• Laktoosi-intoleranssi ei ole sairaus, vaan alun perin aikuiselle ihmiselle normaali tila.
  • Maailmanlaajuisesti noin 65 % ihmisistä on laktoosi-intolerantteja.
  • Useimmat laktoosi-intolerantit sietävät pieniä määriä maitosokeria ilman oireita.
  • Vähälaktoosisen ruokavalion noudattaminen on Suomessa helppoa.
  • Laktoosi-intoleranssi ei ole sairaus, vaan alun perin aikuiselle ihmiselle normaali tila.
  • Maailmanlaajuisesti noin 65 % ihmisistä on laktoosi-intolerantteja.
  • Useimmat laktoosi-intolerantit sietävät pieniä määriä maitosokeria ilman oireita.
  • Vähälaktoosisen ruokavalion noudattaminen on Suomessa helppoa.

Hieman alle viidesosa suomalaisista saa vatsakipuja, ilmavaivoja ja muita kiusallisia oireita laktoosia sisältävistä maitotuotteista. Jos kärsit vastaavista vaivoista, sinulla voi olla laktoosi-intoleranssi.

Laktoosi-intoleranssi ei ole vaarallista, mutta se voi olla hyvin epämiellyttävää. Oireita on kuitenkin helppo välttää kiinnittämällä huomiota ruokavalion sisältämään laktoosiin.

Yleistä laktoosi-intoleranssista

Laktoosi eli maitosokeri on nisäkkäiden maidossa esiintyvä hiilihydraatti. Laktoosia on äidinmaidossa noin seitsemän prosenttia ja lehmänmaidossa 4,8 %.

Laktoosi-intoleranssi on perinnöllinen taipumus, jossa laktoosin nauttiminen aiheuttaa oireita, kuten vatsan turvotusta ja ilmavaivoja. Laktoosi-intoleranssin taustalla on hypolaktasia, eli tila, jossa laktaasientsyymin muodostuminen ohutsuolessa on heikentynyt tai loppunut kokonaan.

Laktaasientsyymin muodostuminen on geneettisesti säädeltyä. Laktaasientsyymin aktiivisyys saavuttaa huippunsa sikiöaikana ja säilyy voimakkaana ensimmäisten elinkuukausien ajan. Tämän jälkeen se alkaa hitaasti vähentyä. Laktaasientsyymin väheneminen hyvin matalalle tasolle aikuisena on normaali fysiologinen ilmiö suurimmalle osalle maailman väestöstä.

Laktoosi-intoleranssin oireet aiheutuvat, kun laktoosi ei pysty imeytymään ohutsuolesta verenkiertoon, vaan kulkeutuu suolensisällön mukana paksusuoleen asti. Siellä laktoosi sitoo itseensä paksusuolen aktiivisia molekyylejä, jotka puolestaan sitovat vettä poistuessaan elimistöstä. Vatsakipu ja ilmavaivat ovat seurausta paksusuolessa symbioosissa elävien bakteerien muodostamista suolistokaasuista.

Laktoosi-intoleranssi kehittyy yleensä kouluiässä, mutta se saattaa kehittyä vasta aikuisenakin.

Maailmanlaajuisesti noin 65 % ihmisistä on laktoosi-intolerantteja. Suomessa vajaalla viidesosalla väestöstä on laktoosi-intoleranssi.

Mistä laktoosi-intoleranssi johtuu?

Laktoosi-intoleranssi ei ole sairaus, vaan alun perin aikuiselle ihmiselle normaali tila. Luonnontilassa elävä ihminen joi äidinmaitoa vain lapsena, eikä muiden eläinlajien maitoa käytetty. Laktoosia pilkkova laktaasientsyymi oli aikuiselle tarpeeton, minkä vuoksi sen vaikutus lakkasi 5 – 12 vuoden iässä.

Kyky sietää maitotuotteita myös aikuisena johtuu laktaasientsyymin geenissä tapahtuneesta mutaatiosta, joka kehittyi noin 5000 – 12 000 vuotta sitten. Mutaation seurauksena laktaasientsyymi säilyi myös aikuisilla. Kun ihminen alkoi kasvattaa karjaa ja juoda sen maitoa, tämä geenimuoto oli edullisempi ja se yleistyi.

Laktaasimutaation arvellaan kehittyneen Etelä-Uralilla ja Saharan pohjoispuolella. Afrikkalaisiin ja aasialaisiin alkuperäiskansoihin kuuluvista ihmisistä 90%:lla on edelleen alkuperäinen geenimuoto eli heistä useimmilla on laktoosi-intoleranssi. Suomessa ja muissa pitkään maataloudessa eläneillä kansoilla uusi geenimuoto on yleisempi kuin vanha.

Laktoosi-intoleranssin tyypit

Laktoosi-intoleranssi voidaan jakaa syyn mukaisesti kolmeen muotoon: ensisijaiseen hypolaktasiaan, toissijaiseen hypolaktasiaan ja synnynnäiseen laktaasin puutokseen.

Ensisijainen hypolaktasia eli niin sanottu aikuistyypin laktaasin puutos on perinnöllinen ja hypolaktasian yleisin muoto. Se johtuu geenistä, joka sammuttaa laktaasientsyymin tuotannon noin  5-12 vuoden iässä. Hypotalaksia on väistyvä ominaisuus, joten se täytyy periä molemmilta vanhemmilta.

Toissijainen hypolaktasia aiheutuu, kun jokin ulkoinen tekijä vaurioittaa suolinukkaa. Tällöin laktaasientsyymiä tuottavia soluja tuhoutuu usein tilapäisesti. Ulkoisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi ohutsuolen syöpä, ruuansulatuskanavan tulehdukset tai hoitamaton keliakia. Kun suolinukkaa vaurioittava tekijä poistuu ja suolinukka paranee, epiteelisolujen laktaasintuotantokyky palautuu.

Synnynnäinen laktoosin puute on erittäin harvinainen syntymästä lähtien ilmenevä laktaasientsyymin puutos. Maailmanlaajuisesti tapauksia on raportoitu vuoteen 2003 mennessä noin 40, lähinnä Suomesta. Suomessa syntyy  vuodessa keskimäärin yksi vastasyntynyt, jolla todetaan synnynnäinen laktoosin puute. Koska synnynnäisestä laktoosin puutteesta kärsivä ei voi sulattaa äidinmaitoa, on vauvan ruokinnassa käytettävä soijapohjaisia tai muuten laktoosittomia äidinmaidonkorvikkeita.

Laktoosi-intoleranssin oireet

Laktoosi-intolerantiksi kutsutaan henkilöä, joka laktaasientsyymin puutteen vuoksi saa oireita maitosokerista. Osalla ihmisistä laktaasin puuttumiseen ei liity oireita. Tällöin puhutaan hypolaktasiasta eli suolilaktaasin niukkuudesta.

Laktoosi-intoleranssin oireita ovat

  • vatsan turvotus
  • ilmavaivat
  • löysät ulosteet
  • epämääräiset vatsakivut

Oireet ilmaantuvat 1-3 tuntia maitosokeria sisältävän tuotteen nauttimisen jälkeen.

Herkkyys oireille on yksilöllistä ja riippuu siitä, paljonko maitotuotteita on käytetty.

Laktoosi-intolerantille ei ole vaarallista, vaikka välillä nauttisikin laktoosia sisältäviä maitotuotteita. Laktoosin nauttimisesta mahdollisesti seuraavat oireet ovat ohimeneviä.

Laktoosi-intoleranssin hoito

Laktoosi-intoleranssia hoidetaan välttämällä ruokavaliossa maitosokeria. Maitosokeria voi välttää käyttämällä vähälaktoosisia tai laktoosittomia maitotuotteita tai vähentämällä normaalien maitotuotteiden käyttöä.

Useimmat laktoosi-intolerantit sietävät pieniä määriä maitosokeria ilman oireita. Arvioiden mukaan useimmat voivat käyttää noin 10 grammaa (vastaa maitolasillista) maitosokeria päivässä ilman ongelmia. Jopa suurempia annoksia (15 – 18 g laktoosia) siedetään, kun maitotuotteet nautitaan muiden ruokien yhteydessä.

Laktoosi-intoleranssin oireiden välttämiseksi voidaan tilapäisesti käyttää eksogeenista laktaasientsyymiä. Entsyymiä tuotetaan eri mikrobeista, useimmiten hiivoista tai sienistä. Laktoosia pilkkovia entsyymivalmisteita on saatavana tabletteina, kapseleina ja tippoina. Niitä käytetään ennen laktoosia sisältävän aterian nauttimista tai sen yhteydessä.

Tutkimusnäyttö probioottien hyödyistä laktoosi-intoleranssin oireiden hoitamisessa on vielä osittain ristiriitaista. On kuitenkin viitteitä siitä, että eräät suoliston bakteeriflooraan vaikuttavat probiootit voivat olla hyödyksi laktoosi-intoleranssin oireiden ehkäisemisessä.

Laktoositon ja vähälaktoosinen ruokavalio

Vähälaktoosisen ruokavalion noudattaminen on Suomessa helppoa, sillä kaupoissa on tarjolla laaja valikoima vähälaktoosisia ja laktoosittomia maitotuotteita.

Vähälaktoosisiset ja laktoosittomat maitotuotteet sisältävät samoja ravintoaineita kuin tavanomaiset maitotuotteet. Laktoosittomissa tuotteissa osa maidon laktoosista on poistettu ja loput pilkottu laktaasientsyymillä. Suomessa tuotetta saa kutsua laktoosittomaksi, jos sen laktoosipitoisuus on alle 0,01 g/100g. Vähälaktoosisten tuotteiden laktoosipitoisuuden tulee olla alle 1 g/100g.

Hapanmaitotuotteet, kuten jogurtti, viili ja piimä, sisältävät mikro-organismeja, jotka hajottavat osan laktoosista, minkä vuoksi niitä siedetään paremmin kuin tavallista maitoa.

Laktoosi-intolerantit voivat syödä pitkään kypsytettyjä juustoja, sillä niissä ei ole laktoosia.

Taulukko 1. Elintarvikkeiden laktoosipitoisuuksia
Valmiste Laktoosia g 100 grammassa tai desilitrassa
Maidot 5
Piimät 2–4,5
Jogurtit 2,7–4,8
Viilit 3,5
Vähälaktoosiset tuotteet alle 1
Laktoositon maito, piimä, jogurtti, viili 0
Jäätelöt 5–6
Raejuusto 1,2–2,6
Maitorahka 3
Tuorejuustot 0,5–1,2
Sulatejuustot 0–3,4
Homejuustot 0
Kypsytetyt juustot (edam, emmental ym.) 0
Vehnäsämpylä 1
Tavallinen pulla 1,6
Hampurilainen 0,9
Maitosuklaa 10

Laktoosi-intolerantille sopivat myös soijavalmisteet sekä kaurasta ja riisistä valmistettavat maitoa vastaavat elintarvikkeet. Kasviperäisistä raaka-aineista valmistetut juomat eivät kuitenkaan sisällä luonnostaan kalsiumia.

Laktoosittoman ruokavalion noudattaminen ulkomailla saattaa olla haastavampaa, sillä joissain maissa laktoosittomat maitotaloustuotteet eivät kuulu peruselintarvikkeisiin. Mikäli tällaisessa tilanteessa jättää maitotuotteet pois ruokavaliostaan, on syytä kiinnittää huomiota riittävään kalsiumin ja D-vitamiinin saantiin.

Laktoosi-intoleranssi ei ole maitoallergiaa

Laktoosi-intoleranssia ei tule sekoittaa maitoallergiaan. Maitoallergiassa allergisoiva aine ei ole maitosokeri vaan maitoproteiini. Maitoallergia alkaa yleensä lapsuudessa, ja se paranee suurimmalla osalla kouluikään mennessä.

Milloin laktoosi-intoleranssi kannattaa tutkia?

Laktoosi-intoleranssia voi testata itse seuraamalla seuraavia ohjeita:

  1. Jätä kaikki laktoosia sisältävät tuotteet ruokavaliostasi kahden viikon ajaksi ja seuraa oireita.
  2. Kahden viikon jälkeen palauta laktoosia sisältävät ruuat vähitellen ruokavalioosi ja kirjaa ylös nauttimasi laktoosi määrä ja saamasi oireet.

Mikäli oireet katosivat noudattaessasi laktoositonta ruokavaliota, ja tulivat takaisin, kun palautit laktoosia sisältävät tuotteet ruokavalioon, on todennäköistä, että sinulla on laktoosi-intoleranssi. Oirepäiväkirjan avulla voit saada käsityksen siitä, kuinka tarkasti sinun tulee noudattaa laktoositonta ruokavaliota välttyäksesi oireilta.

Laktoosi-intoleranssi kannattaa varmistaa tutkimuksilla, jos vatsaoireiden yhteys maitotuotteisiin ei ole selvä tai jos oireet ovat voimakkaat. Laktoosi-intoleranssin oireet voivat olla epämääräisiä, eikä ruokavaliokokeilu välttämättä auta antamaan yksiselitteistä tulosta.

Monet sairaudet, kuten ärtyvän suolen oireyhtymä (irritable bowel syndrome, IBS) aiheuttavat laktoosi-intoleranssin kaltaisia oireita. Ruokavalion muutos saattaa väliaikaisesti korjata myös IBS-oireita. Tämän vuoksi tarvitaan monesti tarkempaa diagnostikkaa laktoosin imeytymisen selvittämiseksi.

Laktoosi-intoleranssia on aikaisemmin tutkittu laktoosirasituskokeella, mutta se on poistumassa laboratoriokokeiden tutkimusvalikoimasta epätarkkuutensa vuoksi.

Nykyään suositellaan verinäytteestä tehtävää geenitestiä, joka on paljon tarkempi kuin laktoosirasituskoe. Testi antaa yksiselitteisen vastauksen siihen, onko henkilöllä laktaasientsyymin puutteelle altistava genotyyppi. Geenitestin perusteella ei kuitenkaan voida päätellä oireiden voimakkuutta.

LÄHTEET

Almeida C.C., Lorena S.L., Pavan C.R., Akasaka H.M., Mesquita M.A. Beneficial effects of long-term consumption of a probiotic combination of Lactobacillus casei Shirota and Bifidobacterium breve Yakult may persist after suspension of therapy in lactose-intolerant patients. Nutr. Clin. Pract. 2012;27:247–251.

Barakat, Nwakakwa, Shojamanesh, Khurana (July 5, 2006). “Lactose Intolerance”. eMedicine. Viitattu 13.6.2018

Deng Y, Misselwitz B, Dai N, Fox M (September 2015). “Lactose Intolerance in Adults: Biological Mechanism and Dietary Management”. Nutrients (Review). 7 (9): 8020–35.

Hillilä M. Laktoosi-intoleranssi. Duodecim 2007; 123:2743-2746

Ingram CJ, Mulcare CA, Itan Y, Thomas MG, Swallow DM (January 2009). “Lactose digestion and the evolutionary genetics of lactase persistence”. Human Genetics. 124 (6): 579-91.

Ségurel L, Bon C (August 2017). “On the Evolution of Lactase Persistence in Humans”. Annual Review of Genomics and Human Genetics. 18 (1): 297–319.

Swallow D.M. Genetics of lactase persistence and lactose intolerance. Ann. Rev. Genet. 2003;37:197–219. doi: 10.1146/annurev.genet.37.110801.143820.

Hieman alle viidesosa suomalaisista saa vatsakipuja, ilmavaivoja ja muita kiusallisia oireita laktoosia sisältävistä maitotuotteista. Jos kärsit vastaavista vaivoista, sinulla voi olla laktoosi-intoleranssi.

Laktoosi-intoleranssi ei ole vaarallista, mutta se voi olla hyvin epämiellyttävää. Oireita on kuitenkin helppo välttää kiinnittämällä huomiota ruokavalion sisältämään laktoosiin.

Yleistä laktoosi-intoleranssista

Laktoosi eli maitosokeri on nisäkkäiden maidossa esiintyvä hiilihydraatti. Laktoosia on äidinmaidossa noin seitsemän prosenttia ja lehmänmaidossa 4,8 %.

Laktoosi-intoleranssi on perinnöllinen taipumus, jossa laktoosin nauttiminen aiheuttaa oireita, kuten vatsan turvotusta ja ilmavaivoja. Laktoosi-intoleranssin taustalla on hypolaktasia, eli tila, jossa laktaasientsyymin muodostuminen ohutsuolessa on heikentynyt tai loppunut kokonaan.

Laktaasientsyymin muodostuminen on geneettisesti säädeltyä. Laktaasientsyymin aktiivisyys saavuttaa huippunsa sikiöaikana ja säilyy voimakkaana ensimmäisten elinkuukausien ajan. Tämän jälkeen se alkaa hitaasti vähentyä. Laktaasientsyymin väheneminen hyvin matalalle tasolle aikuisena on normaali fysiologinen ilmiö suurimmalle osalle maailman väestöstä.

Laktoosi-intoleranssin oireet aiheutuvat, kun laktoosi ei pysty imeytymään ohutsuolesta verenkiertoon, vaan kulkeutuu suolensisällön mukana paksusuoleen asti. Siellä laktoosi sitoo itseensä paksusuolen aktiivisia molekyylejä, jotka puolestaan sitovat vettä poistuessaan elimistöstä. Vatsakipu ja ilmavaivat ovat seurausta paksusuolessa symbioosissa elävien bakteerien muodostamista suolistokaasuista.

Laktoosi-intoleranssi kehittyy yleensä kouluiässä, mutta se saattaa kehittyä vasta aikuisenakin.

Maailmanlaajuisesti noin 65 % ihmisistä on laktoosi-intolerantteja. Suomessa vajaalla viidesosalla väestöstä on laktoosi-intoleranssi.

Mistä laktoosi-intoleranssi johtuu?

Laktoosi-intoleranssi ei ole sairaus, vaan alun perin aikuiselle ihmiselle normaali tila. Luonnontilassa elävä ihminen joi äidinmaitoa vain lapsena, eikä muiden eläinlajien maitoa käytetty. Laktoosia pilkkova laktaasientsyymi oli aikuiselle tarpeeton, minkä vuoksi sen vaikutus lakkasi 5 – 12 vuoden iässä.

Kyky sietää maitotuotteita myös aikuisena johtuu laktaasientsyymin geenissä tapahtuneesta mutaatiosta, joka kehittyi noin 5000 – 12 000 vuotta sitten. Mutaation seurauksena laktaasientsyymi säilyi myös aikuisilla. Kun ihminen alkoi kasvattaa karjaa ja juoda sen maitoa, tämä geenimuoto oli edullisempi ja se yleistyi.

Laktaasimutaation arvellaan kehittyneen Etelä-Uralilla ja Saharan pohjoispuolella. Afrikkalaisiin ja aasialaisiin alkuperäiskansoihin kuuluvista ihmisistä 90%:lla on edelleen alkuperäinen geenimuoto eli heistä useimmilla on laktoosi-intoleranssi. Suomessa ja muissa pitkään maataloudessa eläneillä kansoilla uusi geenimuoto on yleisempi kuin vanha.

Laktoosi-intoleranssin tyypit

Laktoosi-intoleranssi voidaan jakaa syyn mukaisesti kolmeen muotoon: ensisijaiseen hypolaktasiaan, toissijaiseen hypolaktasiaan ja synnynnäiseen laktaasin puutokseen.

Ensisijainen hypolaktasia eli niin sanottu aikuistyypin laktaasin puutos on perinnöllinen ja hypolaktasian yleisin muoto. Se johtuu geenistä, joka sammuttaa laktaasientsyymin tuotannon noin  5-12 vuoden iässä. Hypotalaksia on väistyvä ominaisuus, joten se täytyy periä molemmilta vanhemmilta.

Toissijainen hypolaktasia aiheutuu, kun jokin ulkoinen tekijä vaurioittaa suolinukkaa. Tällöin laktaasientsyymiä tuottavia soluja tuhoutuu usein tilapäisesti. Ulkoisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi ohutsuolen syöpä, ruuansulatuskanavan tulehdukset tai hoitamaton keliakia. Kun suolinukkaa vaurioittava tekijä poistuu ja suolinukka paranee, epiteelisolujen laktaasintuotantokyky palautuu.

Synnynnäinen laktoosin puute on erittäin harvinainen syntymästä lähtien ilmenevä laktaasientsyymin puutos. Maailmanlaajuisesti tapauksia on raportoitu vuoteen 2003 mennessä noin 40, lähinnä Suomesta. Suomessa syntyy  vuodessa keskimäärin yksi vastasyntynyt, jolla todetaan synnynnäinen laktoosin puute. Koska synnynnäisestä laktoosin puutteesta kärsivä ei voi sulattaa äidinmaitoa, on vauvan ruokinnassa käytettävä soijapohjaisia tai muuten laktoosittomia äidinmaidonkorvikkeita.

Laktoosi-intoleranssin oireet

Laktoosi-intolerantiksi kutsutaan henkilöä, joka laktaasientsyymin puutteen vuoksi saa oireita maitosokerista. Osalla ihmisistä laktaasin puuttumiseen ei liity oireita. Tällöin puhutaan hypolaktasiasta eli suolilaktaasin niukkuudesta.

Laktoosi-intoleranssin oireita ovat

  • vatsan turvotus
  • ilmavaivat
  • löysät ulosteet
  • epämääräiset vatsakivut

Oireet ilmaantuvat 1-3 tuntia maitosokeria sisältävän tuotteen nauttimisen jälkeen.

Herkkyys oireille on yksilöllistä ja riippuu siitä, paljonko maitotuotteita on käytetty.

Laktoosi-intolerantille ei ole vaarallista, vaikka välillä nauttisikin laktoosia sisältäviä maitotuotteita. Laktoosin nauttimisesta mahdollisesti seuraavat oireet ovat ohimeneviä.

Laktoosi-intoleranssin hoito

Laktoosi-intoleranssia hoidetaan välttämällä ruokavaliossa maitosokeria. Maitosokeria voi välttää käyttämällä vähälaktoosisia tai laktoosittomia maitotuotteita tai vähentämällä normaalien maitotuotteiden käyttöä.

Useimmat laktoosi-intolerantit sietävät pieniä määriä maitosokeria ilman oireita. Arvioiden mukaan useimmat voivat käyttää noin 10 grammaa (vastaa maitolasillista) maitosokeria päivässä ilman ongelmia. Jopa suurempia annoksia (15 – 18 g laktoosia) siedetään, kun maitotuotteet nautitaan muiden ruokien yhteydessä.

Laktoosi-intoleranssin oireiden välttämiseksi voidaan tilapäisesti käyttää eksogeenista laktaasientsyymiä. Entsyymiä tuotetaan eri mikrobeista, useimmiten hiivoista tai sienistä. Laktoosia pilkkovia entsyymivalmisteita on saatavana tabletteina, kapseleina ja tippoina. Niitä käytetään ennen laktoosia sisältävän aterian nauttimista tai sen yhteydessä.

Tutkimusnäyttö probioottien hyödyistä laktoosi-intoleranssin oireiden hoitamisessa on vielä osittain ristiriitaista. On kuitenkin viitteitä siitä, että eräät suoliston bakteeriflooraan vaikuttavat probiootit voivat olla hyödyksi laktoosi-intoleranssin oireiden ehkäisemisessä.

Laktoositon ja vähälaktoosinen ruokavalio

Vähälaktoosisen ruokavalion noudattaminen on Suomessa helppoa, sillä kaupoissa on tarjolla laaja valikoima vähälaktoosisia ja laktoosittomia maitotuotteita.

Vähälaktoosisiset ja laktoosittomat maitotuotteet sisältävät samoja ravintoaineita kuin tavanomaiset maitotuotteet. Laktoosittomissa tuotteissa osa maidon laktoosista on poistettu ja loput pilkottu laktaasientsyymillä. Suomessa tuotetta saa kutsua laktoosittomaksi, jos sen laktoosipitoisuus on alle 0,01 g/100g. Vähälaktoosisten tuotteiden laktoosipitoisuuden tulee olla alle 1 g/100g.

Hapanmaitotuotteet, kuten jogurtti, viili ja piimä, sisältävät mikro-organismeja, jotka hajottavat osan laktoosista, minkä vuoksi niitä siedetään paremmin kuin tavallista maitoa.

Laktoosi-intolerantit voivat syödä pitkään kypsytettyjä juustoja, sillä niissä ei ole laktoosia.

Taulukko 1. Elintarvikkeiden laktoosipitoisuuksia
Valmiste Laktoosia g 100 grammassa tai desilitrassa
Maidot 5
Piimät 2–4,5
Jogurtit 2,7–4,8
Viilit 3,5
Vähälaktoosiset tuotteet alle 1
Laktoositon maito, piimä, jogurtti, viili 0
Jäätelöt 5–6
Raejuusto 1,2–2,6
Maitorahka 3
Tuorejuustot 0,5–1,2
Sulatejuustot 0–3,4
Homejuustot 0
Kypsytetyt juustot (edam, emmental ym.) 0
Vehnäsämpylä 1
Tavallinen pulla 1,6
Hampurilainen 0,9
Maitosuklaa 10

Laktoosi-intolerantille sopivat myös soijavalmisteet sekä kaurasta ja riisistä valmistettavat maitoa vastaavat elintarvikkeet. Kasviperäisistä raaka-aineista valmistetut juomat eivät kuitenkaan sisällä luonnostaan kalsiumia.

