Valkosolut ovat tärkeä osa ihmisen immuunijärjestelmää. Ne suojaavat elimistöä bakteereiden, virusten ja loisten hyökkäyksiltä. Luuydin tuottaa viittä erilaista valkosolua, joista yksi on lymfosyytti.

  • Lymfosyytit ovat vastustuskyvylle merkittäviä valkosoluja.
  • Tavalliset tartuntataudit, kuten flunssa, vaikuttavat lymfosyyttiarvoihin.
  • Myös vakavammilla immuunipuolustukseen vaikuttavilla sairauksilla on vaikutus lymfosyyttien määrään.
  • Lymfosyytit ovat vastustuskyvylle merkittäviä valkosoluja.
  • Tavalliset tartuntataudit, kuten flunssa, vaikuttavat lymfosyyttiarvoihin.
  • Myös vakavammilla immuunipuolustukseen vaikuttavilla sairauksilla on vaikutus lymfosyyttien määrään.

Valkosolut ovat tärkeä osa ihmisen immuunijärjestelmää ja ne suojaavat elimistöä bakteereiden, virusten ja loisten hyökkäyksiltä. Luuydin tuottaa viittä erilaista valkosolua, joista yksi on lymfosyytti.

Lymfosyyttejä eli imusoluja on veren valkosoluista keskimäärin 20-30 %. Ne osallistuvat mikro-organismien, vieraiden molekyylien ja syöpäsolujen tunnistamiseen ja tuhoamiseen ja aktivoituvat erityisesti kroonisissa tulehduksissa.

Miten lymfosyytit toimivat elimistössä?

Lymfosyytit muodostuvat luuytimessä, ja niistä noin 25 prosenttia jää kypsymään luuytimeen ja muuttuu B-lymfosyyteiksi. Toiset 75 prosenttia matkustavat kypsymään kateenkorvaan ja muuttuvat T-lymfosyyteiksi.

Kypsymisen jälkeen lymfosyytit kulkevat veren mukana sekundaarisiin imukudoselimiin, eli pernaan, imusolmukkeisiin sekä elimistön limakalvojen imukudoksiin suolessa ja nielu- ja kitarisoissa sekä hengitysteiden ja virtsateiden seinämiin. Siellä ne jakautuvat ja aktivoituvat, minkä jälkeen ne voivat osallistua spesifiseen immuunipuolustukseen.

Spesifinen immuunipuolustus eli niin sanottu hankittu immuniteetti alkaa kehittyä syntymän jälkeen. Elimistön kohdatessa uuden taudinaiheuttajan, siitä tallentuu tieto erikoistuneeseen muistisoluun. Jokainen lymfosyytti tunnistaa kohteensa tarkasti ja on erikoistunut tuhoamaan vain tietynlaisia taudinaiheuttajia. Tämän takia niitä saattaa olla tuhansia erilaisia elimistössä.

B-lymfosyytit ja T-lymfosyytit toimivat yhdessä infektion torjumiseksi.

B-lymfosyytit

B-lymfosyyttien tehtävänä on huolehtia immunologisesta muistista. Osa B-lymfosyyteistä muuttuu erityiseksi muistisoluiksi. Ne tunnistavat aiemmin esiintyneen antigeenin ja erikoistuvat plasmasoluiksi, jotka tuottavat immunoglobuliinia eli vasta-ainetta antigeeniä vastaan.

T-lymfosyytit

T-lymfosyytit jaetaan kolmeen luokkaan:

  • T-tappajiin
  • T-auttajiin
  • T-estäjiin.

T-tappajasolut tuhoavat antigeenin infektoimat solut. Ne voivat tuhota myös syöpäsoluja sekä vieraita soluja, kuten siirrettyjä elimiä.

T-auttajasolut ohjaavat B-solujen ja muiden T-solujen immuunivastetta. Ne tuottavat sytokiineja eli viestiaineita, jotka lisäävät lymfosyyttien jakautumista ja erilaistumista sekä tehostavat solusyöntiä.

T-estäjäsolut pitävät immuunijärjestelmän toiminnan tasapainossa. Ne huolehtivat siitä, että T-soluvaste lakkaa, kun immuunireaktion aiheuttanut antigeeni on tuhottu.

Viitearvot

B-Ly-arvo ilmoittaa lymfosyyttien määrän litrassa verta.

B-Ly-arvo ilmoitetaan yksikössä xE9/l. Jos arvo on esimerkiksi 150 × E9/l, lymfosyyttejä on 150 × 109  (eli 150 miljardia) kappaletta litrassa verta.

B-Ly-tutkimus on osa leukosyyttien erittelylaskentaa (B-Diffi), joka puolestaan on osa täydellisen verenkuvan tutkimista. Leukosyyttien erittelylaskenta on syytä tehdä silloin, kun leukosyyttien määrä veressä on koholla.

Lymfosyyttien viitearvo on sekä miehillä että naisilla 1.3-3.6 xE9/l.

Lapsilla viitearvot vaihtelevat iän ja sukupuolen mukaan:

Ikä Pojat  Tytöt Yksikkö
0 – 14 pv 2,07 – 7,53 1,75 – 8,00 xE9/l
15 – 30 pv 2,11 – 8,38 2,42 – 8,20 xE9/l
31 – 60 pv 2,47 – 7,95 2,29 – 9,14 xE9/l
61 pv – <6 kk 2,45 – 8,89 2,14 – 8,99 xE9/l
6 kk – <2 v 1,56 – 7,83 1,52 – 8,09 xE9/l
2 v – <6 v 1,13 – 5,52 1,25 – 5,77 xE9/l
6 v – <12 v 0,97 – 3,96 1,16 – 4,28 xE9/l
12 v – <18 v 0,97 – 3,26 1,16 – 3,33 xE9/l

L-Ly% ilmoittaa lymfosyyttien suhteellisen osuuden kaikista leukosyyteistä.

Lymfosyyttien (L-Ly%) viitearvo on sekä miehillä että naisilla 20-45 %.

L-Ly%-tutkimus on osa leukosyyttien erittelylaskentaa (B-Diffi), joka puolestaan on osa täydellisen verenkuvan tutkimista. Leukosyyttien erittelylaskenta on syytä tehdä silloin, kun leukosyyttien määrä veressä on koholla.

Lapsilla viitearvot vaihtelevat iän ja sukupuolen mukaan:

Ikä Pojat  Tytöt Yksikkö
0-14 pv 33,7 – 67,6 24,9 – 68,5 %
15-30 pv 33,6 – 76,8 31,9 – 82,7 %
31-60 pv 42,5 – 85,7 37,8 – 86,7 %
61 pv – <6 kk 40,7 – 83,7 30,4 – 85,6 %
6 kk – <2 v 26,0 – 79,6 27,4 – 79,9 %
2 v – <6 v 18,4 – 66,6 18,1 – 68,6 %
6 v – <12 v 15,5 – 56,6 16,7 – 57,8 %
12 v – <18 v 16,4 – 52,7 18,2 – 49,8 %

Matala lymfosyyttiarvo

Lymfosytopenia eli lymfosyyttien normaalia pienempi määrä liittyy harvoin mihinkään tiettyyn sairauteen. Se voi johtua akuuteista ja kroonisista infektioista tai immuunipuutostiloista. Esimerkiksi flunssa voi aiheuttaa lymfosyyttitasojen laskemista.

Muita mahdollisia syitä lymfosytopenialle ovat:

  • aliravitsemus
  • HIV ja AIDS
  • influenssa
  • autoimmuunisairaudet, kuten lupus
  • jotkut syövät, kuten lymfosyyttinen anemia, lymfooma ja Hodgkinin tauti
  • steroidien käyttö
  • sädehoito
  • tietyt lääkkeet, kuten kemoterapialääkkeet
  • eräät perinnölliset sairaudet, kuten Wiskott-Aldrichin oireyhtymä ja DiGeorge-oireyhtymä

Matala lymfosyyttien määrä veressä altistaa infektioille, joten siihen kannattaa kiinnittää huomiota.

Korkea lymfosyyttiarvo

Lymfosytoosi eli lymfosyyttien normaalia suurempi määrä liittyy yleensä kroonisiin infektioihin. Lymfosyyttiarvot ovat koholla myös juuri sairastetun infektion jälkeen.

Mahdollisia syitä lymfosytoosille ovat:

  • virusinfektiot, kuten tuhkarokko, sikotauti ja mononukleoosi
  • adenovirus
  • maksatulehdus
  • influenssa
  • tuberkuloosi
  • toksoplasmoosi
  • sytomegalovirus
  • bruselloosi eli luomistauti
  • vaskuliitti eli verisuonitulehdus
  • akuutti lymfosyyttinen leukemia
  • krooninen lymfosyyttinen leukemia
  • HIV ja AIDS

 

Lähteet

Healthline: Everything You Should Know About Lymphocytes. Viitattu 26.6.2018

Synlab: Verenkuva ja leukosyyttien erittelylaskenta. Viitattu 26.6.2018

Valkosolut ovat tärkeä osa ihmisen immuunijärjestelmää ja ne suojaavat elimistöä bakteereiden, virusten ja loisten hyökkäyksiltä. Luuydin tuottaa viittä erilaista valkosolua, joista yksi on lymfosyytti.

Lymfosyyttejä eli imusoluja on veren valkosoluista keskimäärin 20-30 %. Ne osallistuvat mikro-organismien, vieraiden molekyylien ja syöpäsolujen tunnistamiseen ja tuhoamiseen ja aktivoituvat erityisesti kroonisissa tulehduksissa.

Miten lymfosyytit toimivat elimistössä?

Lymfosyytit muodostuvat luuytimessä, ja niistä noin 25 prosenttia jää kypsymään luuytimeen ja muuttuu B-lymfosyyteiksi. Toiset 75 prosenttia matkustavat kypsymään kateenkorvaan ja muuttuvat T-lymfosyyteiksi.

Kypsymisen jälkeen lymfosyytit kulkevat veren mukana sekundaarisiin imukudoselimiin, eli pernaan, imusolmukkeisiin sekä elimistön limakalvojen imukudoksiin suolessa ja nielu- ja kitarisoissa sekä hengitysteiden ja virtsateiden seinämiin. Siellä ne jakautuvat ja aktivoituvat, minkä jälkeen ne voivat osallistua spesifiseen immuunipuolustukseen.

Spesifinen immuunipuolustus eli niin sanottu hankittu immuniteetti alkaa kehittyä syntymän jälkeen. Elimistön kohdatessa uuden taudinaiheuttajan, siitä tallentuu tieto erikoistuneeseen muistisoluun. Jokainen lymfosyytti tunnistaa kohteensa tarkasti ja on erikoistunut tuhoamaan vain tietynlaisia taudinaiheuttajia. Tämän takia niitä saattaa olla tuhansia erilaisia elimistössä.

B-lymfosyytit ja T-lymfosyytit toimivat yhdessä infektion torjumiseksi.

B-lymfosyytit

B-lymfosyyttien tehtävänä on huolehtia immunologisesta muistista. Osa B-lymfosyyteistä muuttuu erityiseksi muistisoluiksi. Ne tunnistavat aiemmin esiintyneen antigeenin ja erikoistuvat plasmasoluiksi, jotka tuottavat immunoglobuliinia eli vasta-ainetta antigeeniä vastaan.

T-lymfosyytit

T-lymfosyytit jaetaan kolmeen luokkaan:

  • T-tappajiin
  • T-auttajiin
  • T-estäjiin.

T-tappajasolut tuhoavat antigeenin infektoimat solut. Ne voivat tuhota myös syöpäsoluja sekä vieraita soluja, kuten siirrettyjä elimiä.

T-auttajasolut ohjaavat B-solujen ja muiden T-solujen immuunivastetta. Ne tuottavat sytokiineja eli viestiaineita, jotka lisäävät lymfosyyttien jakautumista ja erilaistumista sekä tehostavat solusyöntiä.

T-estäjäsolut pitävät immuunijärjestelmän toiminnan tasapainossa. Ne huolehtivat siitä, että T-soluvaste lakkaa, kun immuunireaktion aiheuttanut antigeeni on tuhottu.

Viitearvot

B-Ly-arvo ilmoittaa lymfosyyttien määrän litrassa verta.

B-Ly-arvo ilmoitetaan yksikössä xE9/l. Jos arvo on esimerkiksi 150 × E9/l, lymfosyyttejä on 150 × 109  (eli 150 miljardia) kappaletta litrassa verta.

B-Ly-tutkimus on osa leukosyyttien erittelylaskentaa (B-Diffi), joka puolestaan on osa täydellisen verenkuvan tutkimista. Leukosyyttien erittelylaskenta on syytä tehdä silloin, kun leukosyyttien määrä veressä on koholla.

Lymfosyyttien viitearvo on sekä miehillä että naisilla 1.3-3.6 xE9/l.

Lapsilla viitearvot vaihtelevat iän ja sukupuolen mukaan:

Ikä Pojat  Tytöt Yksikkö
0 – 14 pv 2,07 – 7,53 1,75 – 8,00 xE9/l
15 – 30 pv 2,11 – 8,38 2,42 – 8,20 xE9/l
31 – 60 pv 2,47 – 7,95 2,29 – 9,14 xE9/l
61 pv – <6 kk 2,45 – 8,89 2,14 – 8,99 xE9/l
6 kk – <2 v 1,56 – 7,83 1,52 – 8,09 xE9/l
2 v – <6 v 1,13 – 5,52 1,25 – 5,77 xE9/l
6 v – <12 v 0,97 – 3,96 1,16 – 4,28 xE9/l
12 v – <18 v 0,97 – 3,26 1,16 – 3,33 xE9/l

L-Ly% ilmoittaa lymfosyyttien suhteellisen osuuden kaikista leukosyyteistä.

Lymfosyyttien (L-Ly%) viitearvo on sekä miehillä että naisilla 20-45 %.

L-Ly%-tutkimus on osa leukosyyttien erittelylaskentaa (B-Diffi), joka puolestaan on osa täydellisen verenkuvan tutkimista. Leukosyyttien erittelylaskenta on syytä tehdä silloin, kun leukosyyttien määrä veressä on koholla.

Lapsilla viitearvot vaihtelevat iän ja sukupuolen mukaan:

Ikä Pojat  Tytöt Yksikkö
0-14 pv 33,7 – 67,6 24,9 – 68,5 %
15-30 pv 33,6 – 76,8 31,9 – 82,7 %
31-60 pv 42,5 – 85,7 37,8 – 86,7 %
61 pv – <6 kk 40,7 – 83,7 30,4 – 85,6 %
6 kk – <2 v 26,0 – 79,6 27,4 – 79,9 %
2 v – <6 v 18,4 – 66,6 18,1 – 68,6 %
6 v – <12 v 15,5 – 56,6 16,7 – 57,8 %
12 v – <18 v 16,4 – 52,7 18,2 – 49,8 %

Matala lymfosyyttiarvo

Lymfosytopenia eli lymfosyyttien normaalia pienempi määrä liittyy harvoin mihinkään tiettyyn sairauteen. Se voi johtua akuuteista ja kroonisista infektioista tai immuunipuutostiloista. Esimerkiksi flunssa voi aiheuttaa lymfosyyttitasojen laskemista.

Muita mahdollisia syitä lymfosytopenialle ovat:

  • aliravitsemus
  • HIV ja AIDS
  • influenssa
  • autoimmuunisairaudet, kuten lupus
  • jotkut syövät, kuten lymfosyyttinen anemia, lymfooma ja Hodgkinin tauti
  • steroidien käyttö
  • sädehoito
  • tietyt lääkkeet, kuten kemoterapialääkkeet
  • eräät perinnölliset sairaudet, kuten Wiskott-Aldrichin oireyhtymä ja DiGeorge-oireyhtymä

Matala lymfosyyttien määrä veressä altistaa infektioille, joten siihen kannattaa kiinnittää huomiota.

Korkea lymfosyyttiarvo

Lymfosytoosi eli lymfosyyttien normaalia suurempi määrä liittyy yleensä kroonisiin infektioihin. Lymfosyyttiarvot ovat koholla myös juuri sairastetun infektion jälkeen.

Mahdollisia syitä lymfosytoosille ovat:

  • virusinfektiot, kuten tuhkarokko, sikotauti ja mononukleoosi
  • adenovirus
  • maksatulehdus
  • influenssa
  • tuberkuloosi
  • toksoplasmoosi
  • sytomegalovirus
  • bruselloosi eli luomistauti
  • vaskuliitti eli verisuonitulehdus
  • akuutti lymfosyyttinen leukemia
  • krooninen lymfosyyttinen leukemia
  • HIV ja AIDS

 

Lähteet

Healthline: Everything You Should Know About Lymphocytes. Viitattu 26.6.2018

Synlab: Verenkuva ja leukosyyttien erittelylaskenta. Viitattu 26.6.2018

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *