Tietopaketit

Miten raskaus vaikuttaa veriarvoihin?

Raskaus ja veriarvot

Puhdin kautta pääset laboratoriokokeisiin ilman lääkärin lähetettä. Tulosraportilla arvot esitetään terveen väestön viite- ja tavoitearvoihin vertailtuna, mutta viitearvot eivät huomioi tilannetta, jos nainen on raskaana.

Tässä artikkelissa käymme läpi muutamia tutkimuksia, joiden tuloksiin raskaus voi vaikuttaa.

Mikäli olet saanut lääkäriltäsi omat suositusarvot esimerkiksi tietyn sairauden hoitoon liittyen, noudata aina niitä.

Epäselvissä tilanteissa ole aina yhteydessä neuvolaan tai lääkäriin. Jos olet käynyt laboratoriokokeissa Puhdin kautta, voit tilata erillisenä palveluna lääkärin konsultaation tulosraportilta.

Hemoglobiini ja raudanpuutosanemia

Verimäärä kasvaa raskauden aikana. Verimäärän lisäys alkaa jo alkuraskaudesta ja kokonaisuudessaan verimäärä kasvaa noin 40-50 prosenttia. Veren plasman tilauuden lisäys on kuitenkin hieman suurempi kuin punasolujen lisäys, joten veri laimenee keskiraskauden aikana. Näin ollen myös veren hemoglobiini laskee. Tässä ei kuitenkaan ole kyseessä varsinainen raskauden aikainen anemia. Toisaalta myös äidin punasolumäärän, sikiön ja istukan kasvu lisäävät raudan tarvetta merkittävästi raskauden aikana.

Raskauden aikana hemoglobiinilla onkin omat viitearvonsa. Raskauden aikana käytännössä jokaisen naisen hemoglobiini (Hb) laskee. Anemian rajana pidetään ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana hemoglobiinin tasoa 110 g/l, toisen kolmanneksen aikana 100 g/l ja kolmannen aikana jälleen 110 g/l. Haitallisena äidille ja sikiölle pidetään hemoglobiinin tasoa alle 80 g/l​.

Hemoglobiinin mittaus sisältyy perusverenkuvaan ja täydelliseen verenkuvaan.

Elimistön rautavarastojen tilannetta arvioidaan myös mm. ferritiinin avulla.

Verensokeri raskaana

Toisen raskauskolmanneksen alusta lähtien insuliinin eritys haimasta lisääntyy ja odottavan äidin paastoverensokeri laskee. Raskauden jälkimmäisellä puoliskolla äidin elimistön kyky käyttää verensokeria hyväkseen heikkenee ja terveellekin äidille kehittyy lievä insuliiniresistenssi. Ruokailun jälkeiset verensokeriarvot nousevat korkeammalle kuin ei raskaana olevalla.

• Raskauden aikana verensokerin paastoarvon (fP-Gluk) tavoite on 5,3 mmol/l.
• Glukoosirasituskokeen (pt-Gluk-R2) viitealue raskauden aikana: 1 t:< 10,0 mmol/l ja 2 t:< 8,6 mmol/l. Sokerirasituskoe tehdään lähes kaikille odottaville äideille neuvolassa.

Raskausdiabetes

Jos raskausdiabetes todetaan, neuvolassa opastetaan ruokavalion muutoksiin sekä verensokerin omaseurantaan. Raskausdiabeteksen ruokavaliohoito on riittävä, jos verensokerin paastoarvo on alle 5,5 mmol/l ja yhden tunnin kuluttua ateriasta alle 7,8 mmol/l.

Valkosolujen määrä (B-Leuk) raskauden aikana

Valkosolujen (B-Leuk) määrä saattaa olla suurentunut monissa tilanteissa myös ilman sairautta. Muun muassa raskaus voi lisätä valkosolujen määrää. Valkosolujen määrä voi kolminkertaistua normaaleihin viitearvoihin nähden.

Verihiutaleet (B-Trom) raskaana

Verihiutaleiden (B-Trom) viitealue raskauden aikana on 120 × 109/l.

Kolesteroliarvot raskauden aikana

Myös kolesteroli voi kohota raskauden aikana. Raskaus suurentaa joskus kolesteroli- ja triglyseridipitoisuuksia huomattavastikin. Kokonaiskolesteroli (fP-Kol) suurenee 50 %. Triglyseridit (fP-Trigly) kaksinkertaistuu.

Raskaus- tai lapsivuodeaikana veren rasva-arvoja ei ole tarvetta tutkia.

Kolesteroli kannattaa tarkistaa raskauden jälkeen. Synnytyksen jälkeen kannattaa odottaa muutama viikko ennen kolesterolin mittausta.

Kilpirauhasarvot raskauden aikana

Tyreotropiini (P-TSH) pienenee ja vapaa tyroksiini (P-T4V) suurenee raskauden aikana.

Kilpirauhaskokeiden normaaliarvot muuttuvat alkuraskaudessa ja tämä saattaa vaikeuttaa arvojen tulkintaa raskausaikana. Kilpirauhasarvoissa voidaan nähdä kilpirauhasen liikatoimintaa muutoksia voimakkaan raskauspahoinvoinnin yhteydessä. Yleensä muutokset menevät ohi itsestään 18.–20. raskausviikkoon mennessä.

Kilpirauhasen toiminnan häiriöt ovat melko yleisiä nuorilla naisilla ja ne ne hyvä hoitaa jo ennen raskautta. Hoitamaton kilpirauhasen toiminnanhäiriö voi nimittäin vaarantaa sekä äidin että sikiön terveyden.

Tulehdusarvot raskauden aikana

• C-reaktiivinen proteiini (P-CRP) suurenee.
• Lasko (B-La) suurenee.

Maksa-arvojen viitearvot raskauden aikana

• Alaniiniaminotransferaasi (P-ALAT) pienenee.
• Alkaalinen fosfataasi (P-AFOS) suurenee 2–4-kertaiseksi.
• Sappihapot (fS-sappihapot) viitearvo raskauden aikana: alle 10 µmol/l.

Raskaushepatoosi

Raskaushepatoosi (eli hepatogestoosi tai raskauskolestaasi) tarkoittaa raskauden aikaista maksan toiminnan häiriötä, jonka syy on tuntematon. Tilassa iho alkaa kutista ja maksa-arvojen pitoisuus veressä nousee. Yleensä raskaushepatoosi alkaa oireilla 30–36 raskausviikolla. Jos koet iholla kutinaa, kerro tästä neuvolassa. Neuvolasta käsin määritetään sappihappo ja maksaentsyymitasot (ALAT). Mikäli nämä ovat koholla, ohjataan sinut jatkohoitoon.

Synnytyksen jälkeen kutina helpottaa muutamassa päivässä ja maksa-arvot palaavat normaaleiksi nopeasti 2-8 viikossa. Mikäli oireet kuitenkin jatkuvat synnytyksen jälkeen, on etsittävä piilevää maksasairautta. Kerro tästä neuvolassa.

Verenpaine raskauden aikana

Verenpaine voi laskea erityisesti keskiraskauden aikana. Systolinen paine laskee vain vähän, mutta diastolinen laskee tavallisesti 10–20 mmHg. Verenpainelukemat palautuvat raskautta edeltäneelle tasolle loppuraskautta kohden.

Veren hyytymistä edistävät tekijät

Veren hyytymisjärjestelmän toiminta tehostuu raskausaikana. Monien hyytymistä edistävien tekijöiden pitoisuudet kasvavat jo alkuraskaudessa. Pitoisuudet ovat korkeimmillaan loppuraskaudessa ja muutamia viikkoja synnytyksen jälkeen.

Munuaiset

Munuaisten verenvirtaus ja edelleen virtsan suodattuminen munuaiskerästen läpi lisääntyvät 30–50 %.

Natriumin ja kaliumin

Natriumin ja kaliumin pitoisuudet eivät muutu raskauden vuoksi.

Katso myös artikkeli Raskaus ja raskaana olevan terveys, jossa käsitellään kattavasti muun muassa raskausajan ruokavaliota ja raskauteen liittyviä oireita. Raskauden aikana ruokavalio voi vaatia muutoksia ja aiemmin mainitun raudan lisäksi myös muutamat muut vitamiinit ja hivenaineet, kuten riittävä kalsiumin saanti, tulee huomioida.