Kudostransglutaminaasi on keliakian diagnosoinnissa ja hoidon seurannassa käytettävä vasta-aine.

Keliakia on sairaus, jossa viljatuotteiden sisältämä gluteeni aiheuttaa ravintoaineiden imeytymisen häiriintymisen. Suomalaisista noin kaksi prosenttia sairastaa keliakiaa. Suurin osa keliaakikoista sairastaa tautia tietämättään.

  • Verikokeilla voidaan luotettavasti tutkia keliakiavasta-aineita ja löytää henkilöt, joilla keliakia on todennäköinen.
  • Gluteenitonta ruokavaliota ei kannata aloittaa ennen diagnoosin saamista.
  • Keliakia kannattaa tutkia, mikäli riski sairastua keliakiaan on tavanomaista suurempi.
  • Verikokeilla voidaan luotettavasti tutkia keliakiavasta-aineita ja löytää henkilöt, joilla keliakia on todennäköinen.
  • Gluteenitonta ruokavaliota ei kannata aloittaa ennen diagnoosin saamista.
  • Keliakia kannattaa tutkia, mikäli riski sairastua keliakiaan on tavanomaista suurempi.

Kudostransglutaminaasi on keliakian diagnosoinnissa ja hoidon seurannassa käytettävä vasta-aine.

Keliakia on sairaus, jossa viljatuotteiden sisältämä gluteeni aiheuttaa ravintoaineiden imeytymisen häiriintymisen. Suomalaisista noin kaksi prosenttia sairastaa keliakiaa. Suurin osa keliaakikoista sairastaa tautia tietämättään.

Keliakia voi aiheuttaa monenlaisia oireita, mutta oireetontakin keliakiaa tulee hoitaa, sillä se voi aiheuttaa puutostiloja ja lisätä joidenkin ruoansulatuskanavan syöpien riskiä.

Keliakian ainoa hoitomuoto on gluteenittoman ruokavalion elinikäinen noudattaminen.

Mikäli epäilee keliakiaa, kannattaa mahdollisimman pian testata kudostransglutaminaasiarvot, jotta diagnoosi saadaan tehtyä ja hoito aloitettua.

Mikä on keliakia?

Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa vehnänrukiin ja ohran valkuaisaine gluteeni vaurioittaa ohutsuolen sisäpinnan limakalvojen soluja. Vaurioita aiheuttaa gluteenin prolamiiniosa, joka vaihtelee eri viljoissa.  Vaurioitumisen seurauksena limakalvon nukkakerros  vähitellen tuhoutuu ja ravintoaineiden imeytyminen verenkiertoon häiriytyy.

Keliakian tarkkaa syntymekanismia ei tunneta. Sen puhkeamiseen tarvitaan kuitenkin perinnöllinen alttius ja ruokavalion gluteeni. Keliakian syntyä ei nykytiedon valossa voi ehkäistä.

Keliakiaa on kahta muotoa: suolistokeliakiaa ja ihokeliakiaa.

Keliakian oireita voi olla vaikea tunnistaa, sillä ne ovat monimuotoisia ja hyvin yksilöllisiä. Joskus oireet saattavat olla lieviä ja harvinaisissa tapauksissa keliakia saattaa olla oireeton. Tavallisimmat keliakian oireet voidaan kuitenkin jakaa kahteen luokkaan: ruuansulatuskanavan oireisiin ja muihin oireisiin.

Ruuansulatuskanavan oireita ovat:

  • vatsakipu
  • ripuli ja löysät ulosteet
  • vatsan turvotus
  • suoliston kouristukset
  • ilmavaivat
  • pahoinvointi, ruokahaluttomuus ja oksentelu
  • laihtuminen

Muita mahdollisia oireita ovat:

  • ihokeliakia
  • anemia ja vitamiinipuutokset
  • suun haavaumat eli aftat
  • kipeä kieli
  • hampaiden kiillevauriot
  • luusto-, lihas- tai nivelkivut
  • hermosäryt
  • kuukautishäiriöt
  • pieni syntymäpaino, lapsen pituuskasvun hidastuminen, murrosiän viivästyminen
  • hengitystieoireet
  • psykiatriset oireet: väsymys, masennus unihäiriöt
  • neurologiset oireet: ataksia, polyneuropatia, dementia ja aivotrofia, epilepsia
  • maksasairaudet
  • gynekologiset ongelmat: kuukautishäiriöt, hedelmättömyys, toistuvat keskenmenot, menopaussin aikaistuminen

Kudostransglutaminaasi ja keliakian testaus

Verikokeilla voidaan luotettavasti tutkia keliakiavasta-aineita ja löytää henkilöt, joilla keliakia on todennäköinen. Kudostransglutaminaasi-testi (S-tTGAbA, P-tTGAbA) on kaikkein herkin ja spesifisin verikokeilla tehtävä keliakian osoittava tutkimus.

Kudostransglutaminaasi-tutkimuksen (tTGAbA) viitearvot ovat:

 

Viitearvo Tulkinta
< 7 U/ml Negatiivinen
7-10 U/ml Raja-arvoinen
>10 U/ml Positiivinen

 

Kudostransglutaminaasivasta-aineiden pitoisuuksien muutokset heijastavat sairauden tilaa, joten testiä voidaan käyttää myös keliakian hoidon seurannassa. Kun potilaalla todetaan keliakia tulisi vasta-ainetasoja seurata aluksi noin 6kk jälkeen ja sitten 1-2 vuoden välein. Vasta-ainetasojen normalisoituminen gluteenittomalle ruokavaliolle siirtymisen jälkeen saattaa kestää kuukausia.

Keliaakikoilla Immunoglobuliini A:n (IgA) puutos on 10-15 kertaa yleisempi kuin muulla väestöllä. Mikäli immunoglobuliini A:n puutos havaitaan, tTGAbA-testi voi olla väärä negatiivinen. Silloin kannattaa tutkia myös IgG-luokan vasta-aineet.

Tyypillisessä tapauksessa vasta-ainetutkimuksen perusteella voidaan tehdä keliakiadiagnoosi ilman ohutsuolen tähystystä. Monesti diagnoosi kuitenkin yhä varmistetaan  mahan tähystyksessä otetun suolinäytteen mikroskooppisella tutkimuksella.

Mistä voin tilata kudostransglutaminaasitestin?

Voit tilata kudostransglutaminaasitestin Puhdin verkkokaupasta. Kaikki Puhdin testit ovat tilattavissa ilman lääkärin lähetettä.

Aloita gluteeniton ruokavalio vasta testin jälkeen

Gluteenitonta ruokavaliota ei kannata aloittaa ennen diagnoosin saamista, sillä muutoin riskinä on, ettei keliakiaa saada diagnosoitua.

Kudostransglutaminaasi-testin edellytyksenä on, että tutkittava on ollut gluteenipitoisella ruokavaliolla vähintään 6 viikon ajan ennen näytteen ottamista.

Mikäli keliakia varmistetaan ohutsuolesta otettavasta koepalasta ja diagnoosi jää gluteenittoman ruokavalion noudattamisen vuoksi epäselväksi, uusi tutkimus voidaan tehdä vasta kolmen kuukauden gluteenialtistuksen jälkeen. Gluteenin palauttaminen ruokavalioon on monelle keliaakikolle tuskallinen kokemus.

Keliakian seulonta

Keliakia kannattaa tutkia kudostransglutaminaasivasta-aineiden määrityksellä, vaikka oireita ei olisikaan, mikäli riski sairastua keliakiaan on tavanomaista suurempi.

Seulontaa suositellaan henkilöille, joita koskee jokin seuraavista:

  • tyypin 1 diabetes
  • autoimmuunipohjainen kilpirauhastauti (vajaatoiminta, liikatoiminta, krooninen tulehdus)
  • Sjögrenin oireyhtymä
  • Downin oireyhtymä
  • Addisonin tauti
  • pälvikalju
  • veren immunoglobuliini A:n puutos
  • autoimmuunihepatiitti
  • usea umpieritysrauhasten sairaus yhtä aikaa
  • perheenjäsenellä on keliakia

Keliakian hoito

Keliakiaa hoidetaan gluteenittomalla ruokavaliolla. Ruokavaliosta jätetään pois ruisohra ja vehnä.

Keliaakikot voivat nykysuositusten mukaan käyttää kauraa. Kauran on kuitenkin oltava puhdasta, eikä se saa sisältää jäämiä ohrasta, vehnästä tai rukiista. Gluteenittomaan ruokavalioon sopii yleensä myös teollisesti prosessoitu vehnätärkkelys, sillä sen gluteenipitoisuus on todettu erittäin alhaiseksi.

Lisätietoa gluteenittomasta ruokavaliosta saat keliakia-artikkelistamme.

Keliaakikon tulee noudattaa gluteenitonta ruokavaliota tarkasti koko loppuelämänsä ajan. Pienetkin määrät gluteenia saattavat vaikuttaa haitallisesti suoliston toimintaan. Gluteenitonta ruokavaliota noudattamalla keliaakikko voi kuitenkin elää normaalia elämää, eikä sairaus vaikuta eliniänodotteeseen.

Lähteet

American College of Allergy, Asthma and Immunology, viitattu 8.6.2018

Celiac Disease Foundation, viitattu 8.6.2018

Keliakia, Käypä hoito, Kustannus Oy Duodecim, 2010

Mustajoki, Pertti. Keliakia, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim, 2017

Mäki M. Uusia mahdollisuuksia keliakian hoitoon. Duodecim 2015;131:303-304

National Institute of Diabetes and Digestive and Kidney Diseases, USA, viitattu 8.6.2018

Salmi T, Lindfors K, Kurppa K, Kaukinen K. Keliakia. Duodecim 2017;133:1681-8

Synlab: Kudostransglutaminaasi, IgA- ja IgG-vasta-aineet. Viitattu 2.7.2018.

Kudostransglutaminaasi on keliakian diagnosoinnissa ja hoidon seurannassa käytettävä vasta-aine.

Keliakia on sairaus, jossa viljatuotteiden sisältämä gluteeni aiheuttaa ravintoaineiden imeytymisen häiriintymisen. Suomalaisista noin kaksi prosenttia sairastaa keliakiaa. Suurin osa keliaakikoista sairastaa tautia tietämättään.

Keliakia voi aiheuttaa monenlaisia oireita, mutta oireetontakin keliakiaa tulee hoitaa, sillä se voi aiheuttaa puutostiloja ja lisätä joidenkin ruoansulatuskanavan syöpien riskiä.

Keliakian ainoa hoitomuoto on gluteenittoman ruokavalion elinikäinen noudattaminen.

Mikäli epäilee keliakiaa, kannattaa mahdollisimman pian testata kudostransglutaminaasiarvot, jotta diagnoosi saadaan tehtyä ja hoito aloitettua.

Mikä on keliakia?

Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa vehnänrukiin ja ohran valkuaisaine gluteeni vaurioittaa ohutsuolen sisäpinnan limakalvojen soluja. Vaurioita aiheuttaa gluteenin prolamiiniosa, joka vaihtelee eri viljoissa.  Vaurioitumisen seurauksena limakalvon nukkakerros  vähitellen tuhoutuu ja ravintoaineiden imeytyminen verenkiertoon häiriytyy.

Keliakian tarkkaa syntymekanismia ei tunneta. Sen puhkeamiseen tarvitaan kuitenkin perinnöllinen alttius ja ruokavalion gluteeni. Keliakian syntyä ei nykytiedon valossa voi ehkäistä.

Keliakiaa on kahta muotoa: suolistokeliakiaa ja ihokeliakiaa.

Keliakian oireita voi olla vaikea tunnistaa, sillä ne ovat monimuotoisia ja hyvin yksilöllisiä. Joskus oireet saattavat olla lieviä ja harvinaisissa tapauksissa keliakia saattaa olla oireeton. Tavallisimmat keliakian oireet voidaan kuitenkin jakaa kahteen luokkaan: ruuansulatuskanavan oireisiin ja muihin oireisiin.

Ruuansulatuskanavan oireita ovat:

  • vatsakipu
  • ripuli ja löysät ulosteet
  • vatsan turvotus
  • suoliston kouristukset
  • ilmavaivat
  • pahoinvointi, ruokahaluttomuus ja oksentelu
  • laihtuminen

Muita mahdollisia oireita ovat:

  • ihokeliakia
  • anemia ja vitamiinipuutokset
  • suun haavaumat eli aftat
  • kipeä kieli
  • hampaiden kiillevauriot
  • luusto-, lihas- tai nivelkivut
  • hermosäryt
  • kuukautishäiriöt
  • pieni syntymäpaino, lapsen pituuskasvun hidastuminen, murrosiän viivästyminen
  • hengitystieoireet
  • psykiatriset oireet: väsymys, masennus unihäiriöt
  • neurologiset oireet: ataksia, polyneuropatia, dementia ja aivotrofia, epilepsia
  • maksasairaudet
  • gynekologiset ongelmat: kuukautishäiriöt, hedelmättömyys, toistuvat keskenmenot, menopaussin aikaistuminen

Kudostransglutaminaasi ja keliakian testaus

Verikokeilla voidaan luotettavasti tutkia keliakiavasta-aineita ja löytää henkilöt, joilla keliakia on todennäköinen. Kudostransglutaminaasi-testi (S-tTGAbA, P-tTGAbA) on kaikkein herkin ja spesifisin verikokeilla tehtävä keliakian osoittava tutkimus.

Kudostransglutaminaasi-tutkimuksen (tTGAbA) viitearvot ovat:

 

Viitearvo Tulkinta
< 7 U/ml Negatiivinen
7-10 U/ml Raja-arvoinen
>10 U/ml Positiivinen

 

Kudostransglutaminaasivasta-aineiden pitoisuuksien muutokset heijastavat sairauden tilaa, joten testiä voidaan käyttää myös keliakian hoidon seurannassa. Kun potilaalla todetaan keliakia tulisi vasta-ainetasoja seurata aluksi noin 6kk jälkeen ja sitten 1-2 vuoden välein. Vasta-ainetasojen normalisoituminen gluteenittomalle ruokavaliolle siirtymisen jälkeen saattaa kestää kuukausia.

Keliaakikoilla Immunoglobuliini A:n (IgA) puutos on 10-15 kertaa yleisempi kuin muulla väestöllä. Mikäli immunoglobuliini A:n puutos havaitaan, tTGAbA-testi voi olla väärä negatiivinen. Silloin kannattaa tutkia myös IgG-luokan vasta-aineet.

Tyypillisessä tapauksessa vasta-ainetutkimuksen perusteella voidaan tehdä keliakiadiagnoosi ilman ohutsuolen tähystystä. Monesti diagnoosi kuitenkin yhä varmistetaan  mahan tähystyksessä otetun suolinäytteen mikroskooppisella tutkimuksella.

Mistä voin tilata kudostransglutaminaasitestin?

Voit tilata kudostransglutaminaasitestin Puhdin verkkokaupasta. Kaikki Puhdin testit ovat tilattavissa ilman lääkärin lähetettä.

Aloita gluteeniton ruokavalio vasta testin jälkeen

Gluteenitonta ruokavaliota ei kannata aloittaa ennen diagnoosin saamista, sillä muutoin riskinä on, ettei keliakiaa saada diagnosoitua.

Kudostransglutaminaasi-testin edellytyksenä on, että tutkittava on ollut gluteenipitoisella ruokavaliolla vähintään 6 viikon ajan ennen näytteen ottamista.

Mikäli keliakia varmistetaan ohutsuolesta otettavasta koepalasta ja diagnoosi jää gluteenittoman ruokavalion noudattamisen vuoksi epäselväksi, uusi tutkimus voidaan tehdä vasta kolmen kuukauden gluteenialtistuksen jälkeen. Gluteenin palauttaminen ruokavalioon on monelle keliaakikolle tuskallinen kokemus.

Keliakian seulonta

Keliakia kannattaa tutkia kudostransglutaminaasivasta-aineiden määrityksellä, vaikka oireita ei olisikaan, mikäli riski sairastua keliakiaan on tavanomaista suurempi.

Seulontaa suositellaan henkilöille, joita koskee jokin seuraavista:

  • tyypin 1 diabetes
  • autoimmuunipohjainen kilpirauhastauti (vajaatoiminta, liikatoiminta, krooninen tulehdus)
  • Sjögrenin oireyhtymä
  • Downin oireyhtymä
  • Addisonin tauti
  • pälvikalju
  • veren immunoglobuliini A:n puutos
  • autoimmuunihepatiitti
  • usea umpieritysrauhasten sairaus yhtä aikaa
  • perheenjäsenellä on keliakia

Keliakian hoito

Keliakiaa hoidetaan gluteenittomalla ruokavaliolla. Ruokavaliosta jätetään pois ruisohra ja vehnä.

Keliaakikot voivat nykysuositusten mukaan käyttää kauraa. Kauran on kuitenkin oltava puhdasta, eikä se saa sisältää jäämiä ohrasta, vehnästä tai rukiista. Gluteenittomaan ruokavalioon sopii yleensä myös teollisesti prosessoitu vehnätärkkelys, sillä sen gluteenipitoisuus on todettu erittäin alhaiseksi.

Lisätietoa gluteenittomasta ruokavaliosta saat keliakia-artikkelistamme.

Keliaakikon tulee noudattaa gluteenitonta ruokavaliota tarkasti koko loppuelämänsä ajan. Pienetkin määrät gluteenia saattavat vaikuttaa haitallisesti suoliston toimintaan. Gluteenitonta ruokavaliota noudattamalla keliaakikko voi kuitenkin elää normaalia elämää, eikä sairaus vaikuta eliniänodotteeseen.

Lähteet

American College of Allergy, Asthma and Immunology, viitattu 8.6.2018

Celiac Disease Foundation, viitattu 8.6.2018

Keliakia, Käypä hoito, Kustannus Oy Duodecim, 2010

Mustajoki, Pertti. Keliakia, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim, 2017

Mäki M. Uusia mahdollisuuksia keliakian hoitoon. Duodecim 2015;131:303-304

National Institute of Diabetes and Digestive and Kidney Diseases, USA, viitattu 8.6.2018

Salmi T, Lindfors K, Kurppa K, Kaukinen K. Keliakia. Duodecim 2017;133:1681-8

Synlab: Kudostransglutaminaasi, IgA- ja IgG-vasta-aineet. Viitattu 2.7.2018.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *