Tämän artikkelin luettuasi tiedät, mikä valtimotauti eli ateroskleroosi on ja mitä siitä voi seurata. Opit myös, kuinka taudin riskiin voi vaikuttaa tehokkaasti elintapavalinnoilla.

Valtimotauti eli ateroskleroosi

  • Valtimotauti voi olla pitkään oireeton.
  • Valtimotauti voi aiheuttaa monia sairauksia, kuten sydäninfarktin, aivohalvauksen ja katkokävelyn (alaraajojen valtimoahtauma).
  • Elintavoilla (liikunta ja ruokavalio) voi vaikuttaa hyvin paljon valtimotaudin riskiin.

Mikä on ateroskleroosi (valtimotauti)?

Valtimotauti eli ateroskleroosi tarkoittaa verta kuljettavien valtimoiden ahtautumista. Tämän seurauksena veren kulku suonessa heikkenee.

Ateroskleroosia kutsutaan kansankielisesti myös verisuonten kalkkeutumiseksi, vaikka todellisuudessa kalkki ei aiheuta ahtaumaa.

Mikä aiheuttaa valtimotautia (valtimotaudin riskitekijät)?

Useimmat valtimotaudin riskitekijät liittyvät elämäntapoihin, vaikka myös perimällä on jonkin verran merkitystä.

Merkittävimmät riskitekijät valtimotaudille ovat:

Veren rasva-arvot voi mitata helposti Puhdin tutkimuksilla ilman lääkärin lähetettä. Näin voit kätevästi seurata esimerkiksi omia koleseroliarvoja ja pitää terveydestäsi huolta ennaltaehkäisevästi.

Kolesterolin tutkimukset kuuluvat esimerkiksi Puhti-terveystarkastukseen, jolla saat kattavasti tietoa elimistön tilasta ja omasta terveydestäsi.

Muita valtimotaudin riskitekijöitä ovat lisäksi 2 tyypin diabetes ja ylipaino.

Naisilla valtimotaudin riski on pienempi kuin miehillä. Naiset myös sairastuvat valtimotautiin noin kymmenen vuotta myöhemmin kuin miehet.

Ateroskleroosin riski lisääntyy merkittävästi, mikäli henkilöllä on useita riskitekijöitä.

Kaikkia valtimotaudin syntyyn liittyviä tekijöitä ei kuitenkaan tunneta.

Valtimotauti ja suoliston bakteeristo

Tutkimuksissa on havaittu, että myös suoliston bakteeriston koostumuksella (tietyt bakteerilajit) on merkitystä valtimotaudin kannalta. Voit lukea aiheesta lisää tästä.

Mitkä tekijät suojaavat valtimotaudilta?

Tietyt tekijät suojaavat valtimotaudilta:

  • Tavallista suurempi veren hyvän kolesterolin määrä pienentää valtimotaudin riskiä.
  • Tiettyjen ruoka-aineiden käyttöön liittyy tavallista pienempi valtimotaudin riski. Näitä ovat kala ja kalan rasvat, sekä vihannesten ja hedelmien runsas käyttö.
  • Säännöllinen liikunta vähentää riskiä.

Mitä valtimotauti aiheuttaa?

Valtimotauti voi aiheuttaa monia vaarallisia sairauksia. Yleisimmät niistä ovat:

  • sydäninfarkti
  • aivohalvaus
  • katkokävely (alaraajojen valtimoahtauma).

Sepelvaltimoverenkierron heikkenemisen yleisin syy on valtimotauti, joka vaurioittaa sepelvaltimoita.

Valtimotaudin eteneminen

Ateroskleroosi alkaa valtimoiden sisäpintaa verhoavasta sisäkalvosta, jonka alle alkaa kertyä materiaalia, joka on peräisin veren “pahasta” kolesterolista eli LDL-kolesterolista. Kolesterolikertymästä puhutaan plakkina.

Kertyminen on hidas tapahtuma, joka voi alkaa jo nuorena. Vuosien myötä plakkia kertyy, se kasvaa ja alkaa pullistua, mikä aiheuttaa sen, että valtimon sisätila kapenee. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa veri ei virtaa valtimossa enää normaalisti ja vapaasti.

Plakin yläpinta on pehmeää ja samalla haurasta kudosta, jonka pinta voi revetä. Tällöin paikalle kertyy verihyytymä. Tämä voi ahtauttaa tai tukkia valtimon nopeastikin. Tämä johtaa siihen, että veren virtaus valtimossa heikkenee äkisti tai voi pysähtyä kokonaan.

Mitä valtimotaudista seuraa?

Kudokset saavat jatkuvasti happea ja ravintoa valtimoiden kuljettamasta verestä. Kun valtimon ahtautuminen hidastaa veren virtausta, hapen ja ravinteiden saanti heikkenee.

Valtimotaudin seuraukset ilmenevät häiriöinä siinä elimessä, jonka verenkierrosta kyseinen valtimo huolehtii.

Jos valtimon tukkeutuminen on vähäistä, liian vähäinen hapen saanti aiheuttaa kipuja rasituksen aikana alueella. Usein kipu hellittää levon aikana.

Mikäli valtimo on tukkeutunut kokonaan, on kipu kovaa ja jatkuvaa. Kipu tuntuu myös levossa. Valtimon tukkeumasta seuraa kudoksen solujen kuolema eli kuolio verisuonen alueella.

Täysi tukos syntyy yleensä, jos revenneeseen kolesteroliplakkiin syntyy verihyytymä.

Eri valtimoiden herkkyys sairastua vaihtelee, mutta herkimpiä ovat sepelvaltimot.

Sepelvaltimot kulkevat sydänlihaksen pinnalla ja tuovat verta itse sydänlihakselle. Osittainen tukos aiheuttaa kipua rinnassa (sepelvaltimotauti) ja täysi tukos voi aiheuttaa sydäninfarktin. Tällöin osa sydänlihaksesta menee kuolioon.

Usein valtimotauti kehittyy myös aivovaltimoihin. Tällöin valtimoiden tukkeutuminen johtaa aivohalvaukseen.

Alaraajojen valtimoiden ahtautuminen aiheuttaa katkokävelyn. Pahimmassa tapauksessa valtimon tukkeutuessa kokonaan jalkaterä menee kuolioon.

Kuinka valtimotautia voi ehkäistä?

Elintavoilla voi vaikuttaa ratkaisevasti valtimotaudin riskiin ja sairastumiseen.

Huomioi ainakin nämä:

  1. Vältä tupakointia.
  2. Syö terveellisesti.
  3. Vältä kovaa, tyydyttynyttä rasvaa. Sitä saadaan yleisimmin eläinperäisestä ravinnosta. Suosi sen sijaan pehmeää kasvirasvaa (tyydyttymätöntä rasvaa).
  4. Syö kalaa kaksi kertaa viikossa.
  5. Lisää ruokavalioon kuituja. Tavoite kuidun saannille on vähintään 25–35 grammaa päivässä. Voit ottaa tarvittaessa käyttöön myös kuitulisän.
  6. Nauti runsaasti hedelmiä ja kasviksia.
  7. Vähennä ruokasuolan käyttöä. Käytä maustamiseen sen sijaan esimerkiksi yrttejä ja muita mausteita. Suolan voi helposti korvata myös sitruunamehulla tai valkosipulilla.
  8. Lisää liikuntaa. Lisää sekä hengästyttävää hikiliikuntaa että hyötyliikuntaa ja arkista liikkumista, kuten työmatkapyöräily.
  9. Pyri normaalipainoon. Ylipainoa kannattaa pudottaa.

Puhti-terveystarkastus sisältää muun muassa kolesteroliarvojen mittauksen.

Valtimotaudin oireet

  • Tauti on usein pitkään oireeton. Siksi omaa terveyttä ja erityisesti esimerkiksi kolesterolia kannattaa seurata säännöllisesti.
  • Valtimotaudin oireet ilmenevät kyseisen ahtautuneen valtimon alueella.
  • Ahtauma aiheuttaa hapenpuutetta ahtautuneen valtimon alueella, ja tähän liittyy kipua. Kipu voi ilmetä tilanteesta riippuen joko rasituksessa tai myös levossa.
  • Valtimotauti voi aiheuttaa monia sairauksia, kuten sydäninfarktin, aivohalvauksen ja katkokävelyn (alaraajojen valtimoahtauman).

Lähteet

Mustajoki, P. Lääkärikirja Duodecim. Valtimotauti (ateroskleroosi). 10.5.2019

Teksti

Kirjoittajan avatar

Puhdin viestinnästä ja palvelun jatkuvasta kehittämisestä vastaava Mirka Tuovinen on valmentaja ja sisällöntuottaja. Mirka on ravitsevan ruoan ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin puolestapuhuja. Erityisosaamista Mirkalla on hyvinvoivasta mielestä, erityisruokavalioista ja työhyvinvoinnista.


Päivitetty: 22.06.2020

Onko sinulla kokemuksia aiheesta, joita haluaisit jakaa?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *