Tässä artikkelissa kerromme fosfaatin merkityksestä elimistölle, fosfaatin saantisuosituksista, fosfaattiarvojen testaamisesta sekä fosfaattiarvojen vaikutuksesta terveydentilaan.

Fosfaatti lyhyesti

  • Fosfaattia tarvitaan solun toimintojen sääntelyyn, entsyymien aktivointiin ja DNA:n rakennusaineeksi.
  • Elimistön fosfaatista yli 80 % on luustossa.
  • Fosfaatin saanti on kasvanut 1990-luvulta vuoteen 2012 mennessä kaksinkertaiseksi.
  • Suomalaisten tärkeimpiä luontaisen fosfaatin lähteitä ovat maitotuotteet ja viljavalmisteet.

Fosfori ja fosfaatti

Fosfori on elimistön toiseksi runsain kivennäisaine, jota tarvitaan kehon normaaliin toimintaan. Elimistössä lähes kaikki fosforit yhdistyvät hapen kanssa muodostaen fosfaattia.

Fosfaatti on terveyshyödyistään huolimatta kiistanalainen aine. Erityisesti lisätyn fosfaatin vaikutukset terveydelle ovat epäselviä.

Fosfaatin merkitys ihmiselle

Fosfaatti on ihmiselle elintärkeää. Se osallistuu solujen energiantuotantoon, kehon happo-emäs-tasapainon sääntelyyn ja on osana solukalvostojen rakennetta. Fosfaattia tarvitaan solun toimintojen sääntelyyn, entsyymien aktivointiin ja DNA:n rakennusaineeksi. Se on myös välttämätöntä luiden ja hampaiden muodostumiselle.

Elimistön fosfaatista yli 80 % on luustossa. Loput sijaitsevat pääasiassa soluissa. Fosfaattia saadaan ravinnosta ja se erittyy munuaisten kautta. Fosfaatin imeytymistä heikentävät rasvahapot, rauta ja magnesium sekä fytaatit, jotka sitovat myös kalsiumia, rautaa ja magnesiumia imeytymättömään muotoon.

Fosfaatin lähteet ja saantisuositukset

Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) ja Maailman terveysjärjestön (WHO) Yleinen elintarvikkeiden lisäaineiden asiantuntijakomitea (JEFCA) on määritellyt fosfaatin korkeimmaksi siedettäväksi päiväsaanniksi 70 mg/painokilo. EU-alueella fosfaatille ei ole asetettu turvallisen käytön ylärajaa tieteellisen näytön puutteen vuoksi. Valtaosan terveistä aikuisista on kuitenkin todettu sietävän hyvin fosforin saantia 3000 mg:aan/vrk asti.

Monet elintarvikkeet sisältävät luonnostaan merkittäviä määriä fosfaattia. Luontainen fosfaatti on suurimmaksi osaksi orgaanista fosfaattia, joka imeytyy noin puolet heikommin kuin lisäaineena käytetty epäorgaaninen fosfaatti.

Suomalaisten tärkeimpiä luontaisen fosfaatin lähteitä ovat maitotuotteet ja viljavalmisteet. Fosfaatin puutos on harvinaista ja liittyy yleensä aineenvaihduntasairauksiin tai aliravitsemustilaan.

Lisäainefosfaattia käytetään muun muassa lihatuotteissa ja kolajuomissa. Lisätty fosfaatti merkitään E-koodeilla E450, E451 ja E452.  Monista sulatejuustoista fosfaatti löytyy nimellä sulatesuola.

Fosfaatin saanti on kasvanut 1990-luvulta vuoteen 2012 mennessä kaksinkertaiseksi. Pohjoismaissa on epäilty, että erityisesti nuorilla fosfaattialtistus saattaa ylittää suositellun enimmäisarvon. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan nykyisellä fosfaatin saannilla ei kuitenkaan ole osoitettu olevan haittavaikutuksia. Fosfaatti on silti luokiteltu lisäaineeksi, josta tarvitaan lisää tutkimusta.

Fosfaatti tutkimus

Puhdin kautta voit tilata fosfaatin tutkimuksen fS-Pi ilman lähetettä. Puhdin kautta saat tutkimukset ilman lääkärin lähetettä, ja voit tilata tarvittaessa erikseen lääkärin etäkonsultaation suoraan tulosraportilta.

Fosfaatti viitearvot fS-Pi

Fosfaatin tutkimuksen fS-Pi viitearvot on esitetty taulukossa:

naiset 0,85-1,50 mmol/l
miehet, 18-49 v.0,75-1,65 mmol/l
miehet yli 50 v.0,75-1,35 mmol/l

Viitearvot vaihtelevat laboratorioittain ja tutkimusten analysointimenetelmästä riippuen.

Matala fosfaattiarvo (hypofosfatemia)

Fosfaatin alentunutta plasmapitoisuutta kutsutaan hypofosfatemiaksi. Se on lieväasteisena melko yleinen sairaalapotilailla. Tavallisimpia syitä ovat tilat, joissa fosfaattia siirtyy solun ulkoisesta tilasta solujen sisään. Tämän voi aiheuttaa glukoosin tai muun hiilihydraatin runsas anto, insuliinin vaikutus tai hengitysperäinen elimistön nesteiden liiallinen emäksisyys (respiratorinen alkaloosi).

Muita mahdollisia syitä matalalle fosfaattipitoisuudelle ovat mm.:

  • D-vitamiinin puutos
  • lisäkilpirauhasten liikatoiminta
  • Fanconin syndrooma
  • osteomalasia (luunpehmennystauti)
  • oksentelu, ripuli tai aliravitsemus
  • imeytymishäiriöt
  • fosfaattia sitovien antasidien (happolääkkeiden) käyttö
  • diabeettisen ketoasidoosin hoito insuliinilla.

Korkea fosfaattiarvo (hyperfosfatemia)

Fosfaatin kohonnutta plasmapitoisuutta kutsutaan hyperfosfatemiaksi. Se voi johtua mm. seuraavista syistä:

  • fosfaatin liiallinen saanti ravinnosta
  • D-vitamiinin yliannostelu
  • munuaisten akuutti tai krooninen vajaatoiminta
  • lisäkilpirauhasten vajaatoiminta
  • pseudohypoparatyreoosi (lisäkilpirauhasten vajaatoiminnan kaltainen tila)
  • akromegalia (kasvuhormonin liikaeritys)
  • asidoosi (elimistön liiallinen happamoituminen)
  • rabdomyolyysi (lihaskudoksen äkillinen vaurio)
  • hemolyysi (punasolujen hajoaminen)
  • hoidettu leukemia tai lymfooma
  • sarkoidoosi

Teksti

Kirjoittajan avatar


Päivitetty: 12.04.2021

Kävijöiden kommentteja ja kokemuksia aiheesta “Fosfaatti – Fosfori on elimistön toiseksi runsain kivennäisaine”

  • Hei. Minulle fosfaatti aiheuttaa suuhun isoja rakkoja aftoja. Jos syön leivinjauheella kohotettuja leivonnaisia taikka syön tuorejuustoja ym missä on fosfaattia niin oireet tulevat kiusallisina ja kipeinä. En ole ollut tutkittavana koskaan .

Onko sinulla kokemuksia aiheesta, joita haluaisit jakaa?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *