Lisäkilpirauhaset erittävät lisäkilpirauhashormonia eli parathormonia (PTH). Valtaosalla ihmisistä on neljä herneenkokoista lisäkilpirauhasta kilpirauhasen takaosassa, mutta niiden sijainti ja määrä saattavat vaihdella. Jos veren parathormonipitoisuus on liian korkea tai matala, voi se aiheuttaa monenlaisia oireita tai yleisesti huonovointisuutta.

  • Lisäkilpirauhaset erittävät lisäkilpirauhashormonia eli parathormonia.
  • Parathormonin valmistus on riippuvainen veren kalsiumpitoisuudesta.
  • Parathormoni vaikuttaa luustoon ja munuaisiin.
  • Lisäkilpirauhaset erittävät lisäkilpirauhashormonia eli parathormonia.
  • Parathormonin valmistus on riippuvainen veren kalsiumpitoisuudesta.
  • Parathormoni vaikuttaa luustoon ja munuaisiin.

Lisäkilpirauhaset erittävät lisäkilpirauhashormonia eli parathormonia (PTH). Valtaosalla ihmisistä on neljä herneenkokoista lisäkilpirauhasta kilpirauhasen takaosassa, mutta niiden sijainti ja määrä saattavat vaihdella. Jos veren parathormonipitoisuus on liian korkea tai matala, voi se aiheuttaa monenlaisia oireita tai yleisesti huonovointisuutta.

Tässä artikkelissa kerromme, miksi parathormoni on elimistölle tärkeä hormoni ja miten sitä tutkitaan. Lisäksi kerromme yleisimmät syyt, jotka aiheuttavat liian korkeaa tai matalaa parathormonipitoisuutta.

Mikä on parathormoni ja mitä se tekee?

Lisäkilpirauhaset erittävät verenkiertoon peptidihormoni parathormonia, joka säätelee kalsiumin vapautumista luista, sen imeytymistä suolesta ja sen erittymistä virtsaan. Parathormonin valmistus on riippuvainen veren kalsiumpitoisuudesta. Mikäli veren kalsiumpitoisuus vähenee, parathormonin valmistus lisääntyy. Tämän tarkoitus on palauttaa kalsiumpitoisuus normaalille tasolle. Vastaavasti, jos veren kalsiumpitoisuus nousee, parathormonin tuotanto vähenee. Tämä palauttaa kalsiumpitoisuuden taas normaalille tasolle.

Lisäksi parathormoni osallistuu veren fosfori– ja magnesium pitoisuuden säätelyyn. Esimerkiksi, kun veren magnesiumpitoisuus vähenee tai fosfaattipitoisuus suurenee, parathormonin eritys lisääntyy.

Parathormoni vaikuttaa luustoon ja munuaisiin.

Miksi parathormoniarvo tutkitaan?

Veren parathormonipitoisuutta mitataan verinäytteen avulla. Tunnistat tutkimuksen koodista fP-PTH.

Verinäytteen avulla voidaan arvioida lisäkilpirauhasten toimintaa. Lisäkilpirauhasten toimintahäiriö vaikuttaa myös veren kalsiumpitoisuuteen, joten tutkimuksen avulla voidaan myös arvioida elimistön kalsiumtasoja. Veren parathormonipitoisuus mitataan yleensä näiden syiden takia:

  • Henkilöllä epäillään liian korkeaa veren kalsiumpitoisuutta, jonka oireita ovat muun muassa vatsakipu, huonovointisuus, väsymys, jatkuva jano ja lisääntynyt virtsaamisen tarve.
  • Henkilöllä epäillään liian matalaa veren kalsiumpitoisuutta, jonka oireita ovat muun muassa vatsakipu, lihaskrampit, epänormaali syke ja pistely suussa, jaloissa tai käsissä.
  • Kun etsitään liian korkean tai matalan kalsiumpitoisuuden aiheuttajaa.

Mistä voin tilata parathormonin mittauksen?

Voit tilata parathormonin mittauksen Puhdin verkkokaupasta. Kaikki Puhdin testit ovat tilattavissa ilman lääkärin lähetettä.

Viitearvo

Kaikilla 18,9 – 84,9 ng/l.

ng/l = nanogrammaa litrassa

Korkea parathormoniarvo

Korkeaa parathormonipitoisuutta voivat aiheuttaa muun muassa:

  • Puutostilat. Jos ravinnon kautta ei saada riittävästi kalsiumia tai D-vitamiinia, veren kalsiumpitoisuus laskee. Normaalia alhaisempi kalsiumpitoisuus veressä nostaa parathormonitasoja.
  • Terveysongelmat. Krooninen munuaistauti, primaarinen hyperaldosteronismi eli suolahormonin liikatuotto ja ravintoaineiden imeytymishäiriö suolistossa nostavat veren parathormonipitoisuuden huomattavan korkeaksi.
  • Lisäkilpirauhasen liikatoiminta eli hyperparatyreoosi. Yleisin aiheuttaja on lisäkilpirauhasen hyvänlaatuinen kasvain. Kasvain tuottaa itsenäisesti liikaa parathormonia. Sen seurauksena veren kalsiumpitoisuus nousee liian korkeaksi (hyperkalsemia) ja luut menettävät liikaa kalsiumia.
  • Syöpä. Haiman-, keuhkon- ja rintarauhasen syöpä sekä lymfooma eli imusolmukesyöpä ja leukemia.
  • Dialyysihoito.
  • Lääkkeet. Eräät lääkeaineet kuten litium, jota käytetään bipolaarisen eli kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon. Lisäksi furosemidi, jota käytetään nesteenpoistolääkkeenä.

Matala parathormoniarvo

Matalaa parathormonipitoisuutta voivat aiheuttaa muun muassa:

  • Lääkkeet. Eräät lääkeaineet kuten digoksiini, jota käytetään sydämen rytmihäiriöihin ja vajaatoimintaan.
  • Magnesiumin puute.
  • Matala veren parathormonipitoisuus samanaikaisen hypokalsemian kanssa viittaa yleensä hypoparatyreoosiin eli lisäkilpirauhasen vajaatoimintaan. Vajaatoiminta saattaa johtua niskan tai kaulan alueelle sijoittuvasta leikkauksesta, kuten kilpirauhasen poistoleikkauksesta.

Hyperparatyreoosi eli lisäkilpirauhasen liikatoiminta

Lisäkilpirauhasen liikatoiminnassa lisäkilpirauhanen tuottaa parathormonia liikaa ja veren kalsiumpitoisuus kohoaa yli normaalin.

Parathormoni lisää kalsiumin erittymistä luusta vereen ja samalla se vähentää kalsiumin erittymistä virtsaan. Seurauksena siitä veren kalsiumpitoisuus kohoaa ja kehittyy hyperkalsemia.

Yleensä liikatoiminta johtuu lisäkilpirauhasen hyvälaatuisesta kasvaimesta. Hyvälaatuinen kasvain tuottaa itsenäisesti liikaa parathormonia.

Valtaosa liikatoimintaan sairastuneista on oireettomia. Sairaus todetaan yleensä sattumalta tutkittaessa jotain muuta, kuin veren kalsiumarvoa. Mikäli liikatoiminta on kovin voimakasta, voi se aiheuttaa pahoinvointia, väsymystä, heikkoutta ja muistihäiriöitä.

Liikatoimintaa voidaan hoitaa leikkauksella tai lääkkeillä. Veren kalsiumpitoisuus, oireet ja ikä vaikuttavat hoitomuotoon. Selvästi kohonnut kalsiumarvo ja siihen liittyvä oireilu johtavat yleensä rauhaskasvaimen poistoon leikkauksella.

Mikäli kalsiumpitoisuus on vain lievästi koholla, hoidoksi riittää yleensä pelkkä seuranta. Joissakin tilanteissa voidaan tarvittaessa käyttää kalsimimeetti-lääkettä, joka hidastaa parathormonin erittymistä.

Hypoparatyreoosi eli lisäkilpirauhasen vajaatoiminta

Lisäkilpirauhasen vajaatoiminta on huomattavasti harvinaisempi kuin lisäkilpirauhasen liikatoiminta. Vajaatoiminta aiheuttaa veren kalsiumpitoisuuden vähenemisen eli hypokalsemian.

Yleensä vajaatoiminta johtuu kilpirauhasleikkauksen jälkitilasta. Leikkauksen yhteydessä lisäkilpirauhaset saattavat vahingoittua tai kaikki neljä lisäkilpirauhasta saatetaan vahingossa poistaa yhdessä kilpirauhasen kanssa. On harvinaista, mutta mahdollista, että vajaatoiminta kehittyy ilman kilpirauhasleikkausta esimerkiksi autoimmuunitulehduksen seurauksena.

Vajaatoiminnan tyypillisiä oireita ovat lihaskrampit, varpaiden ja sormien pistely sekä suun seudun puutuminen.

Vajaatoimintaa voidaan hoitaa nauttimalla päivittäin kalsiumvalmisteita ja niiden kanssa yleensä nautitaan D-vitamiinivalmisteita, alfakalsidolia tai dihydrotakysterolia.

Lähteet

Ilvesmäki, Vesa 2015: Lisäkilpirauhaset säätelevät elimistön kalsiumtasapainoa. Suomen kilpirauhasliitto Ry.

Terveyskirjasto: Kalsium – liikaa (hyperkalsemia) tai liian vähän (hypokalsemia) veressä

Lisäkilpirauhasen liikatoiminta (hyperparatyreoosi)

Synlab: Parathormoni, intakti (4560 fP-PTH)

Web MD: What Is a Parathyroid Hormone Blood Test?

Lisäkilpirauhaset erittävät lisäkilpirauhashormonia eli parathormonia (PTH). Valtaosalla ihmisistä on neljä herneenkokoista lisäkilpirauhasta kilpirauhasen takaosassa, mutta niiden sijainti ja määrä saattavat vaihdella. Jos veren parathormonipitoisuus on liian korkea tai matala, voi se aiheuttaa monenlaisia oireita tai yleisesti huonovointisuutta.

Tässä artikkelissa kerromme, miksi parathormoni on elimistölle tärkeä hormoni ja miten sitä tutkitaan. Lisäksi kerromme yleisimmät syyt, jotka aiheuttavat liian korkeaa tai matalaa parathormonipitoisuutta.

Mikä on parathormoni ja mitä se tekee?

Lisäkilpirauhaset erittävät verenkiertoon peptidihormoni parathormonia, joka säätelee kalsiumin vapautumista luista, sen imeytymistä suolesta ja sen erittymistä virtsaan. Parathormonin valmistus on riippuvainen veren kalsiumpitoisuudesta. Mikäli veren kalsiumpitoisuus vähenee, parathormonin valmistus lisääntyy. Tämän tarkoitus on palauttaa kalsiumpitoisuus normaalille tasolle. Vastaavasti, jos veren kalsiumpitoisuus nousee, parathormonin tuotanto vähenee. Tämä palauttaa kalsiumpitoisuuden taas normaalille tasolle.

Lisäksi parathormoni osallistuu veren fosfori– ja magnesium pitoisuuden säätelyyn. Esimerkiksi, kun veren magnesiumpitoisuus vähenee tai fosfaattipitoisuus suurenee, parathormonin eritys lisääntyy.

Parathormoni vaikuttaa luustoon ja munuaisiin.

Miksi parathormoniarvo tutkitaan?

Veren parathormonipitoisuutta mitataan verinäytteen avulla. Tunnistat tutkimuksen koodista fP-PTH.

Verinäytteen avulla voidaan arvioida lisäkilpirauhasten toimintaa. Lisäkilpirauhasten toimintahäiriö vaikuttaa myös veren kalsiumpitoisuuteen, joten tutkimuksen avulla voidaan myös arvioida elimistön kalsiumtasoja. Veren parathormonipitoisuus mitataan yleensä näiden syiden takia:

  • Henkilöllä epäillään liian korkeaa veren kalsiumpitoisuutta, jonka oireita ovat muun muassa vatsakipu, huonovointisuus, väsymys, jatkuva jano ja lisääntynyt virtsaamisen tarve.
  • Henkilöllä epäillään liian matalaa veren kalsiumpitoisuutta, jonka oireita ovat muun muassa vatsakipu, lihaskrampit, epänormaali syke ja pistely suussa, jaloissa tai käsissä.
  • Kun etsitään liian korkean tai matalan kalsiumpitoisuuden aiheuttajaa.

Mistä voin tilata parathormonin mittauksen?

Voit tilata parathormonin mittauksen Puhdin verkkokaupasta. Kaikki Puhdin testit ovat tilattavissa ilman lääkärin lähetettä.

Viitearvo

Kaikilla 18,9 – 84,9 ng/l.

ng/l = nanogrammaa litrassa

Korkea parathormoniarvo

Korkeaa parathormonipitoisuutta voivat aiheuttaa muun muassa:

  • Puutostilat. Jos ravinnon kautta ei saada riittävästi kalsiumia tai D-vitamiinia, veren kalsiumpitoisuus laskee. Normaalia alhaisempi kalsiumpitoisuus veressä nostaa parathormonitasoja.
  • Terveysongelmat. Krooninen munuaistauti, primaarinen hyperaldosteronismi eli suolahormonin liikatuotto ja ravintoaineiden imeytymishäiriö suolistossa nostavat veren parathormonipitoisuuden huomattavan korkeaksi.
  • Lisäkilpirauhasen liikatoiminta eli hyperparatyreoosi. Yleisin aiheuttaja on lisäkilpirauhasen hyvänlaatuinen kasvain. Kasvain tuottaa itsenäisesti liikaa parathormonia. Sen seurauksena veren kalsiumpitoisuus nousee liian korkeaksi (hyperkalsemia) ja luut menettävät liikaa kalsiumia.
  • Syöpä. Haiman-, keuhkon- ja rintarauhasen syöpä sekä lymfooma eli imusolmukesyöpä ja leukemia.
  • Dialyysihoito.
  • Lääkkeet. Eräät lääkeaineet kuten litium, jota käytetään bipolaarisen eli kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon. Lisäksi furosemidi, jota käytetään nesteenpoistolääkkeenä.

Matala parathormoniarvo

Matalaa parathormonipitoisuutta voivat aiheuttaa muun muassa:

  • Lääkkeet. Eräät lääkeaineet kuten digoksiini, jota käytetään sydämen rytmihäiriöihin ja vajaatoimintaan.
  • Magnesiumin puute.
  • Matala veren parathormonipitoisuus samanaikaisen hypokalsemian kanssa viittaa yleensä hypoparatyreoosiin eli lisäkilpirauhasen vajaatoimintaan. Vajaatoiminta saattaa johtua niskan tai kaulan alueelle sijoittuvasta leikkauksesta, kuten kilpirauhasen poistoleikkauksesta.

Hyperparatyreoosi eli lisäkilpirauhasen liikatoiminta

Lisäkilpirauhasen liikatoiminnassa lisäkilpirauhanen tuottaa parathormonia liikaa ja veren kalsiumpitoisuus kohoaa yli normaalin.

Parathormoni lisää kalsiumin erittymistä luusta vereen ja samalla se vähentää kalsiumin erittymistä virtsaan. Seurauksena siitä veren kalsiumpitoisuus kohoaa ja kehittyy hyperkalsemia.

Yleensä liikatoiminta johtuu lisäkilpirauhasen hyvälaatuisesta kasvaimesta. Hyvälaatuinen kasvain tuottaa itsenäisesti liikaa parathormonia.

Valtaosa liikatoimintaan sairastuneista on oireettomia. Sairaus todetaan yleensä sattumalta tutkittaessa jotain muuta, kuin veren kalsiumarvoa. Mikäli liikatoiminta on kovin voimakasta, voi se aiheuttaa pahoinvointia, väsymystä, heikkoutta ja muistihäiriöitä.

Liikatoimintaa voidaan hoitaa leikkauksella tai lääkkeillä. Veren kalsiumpitoisuus, oireet ja ikä vaikuttavat hoitomuotoon. Selvästi kohonnut kalsiumarvo ja siihen liittyvä oireilu johtavat yleensä rauhaskasvaimen poistoon leikkauksella.

Mikäli kalsiumpitoisuus on vain lievästi koholla, hoidoksi riittää yleensä pelkkä seuranta. Joissakin tilanteissa voidaan tarvittaessa käyttää kalsimimeetti-lääkettä, joka hidastaa parathormonin erittymistä.

Hypoparatyreoosi eli lisäkilpirauhasen vajaatoiminta

Lisäkilpirauhasen vajaatoiminta on huomattavasti harvinaisempi kuin lisäkilpirauhasen liikatoiminta. Vajaatoiminta aiheuttaa veren kalsiumpitoisuuden vähenemisen eli hypokalsemian.

Yleensä vajaatoiminta johtuu kilpirauhasleikkauksen jälkitilasta. Leikkauksen yhteydessä lisäkilpirauhaset saattavat vahingoittua tai kaikki neljä lisäkilpirauhasta saatetaan vahingossa poistaa yhdessä kilpirauhasen kanssa. On harvinaista, mutta mahdollista, että vajaatoiminta kehittyy ilman kilpirauhasleikkausta esimerkiksi autoimmuunitulehduksen seurauksena.

Vajaatoiminnan tyypillisiä oireita ovat lihaskrampit, varpaiden ja sormien pistely sekä suun seudun puutuminen.

Vajaatoimintaa voidaan hoitaa nauttimalla päivittäin kalsiumvalmisteita ja niiden kanssa yleensä nautitaan D-vitamiinivalmisteita, alfakalsidolia tai dihydrotakysterolia.

Lähteet

Ilvesmäki, Vesa 2015: Lisäkilpirauhaset säätelevät elimistön kalsiumtasapainoa. Suomen kilpirauhasliitto Ry.

Terveyskirjasto: Kalsium – liikaa (hyperkalsemia) tai liian vähän (hypokalsemia) veressä

Lisäkilpirauhasen liikatoiminta (hyperparatyreoosi)

Synlab: Parathormoni, intakti (4560 fP-PTH)

Web MD: What Is a Parathyroid Hormone Blood Test?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *