Tietopaketit

Ehkäisy ja ehkäisymenetelmät

Yleistä ehkäisystä

Ehkäisyllä tarkoitetaan menetelmiä, joilla pyritään seksuaalisessa kanssakäymisessä välttämään raskaus ja sukupuolitaudit ja näin lisäämään nautintoa vapauttamalla huolta näistä. Ehkäisymenetelmiä on tarjolla nykyään useita ja ne voidaan jakaa hormonaalisiin ja mekaanisiin menetelmiin. Sukupuolitaudit voivat tarttua seksin aikana, kun henkilöiden limakalvot, (rikkoutunut) iho ja eritteet ovat kosketuksissa toisiinsa. Tähän siis lukeutuu emätinseksin lisäksi myös suu- ja anaaliseksi.

Yleisin seksitauti on klamydia, joita ilmoitetaan vuodessa noin 13 000. Tartuntoja on kuitenkin todellisuudessa enemmän, sillä määrässä on mukana vain laboratoriossa todetut tartunnat ja klamydia voi olla oireeton. Muita seksitauteja ovat esimerkiksi HIV, tippuri, kondylooma ja kuppa.

Seksitautitartunnoista yli 90 % saadaan kotimaasta, eli Suomessakaan ei olla turvassa, mikäli harrastaa suojaamatonta seksiä. Jos epäilet sukupuolitautitartuntaa, käänny pikaisesti lääkärin puoleen. Voit myös halutessasi hakeutua testeihin ilman lääkärin lähetettä Puhdin kautta (poislukien suu- ja anaaliseksin kautta tarttuneet taudit). Jos tulos on positiivinen, ollaan sinuun yhteydessä ja voit hakeutua hoitoon valitsemallesi taholle, esimerkiksi Mehiläisen lääkärille.

Hormonaalinen ehkäisy

Hormonaaliset ehkäisymenetelmät ovat hyvin moninaisia ja niistä suurin osa sopii monille erilaisille naisille. Ne ovat laajasti tutkittuja ja siten turvallisia. Hormonaalisessa ehkäisyssä hormoneina toimivat estrogeeni ja progesteroni eli keltarauhashormoni tai pelkkä progesteroni. Hormonit ovat siis samoja, joita naisen elimistö luonnostaan tuottaa ja niiden määrät hormonaalisessa ehkäisyssä ovat hyvin pieniä verrattuna raskaudenaikaisiin hormonitasoihin.

Hormonaalisen ehkäisyn menetelmiä ovat mm.:

• Ehkäisypillerit eli yhdistelmäehkäisy
• Minipillerit
• Ehkäisykapseli
• Ehkäisyrengas
• Ehkäisylaastari
• Hormonikierukka
• Ehkäisyinjektio eli ehkäisyruiske

Hormonaalisen ehkäisyn hyöty on sen hyvä ehkäisyteho. Ehkäisypillereiden käyttö mahdollistaa kuukautisvuotojen ajankohdan säätelyn ja vähentää kuukautiskipuja. Ehkäisykapseli, -laastari ja hormonikierukka ovat hyviä vaihtoehtoja naisille, jotka unohtelevat pillereiden oton. Haittana näissä menetelmissä ovat hormonaaliset sivuvaikutukset eikä kaikille naisille hormonaalinen ehkäisy toimi. Lisäksi mikään hormonaalisen ehkäisyn menetelmistä ei suojaa sukupuolitaudeilta.

Mikä ehkäisymenetelmä sopii naiselle, jolla on runsaat kuukautiset?

Tietyistä hormonaalisista ehkäisymenetelmistä kuten hormonikierukasta ja yhdistelmäehkäisypillereistä on usein apua runsaiden kuukautisvuotojen hoitoon. Hormonikierukka voi vähentää kuukautisvuotoa jopa yli 90%. Tällä on etua etenkin niille naisille, joilla on haastetta raudan määrässä elimistössä.

Hormoniton ehkäisy

Hormoniton ehkäisy tarjoaa vaihtoehdon naisille, jotka eivät syystä tai toisesta halua tai pysty käyttämään hormonaalista ehkäisyä vaihtoehtona.

Näitä menetelmiä ovat mm.:

• Kuparikierukka
• Kondomi
• Sterilisaatio
• Pessaari
• Spermisidit: ehkäisypuikko, -geeli ja -vaahto

Hormonittomassa ehkäisyssä hyötynä on, että nämä menetelmät eivät aiheuta hormonaalisia sivuvaikutuksia. Kondomi on ainoa ehkäisymenetelmä, joka suojaa sukupuolitaudeilta. Haittana on toisaalta se, että ehkäisyn tehoa voi rajoittaa käytön mekaaninen epäonnistuminen, kuten kondomin repeäminen. Näistä keinoista tehokkaimpia ovat kuparikierukka ja sterilisaatio. Sterilisaatio on kuitenkin täysin pysyvä ratkaisu ja siihen onkin omat edellytyksensä. Puikon, geelin ja vaahdon käyttö on melko hankalaa, eivätkä nämä yksinään riitä ehkäisymenetelmäksi, vaan ne vaativat samanaikaisen kondomin käytön.

Ehkäisymenetelmien teho

Tehokkaimmat ehkäisymenetelmät sterilisaation lisäksi ovat hormonikapseli sekä hormoni- ja kuparikierukka. Näiden jälkeen tehokkaimpia menetelmiä ovat ehkäisypillerit, -laastarit sekä -rengas. Vasta näiden jälkeen tulevat miesten ja naisten kondomit ja “varmat päivät”. Varmat päivät tarkoittavat sitä, että pyritään ajoittamaan yhdyntä naisen ovulaation ja sen ympärillä olevan ajan ulkopuolelle. Epävarmimmat ehkäisymenetelmät ovat keskeytetty yhdyntä, pessaari ja spermisidit. Sukupuolitautien kannalta kuitenkin ainoa varma valinta on kondomi.

Ehkäisymenetelmät ja migreeni

Aurallinen migreeni voi olla esteenä tietyille ehkäisymenetelmille. Tämä siksi, että se saattaa altistaa henkilön aivoverisuonisairauksille kuten aivoinfarktille. Jos nainen sairastaa aurallista migreeniä, hänelle turvalliset hormonaaliset ehkäisymenetelmät ovat minipillerit, hormonikierukka ja ehkäisykapseli. Ehkäisytabletit, ehkäisyrengas ja ehkäisylaastari taas soveltuvat henkilöille, joilla esiintyy auratonta migreeniä. Ota migreeni puheeksi gynekologisi kanssa ehkäisystä keskusteltaessa.

Ehkäisymenetelmän valinta

Jokaiselle löytyy ehkäisymenetelmistä jokin sopiva vaihtoehto ja sen valinnassa suosittelemme kääntymään gynekologin tai muun ehkäisyyn perehtyneen terveydenhuollon ammattilaisen puoleen. Esimerkiksi Mehiläisen ehkäisyklinikka antaa neuvontaa asiaan liittyen.

Tietopaketti

Tippuri ja tippuritesti

Tippuri Tippuri on Neisseria gonorrhoeae -bakteerin aiheuttama seksitauti. Tippuri tarttuu suojaamattomassa seksissä. Kondomi suojaa oikein käytettynä tippurilta. Jos on ollut suojaamattomassa yhdynnässä ja pohtii sukupuolitaudin mahdollisuutta,

Lue lisää

Tietopaketti

HIV ja HIV-testi

HIV-tartunta voidaan selvittää verikokeella.

Lue lisää

Tietopaketti

Klamydia ja klamydiatesti

Klamydia Klamydia on selvästi yleisin sukupuoliteitse tarttuvista taudeista Suomessa. Klamydia tarttuu suojaamattomassa emätinyhdynnässä, suuseksissä ja anaaliyhdynnässä. Klamydia voidaan todeta 5 vuorokauden kuluttua tartunnasta.

Lue lisää

Tietopaketti

Kuukautiset, kuukautiskivut, kuukautiskierron häiriöt ja runsaat kuukautiset

Kuukautiset alkavat tytöillä normaalisti noin 12-13-vuoden ikäisinä murrosiän yhteydessä ja ne päättyvät noin 43-57 vuoden iässä vaihdevuosien yhteydessä.

Lue lisää

Tietopaketti

Estrogeeni on sukupuolihormoni

Mitä estrogeeni on? Estrogeenit ovat sukupuolihormoneja, jotka vastaavat muun muassa naisellisten erityispiirteiden kehittymisestä, kuukautiskierrosta ja kohdun toiminnasta. Vaikka estrogeenia kutsutaan naishormoniksi, myös miesten elimistö erittää sitä.

Lue lisää

Tietopaketti

Migreeni – Oireet, hoito ja yleistä tietoa

Kaikki kova päänsärky ei ole migreeniä ja erilaiset päänsäryt voivat helposti sekoittua keskenään. Esimerkiksi jatkuva päänsärky ei tarkoita, että olisi migreeni. Mistä migreenissä on kyse?

Lue lisää