Testosteroni – tietoa testosteronista, mittauksesta ja viitearvoista

Testosteroni on yksi elimistön tärkeimmistä hormoneista. Testosteronitasot muuttuvat luonnollisesti elämän aikana. Niihin voivat vaikuttaa myös esimerkiksi sairaudet, lääkitys ja elintavat. Tässä tietopaketissa kerromme, mitä testosteronista kannattaa tietää ja milloin poikkeaviin testosteronitasoihin on syytä kiinnittää huomiota.

Tutustu testosteronimittauksiin

Tärkeintä testosteronista

✓ Pitkittynyt väsymys, seksuaalisen halukkuuden heikkeneminen tai lihasmassan väheneminen voivat viitata testosteronivajeeseen.

✓ Testosteroni mitataan verikokeella, ja tuloksia arvioidaan aina yhdessä oireiden sekä muun terveydentilan kanssa.

✓ Elintavat voivat tukea normaalia testosteronitasoa, mutta poikkeavan tuloksen taustalla voi olla myös hoidettava sairaus.

Mitä testosteroni tekee elimistössä?

Testosteroni on androgeeneihin kuuluva sukupuolihormoni, jota muodostuu sekä miehillä että naisilla. Miehillä sitä muodostuu pääasiassa kiveksissä, kun taas naisilla testosteronia tuotetaan pienempiä määriä munasarjoissa ja lisämunuaisissa. Vaikka testosteroni tunnetaan usein ”miehen sukupuolihormonina”, sillä on tärkeä merkitys molempien sukupuolten elimistössä.

Murrosiässä testosteroni käynnistää miehisten sukupuoliominaisuuksien kehittymisen, kuten parran kasvun, äänen madaltumisen ja lihasmassan lisääntymisen. Aikuisuudessa se auttaa ylläpitämään lihasmassaa ja -voimaa, luuston hyvinvointia, seksuaalista halukkuutta, siittiöiden muodostumista, punasolujen tuotantoa sekä mielialaa, vireystilaa ja palautumista. Lisäksi se vaikuttaa siihen, miten rasva- ja lihaskudos jakautuvat elimistössä.

Hyvä tietää

Testosteronitasot nousevat voimakkaasti murrosiässä. Ennen murrosikää pojilla testosteronia on vain vähän. Murrosiässä sen tuotanto lisääntyy nopeasti, mikä käynnistää miehisten sukupuoliominaisuuksien kehittymisen. Testosteronitasot ovat yleensä korkeimmillaan nuorella aikuisiällä.

Mistä tietää, että testosteroni on alhainen?

Alhainen testosteroni voi aiheuttaa monenlaisia oireita, jotka kehittyvät usein vähitellen. Ne voivat jäädä aluksi huomaamatta tai muistuttaa esimerkiksi pitkittyneen stressin, univajeen tai muiden sairauksien aiheuttamia oireita. Siksi pelkkien oireiden perusteella ei voida päätellä, johtuuko voinnin heikkeneminen testosteronivajeesta.

Mahdollisia testosteronivajeen oireita ovat muun muassa:

jatkuva väsymys tai energian puute
seksuaalisen halukkuuden heikkeneminen
erektiohäiriöt
lihasmassan tai lihasvoiman väheneminen
rasvamassan lisääntyminen, erityisesti vyötärön alueelle
mielialan lasku, ärtyneisyys tai keskittymisvaikeudet
heikentynyt palautuminen liikunnasta
siittiötuotannon heikkeneminen ja hedelmällisyyden alentuminen
luuntiheyden heikkeneminen
unihäiriöt
harvinaisempana rintojen kasvu eli gynekomastia.

Samankaltaisia oireita voi esiintyä myös esimerkiksi kilpirauhasen toimintahäiriöissä, uniapneassa, masennuksessa tai pitkäaikaisen stressin yhteydessä. Oireiden taustalla oleva syy kannattaa tämän vuoksi aina selvittää ennen johtopäätösten tekemistä.

Milloin testosteronitutkimus kannattaa tehdä?

Testosteronitutkimusta kannattaa harkita silloin, kun useampia testosteronivajeeseen viittaavia oireita esiintyy samanaikaisesti, ne ovat jatkuneet pitkään tai niiden taustalle ei ole löytynyt muuta selitystä. Yksittäinen oire, kuten ajoittainen väsymys, ei yleensä yksin ole peruste testosteronimittaukselle.

Tutkimus voi olla aiheellinen myös silloin, kun:

elintapamuutokset eivät ole helpottaneet oireita
taustalla on sairauksia tai lääkityksiä, jotka voivat vaikuttaa testosteronitasoihin
lapsettomuustutkimusten yhteydessä halutaan arvioida hormonitoimintaa
lääkäri epäilee hormonitoiminnan häiriötä oireiden tai muiden tutkimustulosten perusteella.

Näin mittaat testosteronitasosi Puhdin avulla

Hyvä tietää

Suurin osa testosteronista on sitoutuneena kuljetusproteiineihin. Vain pieni osa verenkierrossa olevasta testosteronista on vapaana elimistön käytettävissä. Tämän vuoksi pelkkä kokonaistestosteroni ei aina kerro koko kuvaa.

Miten testosteroni mitataan?

Testosteronitaso mitataan verikokeella. Näyte otetaan tavallisesti aamulla kello 7–10 välillä, sillä testosteronin pitoisuus vaihtelee vuorokauden aikana ja on aamuisin korkeimmillaan.

Testosteronitutkimus aloitetaan yleensä mittaamalla kokonaistestosteroni (S-Testo). Jos tulos on viitealueen alarajalla tai se ei vastaa henkilön oireita, tutkimuksia voidaan täydentää vapaan testosteronin tai SHBG:n määrityksellä. SHBG on veressä oleva kuljetusproteiini, joka sitoo testosteronia. Sen poikkeava pitoisuus voi vaikuttaa siihen, kuinka hyvin kokonaistestosteroni kuvaa elimistön käytettävissä olevan testosteronin määrää.

Tarvittaessa tutkimuksiin voidaan liittää myös muita hormonimäärityksiä, kuten LH- ja FSH-tutkimukset. Niiden avulla voidaan arvioida, johtuuko testosteronivaje kivesten toiminnan häiriöstä vai testosteronin tuotantoa säätelevien aivojen rakenteiden, kuten aivolisäkkeen tai hypotalamuksen, toiminnasta. Joissakin tilanteissa voidaan tutkia myös prolaktiini, jos epäillään aivolisäkkeen toimintahäiriötä.

Miten testosteronitulosta tulkitaan?

Yksittäinen laboratoriotulos ei yksin kerro, onko henkilöllä testosteronivaje. Matala testosteronitaso ilman oireita ei esimerkiksi välttämättä vaadi hoitoa, kun taas oireita voi esiintyä myös henkilöillä, joiden testosteronitaso on viitealueella. Jos ensimmäinen tutkimustulos on poikkeava, se voidaan tarvittaessa varmistaa uusintamittauksella tai täydentää muilla hormonitutkimuksilla.

Testosteronituloksia tulkitaan aina yhdessä oireiden, muiden laboratoriotutkimusten sekä mahdollisten perussairauksien kanssa. Tavoitteena ei ole arvioida pelkästään yksittäistä lukuarvoa, vaan muodostaa kokonaiskuva hormonitoiminnasta ja siitä, voivatko testosteronitasot selittää oireita.

Testosteronin viitearvot

Testosteronin viitearvot vaihtelevat laboratorion käyttämän menetelmän, iän ja sukupuolen mukaan. Siksi omaa tulosta kannattaa aina verrata tutkimuksen mukana annettuihin viitearvoihin.

Mitkä ovat testosteronin viitearvot miehellä?

Ikä	Viitearvo S -Testo
19 – 39 v.	9,2 – 31,8 nmol/l
40 – 49 v.	8,1 – 32,2 nmol/l
50 – 79 v.	7,6 – 32,2 nmol/l
yli 80 v.	5,4 – 31,7 nmol/l

Mitkä ovat testosteronin viitearvot naisella?

Testosteronin (S-Testo) viitearvot naisille ovat 0,4 – 2,1 nmol/l.

Mikä aiheuttaa testosteronivajetta?

Testosteronivajeen taustalla voi olla monia syitä. Joskus testosteronia muodostuu liian vähän, toisinaan taas sen tuotantoa säätelevässä hormonitoiminnassa on häiriö. Myös elintavat, pitkäaikaissairaudet ja tietyt lääkitykset voivat vaikuttaa testosteronitasoihin.

Testosteronin tuotanto voi häiriintyä myös silloin, kun aivolisäke tai hypotalamus ei tuota riittävästi testosteronin muodostumista sääteleviä hormoneja. Syynä voi olla esimerkiksi:

aivolisäkkeen hyvänlaatuinen kasvain
harvinaiset synnynnäiset hormonitoiminnan häiriöt
vakavat yleissairaudet
voimakas aliravitsemus.

Tällöin LH- ja FSH-tutkimukset auttavat selvittämään, mistä testosteronivaje johtuu.

Myös monet sairaudet ja lääkkeet voivat vaikuttaa testosteronin tuotantoon tai sen pitoisuuksiin veressä. Tällaisia ovat esimerkiksi:

tyypin 2 diabetes
vaikea ylipaino
krooninen munuais- tai maksasairaus
opioidilääkitys
pitkäaikainen kortisonilääkitys.

Jos testosteronitaso on matala, lääkäri arvioi aina, voiko taustalla olla jokin hoidettavissa oleva sairaus tai lääkitys.

Hyvä tietää

Testosteronitaso laskee iän myötä vähitellen. Testosteronin tuotanto alkaa useimmilla miehillä vähentyä noin 40–45 vuoden iästä lähtien. Muutos on yleensä hidas, eikä ikääntyminen yksin tarkoita testosteronivajetta tai hoidon tarvetta.

Testosteronivajeen hoito

Testosteronivajeen hoito riippuu aina matalan testosteronitason syystä. Ennen hoidon aloittamista selvitetään, mistä poikkeava testosteronitaso johtuu, sillä kaikki matalat testosteroniarvot eivät edellytä hoitoa.

Jos testosteronitasojen laskuun vaikuttavat esimerkiksi ylipaino, vähäinen liikunta, univaje tai runsas alkoholinkäyttö, hoito alkaa yleensä elintapamuutoksista. Joissakin tilanteissa testosteronitasot voivat kohentua jo elintapojen parantuessa.

Jos henkilöllä on testosteronivajeeseen sopivia oireita ja laboratoriotutkimuksissa todetaan toistuvasti matala testosteronitaso, lääkäri voi arvioida testosteronikorvaushoidon tarvetta. Korvaushoitoa voidaan toteuttaa esimerkiksi geelinä tai pistoksina, ja sen vaikutuksia sekä turvallisuutta seurataan säännöllisesti.

Voiko testosteroni olla liian korkea?

Vaikka testosteronivaje on huomattavasti yleisempi tutkimusten syy, myös poikkeavan korkea testosteronitaso voi vaatia lisäselvityksiä. Kohonnut testosteroni voi liittyä esimerkiksi testosteronilääkitykseen, anabolisten steroidien käyttöön, harvinaisiin hormoneja tuottaviin kasvaimiin tai lisämunuaissairauksiin. Naisilla taustalla voi olla munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) tai muu hormonitoiminnan häiriö.

Miehillä korkea testosteronitaso liittyy useimmiten testosteronivalmisteiden käyttöön tai anabolisiin steroideihin. Se voi aiheuttaa aknea, punasolujen määrän lisääntymistä ja heikentää hedelmällisyyttä.

Naisilla kohonnut testosteroni voi aiheuttaa esimerkiksi liikakarvoitusta, aknea, kuukautishäiriöitä, äänen madaltumista ja hiusten ohenemista.

Myytti vai fakta testosteronista?

Myytti: Väsymys tarkoittaa aina testosteronivajetta.

u003cstrongu003eFakta:u003c/strongu003e Väsymys on yleinen oire, jonka taustalla voi olla esimerkiksi univaje, stressi, kilpirauhasen toimintahäiriö, anemia tai masennus. Testosteronivajetta epäillään yleensä vasta silloin, kun väsymys esiintyy yhdessä muiden oireiden kanssa.

Myytti: Mitä korkeampi testosteroni, sitä parempi.

u003cstrongu003eFakta:u003c/strongu003e Testosteronin tavoitteena ei ole mahdollisimman korkea arvo, vaan elimistölle sopiva hormonitasapaino. Liian korkeat testosteronitasot voivat lisätä terveysriskejä ja viitata lääkitykseen tai taustasairauteen.

Myytti: Testosteronilisät nostavat testosteronia luonnollisesti.

u003cstrongu003eFakta:u003c/strongu003e Monien ravintolisien tehosta testosteronitasojen nostamisessa ei ole vahvaa tutkimusnäyttöä. Jos testosteronivajeen epäillään johtuvan sairaudesta, oikea hoito määräytyy lääkärin arvion ja laboratoriotutkimusten perusteella.

Yhteenveto

Testosteroni vaikuttaa moniin elimistön toimintoihin, kuten energiatasoon, lihasmassaan, seksuaaliterveyteen ja luuston hyvinvointiin. Sekä matalat että poikkeavan korkeat testosteronitasot voivat liittyä erilaisiin sairauksiin tai elintapoihin, mutta pelkkä laboratoriotulos ei riitä diagnoosiin.

Jos sinulla on testosteronivajeeseen sopivia oireita, laboratoriotutkimus voi auttaa selvittämään niiden taustaa. Tuloksia tulee kuitenkin aina arvioida yhdessä oireiden, muiden tutkimusten ja terveydentilan kanssa.

Usein kysytyt kysymykset testosteronista

Markkinoilla on useita ravintolisiä, joiden väitetään nostavan testosteronitasoja. Tällä hetkellä tutkimusnäyttö niiden vaikutuksista on kuitenkin vähäistä. Jos epäilet testosteronivajetta, luotettavin tapa selvittää tilanne on laboratoriotutkimus ja tulosten arviointi yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Kyllä. Myös naiset tarvitsevat testosteronia, vaikka pitoisuudet ovat huomattavasti pienemmät kuin miehillä. Poikkeavan matalat testosteronitasot voivat vaikuttaa esimerkiksi seksuaaliseen halukkuuteen ja hyvinvointiin, mutta niiden merkitystä arvioidaan aina yksilöllisesti.

Aikuisilla miehillä kokonaistestosteronin viitealueen alaraja on yleensä noin 7,6–9,2 nmol/l iästä riippuen. Jos testosteronipitoisuus jää viitealueen alapuolelle ja siihen liittyy testosteronivajeeseen sopivia oireita, lääkäri voi suositella lisätutkimuksia tai arvioida hoidon tarvetta.

Testosteronitasoja voi yrittää nostaa luonnollisesti nukkumalla riittävästi, harjoittamalla lihaskuntoa parantavaa liikuntaa, välttämällä liiallista alkoholin käyttöä ja ylläpitämällä terveellistä ruokavaliota. Joissakin tapauksissa voidaan harkita myös lääkinnällisiä keinoja, kuten testosteronikorvaushoitoa.

Testosteronigeelin vaikutus alkaa yleensä näkyä muutaman päivän kuluessa säännöllisestä käytöstä. Täydet vaikutukset voivat kuitenkin ilmetä vasta useiden viikkojen tai kuukausien jälkeen.

Testosteronin mittaaminen tapahtuu verikokeella, joka otetaan yleensä aamulla, koska testosteronin taso on korkeimmillaan aamutunneilla.

Testosteronireseptin saaminen edellyttää lääkärissä käyntiä, jossa tehdään tarvittavat tutkimukset ja verikokeet. Lääkäri arvioi testosteronihoidon tarpeen ja määrää reseptin, jos se katsotaan tarpeelliseksi.

Testosteroni vaikuttaa monin tavoin, kuten edistämällä lihasmassan ja luuston vahvistumista, tukemalla seksuaalista toimintaa ja vaikuttamalla mielialaan ja energiatasoihin.

Testosteronia voidaan saada lääkärin määräämänä lääkehoitona, joka voi olla esimerkiksi geeli, injektio tai tabletti. Lääkäri arvioi tarpeen testosteronihoidolle perusteellisen tutkimuksen ja verikokeiden perusteella.

Testosteronitasot voivat laskea iän myötä, yleensä alkaen 30-40 vuoden iästä. Myös stressi, huono ravitsemus ja tietyt sairaudet voivat alentaa

Testosteronin vaikutukset voivat alkaa näkyä jo muutaman viikon kuluessa hoidon aloittamisesta, mutta täydet vaikutukset saavutetaan tyypillisesti vasta useiden kuukausien jälkeen.

Testosteronin taso on yleensä korkeimmillaan aamulla, erityisesti nuorilla miehillä. Taso laskee päivän mittaan ja on alimmillaan illalla.

Hormonitasapainon saavuttamiseksi on tärkeää noudattaa terveellisiä elämäntapoja, kuten säännöllistä liikuntaa, tasapainoista ruokavaliota ja riittävää unta. Joissakin tapauksissa voidaan tarvita myös lääkärin määräämää hormonikorvaushoitoa tai muita lääketieteellisiä toimenpiteitä.