Tässä artikkelissa kerromme, miksi ureaa tutkitaan, minkälaisia viitearvoja sen kanssa käytetään ja mitä korkea tai matala ureapitoisuus voi kertoa terveydestäsi.

Urea

  • Urea on kuona-aine, jota syntyy elimistössä ruokailun jälkeen.
  • Terveet munuaiset poistavat tehokkaasti ureaa elimistöstä.
  • Miesten veren ureapitoisuus on hieman korkeampi kuin naisten.

Urea on kuona-aine, jota syntyy elimistössä ruokailun jälkeen

Urea muodostuu maksassa. Se on valkuaisaineiden eli proteiinien typpiaineenvaihdunnan lopputuote. Elimistö ei pysty hyödyntämään sitä, minkä vuoksi se pitää poistaa elimistöstä. Valtaosa ureasta erittyy munuaisten kautta virtsaan ja sitä kautta se poistuu elimistöstä. Pieni osa ureasta erittyy ihon ja ruoansulatuskanavan kautta.

Urea on kuona-aine, jota syntyy elimistössä ruokailun jälkeen. Maksa pilkkoo ruuasta saatavia proteiineja, eli proteiinit hajoavat pienemmiksi kappaleiksi verenkiertoon. Tämän seurauksena syntyy ureaa, jota siirtyy maksasta verenkiertoon, josta se lopulta päätyy munuaisiin.

Terveet munuaiset poistavat tehokkaasti ureaa elimistöstä. Valtaosa ureasta päätyy munuaisten erittämänä virtsaan ja sen mukana sitä poistuu elimistöstä. Tavallisesti ureaa jää pieniä määriä verenkiertoon.

Sairaat munuaiset eivät kykene poistamaan ureaa elimistöstä normaalisti. Sen seurauksena ureaa jää tavallista suurempia määriä verenkiertoon.

Mikäli munuaiset eivät toimi normaalisti, voi se aiheuttaa seuraavanlaisia oireita:

  • jatkuva väsymys
  • levottomat jalat unen aikana
  • turvotus käsissä, jaloissa, silmien ympärillä tai vatsan seudulla
  • jomotus selässä, munuaisten kohdalla
  • muutos virtsan määrässä ja koostumuksessa
  • virtsaamiskivut.

Miksi urea tutkitaan?

Ureaa tutkimalla voidaan arvioida elimistön nestetasapainoa ja proteiinien aineenvaihduntaa sekä dialyysihoidon tehoa. Lisäksi yhdessä kreatiniinin kanssa voidaan seurata munuaissairauden kulkua.

Urean tutkimuksen avulla arvioidaan, kuinka paljon mittaushetkellä kuona-aineita on verenkierrossa. Tavallista korkeampi tai matalampi arvo voi olla merkki maksan tai munuaisten toiminnan vajauksesta.

Epänormaali arvo ei välttämättä suoraan merkitse sairautta tai vajaatoimintaa, nimittäin nestehukka, raskaus, steroidit ja ruokavalio voivat myös vaikuttaa arvoihin.

Urea ei sovellu munuaistoiminnan ensimmäiseksi seulontakokeeksi, koska urea on altis ruokavalion ja ravitsemustilan aiheuttamille vaikutuksille, jotka eivät liity munuaisten toimintaan.

Kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavien ureatasoja tarkkaillaan säännöllisesti.

Urean tutkimus (verikoe)

Tunnistat urean tutkimuksen koodista fS-Urea.

Mistä voin tilata urean tutkimuksen?

Voit tilata fS-Urea-tutkimuksen Puhdin verkkokaupasta. Kaikki testit ovat tilattavissa ilman lääkärin lähetettä.

Mitkä ovat fS-Urea-tutkimuksen viitearvot?

Lapsilla veren ureapitoisuus on pienempi kuin aikuisilla. Tämä johtuu siitä, että kasvuiässä proteiineja syntyy enemmän kuin niitä hajoaa.

Miesten veren ureapitoisuus on hieman korkeampi kuin naisten.

Iän myötä veren ureapitoisuus kasvaa hieman.

Urean (fS-Urea) viitearvot on esitetty taulukossa.

Naiset alle 50 v2,6 – 6,4 mmol/l
Naiset yli 50 v3,1 – 7,9 mmol/l
Miehet alle 50 v3,2 – 8,1 mmol/l
Miehet yli 50 v3,5 – 8,1 mmol/l

Korkea urea-arvo

Korkeaa ureapitoisuutta voivat aiheuttaa muun muassa:

  • munuaisten toimintahäiriöt, joita voivat olla munuaisten vaurioituminen, vajaatoiminta tai sairaus
  • virtsateiden tukkeutuminen, jonka voi aiheuttaa esimerkiksi eturauhaskasvain
  • runsaasti valkuaista eli proteiinia sisältävä ravinto
  • nestehukka
  • ruoansulatuskanavan toimintahäiriö tai verenvuoto
  • shokki
  • stressi
  • korkea kolesteroli
  • antibiootit voivat kohottaa urea-arvoja

Matala urea-arvo

Matalaa ureapitoisuutta voivat aiheuttaa muun muassa:

  • vähäproteiininen ravinto
  • vakava maksavaurio
  • aliravitsemus
  • suonensisäinen nesteytys
  • Raskauden loppuvaihe, sillä sikiö hyödyntää proteiinia kasvamiseen.
  • Eräät lääkeaineet saattavat vaikuttaa urea-arvoon, kuten anaboliset steroidit, nesteenpoistolääkkeet ja kasvuhormoni.

Lähteet

Eskelinen, S. Duodecim Terveyskirjasto. Laboratoriotutkimusten tulkinta. Urea. 1.7.2016

Synlab. Urea (2888 fS-Urea)

Web MD. What Is a Blood Urea Nitrogen Test?

Teksti

Kirjoittajan avatar

Mikaela on toiminut Puhdin sisällöntuottajana hyvinvointiin, jaksamiseen ja terveyteen liittyvissä aiheissa.

Kirjoittajan avatar

Puhdin viestinnästä ja palvelun jatkuvasta kehittämisestä vastaava Mirka Tuovinen on valmentaja ja sisällöntuottaja. Mirka on ravitsevan ruoan ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin puolestapuhuja. Erityisosaamista Mirkalla on hyvinvoivasta mielestä, erityisruokavalioista ja työhyvinvoinnista.


Päivitetty: 22.06.2020

Onko sinulla kokemuksia aiheesta, joita haluaisit jakaa?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *