Kahvi on yksi maailman eniten kulutetuista juomista, ja sitä rakastetaan erityisesti sen maun, lämmittävän vaikutuksen ja virkistävän kofeiinipitoisuuden vuoksi. Mutta mitä kahvi oikeastaan tekee kehossa, ja miten se vaikuttaa veren arvoihin ja terveyteen pitkällä aikavälillä?

Kahvi on yksi maailman eniten kulutetuista juomista, ja sitä rakastetaan erityisesti sen maun, lämmittävän vaikutuksen ja virkistävän kofeiinipitoisuuden vuoksi. Mutta mitä kahvi oikeastaan tekee kehossa, ja miten se vaikuttaa veren arvoihin ja terveyteen pitkällä aikavälillä?
Kahvi on täynnä bioaktiivisia aineita, jotka vaikuttavat kehoon monin tavoin:
Kofeiinilla on nopea verenpainetta nostava vaikutus, erityisesti henkilöillä, jotka eivät juo kahvia säännöllisesti. Vaikutus on kuitenkin yleensä lyhytaikainen, harvoin yli kaksi tuntia, ja lievempi kokeneilla kahvinjuojilla toleranssin vuoksi. Useimmille terveille henkilöille kahvi ei ole haitallista verenpaineelle pitkällä aikavälillä, mutta korkean verenpaineen omaavien tulisi olla maltillisia.
Kahvi voi vaikuttaa kolesteroliin. Suurin ratkaiseva tekijä on, miten kahvi on valmistettu. Keitetty kahvi ja pressokahvi (ranskalainen pressi, kylmä pressi) sisältävät enemmän kafestolia ja kahweolia, jotka voivat nostaa LDL-kolesterolia. Suodatinkahvi kerää nämä aineet ja ei vaikuta kolesteroliarvoihin negatiivisesti.
Vinkki: juo mieluiten suodatinkahvia, jos sinulla on korkeat veren rasva-arvot.
Tutkimukset osoittavat, että kahvi voi vaikuttaa insuliiniherkkyyteen:
Kahvin antioksidanttien uskotaan olevan suojaava vaikutus, joka pitkällä aikavälillä kompensoi kofeiinin vaikutusta.
Kahvin on osoitettu olevan suojaava maksalle:
Sekä kofeiinipitoinen että kofeiiniton kahvi näyttävät olevan tämä positiivinen vaikutus.
Säännöllinen kahvin kulutus kohtuullisissa määrissä (2–4 kuppia/päivä) on liitetty:
Mutta liiallinen kulutus (yli 6–8 kuppia päivässä) voi aiheuttaa sydämentykytystä, levottomuutta ja univaikeuksia erityisesti herkille henkilöille.
Kahvi sisältää aineita, jotka estävät kasvipohjaisen raudan imeytymistä. Jos juot kahvia heti aterian jälkeen, se saattaa vähentää raudan imeytymistä jopa 40–60 %. Siksi voi olla hyvä odottaa vähintään 1 tunti aterian jälkeen ennen kahvin juomista, jos elimistössäsi on alhainen rautataso.
Elimistön rautavarastot voi mittauttaa helposti Puhdin laboratoriokokeella, johon pääsee ilman lähetettä ja lääkärikäyntiä. Puhdin kautta pääset tutkimuksiin helposti ja nopeasti. Saat tulokset selkeälle raportille. Tarvittaessa voit tilata erikseen lääkärin neuvonnan testien jälkeen.
Ferritiini on ensisijainen raudanpuutteen osoittaja. Alhainen ferritiinitaso voi merkitä raudanpuutosta. Hemoglobiini puolestaan paljastaa anemian. Näiden lisäksi on hyvä tutkia myös tulehdusarvo CRP, koska tulehdustila voi vaikuttaa ferritiiniarvoon.
Tutustu laboratoriopaketteihin ja tilaa netistä:
Blogi
Blogi
Blogi