Tietopaketit

Parathormoni säätelee kalsiumin aineenvaihduntaa

Parathormoni

Lisäkilpirauhaset erittävät lisäkilpirauhashormonia eli parathormonia (PTH), joka säätelee elimistön kalsiumtasapainoa. Valtaosalla ihmisistä on neljä herneenkokoista lisäkilpirauhasta kilpirauhasen takaosassa, mutta niiden sijainti ja määrä saattavat vaihdella.

Mikä on parathormoni ja mitä se tekee?

Lisäkilpirauhaset erittävät verenkiertoon peptidihormoni parathormonia, joka säätelee kalsiumin vapautumista luista, sen imeytymistä suolesta ja sen erittymistä virtsaan.

Parathormoni lisää kalsiumin määrää verenkierrossa, jos kalsiumin määrä on liian alhainen. Hormonin valmistus lisäkilpirauhasen soluissa on riippuvainen veren kalsiumpitoisuudesta. Jos veren kalsiumarvo alenee, hormonin valmistus lisääntyy, mikä palauttaa kalsiumarvon normaaliksi. Jos veren kalsium kohoaa, käy päinvastoin.

Lisäksi parathormoni osallistuu veren fosforin ja magnesiumin pitoisuuksien säätelyyn. Esimerkiksi kun veren magnesiumpitoisuus vähenee tai fosfaattipitoisuus suurenee, parathormonin eritys lisääntyy.

Parathormoni vaikuttaa luustoon ja munuaisiin.

Miksi parathormoniarvo tutkitaan?

Veren parathormonipitoisuutta mitataan verinäytteen avulla. Tunnistat tutkimuksen koodista fP-PTH. Tutkimus tehdään, kun selvitetään liian suuren tai liian pienen kalsiumarvon syitä.

Veren parathormonipitoisuus mitataan yleensä näiden syiden takia:

• Henkilöllä epäillään liian korkeaa veren kalsiumpitoisuutta, jonka oireita ovat muun muassa vatsakipu, huonovointisuus, väsymys, jatkuva jano ja lisääntynyt virtsaamisen tarve.
• Henkilöllä epäillään liian matalaa veren kalsiumpitoisuutta, jonka oireita ovat muun muassa vatsakipu, lihaskrampit, epänormaali syke ja pistely suussa, jaloissa tai käsissä.
• Kun etsitään liian korkean tai matalan kalsiumpitoisuuden aiheuttajaa.

Mistä voin tilata parathormonin mittauksen?

Voit tilata parathormonin mittauksen Puhdin kautta. Puhdin kautta saat tutkimukset ilman lääkärin lähetettä, ja voit tilata tarvittaessa erikseen lääkärin etäkonsultaation suoraan tulosraportilta.

Puhdin kautta saat kaikki tutkimukset ilman lääkärin lähetettä. Nopeasti ja helposti. Näytteenotto yli 75 toimipisteessä 50 eri paikkakunnalla ympäri Suomen. Selkeä tulosraportti.

Voit lisätä yksittäisiä testejä valmiisiin Puhdin testipaketteihin. Puhti-terveystarkastus on suosituin tutkimuspakettimme. Yhdellä kertaa onkin hyvä tarkastaa useat terveyteen sekä jaksamiseen liittyvät mittarit.

Mikä on parathormonin viitearvo?

Parathormonin viitearvo on kaikilla 1.6-6.8 pmol/l.

Yksikkö ng/l = nanogrammaa litrassa

Viitearvot vaihtelevat laboratorioittain ja tutkimusten analysointimenetelmästä riippuen.

Mihin korkea parathormoniarvo viittaa?

Korkeaa parathormonipitoisuutta voivat aiheuttaa muun muassa:

• Puutostilat. Jos ravinnon kautta ei saada riittävästi kalsiumia tai D-vitamiinia, veren kalsiumpitoisuus laskee. Normaalia alhaisempi kalsiumpitoisuus veressä nostaa parathormonitasoja.
• Terveysongelmat. Krooninen munuaistauti, primaarinen hyperaldosteronismi eli suolahormonin liikatuotto ja ravintoaineiden imeytymishäiriö suolistossa nostavat veren parathormonipitoisuuden huomattavan korkeaksi.
• Lisäkilpirauhasen liikatoiminta eli hyperparatyreoosi. Yleisin aiheuttaja on lisäkilpirauhasen hyvänlaatuinen kasvain. Kasvain tuottaa itsenäisesti liikaa parathormonia. Sen seurauksena veren kalsiumpitoisuus nousee liian korkeaksi (hyperkalsemia) ja luut menettävät liikaa kalsiumia.
• Syöpä. Haiman-, keuhkon- ja rintarauhasen syöpä sekä lymfooma eli imusolmukesyöpä ja leukemia.
• Dialyysihoito.
• Lääkkeet. Eräät lääkeaineet kuten litium, jota käytetään bipolaarisen eli kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon. Lisäksi furosemidi, jota käytetään nesteenpoistolääkkeenä.

Mitä matala parathormoniarvo tarkoittaa?

Matalaa parathormonipitoisuutta voivat aiheuttaa muun muassa:

• Lääkkeet. Eräät lääkeaineet kuten digoksiini, jota käytetään sydämen rytmihäiriöihin ja vajaatoimintaan.
• Magnesiumin puute.
• Matala veren parathormonipitoisuus samanaikaisen hypokalsemian kanssa viittaa yleensä hypoparatyreoosiin eli lisäkilpirauhasen vajaatoimintaan. Vajaatoiminta saattaa johtua niskan tai kaulan alueelle sijoittuvasta leikkauksesta, kuten kilpirauhasen poistoleikkauksesta.

Parathormoni ja lisäkilpirauhasten liikatoiminta

Lisäkilpirauhasen liikatoiminnassa lisäkilpirauhaset alkaa valmistaa parathormonia liikaa. Hormoni lisää kalsiumin siirtymistä luusta vereen ja samalla vähentää kalsiumin erittymistä virtsaan. Sen seurauksena veren kalsiumpitoisuus kohoaa ja kehittyy hyperkalsemia eli koholla oleva veren kalsium.

Hypoparatyreoosi eli lisäkilpirauhasen vajaatoiminta

Lisäkilpirauhasen vajaatoiminta on huomattavasti harvinaisempi kuin lisäkilpirauhasen liikatoiminta. Vajaatoiminta aiheuttaa veren kalsiumpitoisuuden vähenemisen eli hypokalsemian.

Yleensä vajaatoiminta johtuu kilpirauhasleikkauksen jälkitilasta. Leikkauksen yhteydessä lisäkilpirauhaset saattavat vahingoittua tai kaikki neljä lisäkilpirauhasta saatetaan vahingossa poistaa yhdessä kilpirauhasen kanssa. On harvinaista, mutta mahdollista, että vajaatoiminta kehittyy ilman kilpirauhasleikkausta esimerkiksi autoimmuunitulehduksen seurauksena.

Vajaatoiminnan tyypillisiä oireita ovat lihaskrampit, varpaiden ja sormien pistely sekä suun seudun puutuminen.

Vajaatoimintaa voidaan hoitaa nauttimalla päivittäin kalsiumvalmisteita ja niiden kanssa yleensä nautitaan D-vitamiinivalmisteita, alfakalsidolia tai dihydrotakysterolia.