Laktoosittoman ruokavalion noudattaminen ulkomailla saattaa olla haastavampaa, sillä joissain maissa laktoosittomat maitotaloustuotteet eivät kuulu peruselintarvikkeisiin. Mikäli tällaisessa tilanteessa jättää maitotuotteet pois ruokavaliostaan, on syytä kiinnittää huomiota riittävään kalsiumin ja D-vitamiinin saantiin.

Laktoosi-intoleranssi ei ole maitoallergiaa

Laktoosi-intoleranssia ei tule sekoittaa maitoallergiaan. Maitoallergiassa allergisoiva aine ei ole maitosokeri vaan maitoproteiini. Maitoallergia alkaa yleensä lapsuudessa, ja se paranee suurimmalla osalla kouluikään mennessä.

Milloin laktoosi-intoleranssi kannattaa tutkia?

Laktoosi-intoleranssia voi testata itse seuraamalla seuraavia ohjeita:

  1. Jätä kaikki laktoosia sisältävät tuotteet ruokavaliostasi kahden viikon ajaksi ja seuraa oireita.
  2. Kahden viikon jälkeen palauta laktoosia sisältävät ruuat vähitellen ruokavalioosi ja kirjaa ylös nauttimasi laktoosi määrä ja saamasi oireet.

Mikäli oireet katosivat noudattaessasi laktoositonta ruokavaliota, ja tulivat takaisin, kun palautit laktoosia sisältävät tuotteet ruokavalioon, on todennäköistä, että sinulla on laktoosi-intoleranssi. Oirepäiväkirjan avulla voit saada käsityksen siitä, kuinka tarkasti sinun tulee noudattaa laktoositonta ruokavaliota välttyäksesi oireilta.

Laktoosi-intoleranssi kannattaa varmistaa tutkimuksilla, jos vatsaoireiden yhteys maitotuotteisiin ei ole selvä tai jos oireet ovat voimakkaat. Laktoosi-intoleranssin oireet voivat olla epämääräisiä, eikä ruokavaliokokeilu välttämättä auta antamaan yksiselitteistä tulosta.

Monet sairaudet, kuten ärtyvän suolen oireyhtymä (irritable bowel syndrome, IBS) aiheuttavat laktoosi-intoleranssin kaltaisia oireita. Ruokavalion muutos saattaa väliaikaisesti korjata myös IBS-oireita. Tämän vuoksi tarvitaan monesti tarkempaa diagnostikkaa laktoosin imeytymisen selvittämiseksi.

Laktoosi-intoleranssia on aikaisemmin tutkittu laktoosirasituskokeella, mutta se on poistumassa laboratoriokokeiden tutkimusvalikoimasta epätarkkuutensa vuoksi.

Nykyään suositellaan verinäytteestä tehtävää geenitestiä, joka on paljon tarkempi kuin laktoosirasituskoe. Testi antaa yksiselitteisen vastauksen siihen, onko henkilöllä laktaasientsyymin puutteelle altistava genotyyppi. Geenitestin perusteella ei kuitenkaan voida päätellä oireiden voimakkuutta.

LÄHTEET

Almeida C.C., Lorena S.L., Pavan C.R., Akasaka H.M., Mesquita M.A. Beneficial effects of long-term consumption of a probiotic combination of Lactobacillus casei Shirota and Bifidobacterium breve Yakult may persist after suspension of therapy in lactose-intolerant patients. Nutr. Clin. Pract. 2012;27:247–251.

Barakat, Nwakakwa, Shojamanesh, Khurana (July 5, 2006). “Lactose Intolerance”. eMedicine. Viitattu 13.6.2018

Deng Y, Misselwitz B, Dai N, Fox M (September 2015). “Lactose Intolerance in Adults: Biological Mechanism and Dietary Management”. Nutrients (Review). 7 (9): 8020–35.

Hillilä M. Laktoosi-intoleranssi. Duodecim 2007; 123:2743-2746

Ingram CJ, Mulcare CA, Itan Y, Thomas MG, Swallow DM (January 2009). “Lactose digestion and the evolutionary genetics of lactase persistence”. Human Genetics. 124 (6): 579-91.

Ségurel L, Bon C (August 2017). “On the Evolution of Lactase Persistence in Humans”. Annual Review of Genomics and Human Genetics. 18 (1): 297–319.

Swallow D.M. Genetics of lactase persistence and lactose intolerance. Ann. Rev. Genet. 2003;37:197–219. doi: 10.1146/annurev.genet.37.110801.143820.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *