Tietopaketit

Dysbioosi tarkoittaa suoliston mikrobiston epätasapainotilaa

Mikä dysbioosi on?

Dysbioosi tarkoittaa suoliston mikrobiston epätasapainoa, toisin sanoen puutteellista tai poikkeavaa suoliston mikrobistoa.

Perimän ohella myös mikrobisto voi vaikuttaa alttiuteen sairastua erilaisiin tauteihin. Suolistomikrobiston epätasapaino eli dysbioosi on saatettu liittää allergioiden, tulehduksellisten suolistosairauksien, diabeteksen ja monien muiden sairauksien syntyyn.

Sana bakteeri käsitetään usein taudinaiheuttajaksi, mutta bakteereilla on monia hyödyllisiä tehtäviä ihmisen kehossa. Suussa, ruuansulatuskanavassa, hengitys- ja sukupuolielimissä sekä iholla elävien bakteereiden lukumäärä on kymmenkertainen omien solujemme määrään.

Suoliston mikrobeihin yhdistetyt sairaudet eivät näytä liittyvän mihinkään yksittäiseen patogeeniseen bakteeriin, vaan lähinnä bakteeriston epätasapainotilaan eli dysbioosiin.

Normaalitilanteessa suolistossa ja erityisesti paksusuolessa elää hyviä bakteereita, jotka huolehtivat terveydestämme. Dysbioosissa hyvien bakteerien osuus on vähentynyt ja ei-toivottujen lisääntynyt, ja näin ollen mikrobiomi ei ole toivotunlainen ihmisen terveyden kannalta.

Dysbioosi voidaan liittää monien yleistyvien, immunologisin ja tulehduksellisin mekanismein käynnistyvien sairauksien syntyyn. Tilaan voi liittyä myös yleisoireita kuten väsymystä ja uupumusta. Dysbioosiin liittyvät suoliston häiriöt voivat vaikuttaa myös neuropsykiatristen sairauksien syntymiseen ja kehittymiseen.

Ihmisen mikrobiomi muodostuu pitkälti ensimmäisten vuosien aikana, mutta siihen pystyy vaikuttamaan läpi elämän elintavoilla ja erityisesti ruokavaliolla.

Tällä hetkellä käytössä on ulosteensiirto Clostridium difficile -ripulin hoidossa.

Mitä oireita dysbioosiin liittyy?

• Dysbioosiin voi liittyä monenlaisia vatsan ja suolen oireita.
• Dysbioosiin voi liittyä väsymystä, uupumusta ja vajaaravitsemusta, mikäli ravinteet eivät imeydy suolistosta optimaalisesti.
• Sairastelu ja heikentynyt vastustuskyky voivat liittyä dysbioosiin, sillä suoliston bakteerit osallistuvat ihmisen vastustuskyvystä huolehtimiseen.

Suolistossa, bakteerien, sienten, virusten ja arkkien elinympäristössä, sijaitsee suurin osa ihmisen elimistön immuunijärjestelmästä, joten suoliston tila voi vaikuttaa immuniteettiin ja terveenä pysymiseen.

Mihin muuhun dysbioosi voi vaikuttaa?

Koe-eläimillä tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että suolistomikrobisto vaikuttaa myös muun muassa välit­tä­jäai­neiden ja stres­si­hor­monien eri­tykseen, sy­napsien toi­mintaan, veri-ai­voesteen läpäi­se­vyyteen ja pref­ron­taa­lisen aivo­kuoren, hippo­kam­puksen se­kä mante­li­tu­makkeen kehit­ty­miseen.

Dysbioosin hoito

Toisin kuin geeneihimme, mikrobistoomme pystymme jonkin verran vaikuttamaan.

Suoliston mikrobistoon voi vaikuttaa elintavoilla. Stressi, uni, ympäristö, liikunta ja ruokavalio vaikuttavat kaikki suolen bakteeristoon. Ruokavaliolla ja elämäntavoilla voi vaikuttaa tätä kautta omaan fyysiseen terveyteen ja mielen hyvinvointiin.

Erityisesti ravitsemuksessa kannattaa kiinnittää huomiota ruokavalion erilaisiin kuituihin sekä polyfenoleihin. Runsaskuituiset kasvikunnan tuotteet, probioottiset ruoat ja esimerkiksi kuitulisät ovat usein hyödyllisiä.

Lievä dysbioosi voidaan korjata probioottien ja prebioottien avulla. Probioottisista lisäravinteista sekä ruoista ja prebioottisista lisäravinteista sekä ruoista voi olla apua, kun halutaan vaikuttaa suoliston mikrobistoon. Tavoitteena on korvata dysbioottinen mikrobisto terveellä bakteeristolla.

Yksi hoitokeino on suolistomikrobiston siirto henkilöstä toiseen, eli ulosteensiirto. Ulosteensiirtoa käytetään tällä hetkellä lähinnä Clostridium difficile -ripulin hoidossa.

Ulosteensiirtoa rajoittavat kuitenkin tietyt lääketieteelliset ja eettisesti epäselvät kohdat; kaikkia ulosteensiirron vaikutuksia saajan terveyteen ei tunneta. Näin ollen vielä ei voida taata, ettei samalla siirtyisi myös patogeenejä, haitallisia mikrobeja.

Bakteeriterapiaan pyritään kehittämään myös turvallisempia hoitomuotoja esimerkiksi käyttämällä synteettisiä mikrobiomeja. Tämä voi olla dysbioosin hoitomuoto tulevaisuudessa.

Dysbioosi ja antibiootit

Antibiootit vähentävät merkittävästi suoliston bakteerien monimuotoisuutta ja häiritsevät bakteeriston ekologista tasapainoa. Tämä puolestaan horjuttaa ihmisen immuunijärjestelmää. Pääosa bakteereista palautuu yksittäisten antibioottikuurien jälkeen, mutta tietyt lajit katoavat pitkiksi ajoiksi ja jopa lopullisesti.

Erityisesti antibiootit vaikuttavat lapsilla vasta kehittyvään mikrobistoon. Varsinkin toistuvilla mikrobilääkekuureille saattaa olla haitallisia pitkäaikaisvaikutuksia. Mikrobilääkkeiden varhainen käyttö on yhdistetty tutkimuksessa esimerkiksi Crohnin taudin esiintyvyyteen.