Dysbioosi tarkoittaa suoliston mikrobiston epätasapainoa, toisin sanoen puutteellista tai poikkeavaa suoliston mikrobistoa.
Perimän ohella myös mikrobisto voi vaikuttaa alttiuteen sairastua erilaisiin tauteihin. Suolistomikrobiston epätasapaino eli dysbioosi on saatettu liittää allergioiden, tulehduksellisten suolistosairauksien, diabeteksen ja monien muiden sairauksien syntyyn.
Sana bakteeri käsitetään usein taudinaiheuttajaksi, mutta bakteereilla on monia hyödyllisiä tehtäviä ihmisen kehossa. Suussa, ruuansulatuskanavassa, hengitys- ja sukupuolielimissä sekä iholla elävien bakteereiden lukumäärä on kymmenkertainen omien solujemme määrään.
Suoliston mikrobeihin yhdistetyt sairaudet eivät näytä liittyvän mihinkään yksittäiseen patogeeniseen bakteeriin, vaan lähinnä bakteeriston epätasapainotilaan eli dysbioosiin.
Normaalitilanteessa suolistossa ja erityisesti paksusuolessa elää hyviä bakteereita, jotka huolehtivat terveydestämme. Dysbioosissa hyvien bakteerien osuus on vähentynyt ja ei-toivottujen lisääntynyt, ja näin ollen mikrobiomi ei ole toivotunlainen ihmisen terveyden kannalta.
Dysbioosi voidaan liittää monien yleistyvien, immunologisin ja tulehduksellisin mekanismein käynnistyvien sairauksien syntyyn. Tilaan voi liittyä myös yleisoireita kuten väsymystä ja uupumusta. Dysbioosiin liittyvät suoliston häiriöt voivat vaikuttaa myös neuropsykiatristen sairauksien syntymiseen ja kehittymiseen.
Ihmisen mikrobiomi muodostuu pitkälti ensimmäisten vuosien aikana, mutta siihen pystyy vaikuttamaan läpi elämän elintavoilla ja erityisesti ruokavaliolla.
Tällä hetkellä käytössä on ulosteensiirto Clostridium difficile -ripulin hoidossa.
Suolistossa, bakteerien, sienten, virusten ja arkkien elinympäristössä, sijaitsee suurin osa ihmisen elimistön immuunijärjestelmästä, joten suoliston tila voi vaikuttaa immuniteettiin ja terveenä pysymiseen.
Koe-eläimillä tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että suolistomikrobisto vaikuttaa myös muun muassa välittäjäaineiden ja stressihormonien eritykseen, synapsien toimintaan, veri-aivoesteen läpäisevyyteen ja prefrontaalisen aivokuoren, hippokampuksen sekä mantelitumakkeen kehittymiseen.
Toisin kuin geeneihimme, mikrobistoomme pystymme jonkin verran vaikuttamaan.
Suoliston mikrobistoon voi vaikuttaa elintavoilla. Stressi, uni, ympäristö, liikunta ja ruokavalio vaikuttavat kaikki suolen bakteeristoon. Ruokavaliolla ja elämäntavoilla voi vaikuttaa tätä kautta omaan fyysiseen terveyteen ja mielen hyvinvointiin.
Erityisesti ravitsemuksessa kannattaa kiinnittää huomiota ruokavalion erilaisiin kuituihin sekä polyfenoleihin. Runsaskuituiset kasvikunnan tuotteet, probioottiset ruoat ja esimerkiksi kuitulisät ovat usein hyödyllisiä.
Lievä dysbioosi voidaan korjata probioottien ja prebioottien avulla. Probioottisista lisäravinteista sekä ruoista ja prebioottisista lisäravinteista sekä ruoista voi olla apua, kun halutaan vaikuttaa suoliston mikrobistoon. Tavoitteena on korvata dysbioottinen mikrobisto terveellä bakteeristolla.
Yksi hoitokeino on suolistomikrobiston siirto henkilöstä toiseen, eli ulosteensiirto. Ulosteensiirtoa käytetään tällä hetkellä lähinnä Clostridium difficile -ripulin hoidossa.
Ulosteensiirtoa rajoittavat kuitenkin tietyt lääketieteelliset ja eettisesti epäselvät kohdat; kaikkia ulosteensiirron vaikutuksia saajan terveyteen ei tunneta. Näin ollen vielä ei voida taata, ettei samalla siirtyisi myös patogeenejä, haitallisia mikrobeja.
Bakteeriterapiaan pyritään kehittämään myös turvallisempia hoitomuotoja esimerkiksi käyttämällä synteettisiä mikrobiomeja. Tämä voi olla dysbioosin hoitomuoto tulevaisuudessa.
Antibiootit vähentävät merkittävästi suoliston bakteerien monimuotoisuutta ja häiritsevät bakteeriston ekologista tasapainoa. Tämä puolestaan horjuttaa ihmisen immuunijärjestelmää. Pääosa bakteereista palautuu yksittäisten antibioottikuurien jälkeen, mutta tietyt lajit katoavat pitkiksi ajoiksi ja jopa lopullisesti.
Erityisesti antibiootit vaikuttavat lapsilla vasta kehittyvään mikrobistoon. Varsinkin toistuvilla mikrobilääkekuureille saattaa olla haitallisia pitkäaikaisvaikutuksia. Mikrobilääkkeiden varhainen käyttö on yhdistetty tutkimuksessa esimerkiksi Crohnin taudin esiintyvyyteen.
Suolisto vaikuttaa terveyteemme monin tavoin. Suoliston mikrobistoon voi itse vaikuttaa. Ympäristöllä ja perimällä on myös vaikutuksensa, mutta suolistomme hyvinvointi on paljon kiinni myös valinnoistamme ja ruokavaliosta.
Tulehduksellisten suolistosairauksien esiintyvyys on ollut suuressa kasvussa lähivuosikymmeninä myös Suomessa. Suomessa oli vuoden 2019 lopussa lähes 52 000 IBD-diagnoosin saanutta.
Ihmisen suolisto Suolisto on osa ihmisen ruoansulatuselimistöä. Suoliston osina voidaan erottaa ohutsuoli ja paksusuoli. Peräsuoli on paksusuolen viimeinen osa.
Diabeteksen päätyypit ovat tyypin 1 diabetes, tyypin 2 diabetes ja raskausdiabetes. Ylipaino, epäterveellinen ruokavalio ja vähäinen liikunta altistavat aikuisiän diabetekselle. Kerromme tässä artikkelissa myös, mikä on esidiabetes.
Jokainen on joskus väsynyt. Vireystilamme ei pysy samanlaisena jatkuvasti. Jatkuva päiväaikainen väsymys ja virkistämättömät yöunet eivät ole normaaleja, ja vaativat väsymyksen syyn selvittämistä. Väsymykseen vaikuttavat niin fyysiset kuin henkisetkin kuormitustekijät.
Immuniteetti eli vastustuskyky on elimistön kyky suojautua taudinaiheuttajilta. Mistä vastustuskyky muodostuu ja kuinka siihen voi vaikuttaa? Millä keinoilla immuniteettia voi vahvistaa? Kuinka tartuntataudeilta voi suojautua?
Artikkeli päivitetty:
4 lokakuun 2023
Puhti tarjoaa parasta palvelua oman hyvinvoinnin mittaamiseen ja kehittämiseen.
Kaikki testit ilman lääkärin lähetettä.
Selkeä ja edullinen hinnoittelu.
Näytteenotto Mehiläisen laboratorioissa yli 75 toimipisteessä ympäri Suomen.
Testit analysoidaan Suomessa.
Tulokset yleensä jo heti seuraavana arkipäivänä.
Selkeä ja helppolukuinen tulosraportti.
Tarvittaessa voit tilata erikseen Mehiläisen lääkärin neuvonnan testien jälkeen.
Saatavilla myös hyvinvointivalmennuksia.
Tiedot pysyvät Suomessa korkean turvaluokituksen palvelinsalissa.
Yli
testiä analysoitu
Palautteen keskiarvo
Google-tähdet
