Sisällysluettelo
Allergiassa elimistö on kehittänyt immunologisen vasteen, esimerkiksi vasta-aineita tai herkistyneitä valkosoluja, allergiaa aiheuttavaa ainetta kohtaan. Allergia voi välittyä monella erilaisella immunologisella mekanismilla. Yleisin on välitön IgE-välitteinen allergia. Toiseksi yleisin on viivästynyt soluvälitteinen allergia.
Ihmisen elimistö alkaa puolustautua vieraita aineita kohtaan. Allergisen henkilön keho tulkitsee vieraaksi aineeksi myös siitepölyn, ruokia ja muita aineita, ja alkaa puolustautua niitä vastaan. Seurauksena tästä ihmiselle tulee erilaisia allergisia oireita.
Allergiat kestävät usein koko elämän, mutta ne saattavat myös vaihdella iän mukaan. Esimerkiksi lapsuuden allergiat voivat jäädä pois iän myötä. Toisaalta allergia voi puhjeta vasta aikuisiässä.
Allergiat ovat lasten ja nuorten yleisin pitkäaikaissairaus.
Allergiaa aiheuttavaa ainetta tai tekijää kutsutaan allergeeniksi.
Allergian oireet vaihtelevat hyvin lievistä oireita henkeä uhkaaviin oireisiin.
Allergian oireita ovat yleensä:
Joskus allergia voi aiheuttaa myös voimakkaan äkillisen reaktion, anafylaksian. Tila vaatii välitöntä sairaalahoitoa.
Välitöntä eli IgE-välitteistä allergiaa kutsutaan myös atooppiseksi allergiaksi. Oireet kehittyvät hyvin nopeasti allergeenille altistumisen jälkeen, jopa minuuteissa, yleensä viimeistään tunnin kuluessa altistuksesta.
Suuri osa viivästyneestä allergiasta on kosketusallergiaa. Tämän seurauksena ihokosketuksen seurauksena ilmenee ihottumaa. Allerginen reaktio ilmenee nimensä mukaisesti viiveellä. Tyypillisiä esimerkkejä ovat nikkeliallergia tai allerginen reaktio pesuaineista tai hajusteista.
Taipumus atooppiseen allergiaan on perinnöllistä.
Allergiat ovat lisääntyneet vuosien varrella hurjasti, joten myös ympäristötekijöillä on vaikutusta allergioiden esiintyvyyteen.
Siitepölyallergiat (kuten heinänuha tai koivuallergia) ovat yleisiä. Keväisin allergista voi vaivata usein koivun ja lepän siitepöly, kesällä heinät ja loppukesästä pujo sekä homesienet. Koivu on yleisin siitepölyallergian aiheuttaja Suomessa.
Siitepölykausi voi kestää pitkään, maaliskuulta aina elokuun loppuun. Herkimmille oireita aiheuttavat myös lähimaista kulkeutunut siitepöly. Lisäksi monet kasvit vapauttavat allergeenisia pienhiukkasia jo ennen varsinaista kukintaa.
Siitepölyallergian oireet ovat esimerkiksi allergista nuhaa ja keuhko-oireita, kuten yskää ja hengityksen vinkumista.
Allergiaa useita eri kasveja ja aineita kohtaan kutsutaan ristiallergiaksi. Ristiallergiat eli ristireaktiot tarkoittavat sitä, että esimerkiksi koivuallerginen saa oireita myös tietyistä mausteista. Siitepölyn ja ruoka-aineen valkuaisaineiden rakenteessa esiintyvät samankaltaisuudet saavat aikaan monenlaisia allergiaoireita, mitä kutsutaan ristiallergiaksi. Oireet ovat yleensä lieviä.
Koivun siitepölylle allergiset voivat saada allergisia oireita seuraavista ruoka-aineista:
Heinien siitepölylle allergiset voivat saada oireita seuraavista ruoka-aineista:
Pujon siitepölylle allergiset saattavat saada oireita seuraavista ruoka-aineista:
Homeallergia syntyy homealtistuksen seurauksena. Homeelle altistutaan, kun kotona tai muussa paikassa, jossa vietetään paljon aikaa, on sisäilmaongelma. Useat homesienet tuottavat rakennusmateriaaleilla kasvaessaan erittäin myrkyllisiä toksiineja.
Homevaurion aiheuttamat oireet voivat ilmaantua toisilla lyhyen altistumisen jälkeen, kun taas toisille ei tule oireita ollenkaan. Yleensä oireet helpottuvat, kun poistutaan tilasta, jossa homeongelmia on. Oireet usein myös palaavat, kun tilaan palataan. Oireet voivat esiintyä iästä ja muusta terveydentilasta riippumatta.
Homeallergian oireet voivat olla hyvin moninaisia, esimerkiksi:
Maitoallergia on yleisimpiä ruoka-allergioita lapsilla Suomessa, mutta tarkkaa lukumäärää on vaikea määrittää. Arvioiden mukaan noin 2-3% suomalaisista lapsista kärsii maitoallergiasta. Aikuisilla maitoallergia on harvinaisempi.
Allergiat ovat yleisiä Suomessa, ja arvioiden mukaan noin 40% suomalaisista kärsii jonkinlaisesta allergiasta. Yleisimpiä allergioita ovat siitepöly-, pölypunkki- ja eläinallergiat.
Allergisen reaktion kesto vaihtelee yksilöllisesti ja riippuu reaktion voimakkuudesta sekä altistuksen määrästä. Lievät reaktiot voivat hävitä muutamassa tunnissa, kun taas vakavammat reaktiot voivat kestää päiviä. Anafylaktinen reaktio on äkillinen ja vaatii välitöntä lääketieteellistä hoitoa.
Allergia syntyy, kun immuunijärjestelmä reagoi yliherkästi normaalisti vaarattomiin aineisiin, kuten siitepölyyn, eläimen hilseeseen tai tietyihin ruoka-aineisiin. Tämä yliherkkyysreaktio johtuu immuunijärjestelmän virheellisestä tunnistuksesta, jossa se tuottaa IgE-vasta-aineita aineita vastaan.
Allergian hoitoon kuuluu ensisijaisesti altistuksen välttäminen, lääkitys kuten antihistamiinit ja kortikosteroidit sekä mahdollisesti siedätyshoito. Siedätyshoito on pitkäkestoinen prosessi, jossa allergeenille altistetaan vähitellen suurempia määriä tavoitteena vähentää herkistymistä.