammaa päivässä. Jodin saanti varmistetaan yleensä jodioitua suolaa käyttämällä ja syömällä jodia sisältäviä elintarvikkeita, kuten kalaa ja maitotuotteita.

Aikuisen ihmisen tulisi saada päivittäin noin 800 mg kalsiumia. Tämä määrä voi vaihdella iän, sukupuolen ja elämäntilanteen, kuten raskauden tai imetyksen, mukaan. Kalsium on tärkeä mineraali, joka vahvistaa luita ja hampaita, ja auttaa lihasten sekä hermoston toiminnassa. Riittävä kalsiumin saanti on tärkeää erityisesti kasvuiässä sekä vanhuksille, joiden kalsiumin imeytyminen heikkenee iän myötä.

Kaliumin puute voi ilmetä monina oireina, kuten väsymyksenä, lihaskramppeina, lihasheikkoutena ja sydämen rytmihäiriöinä. Joissakin tapauksissa voi esiintyä myös ummetusta tai tunnottomuutta. Kaliumin puutteen vakavuus ja oireet voivat vaihdella henkilöstä toiseen, ja ne voivat kehittyä vähitellen. On tärkeää tunnistaa nämä oireet ajoissa ja hakeutua tarvittaessa lääkärin hoitoon.

Magnesium on elintärkeä mineraali, joka osallistuu yli 300 entsyymireaktion toimintaan kehossa, tukien muun muassa lihasten ja hermojen toimintaa, energiantuotantoa ja elektrolyyttitasapainoa. Magnesium auttaa myös ylläpitämään normaalia sydämen rytmiä ja on tärkeä luuston ja hampaiden terveydelle. Lisäksi se voi auttaa hallitsemaan verenpainetta ja on tutkittu sen vaikutuksia stressin ja ahdistuksen lievittämisessä.

Aikuisen suositeltu päivittäinen kromin saanti on noin 25-35 mikrogrammaa. Kromi on tärkeä hivenaine, joka edistää makroravinteiden aineenvaihduntaa ja insuliinin toimintaa kehossa. Kromin saanti turvataan yleensä monipuolisella ruokavaliolla.

Mangaani voi vaikuttaa talousveden laatuun antamalla sille metallisen maun ja värjäämällä veden ruskeaksi, mikä voi aiheuttaa värjäytymiä vaatteille ja kodinkoneille. Mangaanipitoisuuden ollessa korkea, vesi voi myös olla terveydelle haitallista, erityisesti lapsille ja raskaana oleville.

Miksi Puhti

Helppo – Kotimainen – Nopea

  • Puhti tarjoaa parasta palvelua oman terveyden mittaamiseen ja kehittämiseen.

  • Kaikki testit ilman lääkärin lähetettä.

  • Selkeät paketit ja edullinen hinnoittelu.

  • Näytteenotto Mehiläisen laboratorioissa yli 75 toimipisteessä ympäri Suomen.

  • Suurin osa testeistä analysoidaan Suomessa Mehiläisen laboratorioissa.

  • Tulokset yleensä jo heti seuraavana arkipäivänä.

  • Selkeä ja helppolukuinen tulosraportti.

  • Tarvittaessa voit tilata erikseen Mehiläisen lääkärin neuvonnan testien jälkeen.

  • Saatavilla myös hyvinvointivalmennuksia.

  • Tiedot pysyvät Suomessa korkean turvaluokituksen palvelinsalissa.

AVAINLUVUT

Yli

4 500 000

testiä analysoitu

Palautteen keskiarvo

9,5

Google-tähdet

4,9 / 5

Mediassa nähty

Siirry maksamaan: : 0,00