Tietopaketti
HDL-kolesteroli eli ”hyvä” kolesteroli
HDL-kolesterolin riittävä määrä on hyväksi sydänterveydelle.
Lipoproteiini (a) voi kertoa valtimotautiriskistä
Lipoproteiini (a) tutkimus fS-Lipo(a)
Lipoproteiini (a) on samankaltainen molekyyli kuin LDL, mutta siihen on kiinnittynyt ylimääräinen proteiini, nimeltään apoproteiini (a). Mitä lyhyempi tämä apoproteiini (a) on, sitä enemmän sitä tuotetaan ja erittyy maksasta, mikä nostaa lipoproteiini A:n määrää veressä.
Henkilöiden lipoproteiini (a):n pitoisuuden vaihtelevat suuresti. Ne määräytyvät pääosin perinnöllisesti.
Lipoproteiini (a) -pitoisuuden mittaus
Seerumin lipoproteiini (a)-pitoisuuden mittaamista suositellaan erityisesti familiaalisen hyperkolesterolemian (FH) yhteydessä ja mikäli henkilön suvussa on varhaisia valtimotautitapauksia tai henkilön valtimotautien kokonaisriski on suuri tai erittäin suuri.
Lipoproteiini (a):n haitalliset vaikutukset sydän- ja verisuoniterveyteen ovat itsenäisiä, ja ne lisäävät muiden riskitekijöiden vaikutusta. Jos sekä lipoproteiini (a):n että LDL:n pitoisuudet ovat koholla, on tärkeää keskittyä LDL-pitoisuuden alentamiseen. Tällöin näiden tekijöiden yhteisvaikutus ei olisi niin haitallinen.
Mitkä ovat lipoproteiini (a):n viitearvot?
Huomaathan tuloksia vertaillessasi, että markkinoilla on lukuisia eri menetelmiä Lp(a)-pitoisuuden mittaamista varten, minkä vuoksi eri määritysmenetelmillä saadut tulokset voivat poiketa toisistaan.
Lipoproteiini apo(a):n pitoisuuden tulisi olla korkeintaan 250 mg/l (milligrammaa litrassa).
Ateroskleroosin riski katsotaan suurentuneeksi, jos arvot ylittävät 500 mg/l.
Viitearvot vaihtelevat laboratorioittain ja tutkimusten analysointimenetelmästä riippuen. Puhdin näytteet otetaan ja analysoidaan Mehiläisen laboratorioissa.
Kohonnut lipoproteiini (a) -pitoisuus
Kohonnut lipoproteiini (a) -pitoisuus liittyy:
- perinnölliseen taipumukseen
- sepelvaltimotautiin
- sydän- ja aivoinfarktiin
- perifeeriseen valtimotautiin
- aorttaläpän ahtaumaan.
Lipoproteiini (a) -pitoisuuden pienentäminen
Käytettävissä olevilla lipidilääkkeillä ei voida pienentää lipoproteiini (a)-pitoisuutta merkittävästi. Omilla elintavoilla on hankala vaikuttaa suoraan lipoproteiini (a)-pitoisuuksiin, mutta LDL-kolesterolia laskevat tekijät pienentävät sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.
LDL-kolesteroliin voi vaikuttaa itse. Noudata terveellisiä elämäntapoja, liiku paljon, lisää ruokavalioon kuituja ja vaihda ruokavalion kovat rasvat (esim. voi) pehmeisiin rasvoihin (esim. oliiviöljy). Ruokavalion muutosten ja säännöllisen liikunnan lisäksi myös ylipainon vähentäminen, tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin käytön vähentäminen parantavat veren rasva-arvoja.
Kuinka lipoproteiini (a) -hiukkaset eroavat LDL-hiukkasista?
Lipoproteiini(a) on LDL-kolesterolia kuljettavan lipoproteiiniperheen jäsen. Toisin kuin LDL-kolesterolin apolipoproteiini B-100 (joka on osittain uponnut LDL-hiukkasen pinnan rasvakalvoon), lipoproteiini (a) on vesiliukoinen proteiini eikä osallistu rasvojen kuljetukseen.
Milloin lipoproteiini (a) tulisi tutkia?
Lipoproteiini (a) tulisi tutkia seuraavissa tilanteissa:
- Perinnöllinen korkea kolesteroli (FH): Jos perheessä on todettu familiaalinen eli perinnöllinen hyperkolesterolemia tai varhaisia sydän- ja verisuonitauteja.
- Varhainen sydän- ja verisuonitauti: Jos potilaalla on ollut sydänkohtaus, aivohalvaus tai muu merkittävä sydän- ja verisuonitapahtuma nuorella iällä (yleensä alle 50-vuotiaana miehillä ja alle 60-vuotiaana naisilla).
- Selittämätön korkea kolesteroli: Jos kolesteroliarvot ovat korkeat, mutta perinteiset riskitekijät (kuten ruokavalio, liikunnan puute, ylipaino) eivät selitä tilannetta.
- Sukutausta: Jos perheessä on paljon sydän- ja verisuonisairauksia, erityisesti jos niitä esiintyy useilla perheenjäsenillä nuorella iällä.
- Dyslipidemia, jota on vaikea hallita: Jos potilaalla on vaikeasti hoidettava dyslipidemia (erityisesti korkea LDL-kolesteroli), eikä kolesterolilääkitys tehoa siihen.
- Aortan ahtauma: Jos potilaalla on diagnosoitu aortan ahtauma.
Mittaa lipoproteiini (a) helposti Puhdin kautta ilman lääkärin lähetettä.
Tarvittaessa voit tilata erillisenä palveluna kauttamme myös lääkärin etäkonsultaation tutkimusten jälkeen.
Puhdin kautta saat kaikki tutkimukset ilman lääkärin lähetettä. Nopeasti ja helposti. Näytteenotto yli 75 toimipisteessä 50 eri paikkakunnalla ympäri Suomen. Selkeä tulosraportti.
Yleisimmät kysymykset aiheeseen liittyen
Kolesterolitasot voivat alkaa laskea jo muutaman viikon sisällä elintapamuutoksista, kuten ruokavalion muutoksesta ja lisääntyneestä liikunnasta. Lääkityksen avulla muutokset voivat näkyä vielä nopeammin.
Kolesterolilääkitys voidaan aloittaa, kun elintapamuutokset eivät ole riittäviä alentamaan korkeita kolesterolitasoja ja henkilöllä on suurentunut riski sydän- ja verisuonitauteihin.
HDL-kolesterolia voi nostaa lisäämällä ruokavalioon terveellisiä rasvoja, kuten pähkinöitä, oliiviöljyä ja rasvaista kalaa, sekä säännöllisellä aerobisella liikunnalla.
Kokonaiskolesteroli lasketaan yhteen HDL-, LDL- ja 20 prosenttia triglyseridien arvosta. Tämä antaa yleiskuvan veren kolesterolitasoista.
LDL-kolesterolia voi laskea vähentämällä ruokavaliossa tyydyttyneiden rasvojen ja kolesterolin määrää, lisäämällä kuituja ja harrastamalla säännöllistä liikuntaa.
Sepelvaltimotauti todetaan yleensä sydämen rasituskokeella, EKG:llä (elektrokardiogrammilla) sekä verikokeilla, jotka mittaavat sydämen merkkiaineita. Joskus voidaan käyttää myös kuvantamistutkimuksia, kuten sydämen ultraääntä tai tietokonetomografiaa.
Kolesterolitasot voivat nousta nopeasti, jopa muutamassa päivässä, jos ruokavalioon lisätään runsaasti kolesterolia ja tyydyttyneitä rasvoja sisältäviä ruokia.
Kolesteroli poistuu elimistöstä maksan kautta, joka muuntaa sen sappeen. Sappi auttaa rasvojen sulattamisessa ja poistuu elimistöstä ulosteen mukana.
Sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn kuuluu terveelliset elämäntavat: tasapainoinen ruokavalio, säännöllinen liikunta, tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin kohtuukäyttö. Lisäksi on tärkeää seurata verenpainetta, kolesteroliarvoja ja verensokeria säännöllisesti.
Kolesterolin mittaus suositellaan tehtäväksi vähintään kerran viidessä vuodessa terveille aikuisille. Riskiryhmiin kuuluvien ja kolesterolilääkitystä käyttävien tulisi mitata kolesterolinsa useammin.
LDL-kolesterolin katsotaan olevan liian korkea, kun sen pitoisuus veressä ylittää 3 mmol/l. Korkeat LDL-arvot lisäävät sydän- ja verisuonitautien riskiä, joten niiden hallinta on tärkeää terveyden kannalta.
Kolesterolia voi alentaa syömällä terveellisesti, vähentämällä tyydyttyneiden rasvojen ja kolesterolin saantia, lisäämällä kuitupitoisten ruokien määrää ruokavaliossa ja säännöllisellä liikunnalla.
Kolesteroli on liian korkea, kun kokonaiskolesteroli on yli 5 mmol/l, LDL-kolesteroli yli 3 mmol/l tai HDL-kolesteroli on alle 1 mmol/l miehillä ja alle 1,2 mmol/l naisilla.
Aikuisen tulisi saada alle 200 mg kolesterolia päivässä ruokavaliosta.
Triglyseridien alentamiseksi suositellaan terveellisiä elämäntapoja, kuten säännöllistä liikuntaa, alkoholin käytön vähentämistä, terveellistä ruokavaliota, joka sisältää runsaasti kuituja ja vähän tyydyttyneitä rasvoja, sekä tarvittaessa lääkitystä lääkärin ohjeiden mukaan.
Kolesterolilääkkeet, kuten statiinit, vähentävät maksan kolesterolin tuotantoa ja lisäävät sen poistumista verenkierrosta, mikä alentaa veren kolesterolitasoja.
Tietopaketti
Kolesteroli (kolesteroliarvot, kolesterolin viitearvot)
Kokonaiskolesterolin mittauksessa tutkitaan kehon kolesterolin kokonaismäärä.
Tietopaketti
LDL-kolesteroli on valtimotaudin riskimittari
LDL-kolesteroli on ”pahaa kolesterolia”, jota saadaan ravinnon mukana kovasta rasvasta ja joka kertyy valtimoiden ja verisuonten seinämiin.
Tietopaketti
Non-HDL-kolesteroli
Puhdin kolesterolimittauksissa raportoidaan myös laskennallinen non-HDL-kolesteroli. Non-HDL kuuluu kolesterolien tutkimukseen (veren rasva-arvot eli lipidit). Tutkimus sisältyy useisiin Puhdin laboratoriopaketteihin.
Tietopaketti
Lipidit ovat veressä kulkevia rasvoja ja rasvan kaltaisia aineita
Mitä lipidi tarkoittaa? Lipidi on yleisnimitys kaikille veressä kulkeville rasvoille ja rasvan kaltaisille aineille. Keho varastoi luonnostaan ravinnosta saatavaa rasvaa tulevaan käyttöön. Kun keho tarvitsee energiaa,
Tietopaketti
Lipoproteiini B (fS-LipoB)
Apolipoproteiini B tutkitaan, sillä etenkin ylipainoisilla, diabeetikoilla sekä munuaissairailla sen määrä sekä suhde apolipoproteiini A:han vaikuttavat sydän- ja verisuonitautiriskiin.
Artikkeli päivitetty:
2 syyskuun 2024
