Alhainen mahahappotasapaino, hapoton mahalaukku tai mahalaukun hapottomuus tarkoittaa mahan nesteen suolahapon erityksen loppumista tai vähenemistä.
Sisällysluettelo
Ruoan pilkkoutuminen alkaa suussa syljen entsyymien ansiosta. Suusta ruoka etenee ruokatorveen ja ruokatorven kautta ruoka kulkeutuu seuraavaksi mahalaukkuun.
Mahalaukusta pilkkoutunut ruoka kulkeutuu mahaportin kautta suoleen, tarkemmin sanottuna ohutsuoleen ja paksusuoleen, jossa suoliston mikrobit jatkavat työtä ruoan käsittelyn parissa.
Mahalaukussa ruokaan sekoittuu mahanestettä, jonka tarkoitus on edelleen pilkkoa ruokaa. Mahaneste sisältää muun muassa suolahappoa, entsyymejä (mm. pepsiini), limaa ja emäksistä bikarbonaattia.
Mahaneste on hyvin hapanta ja se sisältää muun muassa suolahappoa. Suolahappo osallistuu ruoansulatukseen ja auttaa hajottamaan proteiineja.
Suolahappo tuhoaa happamuutensa ansiosta tarkoituksenmukaisesti myös ruoassa olevia pieneliöitä, kuten mikrobeita, jotka ovat päässet elimistöön suun kautta.
Suolahappo osallistuu myös ravintoaineiden imeytymiseen (esimerkiksi B12-vitamiini).
Alhainen mahahappotasapaino, hapoton mahalaukku tai mahalaukun hapottomuus tarkoittaa mahan nesteen suolahapon erityksen loppumista tai vähenemistä. Hapottomalla mahalla on ikäviä seurauksia ottaen huomioon suolahapon monet tärkeät tehtävät.
Mahalaukun hapottomuus on nykyään yleinen tila; yli puolet yli 60-vuotiaista kärsii liian vähäisestä mahahaposta. Atrofinen gastriitti voi aiheutua myös autoimmuunisairauden seurauksena.
Hapottomaan mahalaukkuun liittyy usein toiminnallisia vatsa- ja suolioireita. Suolahapon puutteen aiheuttamia oireita ovat:
Suolahapon puute johtaa siihen, että ruoan pilkkoutuminen mahassa etenee huonosti.
Mikäli epäilet sairautta, hakeudu lääkäriin. Oireet voivat liittyä myös johonkin muuhun tilaan tai sairauteen.
Monet tekijät vaikuttavat suolahapon tuotantoon. Suolahapon eritykseen vaikuttavat esimerkiksi mahalaukun seinämän solut, jotka vaurioituneena eivät pysty toimimaan normaalisti.
Mahalaukun limakalvon huonoon kuntoon on voinut vaikuttaa esimerkiksi helikobakteeri, vatsahaava tai mahalaukun limakalvon tulehdus eli gastriitti.
Myös ikääntyminen, stressi ja tietyt lääkkeet ja sairaudet voivat vaikuttaa suolahapon tuotantoon.