Tämän artikkelin luettuasi tiedät, mitä dysbioosilla tarkoitetaan ja kuinka sitä tutkitaan ja hoidetaan. Opit myös, mihin eri sairauksiin, tiloihin ja oireisiin suoliston mikrobiomin epätasapainotila on tällä hetkellä tutkimuksessa liitetty.

Dysbioosi

  • Suolistossamme elää jopa 1000 eri bakteerilajia, joista osa on yksinkertaistetusti sanottuna hyviä ja osa huonoja bakteereita.
  • Dysbioosi tarkoittaa suoliston mikrobiston epätasapainoa.
  • Suoliston mikrobeihin yhdistetyt sairaudet eivät näytä liittyvän niinkään yksittäisiin haitallisiin bakteereihin, vaan bakteeriston epätasapainotilaan eli dysbioosiin.

Mikä dysbioosi on?

Dysbioosi tarkoittaa suoliston mikrobiston epätasapainoa, toisin sanoen puutteellista tai poikkeavaa suoliston mikrobistoa.

Perimän ohella myös mikrobisto vaikuttaa alttiuteen sairastua erilaisiin tauteihin. Suolistomikrobiston epätasapaino eli dysbioosi liitetään yleensä allergioiden, tulehduksellisten suolistosairauksien, diabeteksen ja monien muiden sairauksien syntyyn.

Sana bakteeri käsitetään usein taudinaiheuttajaksi, mutta bakteereilla on monia hyödyllisiä tehtäviä ihmisen kehossa. Suussa, ruuansulatuskanavassa, hengitys- ja sukupuolielimissä sekä iholla elävien bakteereiden lukumäärä on kymmenkertainen omien solujemme määrään.

Suoliston mikrobeihin yhdistetyt sairaudet eivät näytä liittyvän mihinkään yksittäiseen patogeeniseen bakteeriin, vaan lähinnä bakteeriston epätasapainotilaan eli dysbioosiin.

Normaalitilanteessa suolistossa ja erityisesti paksusuolessa elää hyviä bakteereita, jotka huolehtivat terveydestämme. Dysbioosissa hyvien bakteerien osuus on vähentynyt ja ei-toivottujen lisääntynyt, ja näin ollen mikrobiomi ei ole toivotunlainen ihmisen terveyden kannalta.

Dysbioosi liitetään monien yleistyvien, immunologisin ja tulehduksellisin mekanismein käynnistyvien sairauksien syntyyn. Tilaan liittyy myös yleisiäoireita kuten väsymystä ja uupumusta. Dysbioosiin liittyvät suoliston häiriöt voivat vaikuttaa myös neuropsykiatristen sairauksien syntymiseen ja kehittymiseen.

Ihmisen mikrobiomi muodostuu pitkälti ensimmäisten vuosien aikana, mutta siihen pystyy vaikuttamaan läpi elämän elintavoilla ja erityisesti ruokavaliolla.

Lääketieteessä pystytään hyödyntämään mikrobiston tarjoamia mahdollisuuksia vasta hyvin vähän, vaikka mikrobiston poikkeamat on yhdistetty tutkimuksissa useisiin sairauksiin. Käytössä tällä hetkellä käytössä on lähinnä ulosteensiirto Clostridium difficile -ripulin hoidossa.

Tulevaisuudessa mikrobien hyödyntäminen tulee tarjoamaan lääketieteelle merkittäviä mahdollisuuksia.

Mitä oireita dysbioosiin liittyy?

Suolistossa, bakteerien, sienten, virusten ja arkkien elinympäristössä, sijaitsee suurin osa ihmisen elimistön immuunijärjestelmästä, joten suoliston tila vaikuttaa oleellisesti immuniteettiin ja terveenä pysymiseen.

Mihin sairauksiin dysbioosi voi liittyä?

Tutkimuksista saadaan jatkuvasti lisää tietoa uusista yhteyksistä dysbioosin ja eri sairauksien väliltä. Tutkimus on keskeneräistä ja jatkuvasti etenevää, mutta seuraavien sairauksien ja dysbioosin väliltä on löydetty yhteyksiä.

Listan eri sairauksista ja tiloista, joihin suolistomikrobisto vaikuttaa, löydät tästä artikkelista.

Mihin muuhun dysbioosi voi vaikuttaa?

Koe-eläimillä tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että suolistomikrobisto vaikuttaa myös muun muassa välit­tä­jäai­neiden ja stres­si­hor­monien eri­tykseen, sy­napsien toi­mintaan, veri-ai­voesteen läpäi­se­vyyteen ja pref­ron­taa­lisen aivo­kuoren, hippo­kam­puksen se­kä mante­li­tu­makkeen kehit­ty­miseen.

Dysbioosin hoito

Toisin kuin geeneihimme, mikrobistoomme pystymme vaikuttamaan. Mikrobistoa voidaan muokata ja siirtää henkilöstä toiseen. Näin ollen tulevaisuudessa mikrobit voivat tarjota mullistavan lääketieteellisen keinon vaikuttaa sairauksiin, jotka muuten olisi luokiteltu parantumattomiksi tai hoitamattomiksi.

Suoliston mikrobistoon voi vaikuttaa elintavoilla. Stressi, uni, ympäristö, liikunta ja ruokavalio vaikuttavat kaikki suolen bakteeristoon. Ruokavaliolla ja elämäntavoilla voi vaikuttaa tätä kautta merkittävästi omaan fyysiseen terveyteen ja mielen hyvinvointiin.

Erityisesti ravitsemuksessa kannattaa kiinnittää huomiota ruokavalion erilaisiin kuituihin sekä polyfenoleihin. Runsaskuituiset kasvikunnan tuotteet, probioottiset ruoat ja esimerkiksi kuitulisät ovat usein hyödyllisiä.

Haitallisia suoliston mikrobiomille ovat erityisesti turhaan syödyt antibioottikuurit ja muun muassa stressi. Myös tulehduskipulääkkeet voivat vaikuttaa mikrobistoon.

Lievä dysbioosi voidaan korjata probioottien ja prebioottien avulla. Probioottisista lisäravinteista sekä ruoista ja prebioottisista lisäravinteista sekä ruoista on usein apua, kun halutaan vaikuttaa suoliston mikrobistoon. Tavoitteena on korvata dysbioottinen mikrobisto terveellä bakteeristolla.

Yksi hoitokeino on suolistomikrobiston siirto henkilöstä toiseen, eli ulosteensiirto. Ulosteensiirtoa käytetään tällä hetkellä lähinnä Clostridium difficile -ripulin hoidossa.

Ulosteensiirtoa rajoittavat kuitenkin tietyt lääketieteelliset ja eettisesti epäselvät kohdat; kaikkia ulosteensiirron vaikutuksia saajan terveyteen ei tunneta. Näin ollen vielä ei voida taata, ettei samalla siirtyisi myös patogeenejä, haitallisia mikrobeja.

Bakteeriterapiaan pyritään kehittämään myös turvallisempia hoitomuotoja esimerkiksi käyttämällä synteettisiä mikrobiomeja. Tämä voi olla dysbioosin hoitomuoto tulevaisuudessa.

Dysbioosi ja antibiootit

Antibiootit vähentävät merkittävästi suoliston bakteerien monimuotoisuutta ja häiritsevät bakteeriston ekologista tasapainoa. Tämä puolestaan horjuttaa ihmisen immuunijärjestelmää. Pääosa bakteereista palautuu yksittäisten antibioottikuurien jälkeen, mutta tietyt lajit katoavat pitkiksi ajoiksi ja jopa lopullisesti.

Erityisesti antibiootit vaikuttavat lapsilla vasta kehittyvään mikrobistoon. Varsinkin toistuvilla mikrobilääkekuureille saattaa olla haitallisia pitkäaikaisvaikutuksia. Mikrobilääkkeiden varhainen käyttö on yhdistetty tutkimuksessa esimerkiksi Crohnin taudin esiintyvyyteen.

Lähteet

Kalliomäki, M. ym. Lääkärilehti. Suoli-aivoakseli – mikrobiston ja hermoston monimuotoinen yhteys. 4/2018

Salonen, A. Ihmisen mikrobiomit. Duodecim 2013;129(22):2341-8

Teksti

Kirjoittajan avatar

Puhdin viestinnästä ja palvelun jatkuvasta kehittämisestä vastaava Mirka Tuovinen on valmentaja ja sisällöntuottaja. Mirka on ravitsevan ruoan ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin puolestapuhuja. Erityisosaamista Mirkalla on hyvinvoivasta mielestä, erityisruokavalioista ja työhyvinvoinnista.


Päivitetty: 10.09.2020

Onko sinulla kokemuksia aiheesta, joita haluaisit jakaa?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *