Metabolinen oireyhtymä (MBO) tarkoittaa tilaa, jossa henkilöllä on useita terveyttä uhkaavia häiriöitä samanaikaisesti. Näitä ovat keskivartalolihavuus, häiriintynyt sokeriaineenvaihdunta, kohonnut verenpaine ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt. Näiden riskitekijöiden kasauma lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja diabetekseen.
Keskivartalolihavuus ja liikkumattomuus liitetään usein metaboliseen oireyhtymään. Vatsaonteloon kertyvä ylimääräinen rasva muuttaa normaalin aineenvaihdunnan toimintaa. Rasvasolujen väliin kertyy tulehdussoluja, jotka erittävät sytokiineja.
Sytokiinit ja muut rasvasolujen tuotteet kulkeutuvat porttilaskimon kautta maksaan. Maksassa ne häiritsevät maksan normaalia toimintaa monin tavoin. Tämä voi ilmetä verensokerin ja verenpaineen nousuna sekä rasva-arvojen häiriöinä. Myös kihtiarvo voi suurentua ja veren hyytymisaineissa ilmenee muutoksia.
Myös insuliiniresistenssi liitetään metaboliseen oireyhtymään. Insuliiniresistenssi tarkoittaa kudosten heikentynyttä herkkyyttä insuliinin vaikutuksille maksassa, lihaksissa ja rasvakudoksessa.
Normaalisti ruoansulatusjärjestelmä pilkkoo syömämme ruoan sokeriksi eli glukoosiksi. Haima tuottaa insuliinia, joka auttaa sokeria kulkeutumaan soluihin. Solut käyttävät sokeria polttoaineenaan.
Henkilöllä, jolla on insuliiniresistenssi, insuliinin teho kudoksissa heikkenee. Tällöin elimistö tarvitsee insuliinia normaalia enemmän pitääkseen verensokerin tasaisena. Haima pyrkii lisäämään insuliinin eritystä täyttääkseen kehon tarpeen.
Ajan myötä haima kuitenkin väsyy, eikä se enää kykene tuottamaan riittävästi insuliinia. Sen seurauksena verensokeri alkaa nousta ja diabetes puhkeaa.
Metabolisen oireyhtymän oireet
Nimestään huolimatta metabolinen oireyhtymä on useimmiten oireeton. Usein metabolista oireyhtymää esiintyy myös ilman diabetesta. Metabolisen oireyhtymän ensioireeksi voidaan kuitenkin ajatella keskivartalolle ilmestyvää vatsakumpua. Sen lisäksi hyvin korkea verensokeri voi aiheuttaa diabeteksen kaltaisia oireita, kuten lisääntynyttä janon tunnetta ja virtsaamisen tarvetta sekä väsymystä.
Metabolinen oireyhtymä & diabetes
Yksi oireyhtymän piirteistä on diabetes (tai hieman lievemmät sokeriaineenvaihdunnan häiriöt), jota voi esiintyä jopa kolmella sydänpotilaalla neljästä. Yleensä diabetes esiintyy piilevänä ja oireettomana. Häiriö sokeriaineenvaihdunnassa on valtimotaudin riskitekijä.
Metabolisen oireyhtymän kriteerit ja määritelmä
Määritelmiä metaboliseen oireyhtymään on useita. Metabolisen oireyhtymän määritelmä täyttyy, jos kolme viidestä kriteeristä toteutuu.
Viisi kriteeriä ovat:
Vyötärön ympärysmitta ylittää miehellä 100 senttimetriä ja naisella 90 senttimetriä. Mikäli vyötärön ympärysmitta ylittää miehellä 94 ja naisella 80 senttimetrin mitan, riski metabolisen oireyhtymän puhkeamiseen on jo olemassa.
Paastoglukoosi yli 5,6 mmol/l tai henkilöllä todettu tyypin 2 diabetes.
Kun tarkastellaan näitä kriteerejä, metabolisen oireyhtymän määritelmä toteutuu yli kolmasosalla aikuisista miehistä ja naisista yli neljäsosalla.
Puhdilta voi tilata esimerkiksi glukoosi- ja kolesteroliarvojen mittauksen. Tutustu myös Puhti-laboratoriopakettiin. Tutkimus auttaa sinua tarkistamaan, miten elimistösi voi ja tekemään parempia valintoja. Yksittäisiä testejä, kuten paastoglukoosin, voi lisätä valmiisiin testipaketteihin.
Katso myös tutkimus: Lipoproteiini B (fS-LipoB). Kohonnut ApoB-arvo liittyy kohonneeseen sydän- ja verisuonisairausriskiin. Kohonnut ApoB-arvo ei näy tavallisissa kolesterolimittauksissa. Erityistä hyötyä ApoB-mittauksesta voi olla ylipainoisille ja diabeetikoille.
Puhdin kautta pääset kaikkiin tutkimuksiin ilman lääkärin lähetettä. Palvelun kautta voi myös tilata erillisenä palveluna testien jälkeen lääkärin etäkonsultaation, mikäli haluat keskustella terveydestäsi tai herää epäilys sairaudesta.
Metabolisen oireyhtymän hoito ja ehkäisy
Metabolista oireyhtymää voidaan ehkäistä terveellisellä painonhallinnalla ja säännöllisellä liikunnalla. Elämäntapamuutoksen avulla voidaan ehkäistä tyypin 2 diabeteksen kehittymistä.
Oireyhtymän hoito vaatii elinikäistä sitoutumista terveelliseen ja tasapainoiseen elämäntyyliin.
Liiku säännöllisesti. Päivittäinen vähintään 30 minuutin liikunta on hyväksi terveydelle ja tasapainottaa metabolisen oireyhtymän häiriöitä. Hyötyliikuntaa voi kätevästi lisätä nousemalla rappuset hissin sijaan. Kävele tai pyöräile lyhyet matkat autoilun sijaan.
Muista terveellinen painonhallinta. Painoa pudottamalla voidaan tehokkaasti vähentää metabolisen oireyhtymän häiriöitä. Painon laskiessa rasva poistuu vatsaontelosta ja vielä tehokkaammin maksasta. Myös verensokeri ja verenpaine laskevat, HDL-kolesterolin määrä kasvaa sekä veren triglyseridipitoisuus laskee.
Syö monipuolisesti ja terveellisesti. Suosi ruokavaliossasi vihanneksia ja hedelmiä sekä täysjyväviljoja. Hedelmiä päivittäin syövillä on pienempi riski metaboliseen oireyhtymään. Metabolinen oireyhtymä näyttäisi kehittyvän harvemmin henkilöille, jotka syövät hedelmiä päivittäin. Runsas hedelmien nauttiminen voi myös ehkäistä lihomista ja verenpaineen kohoamista. Korvaa kova rasva pehmeällä rasvalla. Pyri kokonaisuudessa monipuolisuuteen ja terveelliseen ruokavalioon. Panosta säännölliseen ruokarytmiin.
Metabolinen oireyhtymä on petollinen tila oireettomuutensa vuoksi. Oireyhtymä selvitetään usein varsin myöhään. Mitä aikaisemmin riskitekijöiden kasauma havaitaan, sitä enemmän voidaan saavuttaa toivottuja tuloksia elintapamuutosten ja lääkkeiden avulla.
Metabolinen oireyhtymä lisää valtimotaudin riskiä. Valtimotauti voi johtaa vakaviin aivo- ja sydäninfarkteihin.Henkilöillä, joilla on todettu metabolinen oireyhtymä, on keskimäärin 2-3 kertaa suurempi sydän- ja verisuonitautien riski kuin terveillä.
Metaboliseen oireyhtymään liittyy myös usein rasvan kertyminen maksaan, mikä voi johtaa maksasairauksiin, kuten rasvamaksaan.
Yleisimmät kysymykset aiheeseen liittyen
Kolesterolitasot voivat alkaa laskea jo muutaman viikon sisällä elintapamuutoksista, kuten ruokavalion muutoksesta ja lisääntyneestä liikunnasta. Lääkityksen avulla muutokset voivat näkyä vielä nopeammin.
Kolesterolilääkitys voidaan aloittaa, kun elintapamuutokset eivät ole riittäviä alentamaan korkeita kolesterolitasoja ja henkilöllä on suurentunut riski sydän- ja verisuonitauteihin.
HDL-kolesterolia voi nostaa lisäämällä ruokavalioon terveellisiä rasvoja, kuten pähkinöitä, oliiviöljyä ja rasvaista kalaa, sekä säännöllisellä aerobisella liikunnalla.
Kokonaiskolesteroli lasketaan yhteen HDL-, LDL- ja 20 prosenttia triglyseridien arvosta. Tämä antaa yleiskuvan veren kolesterolitasoista.
LDL-kolesterolia voi laskea vähentämällä ruokavaliossa tyydyttyneiden rasvojen ja kolesterolin määrää, lisäämällä kuituja ja harrastamalla säännöllistä liikuntaa.
Sepelvaltimotauti todetaan yleensä sydämen rasituskokeella, EKG:llä (elektrokardiogrammilla) sekä verikokeilla, jotka mittaavat sydämen merkkiaineita. Joskus voidaan käyttää myös kuvantamistutkimuksia, kuten sydämen ultraääntä tai tietokonetomografiaa.
Kolesterolitasot voivat nousta nopeasti, jopa muutamassa päivässä, jos ruokavalioon lisätään runsaasti kolesterolia ja tyydyttyneitä rasvoja sisältäviä ruokia.
Kolesteroli poistuu elimistöstä maksan kautta, joka muuntaa sen sappeen. Sappi auttaa rasvojen sulattamisessa ja poistuu elimistöstä ulosteen mukana.
Sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn kuuluu terveelliset elämäntavat: tasapainoinen ruokavalio, säännöllinen liikunta, tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin kohtuukäyttö. Lisäksi on tärkeää seurata verenpainetta, kolesteroliarvoja ja verensokeria säännöllisesti.
Kolesterolin mittaus suositellaan tehtäväksi vähintään kerran viidessä vuodessa terveille aikuisille. Riskiryhmiin kuuluvien ja kolesterolilääkitystä käyttävien tulisi mitata kolesterolinsa useammin.
LDL-kolesterolin katsotaan olevan liian korkea, kun sen pitoisuus veressä ylittää 3 mmol/l. Korkeat LDL-arvot lisäävät sydän- ja verisuonitautien riskiä, joten niiden hallinta on tärkeää terveyden kannalta.
Kolesterolia voi alentaa syömällä terveellisesti, vähentämällä tyydyttyneiden rasvojen ja kolesterolin saantia, lisäämällä kuitupitoisten ruokien määrää ruokavaliossa ja säännöllisellä liikunnalla.
Kolesteroli on liian korkea, kun kokonaiskolesteroli on yli 5 mmol/l, LDL-kolesteroli yli 3 mmol/l tai HDL-kolesteroli on alle 1 mmol/l miehillä ja alle 1,2 mmol/l naisilla.
Aikuisen tulisi saada alle 200 mg kolesterolia päivässä ruokavaliosta.
Triglyseridien alentamiseksi suositellaan terveellisiä elämäntapoja, kuten säännöllistä liikuntaa, alkoholin käytön vähentämistä, terveellistä ruokavaliota, joka sisältää runsaasti kuituja ja vähän tyydyttyneitä rasvoja, sekä tarvittaessa lääkitystä lääkärin ohjeiden mukaan.
Kolesterolilääkkeet, kuten statiinit, vähentävät maksan kolesterolin tuotantoa ja lisäävät sen poistumista verenkierrosta, mikä alentaa veren kolesterolitasoja.
Naisen laaja laboratoriopaketti on suunnattu sinulle, kun haluat tietää laajemmin oman kehosi hyvinvoinnista. Laboratoriopaketti auttaa sinua tarkistamaan, miten elimistösi voi ja tekemään parempia valintoja terveytesi edistämiseksi. Mukana paketissa mm. ferritiini, verenkuva, kolesterolit ja verensokeri.
Miehen laaja laboratoriopaketti on suunnattu sinulle, kun haluat tietää laajemmin oman kehosi hyvinvoinnista. Laboratoriopaketti auttaa sinua tarkistamaan, miten elimistösi voi ja tekemään parempia valintoja terveytesi edistämiseksi. Mukana paketissa mm. ferritiini, verenkuva, kolesterolit ja verensokeri.
Ravinnon merkitys alkaa jo ennen syntymää aivojen rakentuessa. Läpi elämän pystymme vaikuttamaan aivoihin valintojen, syömämme ruoan ja elintapojen avulla.