Hiusten hyvinvoinnin tutkimuspaketti selvittää onko elimistösi tasapainossa, jotta hiustesi hyvinvointi on optimaalisinta. Hiustenlähtöön on monia syitä. Hiustenlähtö voi liittyä esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoimintaan, mineraalien- tai vitamiinien puutteeseen.
Hiusten hyvinvointi on monen tekijän summa – Paranna hiusten kuntoa näiden vinkkien avulla!

Hiusten hyvinvointi on yksi kehon hyvinvoinnin mittareista. Terve, ravittu ja hyvinvoiva keho edesauttaa muiden tekijöiden ohessa myös vahvojen hiusten kasvua. Kukapa meistä ei haluaisi vahvoja, kiiltäviä ja paksuja hiuksia? Kysyimme hiustutkimuksen uranuurtajalta Annikki Hagros-Koskelta, miten hiusten hyvinvointiin voi itse vaikuttaa.
Hiusten hyvinvointi lähtee terveestä hiuspohjasta
Terveet hiukset kasvavat terveestä hiuspohjasta. Hiustutkija Annikki Hagros-Koski käyttää päänahan hiustupessa sijaitsevista hiusnystyistä sanaa hiusten “emo”, sillä niissä kehittyvät hiussolut, joista itse hiukset kehittyvät. Hiustuppi suojaa kasvavaa hiusta ja jotta hiukset kasvaisivat terveinä, on myös “emojen” voitava hyvin. Esimerkiksi hiustenlähdön taustalla on Annikin mukaan aina hiuspohjan tulehdus.
Hiuspohjan kuntoon voi vaikuttaa huolehtimalla muun muassa riittävästä ravinteiden ja pehmeiden, hyvien rasvojen saannista, sopivasta määrästä liikuntaa ja pitämällä yllä hyvää nestetasapainoa eli juomalla riittävästi vettä. Kuivashampoot ja hiuslakat voivat tukkia hiustuppea, joten niiden käyttöä kannattaa välttää tai ainakin vähentää. Hiuspohjan ongelmien taustalta voi löytyä myös esimerkiksi erilaisia suoliston toimintahäiriöitä.
Hiustenlähtöä? Tarkista ensimmäisenä ravintoaineiden saanti
Hiukset uusiutuvat jatkuvasti, ja on normaalia, että hiuksia irtoaa päivittäin. Myös esimerkiksi raskaus ja vaihdevuodet voivat vaikuttaa hiuksiin monin eri tavoin. Jos hiukset ovat ohentuneet lyhyessä ajassa tai hiuksia irtoaa paljon, on syytä selvittää, mistä se johtuu. Hiusten kasvun harventumisen tai kasvun taustalla voi olla yliherkkyyksiä, allergioita, stressiä tai erilaisia sairauksia. Myös jotkut lääkitykset voivat aiheuttaa hiusten lähtöä. Sairauksista esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoimintaan voi liittyä hiustenlähtöä. Kilpirauhasen toimintahäiriön mahdollisuus voidaan selvittää laboratoriokokeilla. Hiusten katkeilua ja ohenemista voivat aiheuttaa myös esimerkiksi usein toistuvat lämpökäsittelyt ja värjääminen.
Hiukset eivät ole kehon prioriteettilistalla kovin korkealla kun ravintoaineita jaetaan. Tästä syystä monien vitamiinien ja hivenaineiden kuten raudan puutokset näkyvät ensimmäisenä hiuksissa ja kynsissä. Kun keho saa riittävästi tarvitsemiaan ravintoaineita, ja ne imeytyvät hyvin, riittää ravinteita myös hiusten tarpeisiin.
Huolehdi hyvästä ääreisverenkierrosta
Annikki Hagros-Koski korostaa, että hiusten hyvinvointi alkaa hyvästä ääreisverenkierrosta. Hiuspohjan verisuonet ovat erittäin pieniä, ja niiden tukkeutuminen voi estää ravinteiden pääsyn hiusjuuriin. Tämä voi johtaa hiusten kasvun hidastumiseen tai hiustenlähtöön.
Keho uhraa hiukset ensimmäisenä, joten kaikki kehon häiriöt haittaavat ensisijaisesti hiusten kasvua. Ääreisverenkierron toimivuudesta on tärkeää huolehtia, ja se onnistuu esimerkiksi liikunnan avulla, terveellisellä ravinnolla, välttämällä tupakointia sekä huolehtimalla verisuonten terveydestä mm. pitämällä verenpaineen ja kolesteroliarvot kurissa. Kohonnut verenpaine on yksi merkittävä tekijä kun puhutaan verenkierron häiriöistä.
Lisää hiusten hyvinvointia ja kasvua terveellisillä elintavoilla
Hiusten hyvinvointia voi parantaa huolehtimalla terveistä elintavoista kuten liikunnasta, syömällä terveellisesti ja monipuolisesti sekä hallitsemalla stressiä. Stressi on merkittävä tekijä, joka voi häiritä hiusten kasvua aiheuttamalla sidekudoksen supistumista hiusjuuren ympärillä tai pahimmillaan aiheuttaa jopa hiusjuuren varren murtumisen. Erityisesti ruokavalio on avainasemassa hiusten hyvinvoinnissa. Hiustenlähtö ja muut hiusongelmat voivat johtua kehon happamoitumisesta, mikä on usein seurausta epätasapainoisesta ruokavaliosta. Terveelliseen ruokavalioon kuuluu päivittäin runsaasti vihanneksia, hedelmiä ja hyviä rasvoja.
Myös lisäravinteita voi käyttää apuna tarvittaessa. On hyvä kuitenkin muistaa, että ravintolisät eivät korvaa monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota tai terveitä elämäntapoja.
Laboratoriotestit hiusten hyvinvoinnin tukena
Puhdin laajat laboratoriotestit voivat auttaa selvittämään erilaisten vitamiinien ja ravintoaineiden tasoja, jotka vaikuttavat myös hiusten hyvinvointiin. Puhdin uuden Hiusten hyvinvoinnin tutkimuspaketin avulla voit selvittää erityisesti hiusten hyvinvointiin liittyviä arvoja.
Pakettiin on koottu erittäin kattava valikoima erilaisia testejä, jotka auttavat huolehtimaan hiusten ja hiuspohjan kunnosta entistä paremmin sekä selvittämään syitä esimerkiksi hiustenlähtöön.
Mahdollisimman laajat arvot ovat tärkeitä, jotta saadaan kattava kuva kehon hyvinvoinnista ja voidaan näin ollen tukea hiusten hyvinvointia ja kasvua parhaalla mahdollisella tavalla.

Hiustenlähtö ja hiusten oheneminen
Hiustenlähtöön on monia syitä. Tässä artikkelissa käymme niistä läpi yleisimpiä.

Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) – Oireet, testit ja hoito
Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi vaikuttaa ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Vajaatoiminta voi aiheuttaa väsymystä, ajattelun hitautta, muistamisen vaikeutta, palelua ja painonnousua, sillä se hidastaa elimistöä.

Raskaus, raskaana olevan terveys ja ruokavalio
Raskaus on useimmille naisille jännittävää ja monesti myös stressaavaa aikaa. Raskauden aikana naisen keho kokee suuria mullistuksia ja myös mieli saattaa olla myllerryksessä.

Rauta (Fe) vaikuttaa jaksamiseen, hyvinvointiin ja mielialaan
Rauta on elimistölle välttämätöntä. Sillä on rooli useissa kehon toiminnoissa. Yksi sen tärkeimmistä tehtävistä on hapen kuljettaminen tärkeisiin elimiin, kuten sydämeen ja lihaksiin.

Terveellinen ruoka – Mistä terveellinen ruokavalio koostuu?
Terveellisen ruokavalion voi koota monella eri tavalla, eli vain yhtä tiettyä täydellistä ruokavaliota ei ole olemassa.

Stressi – Oireet, seuraukset, hoito ja stressinhallinta
Stressi muuttuu terveydelle haitalliseksi, jos stressaava elämäntilanne pitkittyy eli muuttuu krooniseksi.
Artikkeli päivitetty:
20 maaliskuun 2025